Kahden lääkärin loukku – Monen potilaan elämän viimeinen tyrmäyskoukku osa 2/3

- Klikkaamalla kaaviota hiirelläsi, saat sen ruudullesi näkyviin isompana -


Toisena tiedotusvälineenä vaalien jälkeen oikeusturvaan liittyvistä ongelmista kertoi Yle.

TV1-kanavan A-zoomin ja Renny Jokelinin toimittamassa ohjelmassa 23.3.07 aiheena oli
”Velkuan valittajat - Sairas emäntä vakuutusbyrokratian rattaissa.”

Kyseisessä tapauksessa oli esillä työperäisen astman aiheuttamat pysyvät ongelmat eli ammattitauti.

Tämä juttu näytti taas toteen maassamme toimivan vakuutuslääkärijärjestelmän mielettömyydet ja sen, kuinka vakuutusyhtiöt ja Kela halutessaan "kyykyttävät" sairaita ihmisiä.

Ohjelmassa puututtiin myös ensimmäistä kertaa siihen yhä pahenevaan ongelmaan, kuinka vahinkovakuutusyhtiö ei myönnä pysyvästi vammautuneelle tai ammattitautiin sairastuneelle henkilölle lakien mukaista täyttä tapaturmaeläkettä, vaan yrittää työntää hänet työkyvyttömyyseläkkeelle tai osittaiselle tapaturmaeläkkeelle (kuten esimerkiksi ohjelmassa esiintuodulla 20%:n eläkkeellä).

Ohjelmassa esiintyneellä henkilöllä oli jo seitsemän (7) erikoislääkärin lausunnot pysyvästä työkyvyttömyydestään.

Vuonna 2005 erityistuomioistuinjärjestelmän ylin oikeusaste eli vakuutusoikeus hylkäsi maatalousyrittäjien tapaturma-asioista (sisältää A-Zoomissa esillä olleet ammattitautiasiat) 93,33%! Siis vakuutusyhtiöiden hyväksi.


LISÄÄ VAKIINTUNEESTA OIKEUSKÄYTÄNNÖSTÄ SUOMESSA


Kerron myös toisen käytännön esimerkin suomalaisesta kahden lääkärin loukkuun joutuneesta potilaasta.

Potilasvahingon kohteeksi joutuneen potilaan kohdalla saatetaan tapahtunut vahinko myöntää ja siitä maksetaan potilaalle potilasvahinkolakien mukaiset korvaukset. Tosin minimaalliset syntyneeseen pysyvään haittaan nähden.

Tosin valitettavan monesti tuo kaikki myönnetään vasta kirjallisen valitusprosessin jälkeen, joka kestää tällä hetkellä erityistuomioistuinjärjestelmässä 2-3 vuotta.

Sitten tullaankin seuraavaan vaiheeseen.
Työeläkeyhtiön kautta annetaan päätös, että potilas on ilman kuntoutusta taas työkykyinen, vaikka hänellä on yhden tai useamman hoitavan lääkärin lausunto edelleen jatkuvasta työkyvyttömyydestään.

Eli syntynyt potilasvahinko myönnetään, mutta ei sen aiheuttamaa pysyvää työ - ja toimintakyvyn alenemaa.

Jonka jälkeen potilaalla on vaihtoehtoina aloittaa 3 vuotta kestävä valitusprosessi suljetusti toimivassa erityistuomioistuinjärjestelmässä tai hakea oikeutta avoimemmin toimivan käräjä-/hovioikeusjärjestelmän kautta. Tosin 40 000 –50 000 euron rahallisella riskillä.

Tosin voimassa olevien lakien mukaan edellä kuvaillun tilanteen ei pitäisi olla edes mahdollinen.

- - - - - - -

Työkyvyttömyyseläkettä aletaan maksaa, jos sairastumisen aiheuttamaa työkyvyttömyyttä ei voida palauttaa kuntoutuksella tai muulla tuella.

Lähde: Suomi.fi – Eläkkeet 17.12.06



Lähde: Nelosen tekstitv 30.3.2007 sivu 118

- Klikkaamalla uutista hiirelläsi, saat sen ruudullesi näkyviin isompana -


Nyt tähän edellä kerrottuun kahden lääkärin loukkuun on ajautumassa yhä enenevä määrä potilaita. Toivottavasti työntekijäpuolta edustavien keskusjärjestöjen asiavastaavat ovat hereillä.

SAIRASTUNEIDEN HEIKENTYNEESTÄ TYÖSUHDETURVASTA VAIETTU

Asiasta kirjoitti avoimesti Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 25.2.2007 Kelan tutkimusosastolla lääkäritutkijana toimiva Lauri Virta - Pitkällä sairauslomalla olevien työsuhdeturva heikentynyt:

”Vuoden 1970 työsopimuslaki oikeutti työnantajan päättämään työsuhteen sairaustilanteissa vain, jos lääkäri piti työntekijää pysyvästi työkyvyttömänä.

Nykyinen, vuoden 2001 työsopimuslaki sallii työsuhteen irtisanomisen jo vuoden sairausloman jälkeen.

Yleinen käsitys työmarkkinoilla oli, ettei pitkällä sairauslomalla olevan työsuhdetta saa purkaa.

Näin ei kuitenkaan ole.

Sen vahvisti korkeimman oikeuden tuore päätös (104/2006; http://www.finlex.fi/).

Pitkäaikaissairaiden työsuhdeturva on heikentynyt olennaisesti vajaassa neljässä vuosikymmenessä.

Näin rajusta muutoksesta ei ole käyty julkista keskustelua.

Oikeuskäytännössä ja korkeimman oikeuden päätöksessä herättää ihmetystä erityisesti se, että yhden vuoden keskeytymätön sairausloma rinnastetaan pysyvään työkyvyttömyyteen.

Lähtökohdaksi hyväksyttäneen, ettei työsuhteen päättämisen kynnyksen tarvitse olla samalla tasolla kuin eläkekynnyksen.

Irtisanominen on oikeutettu, jos työterveyslääkäri pitää työntekijää kykenemättömänä ammattiinsa, vaikka eläkelaitos ei myöntäisikään eläkettä.

Jos lääkäri kuitenkin pitää henkilöä saman sairauden takia vain määräaikaisesti työkyvyttömänä ja eläkelaitos myöntää sille ajalle kuntoutustuen, on työsuhteen purkamisessa asetettu työnantajan taloudelliset intressit yksittäisen kansalaisen edun edelle.

Vakuutuslääketiede ymmärtää pysyvän työkyvyttömyyden ja yli vuoden määräaikaisen työkyvyttömyyden eri asioiksi. Pitkäaikaissairaiden kuntoutus lähtee oletuksesta, että toipuvalla potilaalla on useimmiten työpaikka, jonne hän voi palata kuntoutustuen jälkeen.

Nykyisen hoitotakuun aikanakin oikean tautidiagnoosin saantiin voi kulua kuukausia. Vaikka hoito olisi asianmukaista, esimerkiksi vaikeista vammoista, neurologisista sairauksista tai mielenterveyden häiriöistä toipuminen voi kestää yli vuoden.

Korkeimman oikeuden päätös on signaali suomalaisen työsuhdeturvan jatkuvasta heikkenemisestä. Se vastaa myös yleiseurooppalaista kehitystä.

On odotettavissa, että pitkällä sairauslomalla olleiden työsopimuksia ryhdytään irtisanomaan tai purkamaan yhä enemmän.

Kun työnantaja irtisanoo työsopimuksen, hän on velvollinen selvittämään muun soveltuvan työn mahdollisuudet yrityksen piirissä – purkaessaan työsopimuksen hänen ei tarvitse tarjota muuta työtä.”



- Klikkaamalla kaaviota hiirelläsi, saat sen ruudullesi näkyviin isompana -


Mikäli tuo kaikki edellä kerrottu toteutuu, niin käytäntöön vakiintuu suomalaisen kahden lääkärin loukun lisäksi suomalainen hitaan syöksykierteen malli.

Joka tosin toimii jo oheisen kaavion mukaan tänäkin päivänä.

UUSIA UHKAKUVIA KUNTATALOUDEN PIIRIIN

Suomen kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen kirjoitti Helsingin Sanomien mielipidesivulla 4.10.06 aiheesta ”Työttömyyden hoitoon tarvitaan uusia keinoja”

Lainaan siitä seuraavan palasen:

”Työkyvyttömyyden kriteerit on tarkistettava. Vaikeasti työllistyvissä on henkilöitä, jotka eivät työllisty kaikista toimista huolimatta. Heille on löydettävä eläkeratkaisu. Vapautuvat voimavarat voidaan tällöin kohdentaa realistisesti työllistyviin.”

Keskeiseksi Kuntaliiton Timo Kietäväisenkin esille tuoman mittavan ongelman synnyttäjäksi nousevat vakuutuslääkäreiden ja vakuutusoikeuden välisen niin sanotun suljetun kierron erityistuomioistuinjärjestelmä.

Sen aiheuttama kustannus Suomen kuntataloudelle on arvioitu noin 1 miljardin euron arvoiseksi vuosittain.




- Klikkaamalla kaaviota hiirelläsi, saat sen ruudullesi näkyviin isompana -

MONIAMMATILLINEN JA PUOLUEETON TUKITIIMI

Vuonna 2005 ns. laastariveron poistamisen myötä työtapaturmien ja liikennevahinkojen korvauskäytäntö muuttui oleellisesti. Nyt vakuutusyhtiöt korvaavat hoidon todelliset kustannukset sille laitokselle, jossa hoito annetaan – joko yksityiselle tai julkiselle palvelujen tuottajalle.

Lääkäriasema Mehiläinen Turussa antoi ennakkoluulottomasti kokeilla yksityisen sosiaalityöntekijän palveluiden tarjoamista.

Kelan korvausta maksetaan esimerkiksi yksityislääkärin, fysioterapeutin ja tietyillä ehdoin myös sairaanhoitajan palveluista, mutta ei sosiaalityöntekijän tai kuntoutusohjaajan palveluista. Myöskään vakuutusyhtiöt eivät maksa korvausta näistä palveluista.

Kokeilu kuitenkin osoitti tarvetta olevan erityisesti lakisääteisen liikenne- ja tapaturmavakuutuksen korvausasioiden selvittelyyn, kun asiakkaat eivät aina koe saavansa riittävää ja puolueetonta ohjausta vakuutusyhtiöstä.

Julkisia terveyspalveluja käyttävillä on tarvittaessa tukena moniammatillinen työryhmä ja siihen kuuluvat maksuttomat sosiaalityöntekijän ja kuntoutusohjaajan palvelut. Näiden palveluiden mahdollistamiseksi yksityisissä terveyspalveluissa tulisi sairausvakuutuslakia päivittää näiltä osin.

Lähde: Helsingin Sanomat 19.3.2007 Mielipide - Sirpa Kinos, Turku

- - - - - - -

Yksi erittäin tärkeä asia on saada nopeasti tiedonkulku kuntoon mahdolliseksi potilaaksi joutuville, että heitä hoitaville lääkäreille. Työnantajia unohtamatta.

Ensivaiheen hoidoilla ja tutkimuksilla sekä niiden tarkalla kirjaamisella on erittäin tärkeä merkitys.

Esimerkiksi ensivaiheessa todettujen vammojen systemaattisesta valokuvaamisesta esimerkiksi tulevaa sähköistä potilasjärjestelmää varteen tulee olemaan suurta hyötyä potilaan oikeusturvan parantumisen kannalta. Normaalien kuvantamismenetelmien lisäksi.

Kaikki nämä toimenpiteet ovat hyvä huomioida jo ennen sitä vaihetta, kun helpoksi täyttämisen kannalta luonnehditun vahinkoilmoituskaavakkeen täyttäminen vakuutusyhtiöille päin alkaa.

Senpä takia tuo Sirpa Kinoksen kirjoituksen pohjalta pitää jatkossa olla olemassa sellainen vakuutusyhtiöistä täysin riippumaton kliinisen lääketieteen ja lakiasiain kiemurat tuntevien henkilöiden verkosto, joka pystyy tarkistamaan, että alkuvaiheen toimenpiteet eivät muodosta estettä vakuutusyhtiön lakien mukaisten korvausten maksamiselle.

Esimerkiksi pään- ja niskan alueelle tulleiden vammojen tutkiminen ja todentaminen heti alusta alkaen oikein on erittäin tärkeää vakuutusyhtiöiden vakiintuneita korvauskäytäntöjä tuntevien mielestä.

Luontevin paikka tällaisen puolueettoman asiantuntijaverkoston sijoituspaikka voisi olla oma ammattiliitto, kunhan lakisääteisistä vakuutuksista sopivan nelikannan lonkeroista on erotettu kokonaan suljettuun erityistuomioistuin- ja vakuutuslääkärijärjestelmään perustuva tuomiovalta.

Ammattiliitoillahan on halussaan erinomaisesti työelämän lainsäädäntöön liittyvä alue, joten tämä pieni vastuualueen laajennus tukisi niiden toimintaa ja asemaa erinomaisesti.

- - - - - - -

Ensimmäinen signaali tuohon suuntaan tuli entisen valtiovarainministerin Iiro Viinasen sanomalehti Kalevan haastattelussa.

Viinanen haluaa valtion pois tupopöydästä ja sanoo, että valtion irtaantuminen tupopöydästä olisi pitänyt tehdä jo kauan sitten.

Lähde: 7.4.07 MTV3 - STT

LAILLISUUSVALVOJIEN TOIMINNAN AIKAJANASTA

Suomalaiset ovat moottoriurheilun maailmassa nopeata kansaa.

Kun siirrytään seuraamaan laillisuusvalvojien toiminnan nopeutta, niin pitää ottaa toki huomioon se, että seurattavat ja tarkasteltavat kokonaisuudet ovat suuria.

Laillisuusvalvojien tutkintaan ja tutkinnassa esille tulevien epäkohtien korjaamiseen käytännössä menevä aika on lyhyemmillään kuukausia, keskimäärin vuosia ja pahimmillaan vuosikymmeniä.

Seuraavat poiminnat liittyvät eduskunnan oikeusasiamiehen toimintaan.

- - - - - - -

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Riitta-Leena Paunion mielestä sosiaalivakuutusasioita käsittelevissä muutoksenhakulautakunnissa toimivien lääkärijäsenten ei tulisi lainkaan toimia vakuutusyhtiöissä vakuutuslääkäreinä.

Vakuutusylituomari Lea Kärhän mukaan pysyvää ratkaisua jääviysongelmaan etsitään parhaillaan sosiaalivakuutuksen muutoksenhakua pohtivassa komiteassa.

Kärhän mukaan viime vuosien myllerrykset vakuutusyhtiöissä ja muodostuneet suuret vakuutusyhtiöryppäät synnyttävät entistä useammin jääviystilanteita. Oman ongelmansa tuo muutoksenhakulautakuntien jäsenten sivutoimisuus. Pohdintaan tulee ainakin lautakuntien puheenjohtajien tointen muuttaminen päätoimisiksi.

Tulevaisuudessa muutoksenhakulautakuntien luonne ja status muuttuu yhä enemmän tuomioistuimen kaltaiseksi. Samalla korostuu jäsenten asema puolueettomina tuomareina.

Lähde:
Tuomareiden puolueettomuudelle nykyistä tiukemmat vaatimukset - Helsingin Sanomat 23.4.2001

- - - - - - -

Tuomari olisi esteellinen käsittelemään sellaisen yhteisön asioita, joissa hän itse tai hänen perhepiiriinsä kuuluva läheinen toimii lakimääräisenä edustajana tai muuten vastuunalaisessa tehtävässä.

Tuomarin ja asianosaisen palvelussuhde tai toimeksiantosuhde voi olla esteellisyysperuste, jos suhde antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta.

Esteelliseksi väitetty tuomari ei saisi ratkaista esteellisyysväitettä, toisin kuin nykyisin. Poikkeuksena olisivat vain ilmeisen perusteettomat väitteet.

Lähde: Tuomarin tärkeimmät esteellisyysperusteet - Helsingin Sanomat 23.4.2001

- - - - - - -





- Klikkaamalla kaaviota hiirelläsi, saat sen ruudullesi näkyviin isompana -


Kun eletään vuotta 2007, niin kirjallisesti toimivien muutoksenhakulautakuntien ja vakuutusoikeuden vakuutuslääkärijäsenet ovat edelleen ratkaisukokoonpanossa mukana.

Toimien tuomarin vastuulla ja siten kaikki heidän lausumansa kuuluvat neuvottelusalaisuuden piiriin. Vaikkei mitään sinänsä potilaan oikeusturvan kannalta olevaa estettä toimia toisin ole ollut koskaan olemassakaan.

Vaadittavan vakuutuslääketieteen pätevyyden hän voi saavuttaa vain vakuutusalan kehittämän ja hallinnoiman koulutusohjelman kautta. Sekä kokeneemman vakuutuslääkärin kautta tapahtuvan työhön ohjauksen kautta.

Muuten. Muutoksenhakulautakunnissa toimii edelleen vakuutusyhtiöiden pää- ja sivutoimisia vakuutuslääkäreitä, kuten edellisessä jaksossa kirjoitin.

Oikeusturva-terveisin
Petri

ps. Klikkaamalla tämän kertaisen kirjoituksen otsikkoa saat näppärästi näkyviin vakuutusoikeuden päätöstilastot vuodelta 2005.

Prosentit kertovat sen, kuinka monta prosenttia vakuutusoikeuden päätöksistä tehdään vakuutus- tai työeläkeyhtiön hyväksi.


* * * * * * *

Päivitys 10/2014

>>> Hitaan syöksykierteen - malli avaa silmiä siitä, kuinka ja miksi työkyvyttömät joutuvat menemään työvoimatoimiston asiakkaaksi. Vaikkakin odottaisivat pääsyä hoitoon, kuten leikkaukseen ja sen jälkeiseen kuntoutukseen.

* * * *

Miltä tilanteet näyttävät Björn Wahlroosin ajatusmaailmasta katsottuina? Lue Oikeusturvan ajankuva artikkeli > "Vakuutusoikeusrahasta" -

* * * *

Muista seurata myös mielenkiintoisia liikkeitä mielenosoitusten rintamilla:
Nyt Saa Riittää - mielenosoitusliike

* * * *

Yksi uusista tuttavuuksista on Älä Sairastu Vakavasti Suomessa - blogiliike:
- toimii uuden ajan keskusasemana. Aiheina terveydenhuolto kuin vakuutukset.
http://ala-sairastu-vakavasti.blogspot.fi/
https://fi-fi.facebook.com/alasairastuvakavasti
- tutustu kaikessa rauhassa ja vinkkaa, niin halutessasi, verkostoissasi edelleen. Kiitoksin.

* * * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *

- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -


Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

 
* * * *


Haluatko auttaa meitä?

Tutustu näihin Suomi 2017 blogikirjoituksiin ja vinkkaa niistä, niin halutessasi, edelleen omissa verkostoissasi. Vain yhdessä toimien voimme olla ja huomata enemmän. Lämpimin kiitoksin.

Korporatismin tilannekuvaa vuonna 2016:
> Huomenlahja helvetistä
Ison kuvan katsaus korporatismista vuosilta 1995 - 2015

Vakuutuslääkärijärjestelmän avoimuudesta vuonna 2016:
> Korkein hallinto-oikeus | osa 1/5 - 5/5
Härskiä peliä korporatismikoneiston ytimessä