HE 12/2006 – jo menossa eduskunnan nahkureiden orsille

Mielestäni näyttää hirveän epäreilulta kansalaisten oikeusturvan toteutumisen kannalta…
HUOM! Päivitystietoa 25.6.2016
- aiheen jo tunteville ostikkoa klikkaamalla ison kuvan katsaus vakuutusoikeudesta. - otsikon linkki johtaa Suomi 2017 blogin vakuutusoikeusartikkeliin.

HE 12/2006 liittyy muun muassa vakuutusoikeuden ja sen alaisten lautakuntien osalta eduskunnan ns. kumileimasinkäsittelyssä jo olleeseen HE 47/2005, jonka kautta vakuutuslääkäreiden asemaa vahvistettiin kaikessa hiljaisuudessa entisestään.

Ja nythän olisi sitten tarkoitus tehdä se kuuluisa viimeinen lihanuijan kopautus ilman julkista kohua ja inhoa herättävää takaisinpomppua, jotta esimerkiksi 100 miljardin ryhmäkanneryhmän ydinperusteena olevat vakuutusoikeuden sekä sen alaisten lääkärijäsenten lausumat voitaisiin piilottaa 100 vuodeksi myös asianomaiselta itseltään.

Ruohonjuuritason kansalaisten antaman asiakaspalautteen HE 47/2005 käsittely on jostain syystä edelleen kesken suomalaisessa laillisuuden laatu- ja valvontajärjestelmässä.

Koska tämäkään pakinani ei kartuta todennäköisesti meikäläisen valtiollisia bonuspisteitä, niin tulen seuraavassa pakinassani osoittamaan todeksi tuon Etlan ja Evan toimitusjohtaja Sixten Korkmanin (Taloussanomat 8.9.) lanseeraaman eduskunnan nöyrästi toteuttaman kumileimasinpohjaisen toimintamallin. Siis nimenomaan tuon HE 47/2005 kohdalla. Joten kurkatkaa aina jossain sopivassa rakosessa kanavalle.

Sitten yhteys studioon ja otetaan HE 12/2006 tarkempaan ruodintaan

Koska itseltäni puuttuu perspektiiviä, lakialan koulutus ja syvällinen lakialan kokemus suhteuttaa jo kokemaani vielä laajempiin kokonaisuuksiin, niin annetaan sen tekeminen henkilölle, jolla siihen voidaan katsoa olevan oivalliset lähtökohdat.

Hyvät naiset ja herrat! Mina damer och herrar! Presidentti Pauliine Koskelo korkein oikeus.

”Suomella on varaa hyvään oikeuslaitokseen”

lähde: CHYDENIUS OP - ryhmän talousjulkaisu 3/2006

- Lainaus alkaa -

”Näkökulma tuomioistuinten rooliin yhteiskunnassa voi vääristyä, jos sitä katsoo vain arkisen pintatodellisuuden ja uutisvirran valossa tai eräänä budjettimomenttina
muiden joukossa.

Tuomioistuimet ovat yksi kolmesta peruspilarista demokraattisen oikeusvaltion rakenteessa. Lainsäädäntövalta, toimeenpanovalta ja tuomiovalta on erotettu, jotta syntyisi asianmukainen vallankäytön tasapaino ja kontrolli.

Kansalaisten ja yritysten kannalta hyvin toimivassa yhteiskunnassa kunkin pilarin on oltava
kunnossa.

Riippumattomuus on oikeuslaitoksen kulmakivi

Hyvä lainsäädäntö, hyvä hallinto sekä oikeuksien ja vastuiden toteutumisen varmistava tehokas oikeussuojakoneisto ovat kaikki välttämättömiä, jotta ihmisillä ja yrityksillä olisi suotuisat edellytykset elämänsä ja toimintansa järjestämiseen.

Markkinatalouden toiminta ja ihmisten hyvinvointi edellyttävät oikeusvarmuutta. Oikeusvarmuus ja luottamus siihen eivät säily, ellei oikeusturvan saatavuudesta ole
takeita.

Yhteiskunnan institutionaalisten rakenteiden merkitys näkyy selvimmin siellä, missä asiat ovat erityisen huonosti.

Meillä niin ei ole. Ongelmat ovat korjattavissa. Silti ei pidä aliarvioida hyvien rakenteiden
tärkeyttä eikä oman tilanteemme epäkohtia.

Riippumattomuus on oikeuslaitoksen toiminnan kulmakivi.

Tuomareiden riippumattomuus onkin hyvin turvattu

Tuomioistuinten toimintaedellytykset – organisaatiorakenteet, resurssit, menettelyn säännöt – sitä vastoin riippuvat kahdesta muusta valtasektorista, koska päätökset kuuluvat lainsäädäntö-, budjetti- ja hallintovallan käyttäjille.

Tässä on kriittinen kohta, jossa oikeusvaltion todellinen tila punnitaan. Vahva ja hyvin toimiva oikeuslaitos ei välttämättä ole muiden vallanpitäjien kannalta mieluinen– esimerkkejä ei valitettavasti tarvitse hakea kovin kaukaa.

Selvää toisaalta on, ettei heikko oikeuslaitos ole rehellisten kansalaisten tai yritysten intressissä. Siksi jokaisessa yhteiskunnassa on syytä valppauteen sen suhteen, miten käytännössä pidetään huolta oikeuslaitoksen toimintaedellytyksistä.”

- Lainaus loppuu -

Suomalaista riippumattomuutta?

Esimerkiksi Työtapaturma kirjan (versio vuosi 2004) sivulla 133 kerrotaan mm. seuraavaa:

"Tapaturmalautakunnan toiminnasta aiheutuvat kustannukset maksavat vakuutuslaitokset."

Lautakunta toimii nykyään nimellä tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta.

Muista ensimmäisen asteen tuomioistuimista muun muassa työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan, liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan vuosittaiset kustannukset maksavat vakuutusalan organisaatiot.

Lisäksi lautakuntien valituskäsittely on pelkästään kirjallinen eli osapuolten välillä ei ole mitään elävää neuvottelukosketusta.

Lisäksi tuomioistuinkäsittelyssä olleista asiakirjoista ei ole edelleenkään olemassa yksilöityä koontiluetteloa, mihin asiakirjoihin kukin käsittely on perustunut.

Vakuutusoikeuden lääkärijäsen toimii tuomarin vastuulla

Korkein hallinto - oikeus ja korkein oikeus ovat antamissaan päätöksissään katsoneet, että mainitulla säännöksellä on haluttu turvata riippumattoman oikeuslaitoksen perusedellytyksiin kuuluva neuvottelusalaisuus.

Oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 7§:n mukaan tuomarin on pidettävä salassa ne neuvottelut, joita tuomioistuimen jäsenet ennen päätöksen tekoa pitävät.

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 11 §:n 1 momentin mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn.

Pykälän 3 momentin mukaan siltä osin kuin asiakirja sisältää tietoja oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 7§:ssa tarkoitetusta neuvottelusta, tiedon asiakirjasta saa vain viranomaisen luvalla.

Luvan myöntäminen edellyttää sellaisen tarpeen osoittamista, että luvan myöntämistä, ottaen huomioon oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 7 §:n säännös, voidaan pitää perusteltuna.

Sillä seikalla, missä asian käsittelyvaiheessa oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 7§:ssa tarkoitettu lausuma on esitetty ei ole merkitystä.

Alussa mainittu neuvottelusalaisuus on riippumattoman tuomioistuimien perusedellytys.

Tuomioistuinlaitosten kehittämiskomitea vuonna 2003

Helsingin Sanomat kirjoitti jo 28.1.2004, että asiantuntijalääkäreiden käyttö toi Suomelle langettavan tuomion Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta.

Artikkelissa asianajaja Markku Fredmanin mukaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen havaitsemat puutteet ovat olleet Suomessa tiedossa jo pitkään.

Samalla artikkelissa kerrottiin, että lääkäreiden nimet ja lausunnot pimitettiin, päätöksiä ei perusteltu sekä hoitavat lääkärit passittivat sairauslomalle, asiantuntijalääkärit patistivat töihin.

Asianajaja Fredman kertoi myös artikkelissa, että joulukuussa 2003 mietintönsä luovuttanut tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitea oli puuttunut sekä asiantuntijalääkäreiden käyttöön vakuutusoikeudessa että päätösten perustelemiseen.

Komitea esitti myös, että vakuutusoikeudessa pitäisi luopua asiantuntijalääkäreiden kuulumisesta kokoonpanoon. Asianajaja Fredman oli yksi komitean jäsenistä.

Komitean mielestä pitäisikin luoda järjestelmä, jossa ammattituomarit pyytävät tarvittavat lausunnot asiantuntijoilta ja asianosaisilla on mahdollisuus kommentoida niitä. Vaihtoehtoisesti asiantuntijoita voitaisiin kuulla todistajina.

Tuossa Helsingin Sanomien 28.1.2004 artikkelissa ylilääkäri Sakari Tola Keskinäisestä työeläkeyhtiö Varmasta arvioi, että tilanne Suomessa on nykyisin toinen kuin valituksen tekemisen aikaan.

"Nykytilanne on se, että kaikki paperit näytetään hakijalle, ja myös lääkäreiden nimet ovat julkisia. Mitään salailua ei ole", Tola korostaa.

Lääkärijäsenen lausumat salaisiksi jopa 100 vuodeksi

Muuten. Lisääntyykö HE 12/2006 voimaan astuessa oikeudenkäyntien julkisuus edes asianomaiselle itselleen kirjallisesti toimivissa vakuutusoikeudessa ja ensimmäisen asteen lautakunnissa, jos kyseinen hallituksen vireillä oleva ja vakavalla mielellä annettu esitys astuu voimaan?

Ongelmahan on edelleen se, että erityistuomioistuimien vakuutuslääkäreiden lausunnot tai lausumat pimitetään asianomaiselta eikä päätöksiä tosiasiallisesti tarvitse vieläkään perustella. Vaan tehdään ns. kiikun - kaakun liitepäätösmenettely, jossa ketjureaktion omaisesti vahvistetaan vakuutusyhtiön kanta ensimmäisen kerran, toisen kerran ja kolmannella kerralla mahdollisesti KKO tai KHO pamauttaa nopean kansallisen kohtalokkaan ahdinkoreboundin pysyvästi vammautuneen valittajan loppuelämälle.

Mielenkiintoiselta kuulostaa kyseisessä hallituksen esityksessä se, että Oikeustoimittajat ry:n puheenjohtajat Jarkko Sipilä ja Susanna Reinboth kirjoittivat HE 12/2006 ja HE 13/2006 koskien Helsingin Sanomien Mielipide-sivulla 23.6.2006 ”Oikeudenkäyntien julkisuus ei lisäänny”:

”Oikeudenkäyntien julkisutta koskevissa lakiehdotuksissa vakuutetaan useissa kohdissa, että lainmuutoksen tarkoituksena on oikeudenkäyntien julkisuuden ja avoimuuden lisääminen. Ehdotetut pykälät eivät julkisuutta näyttäisi lisäävään, pikemminkin päinvastoin.”

Osatotuus tuli toivottavasti jo esille tästä hallituksen esityksestä. Kuka puolueeton taho selvittäisi ja kertoisi meille ruohonjuuritason kansalaisille kokototuuden? Me kyllä sen kestämme. Ja tietysti hyvissä ajoin ennen maalisvaaleja.

Petri

* * * *

HUOM!
- Kaikki kirjoituksemma linkit ovat julkaisun hetkellä toiminnassa -
- mikäli eduskunnan sivuston, ministeriön tai valtioneuvoston hankerekisterin linkki on lakannut toimimasta, niin tee uusi hakuyritys, esimerkiksi asiakirjan tunnuksella tai nimellä.


§ § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § §


Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 28.6.1994/559

23 §

Lääkintölailliset todistukset ja lausunnot

Laillistetun lääkärin ja hammaslääkärin on, antaessaan lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja sekä muita todistuksia, jotka on tarkoitettu esitettäväksi tuomioistuimelle tai muulle julkiselle viranomaiselle, vahvistettava ne sanoilla "minkä kunniani ja omantuntoni kautta vakuutan". Siten vahvistettu todistus tai lausunto on pätevä ilman valallista vahvistusta, jollei tuomioistuin tai viranomainen erityisistä syistä määrää, että se on vahvistettava suullisella valalla tai vakuutuksella.

Sosiaali- ja terveysministeriö voi antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä ja ohjeita siitä, mitä laillistetun lääkärin ja hammaslääkärin tulee ottaa huomioon antaessaan todistuksia ja lausuntoja sekä muutoinkin harjoittaessaan ammattiaan.

§ § § § 

Selkeytetään vakuutuslaitoksen lääkäriasiantuntijan kannanoton merkitystä korvausratkaisuissa.

Hannula, Jaakko hallitussihteeri sosiaali- ja terveysministeriö Valmistelija
http://www.hare.vn.fi/mKokoonpanonSelailu.asp?h_iID=9496&tVNo=6&sTyp=Selaus

Annettu Naantalissa 24 päivänä kesäkuuta 2004
Laki tapaturmavakuutuslain 17 ja 41 d §:n muuttamisesta

41 d §
Jos vakuutuslaitoksessa käsiteltävä korvausasia koskee lääketieteellisen seikan arviointia, laillistetun lääkärin on osallistuttava asian valmisteluun ja merkittävä kannanottonsa asiakirjoihin. Vakuutuslaitoksen lääkäri voi merkitä kannanottonsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.

Kohteliaimmin ja varmistuksena. Tuo on ehken yksi Suomen historian härskeimmistä lakimuutoksista. Nyt tuo vuonna 2004 kaikessa hiljaisuudessa ja yksittäisellä asetuksella voimaan saatettu tapaturmalain kohta 41 § d kuuluu näin:

121 §

Lääkäriasiantuntijan osallistuminen korvausasian käsittelyyn

"Jos vakuutuslaitoksessa käsiteltävä korvausasia koskee lääketieteellisen seikan arviointia, laillistetun lääkärin on osallistuttava asian valmisteluun ja merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin.

Vakuutuslaitoksen lääkäri voi merkitä arvionsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia."

Lähde: Finlex - 24.4.2015/459 - Työtapaturma- ja ammattitautilaki

(Tai katso vastaava kohta Finlex - 7.8.2015/873 -

Maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilaki)

Kun taas tutkiva/hoitava lääkäri vahvistaa allekirjoituksellaan antamansa tiedot lääkärinlausunnossaan; kunnian ja omantunnon kautta oikeiksi.

Eikä tässä vielä kaikki.

Jos on jo pitänyt aiemminkin hylkäävät päätökset perustella kunnolla, niin nyt vaatimus on kirjattu myös erikseen tapaturma- ja ammattitautilakiin. Tosin ilman sanktioita.

Etenkin hylkäävien päätösten osalta.

Näin tuo kohta on kirjattu uudistettu tapaturma- ja ammattitautilakiin:

124 §

Korvausta koskevan päätöksen antaminen ja perusteleminen

"Vakuutuslaitos ratkaisee oikeuden tämän lain mukaiseen korvaukseen antamalla siitä asianosaiselle kirjallisen päätöksen. Vakuutuslaitoksen on annettava päätöksensä tiedoksi postitse kirjeellä lähettämällä se vastaanottajalle tämän ilmoittamaan osoitteeseen.

Vakuutuslaitoksen päätöksen perustelemiseen sovelletaan, mitä hallintolain (434/2003) 45 §:ssä säädetään. Jos korvauksen epäämistä koskeva päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset."

Lähde: Finlex - 24.4.2015/459 - Työtapaturma- ja ammattitautilaki

(Tai katso vastaava kohta Finlex - 7.8.2015/873 -

Maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilaki)

Muista vastaavista lakikohdista, joihin tuo perusteluvaatimus kohdistuu löytyy tietoa avoimen internetin hakukoneilta.

Hakusanoiksi esimerkiksi tämä:

inka hassinen päätös perustelut

§ § § §

Lisätietoja tätä kirjoittaessani HE 12/2006 koskien osoitteissa
Lausunnon antajia: http://www.om.fi/tulostus/33853.htm
- linkki lopettanut toimintansa

Ns. erityistuomioistuimet käsittelevät lakisääteisiä eli sosiaalivakuutuksia hoitavien vahinkovakuutusyhtiöiden, eläkeyhtiöiden ja Kelan päätöksistä tehtäviä valituksia.

Etsikää tuolta sivustolta ja tallentakaa ensitilassa koneellenne ainakin seuraavat lausunnot käyttöönne.

1. OMLS 2005:23, 6. Työtuomioistuin ja Vakuutusoikeus, PDF-tiedosto, 12 s.
suora linkki http://www.om.fi/uploads/sk5kto4.pdf
- linkki lopettanut toimintansa
- tee uusi haku asiakirjan tunnuksella

Vakuutusoikeuden ylituomarin Timo Havun allekirjoittamassa lausunnossa halutaan saada tarkennus lääkärijäsenen lausumien salassapitoaikaan.

Sopivana aikana pidetään 80-100 vuotta. Myös asianomaiselta itseltään.

Muutos koskisi samalla rykäisyllä kaikkia vakuutusoikeuden alaisia lautakuntia.

Joten erityisesti sivut 6 (11), 7 (11) ja 11 (11) tuosta Vakuutusoikeuden lausunnosta lienevät valmistautumista hyvällä oraalla olevan ryhmäkanneryhmämahdollisuuden kasvun tyrehdyttämiselle mm. perustuslain vastaisiksi vakuutusoikeudessa ja ensimmäisen asteen lautakunnissa jo vuonna 1996 apulaisoikeusasiamies Paunion katsomia ns. liitepäätöksiä vastaan.

2. OMLS 2005:23, 9. Lautakunnat, PDF-tiedosto, 18 s.
suora linkki http://www.om.fi/uploads/eolo230v8kfkh.pdf
- linkki lopettanut toimintansa
- tee uusi haku asiakirjan tunnuksella

Tästä kokonaisuudesta kannattaa katsoa syvällisemmin ainakin Eläkelautakuntien (1.1.2007 työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta) osuuden sivu 3 Päätösharkinnan ja ratkaisuehdotuksen salassapito ja sivut 3-4 Menettelysäännöksistä.

Tapaturmalautakunnan (nykyisin tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta) osuudesta zuumaukseen kannattaa ottaa ainakin sivu 8 Asianosaisen oikeus tiedonsaantiin, Neuvottelusalaisuus, Sivu 9 Suullinen käsittely ja Menettely

§ § § §

Kolmikannasta nelikantaan
Suurin ongelmahan liittyy lakisääteisissä eli kaikille pakollisissa vakuutuksissa nelikannan veivaamiin kuvioihin.

Eli kolmikanta + Kela, työeläkeyhtiöt ja vakuutusyhtiöt sopivat sekä hallinnoivat tämän blogin esille tuomaa "toimialaa" varsin vankasti.

Hyvän kokonaiskuvan alueesta saa tutustumalla vakuutusoikeuden vuosikertomuksen 2005 sivulla 8 olevaan kaavioon www.oikeus.fi/vakuutusoikeus/uploads/inktw8j.pdf
- linkki lopettanut toimintansa
- tee uusi haku asiakirjan tunnuksella

Alussa mainitsemassani KKO:n presidentin Pauliine Koskelon tuoreessa haastattelussa puhutaan kyllä vallan kolmijako-opista, mutta ei sanakaan näistä erityistuomioistuimista.

Joissa nämä käsitteet ovat mielestäni menneet vuosikymmenten ajan täysin sekaisin. Chydenius-lehden numero 3/2006: https://www.oko.fi/media/liitteet?cid=150504862
- linkki lopettanut toimintansa
- tee uusi haku lehden tunnistetiedoilla

Sitten vielä yhteys studion kautta eduskuntaan:

Keskustelu hallituksen esitys HE 12/2006 vp:

Pentti Tiusanen /vas: Arvoisa puhemies! Tässä on kysymyksessä laki oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa. Tässä hallituksen esityksessä n:o 12 vuoden 2006 valtiopäiviltä tuodaan esille nimenomaan hallintotuomioistuinten päätösten ja perustelujen mahdollisimman laaja julkisuus, ja tämä on tavoitteena tässä säätelyssä, joka nyt lähetetään valiokuntaan.

Kiinnitän huomiota vain yhteen yksityiskohtaan, ja se on vakuutusoikeuslaki. Viime vuosinahan on varsin paljon keskusteltu erilaisten vakuutusoikeudellisten asioiden joutumisesta vakuutusoikeuteen ja viipymisestä myös siellä. Eräs erittäin suuri osa näistä vakuutusoikeuksien asialistojen kysymyksistä ovat eläkelausunnot ja eläkepäätökset. Välissä on sitten vielä sellainen hallinnollinen välivaihe kuin lautakuntavaihe, eli on vielä eläkelautakunta, jonka pitäisi käsitellä asia. Tällä hetkellä kunnallisen eläkelautakunnan käsittelyaika on 7 kuukautta ja vakuutusoikeuden käsittelyaika on noin vuosi, eli esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeelle hakevan ihmisen näkökulmasta on tilanne kestämätön. Tämä ensiksi.

Toiseksi tässä esityksessä lähdetään siitä, että myös oikeudenkäynnin pitäisi olla julkista, myös suullisen käsittelyn julkista. Tämä suullinen käsittelyhän on nyt viime vuosina tullut käytännöksi. Tosin sitä liian vähän sovelletaan, mutta kuitenkin sen pitää olla julkista. Näen erittäin hyvänä asiana, että tämä asia näin etenee. Valitettavasti ministeri Luhtanen ei pystynyt sitten jäämään tänne kyllin pitkäksi aikaa, että olisi kertonut tästä. Hänhän yritti tätä, mutta meillä oli tämä eläkekeskustelu.

Keskustelu päättyy.

Lähde: Eduskunnan PTK 23/2006 vp Tarkistamaton

23. TIISTAINA 14. MAALISKUUTA 2006 kello 14
8) Hallituksen esitys laiksi oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

§ § § §

Asian valiokuntakäsittely
HE 12/2006 vp laiksi oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Ministeriö Oikeusministeriö

Täysistunto lähettänyt 14.03.2006 lakivaliokuntaan mietintöä varten

Lakivaliokunta Saapunut 15.03.2006

Käsittelyvaiheet
16.03.2006 Ilmoitettu asia valiokuntaan saapuneeksi mietinnön antamista varten.

Käsittely

04.05.2006 Asiantuntijasuunnitelma hyväksytty

04.05.2006 Asiantuntijoiden kuuleminen
- lainsäädäntöneuvos Arja Manner, oikeusministeriö (K)
- hallitusneuvos Timo Turkki, puolustusministeriö (K)
- hallitussihteeri Kati Koskinen, kauppa- ja teollisuusministeriö (K)
- lakimies Virpi Kölhi, sosiaali- ja terveysministeriö (K)

17.05.2006 Asiantuntijoiden kuuleminen
- apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia (K)
- presidentti Pekka Orasmaa, työtuomioistuin (K)
- markkinaoikeusneuvos Anne Ekblom-Wörlund, Markkinaoikeus (K)
- asianajaja Mika Savola, Suomen Asianajajaliitto (K)

18.05.2006 Asiantuntijoiden kuuleminen
- hallintoneuvos Esa Aalto, korkein hallinto-oikeus (K)
- hallinto-oikeustuomari Marjatta Mäenpää, Helsingin hallinto-oikeus (K)
- ylituomari Heikki Jukarainen, Oulun hallinto-oikeus (K)
- vakuutusoikeustuomari Olli Olanterä, vakuutusoikeus

13.06.2006 Asiantuntijoiden kuuleminen
- osastopäällikkö Ilkka Salmi, suojelupoliisi (K)
- ylitarkastaja Helena Hynynen, Verohallitus (K)
- professori Olli Mäenpää, (K)
- professori Heikki Kulla, (K)

14.06.2006 Asiantuntijoiden kuuleminen
- puheenjohtaja Jarkko Sipilä, Oikeustoimittajat ry

06.09.2006 Merkitty saapuneeksi
- oikeusministeriön lisäselvitys.

Lähde: Eduskunnan www – sivusto
Päivitetty 26.09.2006 15:55:07
HUOM!
- mikäli eduskunnan sivuston, ministeriön tai valtioneuvoston hankerekisterin linkki on lakannut toimimasta, niin tee uusi hakuyritys, esimerkiksi asiakirjan tunnuksella tai nimellä.

Valtioneuvoston ja ministeriöiden hanketietopalvelua uudistetaan. Vanhan HARE-hanketietojärjestelmän verkkosivut on poistettu käytöstä 3.8.2015.

Hanketiedot löytyvät 3.8. alkaen valtioneuvoston verkkosivustolta osoitteesta
http://valtioneuvosto.fi/hankkeet
- ennen vuotta 2010 loppuneiden hankkeiden tiedot pyydettävä erikseen ministeriöiden kirjaamoista.

* * * *

Valtioneuvoston hanketietopalvelun kehittämishanke
VNK013:00/2015
http://vnk.fi/hanke?selectedProjectId=8704

- linkit toiminnassa 26.10.2016

* * * *

Haluatko auttaa meitä kaikkia? - 6.10.2016
Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Uusimmat käänteet ja ison kuvan katsaukset löytyvät; esimerkiksi
>>> Suomi 2017 - verkoston kautta.

Liity mukaan toimiin yli puolue- ja aaterajojen. Yli media- ja etujärjestörajojen.

Yhdessä toimien huomaamme, voimme vaikuttaa ja olemme enemmän.

* * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *


- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -

Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

* * * *

- Kaikki kirjoituksemma linkit ovat julkaisun hetkellä toiminnassa -