Otsikossa esitetään toki erittäin kova väite, mutta se on perusteltavissa seuraavan aikapolun kautta kulkemalla ja erilaisiin tietolähteisiin esimerkiksi kirjastojen kautta tutustumalla.
Vakuutusalan omissa teoksissa vakuutettujen/potilaiden näkökulma unohtuu, kun kertomassa ovat tämän kuvakoosteen henkilöt. Klikkaamalla kuvaa hiirelläsi saat sen ruudullesi isompana.
 |
”Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta 2 – TELK” tutuksi! |
Oikeusturvan ajankuvan viisiosaiseen katsaukseen ennen vuoden 2007 eduskuntavaaleja, pääsette halutessanne tästä alla olevasta linkistä:
> Vakuutuslääkäreistä ja vakuutuslääketieteestä eduskunnassa kysyttyä -
Perusjuttu selvitettäväksi on se, että täytyykö Suomessa noudattaa perustuslain velvotteita? Ja toisena se, että jos perustuslain velvotteita Suomessa täytyy noudattaa, niin miksei eduskunta saa suvereenisti säätää niitä lakeja, joita alla olevassa katsauksessa käsitellään?
# # # #
ONNEN SALAISUUS: OLE VÄKISIN POSITIIVINEN
”Aivot: Juhani Juntunen tietää onnen reseptin. Ohikiitävän tunteen saa kiinni yhä uudelleen, jos hoitaa aivojaan
Onni on ohimenevä tunne, joka syntyy aivojen limbisessä järjestelmässä sinne tulevan positiivisen informaation vaikutuksesta."
Tämä on aivotutkija Juhani Juntusen onnen määritelmä. Sen mukaan ihminen ei voi olla jatkuvasti onnellinen, mutta pystyy tuottamaan onnentunteen yhä uudelleen.
- Aivot mukautuvat. Siksi emme voi jatkuvasti olla onnen huumassa, mutta voimme olla normaalisti onnellisia, kuten minä, Juntunen selittää.
Esimerkki Juntusen elämästä. Hän on onnellinen, koska elämä on järjestyksessä. Mielenkiintoinen työ eläkevakuutusyhtiön ylilääkärinä.
Paperilääkärinä, jonka ei tarvitse tavata hankalia potilaita, kuten hän itse työtään luonnehtii.”
Lähde: Aamulehti 7.10.2008
- Juhani Juntunen esiintyy väliin myös toisella etunimellään Jorma Juntunen.
- toimii myös tapaturma – asioiden muutoksenhakulautakunnan vakuutuslääkärinä.
# # # #
OIKEUSMINISTERI: LÄÄKÄRIEN SIDONNAISUUDET SELVITETTÄVÄ
”Vakuutuslääkärien asema joutuu todelliseen syyniin vielä tämän vuoden aikana, lupaa oikeusministeri Tuija Brax (vihr).
- On keskusteltava vakuutuslääkärien jääviyksistä. Heidät olisi saatava ilmoittamaan mahdolliset yhteytensä tai sidonnaisuutensa, Brax sanoo.
Jo vuonna 2003 oikeusministeriön erikoistutkija Maija Sakslin totesi tutkimuksessaan, ettei Suomen vakuutusoikeusjärjestelmä täytä länsimaisen oikeuskäytännön minimikriteereitä.
Myös vakuutusoikeuden tilannetta katsotaan. Vakuutuskiistojen nykyistä pitkäkestoisuutta ja moniportaisuutta pyritään parantamaan, Brax sanoo.”
Lähde: IS Veikkaaja 29.1.2008
- vakuutuslääkärien aseman selvittämisestä ei ole tullut julkisuuteen minkäänlaista tietoa.
# # # # #
Suosittelemme Teille ainakin tutustumista seuraavaan lähdemateriaaliin huolella:
Lääkäri tuomarina : lääkärijäsenen roolista toimeentuloturvan muutoksenhakuelimissä - Havu Timo, Juntunen Juhani
(Suomalainen lakimiesyhdistys, Lakimies 100 - 2002 : 4)
# # # #
Internetin hakuja kannattaa tehdä aina eri hakukoneilla ja poimia itseään kiinnostavat materiaalit talteen omalle koneelle. Hakukoneiden Kiina – ilmiöstä on tullut valitettavasti maailmanlaajuinen, joten heti ei aina tärppää.
Tästä johtuen on erittäin tärkeää, että edustuksellisen demokratiamme päättäjiä ja etenkin etujärjestöjä monitoroi entistä sakeampi yksittäisten kansalaisten joukko.
Rehellisesti ja avoimesti omista kiinnostuksen kohteista kiinni pitäen ja kysymyksillä mahdollisimman laajaa päättäjien joukkoa pommittaen. Eri kanteilta katsoen.
# # # #
Tällä hetkellä Suomessa on menossa kolme mittavaa ja erillään kulkevaa kehitysprojektia.
1. SATA – komitea (STM042:00/2007)
2. Tapaturma- ja ammattitautilakia uudistava työryhmä (STM120:00/2006)
* sisältää haittaluokituksen uudistamisen
3. Vakuutusoikeuden kehittämistyöryhmä (OM 4/32/2006,OM016:00/2008)
Näistä kolmesta laajempaa julkisuutta on saanut vasta SATA - komitean työ, vaikka kaikkien kolmen kehitysprojektin työt liittyvät tiukasti toisiinsa.
Noiden kolmen laaja-alaisen projektityöryhmän kohteina ovat kaikki Suomen kansalaiset, joten niiden välinen koordinoinnin puuttuminen vaikuttaa ihmeelliseltä.
Tai sitten taas kerran. Vakaasti ja tarkkaan harkitulta.
Suppeaa perustietoa ko. kehitysprojekteista ja niiden asiakirjoista osoitteessa: http://www.hare.vn.fi/
(Valtioneuvoston hankerekisteri)
Mikäli etsimääsi hankkeen asiakirjoja ei löydy rekisteristä, niin kysy lisätietoa ministeriöiden kirjaamon kautta.
# # # #
Keskitymme tämän kertaisessa kirjoituksessamme vakuutusoikeuden kehittämistä (jälleen kerran) tekevän työryhmän toimintaan.
Toivomme kaikkien aiheesta kiinnostuneiden potilas- ja kansalaisjärjestöjen pääsevän mukaan vakuutusoikeuden toiminnan avoimesti tapahtuvaan kehittämiseen. Kuin myös SATA - komitean sekä tapaturma- ja ammattitautilakia kehittävän työryhmän kuultaviksi.
Pelkästään kirjallisen asioinnin kautta lainsäädäntöömme on taas kerran tulossa potilaiden kannalta sutta ja sekundaa, joka hyödyntää entisestään ylivertaisessa asemassa olevia vakuutus- ja sosiaaliturva-alan toimijoita.
Esimerkiksi Suomen perustuslain, eurooppaoikeuden sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen noudattamisen suhteen vakuutusoikeuden toiminta on ollut vuosikymmenten ajan todella härskiä.
Pääministeri Vanhasen mainostamille; vallanpitäjistä riippumattomille ja puolueettomille, Suomen tiedotusvälineille on pedattu tässä(kin) aihealueessa näytön paikka.
Järjestelmän väärinkäyttäjät on saatava avoimeen julkisuuteen. Vai?
Ovatko käsitteet lumeoikeus, lumeoikeusturva ja lumeihmisoikeudet vakuutusalan hylkääviin päätöksiin liittyen vain pettyneiden potilaiden mielikuvituksen tuotetta?
Tämän kirjoituksemme loppupuolelta löydätte kokonaisuudessaan Vakuutusongelmaisten liiton (VOL) edustajien vakuutusoikeuden kehittämistä miettivälle työryhmälle antaman esityksen. VOL ry:n esitys annettiin henkilökohtaisesti toimitettuna (6.10.2008 tapaamisessa) oikeusministeriön asettaman työryhmän käyttöön.
Lisäksi olemme koostaneet loppuun tietoa lähdeaineistosta kaikkien aihepiiristä kiinnostuneiden avoimeen käyttöön.
”Kinokset on tehty avattaviksi” - terveisin
Oikeusturvan VOLF – työryhmä
# # # #
Vakuutusoikeuden tilanteesta 1900 - luvulla
KK 358/1997 vp Mikko Elo /sd:
Valitusasioiden käsittelyn nopeuttamisesta vakuutusoikeudessa
Eduskunnan Puhemiehelle
Vakuutusoikeus tekee kansalaisten kannalta arvokasta työtä. Kuitenkin yhä suuremmaksi ongelmaksi on muodostunut se, että valitusten käsittelyaika on jatkuvasti pidentynyt.
Keskimäärin valituksen käsittelyaika on ollut 8-10 kuukautta, jota sitäkin voidaan pitää aivan liian pitkänä. On myös esimerkkejä tapauksista, jolloin valituksen käsittelyaika saattaa venyä lähes yhteen vuoteen. Tätä ei voida pitää enää valituksen tekijän oikeusturvan kannalta kohtuullisena.
Valituksen tekijällä on usein kyseessä melkoisia taloudellisia arvoja, ja toisaalta epävarmuus valituksen kohtalosta aiheuttaa myös henkisiä ongelmia.
Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1momenttiin viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä vakuutusoikeuden henkilöresurssien vahvistamiseksi siten, että valitusten käsittelyajat alenisivat huomattavasti nykyisestään?
Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1997
Mikko Elo /sd
Oikeusministeri Kari Häkämiehen vastaus kysymykseen:
Eduskunnan Puhemiehelle
Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 358:
Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä vakuutusoikeuden henkilöresurssien vahvistamiseksi siten, että valitusten käsittelyajat alenisivat huomattavasti nykyisestään?
Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa:
Vakuutusoikeuteen on 1 päivästä maaliskuuta 1997 lukien perustettu ylimääräisen vanhemman ja nuoremman vakuutustuomarin virat sekä kaksi vakuutussihteerin ja kaksi osastosihteerin virkaa.
Vuoden 1996 aikana vireillä olevien asioiden määrä laski hiukan.
Vakuutusoikeuden ja oikeusministeriön välillä käydyn tulosneuvottelun mukaan vireillä olevien asioiden määrä laskisi noin 900 asialla vuonna 1997.
Oikeusministeriössä seurataan vakuutusoikeuden työtilanteen kehitystä, ja ministeriö tulee myös jatkossa ryhtymään asian vaatimiin toimenpiteisiin.
Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1997
Oikeusministeri Kari Häkämies
Lähde: Eduskunnan www - sivusto
Mikä on tilanne vakuutusoikeudessa 2000 - luvulla?
Tarkempi aikamatka tilanteisiin on mahdollista tehdä loppuosaan listattujen; hallitukselle eduskunnassa tehtyjen, kirjallisten kysymysten kautta.
Potilaiden oikeusturvan sekä ihmisoikeuksien toteutumisen parantumisen kannalta muutokset vakuutusoikeuden toiminnassa ovat olleet minimaalisia.
Oli sitten vallassa kolmen suuren puolueista keskusta, SDP tai kokoomus.
Vakuutusoikeudessa mittavat ruuhkat
Vakuutusoikeuden ruuhkautuminen uhkaa kansalaisten oikeusturvaa, ylituomari Timo Havu arvioi Aamu - TV:ssä.
Havun mukaan käsittelemättä on yli 12 000 valitusta. Ratkaisun odottaminen kestää yli vuoden.
Vakuutusoikeudessa ratkotaan kansalaisten valituksia työttömyys- ja eläkepäätöksistä, kuntoutuksesta ja rikosvahinkoasioista.
Jutturuuhka johtuu osaksi siitä, että ihmiset osaavat hakea oikeutta. Toisaalta suuriin ikäluokkiin kohdistuvia päätöksiä tehdään nyt paljon.
Lähde: Yle Teksti-TV Sivu 105/1 KOTIMAA YLE24 TIISTAI 11.10.2005
- - - -
”Kansalaisten valituksia työttömyys- ja eläkepäätöksistä, kuntoutuksesta ja rikosvahinkoasioista ratkova vakuutusoikeus on pahoin ruuhkautunut.
Vakuutusoikeudessa on käsittelemättä yli 12 000 valitusta ja ratkaisun odottaminen kestää yli vuoden, ylituomari Timo Havu kertoi Ylen Aamu - TV:ssä.
Ruuhkautuminen uhkaa jo kansalaisten oikeusturvaa, Havu arvioi.
Jutturuuhkaa Havu selittää sillä, että suuriin ikäluokkiin kohdistuvia päätöksiä tehdään nyt paljon. Toisaalta ihmiset osaavat hakea oikeutta.
Oikeus tarvitsisi rahaa ja kymmenkunta uutta työntekijää jonojen purkamiseen.
Väestön ikääntyminen johtaa vääjäämättä asiamäärän jatkuvaan kasvuun, Leena Luhtanen sanoi viime viikolla lakimiespäivillä Ylen mukaan.
Luhtasen mukaan ratkaisua vailla olevien valitusten määrä kasvaa vuosittain 900 jutulla, vaikka vakuutusoikeuden toimintaa on pyritty kehittämään.”
Lähde: Helsingin Sanomat, nettiversio 11.10.2005
VIHREIDEN VUORO YRITTÄÄ MUUTOSTA VAKUUTUSOIKEUDESSA
Sosiaali – ja terveysministeriöhän on ollut SDP:n sekä kokoomuksen toimintojen keskeinen ministeriö 13 vuotta. Oikeusministeriö on ollut enemmän SDP:n hallinnassa.
Vihreille ihmisoikeuksiin ja oikeusturvaan liittyvät asiat ovat olleet aina tärkeitä. Ainakin Suomen rajojen ulkopuolella.
Kroonistuneen ruuhkautumisen lisäksi vakuutusoikeuden kiistattomasti vakuutusalaa suosivat toimintatavat ovat loukanneet satojen tuhansien potilaiden oikeusturvaa sekä ihmisoikeuksia jo vuosikymmenten ajan.
Oikeusministeri Tuija Brax/vihreät ilmaisi asian Ylen uutisissa 31.7.08 seuraavasti:
- Klikkaamalla kuvaa hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -
Vaan tapahtuuko todellisuudessa vakuutusoikeudessa yhtään mitään? Peittyvätkö tiedossa pitkään olleet epäkohdat taas kerran yhden työryhmän uumeniin?
Toivottavasti kyse ei ole taas yhdestä valtapuolueiden organisoimasta bluffista.
# # # #
Vakuutusoikeuden kehittämistyöryhmä (OM 4/32/2006,OM016:00/2008)
Oikeusministeriö Kasarmikatu 42, 3 krs, kokoushuone 2
Työryhmän sihteeri Martta Plathin
Oikeushallinto - osasto
Oikeusministeriö
Tilaisuus:
Vakuutusongelmaisten liitto ry:n kuuleminen 6.10.2008 kello 13.30-14.30
VAKUUTUSOIKEUDEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN
Seuraavaksi Vakuutusongelmaisten liitto r.y:n mukaan tarvittavista kehittämiskohteista vakuutusoikeudessa ja sen toimintaan liittyvissä osasissa.
1. LÄÄKÄRIJÄSEN TOIMIMAAN VAIN VALAN VANNONEENA ASIANTUNTIJANA JA VALITUKSEN ALAISEN ASIAN LÄÄKETIETEELLISEN ALUEEN TUNTEVANA ERIKOISLÄÄKÄRINÄ
Vakuutusoikeudesta lankeava lääketieteellinen asiantuntemus ei näy tällä hetkellä millään tavalla valittajaan päin.
Suppean selvityksen ”Oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa” oikeusministeriölle on vuonna 2003 tehnyt oikeustieteen lisensiaatti Maija Sakslin.
Sakslinin selvityksen sivulla 20 kerrotaan, että valtaosassa vakuutusoikeuden ratkaisuista keskeinen kysymys on lääketieteellinen.
Selvityksen sivulla 21 kerrotaan, että asianosaisella ei kuitenkaan ole mahdollisuutta varmistua siitä, mitä kaikkea on selvitetty ja millä perusteella lääkäri on päätynyt arvioonsa, jos nämä seikat eivät näy päätöksen perusteluissa.
Nykyisin lääkärijäsen merkitsee kantansa käsittelymuistioon, joka kuuluu neuvottelusalaisuuden piiriin. Merkintä saattaa olla hyvin lyhyt, lyhimmillään muotoa kyllä tai ei tai vain muutama lausetta.
- - - -
Helsingin Sanomat kirjoitti tästä ongelmakohdasta artikkelissaan 28.1.2004, jossa asianajaja Markku Fredman kertoi seuraavaa:
Fredman muistuttaa, että joulukuussa mietintönsä luovuttanut tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitea on puuttunut sekä asiantuntijalääkäreiden käyttöön vakuutusoikeudessa että päätösten perustelemiseen. Myös Fredman oli komitean jäsen.
Komitea esitti, että vakuutusoikeudessa pitäisi luopua asiantuntijalääkäreiden kuulumisesta kokoonpanoon.
"Vakuutusoikeuden asiantuntijalääkäreiden mielipiteet ja selvitykset ovat salaisia, sillä ne kuuluvat tuomareiden neuvottelusalaisuuden piiriin", Fredman huomauttaa.
Komitean mielestä pitäisi luoda järjestelmä, jossa ammattituomarit pyytävät tarvittavat lausunnot asiantuntijoilta ja asianosaisilla on mahdollisuus kommentoida niitä. Vaihtoehtoisesti asiantuntijoita voitaisiin kuulla todistajina.
- - - -
Vakuutusoikeuden lääketieteellistä ratkaisua koskevat seikat tulee olla aina asianomaisjulkisia.
- - - -
Vakuutuslääketieteen asema vastaamaa sen todellista luonnetta. Puolueettomien asiantuntijoiden mukaan kyseessä on sellaisen lääketieteen muoto, joka ei perustu tieteellisen tutkimuksen pohjalta hankittuun faktaan.
Kyseessä on lääketieteen muoto, joka perustuu väittämiin. Vakuutuslääketiede on siten paramedisiinaa eli uskomuslääketiedettä.
2. VALITUKSEN KÄSITTELYLLE MAKSIMIAIKA
Omien kokemustemme mukaan valitusasian käsittelyyn vakuutusoikeudessa menee tällä hetkellä keskimäärin 12-24 kuukautta.
Jatkossa tavoiteaika vakuutusoikeuden valituskäsittelyille pitää olla maksimissaan 6 kuukautta.
Mikäli esittämämme kokonaisvaltainen toimintapaketti tietotekniikan suhteen toteutetaan, niin valitusten käsittelyaika pystytään puristamaan 3 kuukauteen!
3. TODELLISEN TYÖMARKKINATATILANTEEN KARTOITUS
Tehdään lailla pakolliseksi vakuutusoikeudelle ja sen alaisille lautakunnille pyytää valittajan omalta työvoimatoimistolta ja omalta ammattiliitolta kirjallinen lausunto valittajan työllistymismahdollisuuksista vajaakuntoisena lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
Kolmikannan mukaiset työmarkkinajärjestöjen edustajat ovat tietojemme mukaan usein mukana erityistuomioistuimissa nimenomaan lakiasiain asiantuntijoina. Ei niinkään nykyisin vallitsevien koventuneiden työelämän vaatimusten asiantuntijoina.
Helsingin Sanomat kirjoitti asiasta 10.11.06:
”Vammaiset ovat viimeisellä sijalla, kun työnantajat rekrytoivat väkeä, työministeriön tutkimus totesi alkuvuonna. 65 prosenttia vastanneista yksityisistä palveluyrityksistä kertoi vaikeuksista saada pätevää työväkeä, mutta vain 2–4 prosenttia oli valinnut vammaisen tai vajaakuntoisen työntekijän.
Noin 700 000 suomalaista saa ansiotuloista invalidivähennyksen, eli heillä on vähintään 30 prosentin invaliditeetti. Työikäisiä heistä on noin 400 000. Suuri osa heistä on työkyvyttömiä alkuperäiseen ammattiinsa.”
Lainaamme vielä perusteluiksi STM:n kansliapäällikön Markku Lehdon kommentti, joka on lausunnosta 3.6.2004 työministeriölle:
”Lisäksi pelkkä työnantajalle maksettava tuki ei vielä useinkaan auta henkilöä palaamaan työelämään, vaan kokemus on osoittanut, että vajaakuntoiset työntekijät usein tarvitsevat muuta tukea voidakseen jatkaa työelämässä tai päästäkseen sinne takaisin.”
Kyseinen lausunto liittyi vammaisten ja vajaakuntoisten työllistämistukijärjestelmän kehittämishankkeeseen.
4. NYKYAIKAINEN ASIAKIRJOJEN KÄSITTELY JA ARKISTOINTI
Myös vakuutusoikeuteen ja sen alaisiin lautakuntiin nopeasti käyttöön sähköinen asiakirjojen käsittely, siirto ja arkistointi vakuutusyhtiöiden tapaan.
Paperilla olevat tiedot tallennetaan jatkossa myös vakuutusoikeudessa ja sen alaisissa lautakunnissa kuvamuodossa tietokoneelle tehokkailla asiakirjaskannereilla, jonka jälkeen valittaja voisi esimerkiksi pankki- sekä sotu-tunnuksellaan käydä tutustumassa oman tapauksensa asiakirjamassaan vakuutusoikeudessa tai sen alaisissa lautakunnissa myös etäyhteyden kautta.
Toki myös näin toimien omassa vahinkovakuutus- tai eläkeyhtiössään.
Uudesta järjestelmästä näkee myös itse valittaja, ketkä henkilöt ovat asiakirjoihin tutustuneet.
Henkilön suhde ja status asiankäsittelyyn selviävät myös klikkaamalla. Toisella klikkauksella avautuu tarvittaessa sähkökytkentäkaavio henkilön sidonnaisuuksiin ja kytkentöihin vakuutusalalla.
Mikäli sama järjestely ulotetaan myös ensimmäisen asteen lautakuntiin, niin hyödyt kokonaisuuden kannalta ovat mielestämme kiistattomat.
Etenkin lakien takaamien ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisen suhteen.
5. ASIANOSAISJULKISTEN ASIAKIRJOJEN SIVUNUMEROINTI KUNTOON
Erityistuomioistuimen päätöksen sekä käsittelijä-/esittelymuistioiden sivujen numerointi tyyliin 1 (3), 2 (3) ja 3 (3) pakolliseksi. Suluissa oleva numero kertoisi sivujen kokonaismäärän.
Sivunumeroinnissa vakuutusoikeudessa oli käytössä päätöksessä ja käsittelijämuistiossa vain 1,2,3 jne. ilman mainintaa sivujen kokonaismäärästä ja esittelymuistioissa ei ollut sivunumerointia ollenkaan.
6. TALLENNE TUOMIOISTUIN KÄSITTELYN TAPAHTUMISESTA PAKOLLISEKSI
Koska valtaosa vakuutusoikeuden asian käsittelyistä on jatkossakin kirjallisia, niin nykytekniikka antaa mahdollisuuden virtuaaliseen avoimuuteen asianomaiselle päin.
Ellei sitten siirrytä näissä vakuutusoikeuden käsittelemissä valituksissa kokonaan käräjäoikeusmenettelyyn. Esimerkiksi valittajan loppuelämää koskevissa eläkeasioissa.
Siirtymäajalle pakollinen audiovisuaalinen kuva- ja äänitallenne tulisi päätöksen liitteeksi ja todisteeksi siitä, että asia on todella käsitelty vakuutusoikeuden istunnossa.
Nyt itse kukin saa omista asiapapereistaan sen kuvan, että yhdessä istunnossa nuijitaan tukkutoimituksena vain esittelijän kulloinkin etukäteen kehittämä kanta. Joka taas on valtaosin alemman tuomioistuimen kanta, joka taas on valtaosin sama kuin vakuutusyhtiön kanta.
Kyseessä on niin kutsuttu liitepäätösmenettely, jonka eduskunnan apulaisoikeusasiamies Riitta-Leena Paunio katsoi lakiemme vastaiseksi päätöksessään 31.12.1996 Dnro 489/2/96.
Vaihtoehtoisesti voidaan kukin vakuutusoikeuden käsittelemä valituksen tuomioistuinkäsittely äänittää ja purkaa tekstimuotoon päätösasiakirjojen liitteeksi.
7. YKSILÖITY ASIAKIRJALUETTELO KÄRÄJÄ- JA HOVIOIKEUKSIEN TAPAAN
Tiedot vakuutusoikeuden päätösten taustalla olevista yksilöidyistä asiakirjoista puuttuvat tällä hetkellä kokonaan.
Eli vakuutusoikeuteen ja sen alaisiin lautakuntiin pakolliseksi henkilökohtainen sekä aikajärjestykseen perustuva kattava koontiluettelo yksilöidyistä asiakirjoista mihin kunkin asian valituskäsittely ja päätös perustuvat erityistuomioistuimessa.
Käräjä- ja hovioikeuksista löytyy tietojemme mukaan valmiiksi kopioitavissa oleva toimintamalli tähän ongelmaan.
8. LAADUN TARKKAILU JOKAPÄIVÄISEKSI TOIMINNAKSI VAKUUTUSOIKEUDESSA JA ENSIMMÄISEN ASTEEN LAUTAKUNNISSA
Määrätään lailla kaikille vakuutusoikeuden ja sen alaisten lautakuntien päätöksille ulkopuolinen täysipäiväinen ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisen laillisuusvalvoja.
Puolueeton laillisuusvalvoja vakuuttaa kunniansa ja omantuntonsa kautta kunkin vakuutusoikeuden päätöksen voimassa olevien lakien ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Suomelle antamien langettamien ennakkopäätösten vaatimien muutosten mukaan tehdyiksi.
Tarvittaessa henkilöitä palkataan lisää 10-50 kappaletta, jotta pitkään jatkuneet ihmisoikeuksien ja oikeusturvan loukkaukset saadaan kitkettyä pois erityistuomioistuinjärjestelmästä.
9. PERUSTUSLAIN TOTEUTUMINEN KÄYTÄNTÖÖN ERITYISTUOMIOISTUIMISSA
Perustuslain 21 §:n 2 momentin on katsottu edellyttävän, että päätöksen perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu perustuu.
Päätöksestä on selostettava, millä perusteella riitainen seikka on tullut näytetyksi tai jäänyt näyttämättä. Jos näyttö on perustunut asiakirjoihin, tulee yksilöidä, mistä asiakirjasta seikka käy ilmi.
Yleisluontoinen viittaus asiakirjoihin ei ole riittävä.
- - - -
21 § Oikeusturva
Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.
22 § Perusoikeuksien turvaaminen
Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
- - - -
Erityistuomioistuimien kaikki kustannukset maksettava valtion budjetista.
Erityistuomioistuimien vuosittaisten kustannusten maksattaminen oikeusprosessin toisen osapuolen eli vakuutusalan toimesta erilaisilla nimikkeillä kikkailulla pitää saada mielestämme loppumaan. Kuten oikeushallintomaksu.
10. TAPATURMA-ASIOIDEN KORVAUSLAUTAKUNNAN TOIMINTA TÄYSIN AVOIMEKSI JA LÄPINÄKYVÄKSI
Tapaturma – ja ammattitautitapausten oikeuskäytäntöjen taustalla vaikuttava tapaturma-asioiden korvauslautakunta puuttuu vakuutusoikeuden toimintaa esittävistä kaavioista.
Liitteenä kaavio, josta tapaturma-asiain korvauslautakunta puuttuu kokonaan.
Kuitenkin tapaturma-asioiden korvauslautakunta käyttää virallisen tuomioistuinjärjestelmän ulkopuolelta käsin erittäin näkyvää toimeenpanovaltaa, miten korvauskäytäntöjä tuomioistuinjärjestelmässä ja vakuutusoikeudessa sovelletaan.
YHTEENVETO
Tämän 10-portaisen toimintamallin kautta kansalaisilla on viimeinkin mahdollista saada vakuutusoikeuden ja ensimmäisen asteen lautakuntien päätöksiin tosiasiallisia perusteluita, jotka puuttuvat tällä hetkellä mielestämme päätöksistä kokonaan.
Annamme tästä esityksestä ja toimialaamme liittyvistä asioista mielellämme lisätietoja.
Annoimme 13.6.08 tapaamisen yhteydessä oikeusministeriön ylijohtaja Kari Kiesiläiselle ”Lakisääteinen vakuutusturva ja sen mustat aukot” – tietopaketin, jossa vakuutusoikeudenkin osalta tiedossa olevia epäkohtia on käsitelty kattavammin.
Helsingissä 6.10.2008
Vakuutusongelmaisten liitto r.y.
* * * *
Esityksen lähdemateriaalia:
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies 31.12.1996 Dnrot 2675/2/96 ja 489/2/9Kielteisten työkyvyttömyyseläkettä ja yksilöllistä varhaiseläkettä koskevien päätösten perustelut
Oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa
9. PÄÄTÖSTEN PERUSTELEMINEN
13. LÄÄKETIETEELLISTEN SEIKKOJEN ARVIOINTILausuntoja ja selvityksiä 2003:21, Maija Sakslin
2003:3 Tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitean mietintöX TUOMIOISTUINORGANISAATIO - ASIANTUNTIJAJÄSENET
Lausunnot toimeentuloturvan muutoksenhakukomitean mietinnöstä ja vakuutusoikeustyöryhmän ehdotuksesta.Lausuntoja ja selvityksiä 2002:3
# # # #
LÄHDEAINEISTOA VAKUUTUSOIKEUDEN TOIMINNASTA KIINNOSTUNEILLE:
Lääkäri tuomarina : lääkärijäsenen roolista toimeentuloturvan muutoksenhakuelimissä - Havu Timo, Juntunen Juhani
(Suomalainen lakimiesyhdistys, Lakimies 100 (2002) : 4)
EUROOPAN IHMISOIKEUSSOPIMUS - Matti Pellonpää
HAISTA HOME VAKUUTUSOIKEUS - Nevalainen Ulla
OIKEUSTURVA TYÖELÄKKEESSÄ
Outi Antila – Timo Havu – Kimmo Kangasjärvi – Riitta Korpiluoma – Kimmo Rilasmaa
POTILAS- JA LÄÄKEVAHINGOT
KORVAAMINEN JA ENNALTAEHKÄISY
Reima Palonen, Pertti Mustajoki, Asko Nio
TYÖTAPATURMAKIRJA - Sirpa Kukkonen, Terttu Karmavalo
VAKUUTUSOPPI - Rantala Jukka, Pentikäinen Teivo
VAKUUTUSLÄÄKETIEDE
Timo Aro, Antti Huunan - Seppälä, Jukka Kivekäs, Sakari Tola, Ilkka Torstila (toimittajat)
# # # #
* ko. materiaalia on saatavissa esimerkiksi hyvin varustetuista kirjastoista kautta maan.
# # # #
Vakuutuslääkäreihin ja vakuutusoikeuteen ja liittyviä eduskunnassa aiemmin tehtyjä kirjallisia kysymyksiä hallitukselle:
1. KK 440/2007 vp - Jacob Söderman /sd - Kansalaisten oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa - Vastaaja Oikeusministeri Tuija Brax
2.
KK 563/2006 vp - Pentti Tiusanen /vas - Kansaneläkelaitoksen päätöksistä valittaminen - Vastaaja sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen
3.
KK 848/2005 vp - Esa Lahtela /sd - Vakuutusoikeuden päätöksenteon nopeuttaminen - Vastaaja oikeusministeri Leena Luhtanen
4.KK 334/2005 vp - Lyly Rajala /kok - Vakuutuslääkäreiden ja hoitavien lääkäreiden tulkintaerot työkyvyttömyyseläkeasioissa - Vastaaja sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
5.
KK 792/2004 vp - Petri Neittaanmäki /kesk - Työkyvyttömyyden määrittely - Vastaaja sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
6.KK 602/2002 vp - Kari Rajamäki /sd ym. - Vakuutuslääkäreiden tulkinnat työkyvyttömyyseläkeasioissa - Vastaaja sosiaali- ja terveysministerin sijaisena ministeri Eva Biaudet
7.
KK 398/2002 vp - Valto Koski /sd - Työkyvyttömyyseläkepäätösten perustelut ja esteellisyyssäännökset - Vastaaja sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
8.KK 993/2000 vp - Matti Kangas /vas - Vakuutusoikeuden suullisen käsittelyn kustannukset työkyvyttömyyseläketapauksissa - Vastaaja oikeusministeri Johannes Koskinen
9.
KK 831/2000 vp - Esko-Juhani Tennilä /vas - Työkyvyttömyyseläkettä hakevien oikeusturvan parantaminen - Vastaaja sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
10.
KK 953/1999 vp - Marjatta Stenius-Kaukonen /vas ym. - Päätösten oikeellisuuden ja kohtuuden toteutuminen työkyvyttömyyseläkeratkaisuissa -Vastaaja oikeusministeri Johannes Koskinen
11.KK 678/1999 vp - Matti Kangas /vas ym. - Vakuutusyhtiöiden asiantuntijalääkärit sekä lääkäreiden jääviyden tulkinta - Vastaaja sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
12.KK 1415/1998 vp - Juha Karpio /kok - Työkyvyttömyyseläkettä koskevien päätösten oikeudenmukaisuudesta - Vastaaja sosiaali- ja terveysministerin sijainen, ministeri Anneli Taina
13.KK 623/1998 vp Valtiopäivät 1998 - Kari Rajamäki /sd: Pitkäaikaissairaiden ja ikääntyvien työttömien asemasta - Vastaaja sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
14.KK 605/1998 vp Raimo Vistbacka /ps: Vakuutusyhtiöiden, tapaturmalautakunnan ja vakuutusoikeuden suhtautumisesta potilaiden lääkärintodistuksiin - Vastaaja sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
15.KK 34/1998 vp Sulo Aittoniemi /kesk: Vakuutusyhtiöiden eläkepäätöksistä - Vastaaja sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
16.KK 358/1997 vp Mikko Elo /sd - Valitusasioiden käsittelyn nopeuttamisesta vakuutusoikeudessa - Vastaaja oikeusministeri Kari Häkämies
17.
KK 45/1996 vp Esa Lahtela /sd - Vakuutusyhtiön korvausmenettelystä suhteessa potilasta hoitaneen lääkärin antamaan lausuntoon - Vastaaja sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
Lisätietoa kysymyksistä ja vastauksista osoitteessa: http://www.eduskunta.fi/
# # # #
Lue myös Oikeusturvan VOLF - työryhmän > Avoin muistio vakuutusoikeudesta -
ja laita tätä tietoa eteenpäin omissa verkostoissasi, niin halutessasi. Kiitos.
Haluatko auttaa meitä kaikkia? – 23.1.2017
Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.
Uusimmat käänteet ja ison kuvan katsaukset löytyvät; esimerkiksi
>>> Suomi 2017 - verkoston kautta.
Liity mukaan toimiin yli puolue- ja aaterajojen. Yli media- ja etujärjestörajojen.
Yhdessä toimien huomaamme, voimme vaikuttaa ja olemme enemmän.
* * * *
Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -
* * * *
- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -
Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.
* * * *
- Kaikki kirjoituksemma linkit ovat julkaisun hetkellä toiminnassa -