keskiviikkona, syyskuuta 06, 2006

Projektin tyttösiä - ajatuksen poikasia

Muuten. Pitäkääpä joskus lähipiirinne kanssa vakuutusalan tiedon hakukisa.

Kokeilkaapa siellä ruudun takana joskus ihan avoimesti hakien, että kuinka monta hakuosumaa saatte ennakkoon valitsemienne vakuutusalan yritysten ja yhdistysten nettisivuilta.

Kisa tehdään ilman aikarajoitusta vakuutusalan kolmella erittäin keskeisellä termillä:

1. vakuutuslääketiede
2. vakuutuslääkäri
3. vakuutuslakimies

…niinpä! Toivottavasti tiedon saaminen vakuutusalan toiminnan kovasta ytimestä yhdessä työkyvyn arviointiprosessin kanssa muuttuu nykyistä avoimemmaksi….

Uutispäivä Demari –lehti julkaisi 15.5.06 artikkelin, joka oli otsikoitu ”Työkyvyttömyyden perusteiden arviointi on kovin ristiriitaisesta”. Artikkelin kirjoittaja Jouko Hovi toimii UP - uutispalvelun artikkelipäätoimittajana.

Artikkelissa kerrottiin, että Työeläkevakuuttajat r.y. TELA (http://www.tela.fi/) on käynnistänyt monivuotisen toimintakykyprojektin, jonka keskeisenä tavoitteena on yhtenäistää lääkärien käytäntöjä arvioitaessa sairauden vaikutusta ihmisen työkykyyn.

Hanke toteutetaan vuosina 2006-2008 yhteistyössä lääkärijärjestöjen, Kelan, yliopistojen sekä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Projektin pontimena ovat kuulemma havainnot, että käsitys työkyvyttömyydestä on hämärtynyt. Tosin se jäi ainakin minulle epäselväksi kenellä tai keille tuo käsitys on päässyt hämärtymään. Hoitavilla lääkäreillä vai vakuutuslääkäreillä? Vaiko ehkä jopa molemmilla?

Artikkelissa olivat kantansa projektiin esitelleet Kuntien eläkevakuutuksen ylilääkäri Esko Matikainen ja SAK:n sosiaalipoliittinen asiantuntija Kaija Kallinen.

Ruohonjuuritason ajatuksen poikasia

Luettuani artikkelin useampaan kertaan; käsitin asian rivien välistä katsottuna niin, että hoitavien lääkärien lausuntoihin vaikuttavat liikaa heidän elämänarvonsa ja elämänkatsomuksensa, eivätkä pelkästään lääketieteelliset tutkimustulokset. Hoitavilla lääkäreillä on lisäksi ristiriitaisia käsityksiä sairauksien ja oireyhtymien vaikutuksesta tutkimiensa potilaiden työkykyyn.

TELA:n käynnistämä projekti keskittyy sairauksiin, joissa käsittääkseni juuri potilasta hoitavat lääkärit ovat lausuntoja kirjoittaessaan usein kohdanneet vaikeuksia. Kuten esimerkiksi selkärangan ja suurten nivelien (polven, lonkan ja olkapään) sairauksista, mielenterveyden häiriöistä sekä kroonisesta kivusta kärsivien potilaiden suhteen.

Artikkelissa ei kuitenkaan yksilöity minkälaisia vaikeuksia hoitavat lääkärit ovat näissä tapauksissa lausuntoja kirjoittaessaan usein kohdanneet.

Yhtenä merkittävänä ryhmänä artikkelista oli jostain syystä kokonaan unohdettu työpaikoillaan ammattitautiin sairastuneet. Esimerkiksi homeesta, asbestista ja kemikaaleista työpaikoillaan pysyvästi sairastuneet henkilöt?

Tietojeni mukaan he ovat nimenomaan kohdanneet ylipääsemättömiä vaikeuksia vakuutuslääkärien lausuntotulkintojen suhteen ammattitautidiagnoosin ja sitä kautta lakisääteisen tapaturmaeläkkeen saamiseksi.

Useampi hirvikärpänen yhdellä kertaa

Mielestäni olisikin hienoa, jos tuo kyseinen TELA:n projekti laajenisi samalla kertaa koskemaan myös lakisääteisiä vakuutuksia hoitavien vahinkovakuutusyhtiöiden ja erityistuomioistuimien vakuutuslääkäreitä. Niin pää- kuin sivutoimisia.

Käsittääkseni tosiasiallisesti liikennevahingosta, työtapaturmasta, todetusta ammattitaudista, potilas- ja lääkevahingosta aiheutuneen pysyvän vamman/sairauden saaneet tuhannet henkilöt painivat juuri samantyyppisen kestoproblematiikan kanssa kuin tässä TELA:n projektissa on kyse.

Ymmärsinkin koko TELA:n organisoiman projektin sellaiseksi, että mikäli hoitavien (potilaan kasvokkain tapaavan sekä tutkivan) ja vakuutuslääkärien (potilaan vain paperilta tavaten tapaavan) aivoituksia saadaan riittävästi synkronisoiduiksi, niin tuloksena on:

1. Työkyvyttömyyttä ja kuntoutusta koskevien lääkärilausuntojen laatu ja sisältö paranevat, jotta ei jouduta enää vuosikausia kestävään valitusrumbaan.

2. Arviointiprosessi muuttuu nykyistä paljon avoimemmaksi, koska vakuutuslääkärinkin laadukas lausunto/lausuma tulee asianomaiselle julkiseksi.

3. Hyväksyttyjen valitusten määrä erityistuomioistuimissa kasvaa siten jyrkästi.

4. Varsinkin kun kunkin tapauksen lainmukaiset korvaukset, eläkkeet ja haittaluokat vahvistetaan yhtiönkin taholta kerralla oikein.

Tuolloin projektin tuloksilla olisi jo myönteistä vaikutusta vakuutettujen oikeusturvaan.

Sen myönnän mieluusti minäkin, kunhan projektin piilotavoitteena ei ole laittaa hoitavia lääkäreitä toimimaan potilaskontakteissa vakuutuslääkäreiden harjoittamalla tavalla.

Pelkästään paperilla tai atk:lla tapahtuvia potilaskohtaisia taktiikka- ja hoitotoimenpidekuvioita hioen. "Virman" rahaa säästäen ja katteita parantaen.

Petri

Koko Uutispäivä Demari-lehden artikkeli oli tätä kirjoittaessani luettavissa osoitteessa:
http://www.demari.fi/Article.jsp?article=5454&category=5&main=5