100 miljardin euron ryhmäkanneryhmä Suomen valtiota vastaan

Antamistani ennakkotiedoista poiketen palaan tuohon eduskunnassa tapahtuvan totuuskomission idean tarkempaan esittelyyn hieman tuonnempana.

Päivitys 22.12.2020 >>> Olivatko ”Suomen EU-puheenjohtajuus – eu2019fi” kärkihankkeet bluffia?

Eduskunta on saamassa aivan lähiaikoina käsittelyynsä mielestäni voimakkaasti vesitetyn ryhmäkannelain.

Työryhmän ehdotuksen ryhmäkannelaiksi otti saamieni tietojeni mukaan vastaan oikeusministeri Leena Luhtanen torstaina 16.3.06 kello 10 alkaen oikeusministeriössä.

Oikeusministeriön asettaman työryhmän tehtävänä oli valmistella ryhmäkannelaki, jota sovellettaisiin kuluttajasuhteita koskeviin riita-asioihin kuluttaja-asiamiehen toimivaltuuksien mukaisessa laajuudessa. Lisäksi oli selvitettävä mahdollisuus sisällyttää myös ympäristövahinkoasiat lain soveltamisalaan.

Työryhmän puheenjohtaja toimi:
lainsäädäntöneuvos Asko Välimaa (oikeusministeriö).

Jäseninä olivat:
johtava asiantuntija Manne Airaksinen (Elinkeinoelämän keskusliitto)
varatuomari Risto Airikkala (Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto)
käräjätuomari Eija Iivonen (Helsingin käräjäoikeus)
kehittämispäällikkö Sakari Laukkanen (oikeusministeriö)
puheenjohtaja Jarmo Leppiniemi (Osakesäästäjien keskusliitto)
erityisasiantuntija Maarit Leppänen (oikeusministeriö)
apulaisjohtaja Leena Linnainmaa (Keskuskauppakamari)
oikeustieteen kandidaatti Sakari Niemelä (Suomen Luonnonsuojeluliitto)
asianajaja Pekka Puhakka (Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partners)
johtava lakimies Tuula Sario (Suomen Kuluttajaliitto)
varatuomari Arjo Suonperä (Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto)
erikoistutkija Jouko Tuomainen (Suomen ympäristökeskus) ja
kuluttaja-asiamies Marita Wilska (Kuluttajavirasto).

Samalla oikeusministeri otti vastaan oikeusministeriön virkamiestyöryhmän mietinnön kuluttajavalituslautakuntaa koskevan lainsäädännön uudistamisesta ja ryhmävalitusmenettelyn nopeasta käyttöönotosta kuluttajavalituslautakunnassa.

Ryhmävalitus olisi ryhmäkannetta lievempi menettely, sillä lautakunnan päätökset ovat suosituksen luontoisia. Työryhmän puheenjohtaja on lainsäädäntöneuvos Marjo Lahelma oikeusministeriöstä.

Kansalaisnäkökulma unohdettu kokonaan ryhmäkannelaista

Työryhmän jäsenten nimilistasta puuttuivat kokonaan muun muassa vammautuneita edustavien kansalaisjärjestöjen edustus.

Yksi selkeä ja helposti sovellettavissa oleva alue ryhmäkanteelle löytyy nimittäin oitis lakisääteisten vakuutusten korvaus- ja muutoksenhakujärjestelmästä.

Suomi on Nelosen uutistietojen (17.9.06) mukaan saanut tähän mennessä Euroopan ihmisoikeusistuimesta 48 langettavaa päätöstä. Niistä yli puolet on koskenut reilua oikeudenkäyntiä. Nelosen uutisten selvityksen mukaan Suomelle annetaan moitteita lähes kaksi kertaa niin paljon kuin maille keskimäärin. Muihin pohjoismaihin verrattuna Suomi saa noin seitsenkertaisen määrän langettavia päätöksiä.

Niiden johdosta uskoin aiemmin, että Suomen valtion toimesta on viimeistään tehty nopeasti tarvittavat muutokset muun muassa vakuutusoikeuteen ja niiden alaisiin ensimmäisen asteen lautakuntiin.

Lisäksi olen ollut tähän asti siinä lapsenomaisen luottavaisessa kansakoulupohjaisessa luulossa, että eduskunta kansanedustajineen tekevät muutokset havaittujen ongelmakenttien ratkaisuun tarvittaviin lainkohtiin kustannustehokkaasti, mutta kuitenkin kokonaisuudet hyvin hahmottaen.

Kansalaisten parasta ajatellen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen langettavissa tuomiossa esille tulleet mielivaltaisuudet yhteiskunnastamme poistaen.

Vaan nyt olen omakohtaisen kokemuksen vartuttua valmis muuttamaan kuvainnollisesti, mutta kuitenkin välittömästi kantaani.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen vääryyden kohteeksi joutuneista harva jaksaa valittaa. Ei ole rahaa, ei ole tarvittavaa tieto-taitoa ja elimistön voimavarapatteristot alkavat hehkua vuosien kyykytyksen jälkeen varoittavan punaisella.

Varsinkaan, kun yleiset oikeusaputoimistot ovat saaneet kaikessa hiljaisuudessa ulkoasiainministeriön ohjeistuksen olla antamatta apuaan Euroopan ihmisoikeusistuinta koskevissa asianajamistapauksissa. Koska toinen vastapuolihan näissä valituksissa on Suomen valtio.

Eikä muuten omaltakaan ammattiliitolta tunnu irtoavan minkäänlaista oikeusapua. Yhteydenottopyynnöt, kirjeet ja sähköpostit häviävät mystisellä tavalla. Tosin posti ei kirjeitä palauta, vaikka niissä on ollut ainakin minulla palautusosoite. Niin ja tietysti asianmukainen postimerkki.

Toimiiko suomalainen kolmikanta enää vallan kolmijako-oppien mukaan?

Helsingin Sanomien mielipidesivulla 19.6.2006 kirjoitti käräjätuomari Jussi Nilsson
”Vallan keskittyminen ennustaa ongelmia”

”Oikeusministeriön oikeushallinto-osaston kehittämispäällikön Sakari Laukkasen kirjoituksessa "Oikeusministeriö etsii keinoja tehostaa tuomioistuimien työtä" (HS 8.6.) esitetään eräänä keinona "oikeushallinnollisten valtuuksien ja johtamisvallan sekä niitä koskevan vastuun" lisäämistä.

Selkokielellä sanottuna keinoksi esitetään ministeriön ja viime kädessä hallituksen vaikutusvallan lisäämistä maamme tuomioistuinlaitoksessa.

Tässä ei ole mitään uutta, sillä jo vanhastaan on ministeriössä katsottu tuomioistuimille maassamme asetettavien vaatimusten edellyttävän tuomarien organisoimista yhä selvemmin hallintovallan johdon alaisuuteen sekä tuomareilta varsin kapea-alaista riippumattomuutta ja osaamista.

Taustalla on ollut pyrkimys vaikuttaa tuomareihin yhä määräävämmällä tavalla hallintovallan johdon näkemysten mukaisten yhteiskunnallisten vaikutusten aikaansaamiseksi.”

Tämähän on mielestäni toteutunut kansalaisten kannalta erittäin surullisella tavalla vuosikymmenten ajan ns. erityistuomioistuimissa, jossa valtiovalta, vakuutusala ja keskeiset ammattijärjestöt ovat tehneet toimillaan sekä voimakkaalla yhteisellä ohjauksellaan noista erityistuomioistuimista länsimaisen oikeuskäsityksen irvikuvia.

Tosin pakko on tunnustaa, että kolmikannan valta näyttää ensi viikollakin valtavalta, vaan muutos on kolmikannasta syrjäytyneiden määrän kasvaessa aina mahdollinen.

Ennen konkreettista esitystäni lainaan asiayhteydestään irrotettua, mutta tähän kohtaa erinomaisesti sopivaa lausahdusta:

” Aloitteellisuus on hyvä asia, sitä ei pidä aliarvioida. Pahinta on, jos ihmiset muuttuvat passiivisiksi eivätkä edes yritä mitään.” - Kansanedustaja Esa Lahtela (sd) Iltalehdessä 26.9.06.

Ryhmäkanneryhmä 2007 valmiusasemiin - MARS!

Oma kokemukseni rajoittuu tähän mennessä eläkelautakunnan, tapaturmalautakunnan ja vakuutusoikeuden, KHO:n ja KKO:n toimintaan. Nykyisin nuo mainitsemani lautakunnat tunnetaan työeläkeasioiden ja tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntina.

Yksi mielenkiintoinen asia olisi pikaisesti selvittää EU:n tasolla se, että voiko lakisääteisten vakuutusten kirjallinen valitusprosessi tuomioistuimessa olla vakuutusyhtiöistä riippumaton ja tasavertainen, jos oikeusprosessin toiseen osapuoleen kiistattomasti kuuluvat tahot maksavat oikeusprosessin ensimmäisen asteen ja valitusvaiheen lautakuntien kaikki vuosittaiset kustannukset.

Kuten edellä mainittujen muutoksen hakulautakuntien sekä liikenne- ja potilasvahinkolautakuntien.

Vaan onko monista Euroopan ihmisoikeusistuimen Suomelle langettavista tuomioista siis otettu Suomen valtion taholta jo opiksi ja korjattu todetut sekä pitkään tiedossa olleet epäkohdat oikeusjärjestelmässä?

Siis ilman sitä tosiasiaa, että niihin pitäisi mielestäni liittää jatkossa kunnon sanktio.

Esimerkiksi suurusluokaltaan 1 miljardi euroa per langettava tuomio.

Tai sitten sanktio olisi sellainen, että ensimmäisestä langettavasta tuomiosta eteenpäin kaikki vastaavat tapaukset kerätään ryhmäkanneryhmään, johon kuuluvien kesken nostetaan reippaankokoinen ryhmänä tehtävä ryhmäkanne esimerkiksi EY-tuomioistuimessa Suomen sisukkaan saamatonta valtiota vastaan.

Tai sitten jossain muussa EU-maassa, jossa ryhmäkanneryhmä valtiota kohtaan on jo mahdollisesti sallittu.

Näin toimien saataisiin Suomessa ns. erityistuomioistuimet etunenässä vakuutusoikeus lopettamaan jo vuonna 1996 perustuslain vastaiseksi katsottu ns. liitepäätösmenettely yhdellä nuijan kopautuksella.

Ryhmäkanteenryhmän kohdalla itse korvaussumma esimerkiksi evätyille eläkkeille saattaisi nousta jopa sataan (100) miljardiin euroon, koska kyse olisi takautuvasti 10 vuotta taaksepäin ulottuvasta kanneoikeudesta ja huomioon pitäisi ottaa vielä asianomistajien edessä oleva elinaikaodote 10-30 vuotta.

Asianomaisten määrä saattaisi siten olla ensimmäisessä ryhmäkanneryhmässä jopa 150 – 200 000 kansalaista. Ja juuri tällaiseen massaanhan ryhmäkanne sopisi Suomessakin erinomaisesti.

Petri

Ryhmäkanneryhmän 2007 perustaa vuodesta 1996 alkaen

Mikäli tämä aiemmin mainitsemani perustuslain vastaiseksi katsottu ns. liitepäätösasia asia kiinnostaa Sinua lisää, niin ole hyvä ja tilaa eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian kirjaamosta käyttöösi tuolloisen apulaisoikeusasiamies Riitta- Leena Paunion

A. esitys 31.12.1996 dnro 2675/2/96
B. päätös 31.12.1996 dnro 489/2/96

http://www.oikeusasiamies.fi/Resource.phx/eoa/yhteystiedot.htx

Lainaus ko. päätöksestä:

4. JOHTOPÄÄTÖS:

”Yksilölliseen perustelutapaan on siirrytty tai ollaan siirtymässä kaikissa selvitystä antaneissa eläkelaitoksissa ja kaikissa muutoksenhakuasteissa tarkastuslautakuntaa, Kuntien eläkelautakuntaa ja vakuutus-oikeutta lukuun ottamatta. Niiden päätösten perustelutapaa en voi pitää lainsäädäntömme edellytyksiä täyttävänä.”

”Yksilöllinen päätösten perusteleminen edellyttää, että päätöksiä antavilla muutoksenhakuasteilla on käytettävissään riittävät voimavarat sen turvaamiseksi, että yksilöllisesti perustellut päätökset voidaan antaa kohtuullisessa käsittelyajassa. Koska selvityksen mukaan tähän ei ole mahdollisuutta, mutta sekä voimassa oleva lainsäädäntömme että eläkkeen hakijoiden oikeusturva tätä edellyttävät, olen saattanut valtioneuvoston tietoon vakuutusoikeuden ja eläkeasioita käsittelevien muutoksenhakulautakuntien näkemyksen voimavarojensa riittämättömyydestä näiden tavoitteiden toteuttamiseksi.”

Perustuslain vastainen liitepäätösmenettely edelleen vakuutusoikeuden käytössä:

Tutustu myös oikeusministeriön sivustolla olevaan Maija Sakslinin supistetulta pohjalta vuonna 2003 tekemään selvitykseen ”Oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa”
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75874/omls_2003_21.pdf?sequence=1
Linkki korjattu ja luettu 21.12.2020

Perustuslain 22 §:ssä asetettu velvollisuus turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen edellyttäisi korkeammalle asetettua tavoitetasoa oikeusturvan toteuttamisessa. Selvityksessä on pyritty osoittamaan tekijöitä jotka heikentävät oikeusturvaa ja luottamusta muutoksenhakujärjestelmään sekä tekemään ehdotuksia näiden tekijöiden poistamiseksi. Tärkeimpänä kehittämisen kohteena selvityksessä pidetään lääketieteellisen arvioinnin avoimuutta ja menettelyn uudistamista.

Muutamia keskeisiä osia huomioitavaksi selvityksessä:

Sivu 18 Sakslinin selvityksessä kerrotaan mm. seuraavaa: ”Vakuutusoikeuden menettely on kirjallista. Suullisia käsittelyjä järjestetään vain harvoin ja silloinkin suullinen menettely vain täydentää kirjallista menettelyä. Kirjallisessa menettelyssä syntyneiden päätösten perusteleminen on oikeusturvan toteutumisen kannalta keskeisessä asemassa.

Perustuslain 21 §:n 2 momentin on katsottu edellyttävän, että päätöksen perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu perustuu. Päätöksestä on selostettava, millä perusteella riitainen seikka on tullut näytetyksi tai jäänyt näyttämättä. Jos näyttö on perustunut asiakirjoihin, tulee yksilöidä, mistä asiakirjasta seikka käy ilmi. Yleisluontoinen viittaus asiakirjoihin ei ole riittävä.

Vakuutusoikeudessa on yleisesti käytössä ns. liitepäätösmenettely. Tämä tarkoittaa sitä, että päätöksen viitataan vain alemman muutoksenhakuelimen päätöksen perusteluihin.”

Lisäksi mielestäni Sakslinin typistetystä tutkimuksesta kannattaa lukea erityisen tarkkaan kohdat:

9. Päätösten perustelu
13. Lääketieteellisten seikkojen arviointi

Sekä huomioida vielä se, että Sakslinin suppea selvitystyö perustui vain satunnaisiin otoksiin vakuutusoikeuden päätöksistä.

Ja ovatkohan edes nuo 17.09.2003 annetut ehdotukset toteutuneet vakuutusoikeudessa….?

”Lääketieteellisen arvioinnin avoimuutta olisi lisättävä ja sen merkitystä vahvistettava käsiteltäessä työkyvyttömyyseläkettä ja tapaturmavakuutusta koskevia valituksia vakuutusoikeudessa. Näin ehdottaa tutkija Maija Sakslin selvityksessään oikeusturvan toteutumisesta näitä etuuksia koskevien valitusten käsittelyssä vakuutusoikeudessa.”

Linkki lakannut toimimasta:
http://www.om.fi/Oikeapalsta/Haku/1146647923082
Korjattu linkki 21.12.2020
https://oikeusministerio.fi/-/laaketieteelliseen-arviointiin-vakuutusoikeudessa-ehdotetaan-muutoksia


Ulkoasiainministeriön ihmisoikeustuomioistuin- ja -sopimusasioiden yksikkö:
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=15997&contentlan=1&culture=fi-FI
Linkki lakannut toimista. Ei löydetty enää yksikköä kyseisellä nimellä.


Tukensa ryhmäkanteelle ovat jo ilmaisseet muun muassa seuraavat tahot:

Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjola
Toimitusjohtaja Tomi Yli - Kyyny

sivu 32- 33

”Kannattajien mielestä ryhmäkanne - ehdotus on turhan varovainen.”

Ryhmäkanteen käyttöä selvitetään

Suomalaiselle vahinkovakuutukselle ryhmäkanne ei välttämättä ole huono asia.

Yritysten vastuuriskit muuttuvat suuremmiksi ryhmäkanteen myötä ja vaikka vakuutusmäärät nousisivat ja riskin toteutumisen todennäköisyys kasvaa, riskin suuruus olisi arvioitavissa.

Yhdysvalloissa ryhmäkanteen kautta korvattavaksi tulleen vahingon keskiarvokustannus on noussut viidessä vuodessa 20 miljoonasta dollarista 115 miljoonaan dollariin.

lähde: Chydenius OP - ryhmän talousjulkaisu 3/2006

* * * *

Perussuomalaiset
sivu 11

Ryhmäkannelaki kiireellinen

Uudenmaan piirin vappumatinea porukka päätyi alustukset kuultuaan yksimielisesti vaatimaan ryhmäkannelakia pikaisesti eduskuntaan:

Suuret yritykset ja yksittäiset kuluttajat eivät ole voimiltaan tasaveroisia. Ryhmäkanne tasoittaisi voimasuhteita.

Ryhmäkanne sopii erityisesti yrityksiin, joilla on käytännössä monopoliasema palveluntarjoajana.

Ryhmäkanne perustuu suurten lukujen lakiin. Vaikka yksittäisen kuluttajan intressi on pieni, niin useiden kuluttajien suorituksista kertyy yritykselle merkittävä summa.

Harva lähtee käräjöimään kympistä, mutta tuhansien maksamana kymppi on jo iso raha.

lähde: PerusSuomalainen 5/2006

* * * *

SDP 40. puoluekokous 9.-11.6.2005, Jyväskylä
s. 472 –473 Pöytäkirjan liitteet

2. Oikeusvaltion toteuduttava myös käytännössä

Tuomioistuintoiminnan uskottavuus ja tuomareiden riippumattomuus ovat toimivan oikeusvaltion perusedellytyksiä. Tuomarin uran avoimuus ja tuomarikunnan monipuolisuus on turvattava. Tuomioistuinten ruuhkautuminen on estettävä.

Tuomioistuinlaitoksen resursseja on kohdennettava oikeussuojan tarpeen mukaan, jotta asioiden käsittelyajat tuomioistuimissa lyhenisivät ja oikeudenkäyntikulut jäisivät kohtuullisiksi.

Oikeusturvan tehokasta saatavuutta voidaan edullisesti parantaa kehittämällä vaihtoehtoisia riidanratkaisumenetelmiä. Myös ryhmäkanne tulee ottaa käyttöön suuria joukkoja koskevissa kuluttajariidoissa.

Oikeudenkäyntikustannukset on pidettävä kohtuullisina. Tuomioistuinten tulee aktiivisesti hillitä perusteetonta kulukehitystä.

Prosessisäännöksiä on kehitettävä menettelyn nopeuttamiseksi, tehostamiseksi sekä asianosaisille aiheutuvien kustannusten hillitsemiseksi.

Erityisesti kuluttajansuoja-, syrjintä- ja työoikeudellisissa jutuissa tulee mm. todistustaakka koskevia menettelysäännöksiä tarkastella myös tosiasiallisen oikeusturvan tarpeen näkökulmasta.

lähde: Puoluekokouksen pöytäkirja

* * * *

METALLIN 19. LIITTOKOKOUS 16. - 19.5.2004
SANOJA JA TEKOJA

sivu 50

Harmaan talouden ehkäisemiseen on yksi oiva keino saada lainsäädäntötietä ryhmäkanne, jota liittomme puheenjohtaja on vappupuheessaan vaatinut.

Ryhmäkanteella voi ammattiliitto hakea ahdinkoon saatetun ja pelokkaan työntekijän puolesta palkkasaatavat oikeudessa.

sivu 314

EU:n laajentumisen myötä on huolehdittava siitä, että työmarkkinoitamme ei vaivaa lieveilmiöt.

Metallityöväen Liitto ei missään vaiheessa halua estää ulkomaalaisten tuloa työmarkkinoillemme. Edellytämme, että heille maksetaan alamme mukaiset palkat ja muut edut.

Kyse on viime kädessä harmaan talouden estämisestä,kun vaadimme Suomen lainsäädäntöön ryhmäkanneoikeutta.

Käytännön edunvalvontatyössä törmätään usein tilanteeseen, jossa on havaittu väärinkäytöksiä palkanmaksussa ja työehtojen noudattamisessa.

Tapauksia ei ole viety tuomioistuimen käsittelyyn, koska riistetyt työntekijät eivät uskalla tehdä asiasta ilmoitusta.

Ryhmäkanteen avulla tällaiset hämäräfirmat voitaisiin viedä oikeuteen ja saada työntekijöille oikeuden päätöksellä sopimuksien mukaiset palkat ja muut edut. Siitä huolimatta, vaikka ko. työntekijä ei uskaltaisi tai haluaisi sitä tehdä.

Ryhmäkanne on länsimaisen demokratian vahvistamista ja täydentämistä.

lähde: LIITTOKOKOUKSEN JA TYÖTTÖMYYSKASSANEDUSTAJISTON KOKOUKSEN
PÖYTÄKIRJA

* * * * *

 Tähän aiheeseen liittyviä Oikeusturvan ajankuvan artikkeleita:

> Ryhmäkanne "ryssittiin" tarkoituksella -
- perjantaina, maaliskuuta 14, 2008 -


> Valtiovalta. Järjestövalta -
- keskiviikkona, elokuuta 01, 2012 -

> Maan tapaa -
- keskiviikkona, elokuuta 29, 2012 -

> Korporatismi/Korporativismi -
- maanantaina, syyskuuta 10, 2012 -

 * * * * *

Tiesithän jo tämän?

Vuonna 2003 Kelan tutkijana toiminut Maija Sakslin on nykyisin eduskunnan apulaisoikeusasiamies:

”Oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa” - Maija Sakslin
http://www.om.fi/1146647474410
Linkki lakannut toimimasta.

Korjattu ja luettu linkki 21.12.2020
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/75874

* * * * *

lauantaina, marraskuuta 10, 2007
> Avoin muistio vakuutusoikeudesta -

* * * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *

- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -


Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.