Oikeusturvan eduskuntavaalistartti 2007 osa 4/5 - Vakuutuslääkäreistä ja vakuutuslääketieteestä eduskunnassa kysyttyä

- Klikkamaalla kaaviota saat sen ruudullesi isompana -



- Klikkamaalla kaaviota saat sen ruudullesi isompana -


Lakisääteisten vakuutusten kansalliset valitustiet on hahmoteltu oheisiin VOLF - kaavioihin.

Koskien esimerkiksi valitusta ja tuomioistuinkäsittelyä:

1. työeläkeyhtiön tekemästä hylkäävästä päätöksestä työkyvyttömyyseläkkeestä.

2. työtapaturman tai ammattitaudin korvauksista, hoidosta, haittaluokasta.

Mikäli kaaviot näyttävät suurentamisenkin jälkeen Teille utuisilta, niin ei syytä huoleen. Niin ne ovat myös aina tuon polun ensimmäistä kertaa läpikäyville.

Selitysvastuun siirrämme poliittisille päättäjillemme, koska vastapuolella ovat mielestämme täysiveriset paperibyrokratian pyörittämisen ammattilaiset.


Kerromme lähipäivinä ilmestyvässä jaksossa 5/5 TPS:n jääkiekkoilija Esa Keskisen työtapaturmatapauksesta, joka oli varmasti Keskisen uran pitkäkestoisin erä jatkoaikoineen. Elävän elämän erän ajallinen kesto oli 7 vuotta ja risat.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen tutkintaa vuonna 1996

Työkyvyttömyyseläkkeisiin liittyvästä ongelmakentästä löytyy vuodelta 1996 eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen esitys (dnro 2675/2/96) ja päätös (dnro 489/2/96), josta lainaamme tällä kertaa käyttöömme edelleen ajankohtaiset toteamukset:

”Eräiden muutoksenhakuasteiden päätökset ovat selvityksen mukaan edelleen suppeita ja kaavamaisia. Niin sanottuja liitepäätöksiä, joiden perusteluina viitataan yleisesti alemman asteen päätökseen tai joita ei perustella.

Samalla kiinnitän huomiota siihen, että eläkeasioita koskevassa päätöksenteossa on otettava soveltuvin osin huomioon ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen 6 artiklan 1 kohdan määräykset oikeudesta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tulkintakäytännön mukaan resurssipulasta tai muista rakenteellisista seikoista aiheutuvat viivästykset eivät poista valtion vastuuta, sillä sopimus asettaa sopimusvaltioille velvollisuuden organisoida oikeusjärjestyksensä tavalla, joka sallii tuomioistuinten noudattaa 6 artiklan 1 kappaleen vaatimuksia, mukaan luettuna vaatimus oikeudesta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa ( tapaus Zimmermann ja Steiner, tuomio 13.7.1983 A 66 ).

Päätöksessäni olen todennut voimassa olevan lainsäädäntömme sekä eläkkeen hakijoiden oikeusturvan edellyttävän, että työkyvyttömyyseläkkeitä ja yksilöllistä varhaiseläkettä koskevien hylkäävien päätösten tulee olla yksilöllisesti perusteltuja.”

Kooste EIT:n Suomelle langettamista tuomioista erityistuomioistuinjärjestelmää koskien:


Linkkien tiedot kerätty Finlexin sivustolta. Linkit toiminnassa 26.8.06.

Tapaus numero 1

19.07.1995
Kerojärvi -tapaus - Oikeudenmukainen oikeudenkäynti - Yksityisluonteista oikeutta koskeva riita - Tuomioistuinkäsittely - Todistusaineisto – Muutoksenhaku
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/eurooppa/feit/1995/19950258

Case of Kerojärvi v. Finland (judgment in English)
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/eurooppa/feit/1995/19951303

Tapaus numero 2

31.05.2001 2001
K.P. v. Finland-tapaus - Kontradiktorinen oikeudenkäynti - Vastapuolen kuuleminen
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/eurooppa/feit/2001/20011434

Case of K.P. v. Finland (judgment in English)
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/eurooppa/feit/2001/20011304

Tapaus numero 3

31.05.2001 2001
K.S. v. Finland -tapaus - Kontradiktorinen oikeudenkäynti - Vastapuolen kuuleminen
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/eurooppa/feit/2001/20011433

Case of K.S. v. Finland (judgment in English)
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/eurooppa/feit/2001/20011305

Tapaus numero 4

27.01.2004 2004
H.A.L. v. Finland-tapaus - Oikeudenmukainen oikeudenkäynti - Kontradiktorinen menettely – Perusteluvelvollisuus
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/eurooppa/feit/2004/20041927

Case of H.A.L. v. Finland (judgment in English)
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/eurooppa/feit/2004/20041947

Avainlain kohdat suljettua erityistuomioistuinjärjestelmää silmällä pitäen

Kertaamme vielä kanavallemme vastasaapuneille, minkä lainkohtien valossa tätä toimialan vaikenemisen kulttuuria yritetään muuttaa avoimeksi ja läpinäkyväksi.

Suomen perustuslaki
21 §
Oikeusturva
Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.

Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

22 §
Perusoikeuksien turvaaminen

Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

Euroopan ihmisoikeussopimus


6 artikla
Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin
1. Jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä. Päätös on annettava julkisesti, mutta lehdistöltä ja yleisöltä voidaan kieltää pääsy koko oikeudenkäyntiin tai osaan siitä demokraattisen yhteiskunnan moraalin, yleisen järjestyksen tai kansallisen turvallisuuden vuoksi nuorten henkilöiden etujen tai osapuolten yksityiselämän suojaamisen niin vaatiessa, tai siinä määrin kuin tuomioistuin harkitsee ehdottoman välttämättömäksi erityisolosuhteissa, joissa julkisuus loukkaisi oikeudenmukaisuutta.

2. Jokaista rikoksesta syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen.

3. Jokaisella rikoksesta syytetyllä on seuraavat vähimmäisoikeudet:

a) oikeus saada viipymättä yksityiskohtainen tieto häneen kohdistettujen syytteiden sisällöstä ja perusteista hänen ymmärtämällään kielellä;

b) oikeus saada riittävästi aikaa ja edellytykset valmistella puolustustaan;

c) oikeus puolustautua henkilökohtaisesti tai itse valitsemansa oikeudenkäyntiavustajan välityksellä, ja jos hän ei pysty itse maksamaan saamastaan oikeusavusta, hänen on saatava se korvauksetta oikeudenmukaisuuden niin vaatiessa;

d) oikeus kuulustella tai kuulustuttaa todistajia, jotka kutsutaan todistamaan häntä vastaan, ja saada hänen puolestaan esiintyvät todistajat kutsutuiksi ja kuulustelluiksi samoissa olosuhteissa kuin häntä vastaan todistamaan kutsutut todistajat;

e) oikeus saada maksutta tulkin apua, jos hän ei ymmärrä tai puhu tuomioistuimessa käytettyä kieltä.

13 artikla
Oikeus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon

Jokaisella, jonka tässä yleissopimuksessa tunnustettuja oikeuksia ja vapauksia on loukattu, on oltava käytettävissään tehokas oikeussuojakeino kansallisen viranomaisen edessä siinäkin tapauksessa, että oikeuksien ja vapauksien loukkauksen ovat tehneet virantoimituksessa olevat henkilöt.

Lakien kansalaisille takaamista ihmisoikeuksista ja oikeusturvasta
Seuraavanlaisen viestin sai yksi VOLF - työryhmämme jäsen, joka on lähestynyt eri puolueiden ehdokkaita tämän toimialan ongelmakentän tiimoilta.

Vastauksen päivämäärä 29.12.2006. Vahvennukset työryhmän toimesta tehtyjä.

- - - - 

Arvoisa X X. Räsänen,

Kiitän Teitä sähköpostiviestistänne koskien sosiaalivakuutusta, ja työkyvyttömyyseläkkeitä koskevia prosesseja.

Olette kertoneet tärkeästä asiasta joka huolettaa monia kansalaisia.

Työskennellessäni sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän lakimiehenä ja nykyään ay-juristina olen törmännyt usein siihen epäluuloon, mitä koetaan vakuutus/työeläkeyhtiöiden päätöksentekoa ja muutoksenhakua kohtaan.

Onkin tärkeää, että sosiaalivakuutuslainsäädäntöä, sen tulkintaa ja yhdenmukaisia käytäntöjä kehitetään jatkuvasti oikeusvaltion periaatteita ja lakisääteistä sosiaaliturvaa vahvistaen.

Myös eri toimijoiden koulutusta ja toiminnan läpinäkyvyyttä on parannettava.

Tällä vaalikaudella uudistetaan sosiaalivakuutuksen muutoksenhakujärjestelmiä.

Lakiuudistusten tavoitteena on parantaa kansalaisten oikeusvarmuutta ja tasavertaisuutta sekä päätöksenteon nopeutta.

Tehtävää riittää myös tuleville vaalikausille.

Hyvää Uutta Vuotta!

Ystävällisin terveisin,
Heli Puura

työmarkkinalakimies
kaupunginvaltuutettu
eduskuntavaaliehdokas
Helsinki

- - - - -

Toivomme, että kansanedustaja Halmeen esimerkillinen tapaus nopeasta työkyvyttömyyseläkkeelle pääsystä tulee toimimaan tästä eteenpäin nopeusstandardina tasavertaiselle ja yhdenmukaiselle eläkepäätöskäsittelylle. Kaikissa suomalaisissa työeläkeyhtiöissä.

Muistinvirkistäjät suoraan avoimien arkistojen hyllyiltä


Eduskuntavaaliehdokas Heli Puuran viestissään mainitsemilla sosiaalivakuutuksen muutoksenhakujärjestelmän uudistuksilla tarkoitettaneen ainakin HE 47/2005 ja HE 91/2006.

HE 47/2005 on analysoitu jo aiemmin ja siitä on annettu tuoreeltaan asiakaspalaute suomalaisen demokratian mahdollistamalla lainsäädäntöjärjestelmän asiakaspalautteen puoliautomaattisella keinovalikoimalla.

HE 47/2005 tiimoilta annettu asiakaspalaute löytyy osoitteessa:
Päivitys 10/2014
- sivusto tuhoutunut Error 404

> Media > 25.1.2006 Perustuslakivaliokunnalle ja eduskunnan oikeusasiamiehelle jätetty tutkintapyyntö Presidentti Tarja Halosen ja ministeri Sinikka Mönkäreen vahvistamasta laista (HE 47/2005).

HE 91/2006 toistaa mielestämme HE 47/2005 tehdyt virheellisyydet. Tosin hieman hiotuimmin sanankääntein.

Eli summa summarum – euro dollarium HE 91/2006:


1. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan kustannukset maksavat tuomioistuinkäsittelyn toisen osapuolen eli työeläkeyhtiöiden yritykset.

2. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan lääkärijäsenet ovat tuomioistuinkäsittelyn toisen osapuolen; vakuutusalan kehittämän ja hallinnoiman niin sanotun vakuutuslääketieteen erityispätevyyden omaavia.

3. Tehtyään tuomarivalan lääkärijäsenen lausumat siirtyvät asianomaiselta itseltään salaisiksi.

Mikäli HE 12/2006 varten vakuutusoikeuden ylituomarin Timo Havun antama vakuutusoikeuden lausuntoehdotus toteutuu lakitekstissä, niin jopa 100 vuodeksi.

§ § § § 

Poimimme käyttöönne HE 91/2006 seuraavat ydinkohdat esittelyynne.

Tuomioistuimen kustannusten maksajat


”Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annettua lakia siten, että sekä yksityisten että julkisten alojen työeläkeasioihin haetaan muutosta ensimmäisenä asteena työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta.

Samalla lautakunnan kokoonpanoa täydennetään yhdistämällä siihen nykyiset valtion eläkelautakunta ja kuntien eläkelautakunta.

Muutoksenhakulautakunnan organisaatiota ja jaostoja muutettaisiin vastaamaan yhdistyvän muutoksenhakulautakunnan asiantuntemuksen tarpeita.

Muutoksenhakulautakunnan rahoitusta muutetaan samalla siten, että myös julkisten alojen eläkelaitokset osallistuvat muutoksenhakulautakunnan kustannuksiin.

Työeläkeasioiden muutoksenhakua selkeytettäisiin ja tehostettaisiin.”

§ § § §

Vakuutuslääkärijäsenten esittely valtioneuvostolle tulee suoraan kolmi-/nelikannasta?

”Lääkärijäsenten rekrytointi vakuutusjärjestelmään on ollut esillä usean vuoden ajan.

Erityistä huomiota on kiinnitetty hyvän hallinnon edellyttämään menettelyyn, jolla muutoksenhakujärjestelmään saataisiin nimetyksi vakuutuslääketiedettä ja sosiaaliturvaa tuntevia lääkärijäseniä.

Tarkoituksena on, että valtioneuvosto määräisi, kuten nykyisin, sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä lääkärijäsenet ja lääkärivarajäsenet muutoksenhakulautakuntaan, mutta tulevaisuudessa esityksen tekemistä varten tehostettaisiin hallinnollista yhteistyötä Suomen Lääkäriliiton kanssa, jotta muutoksenhakulautakuntaan saataisiin jatkossakin vakuutuslääketieteeseen perehtyneitä lääkäriasiantuntijoita.

Lääkärijäsenen tulee olla läsnä käsiteltäessä asiaa, jonka ratkaiseminen olennaisesti riippuu lääketieteellisestä kysymyksestä.”

* * * *

”Osaltaan kolmikannan saavutuksia ovat vakaa talous ja kohtalaisen hyvä kasvu, työttömyyden leikkaaminen sekä työllisyyden kohentaminen – ei tosin kumpaakaan tarpeeksi – ja eläkeuudistuskin saatiin tehtyä ilman suuria katumarsseja.”

Johtaja Seppo Riski, EK (Palkkatyöläinen 9/2006)

* * * * 

Työeläkevakuuttajat kouluttavat jo lääkärikuntaa toimimaan haluamallaan tavalla?

Työeläkevakuuttajat TELA ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim toteuttavat vuosina 2006-2008 Toimintakyvyn arviointi -projektin.

Projektin tavoitteena on yhdenmukaistaa ja kehittää toimintakyvyn arviointia lääkärikunnan parissa, parantaa lääkärin toimintaedellytyksiä sekä yhtenäistää lääkärinlausuntoja.

Terveydenhuollon kannalta projektin tavoitteena on lisätä toimintakyvyn käyttöä terveydenhuollon tulosmittarina.

Potilaat hyötyvät projektista lausuntokäytännön muuttuessa avoimemmaksi ja tasapuolisemmaksi.

Tavoitteisiin kuuluu, että potilas voi odottaa samankaltaista lausuntoa riippumatta siitä, kenellä lääkärillä hän käy.

Toimintakyky on lääketieteellinen käsite, joka kuvaa ihmisen rakenteiden ja/tai koko ihmisen kykyä reagoida ympäristöönsä ja toimia siinä.

Työkyky kuvastaa ihmisen kykyä tehdä työtä. Työkykyarvioon sisältyy aina arvio ihmisen toimintakyvystä, osaamisesta, koulutuspohjasta, iästä, työhistoriasta ja työstä.

Työkyvyttömyyden arvio on osa lakisääteistä sosiaalivakuutusta, johon kuuluu lääketieteellisen arvion lisäksi kohtuullisuusharkinta.
Harkittaessa oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen tai kuntoutukseen toimintakyvyn lisäksi otetaan huomioon työhistoria, ammattikoulutus ja työkokemus, ikä, asuinpaikkakunta ja perhetilanne sekä muita näihin rinnastettavia tekijöitä.

Lääkärikunnalla on tärkeä osuus työkyvyttömyyden tutkimisessa ja arvioimisessa.

Lääkäri on ainoa asiantuntija, joka koulutuksensa perusteella pystyy diagnosoimaan sairaudet, hoitamaan niitä sekä arvioimaan sairauden vaikutukset potilaan toimintakykyyn nyt ja tulevaisuudessa.

Projektissa kootaan yhteen lääkärikunnan yhteisesti hyväksyttävissä oleva tieto ja kokemus toimintakyvyn arvioinnista.

Yhteinen toimintatapa viedään käytäntöön etupäässä lääkäreille suunnatulla koulutushankkeella.

Yhteystiedot:
LT Ilkka Pakkala
ilkka.pakkala @ tela.fi
Projektipäällikkö

Pirjo Kadenius
pirjo.kadenius @ tela.fi
Projektiassistentti

02.10.2006 FACULTAS toimintakyvyn arviointi –projekti


Lähde: http://www.tela.fi/

* * * * 

Mielenkiintoista tuossa FACULTAS toimintakyvyn arviointi –projektin esittelytiedoissa on mielestämme se, että siinä ei puhuta eikä viitata mitään jo testattuun PCA - malliin.

Mediuutiset kertoi Suomessakin hyväksi havaitusta menetelmästä ns. Englannin mallista numerossaan 27.10.2005 - Työkyky selviää uudella mallilla.

Helsingin Sanomissa kirjoitti 6.8.2006 saman aiheen tiimoilta
yleislääketieteen erikoislääkäri ja työterveyslääkäri Pekka Koukkari Joensuusta:

”Kokeiluhan osoitti, että nykyinen käytäntö on epätyydyttävä, jos jopa 40 prosenttia kielteisistä eläkeratkaisuista muuttui myönteisiksi lisätiedon ansiosta.

Oikeusturvan kannalta on sietämätöntä, jos kielteiset eläkeratkaisut ovat siis luottavuudeltaan lähes samaa tasoa kuin lanttia heittäisi.

Virheelliset päätökset voivat johtaa mittaviin henkilökohtaisiin tragedioihin, kuten on käynytkin.”

* * * * 

Lääketieteelliseen arviointiin vakuutusoikeudessa ehdotetaan muutoksia
17.09.2003

Lisätiedot:

Vastaava tutkija Maija Sakslin (Kela) , puh. 020 434 1928.
lainsäädäntöneuvos Arja Manner (oikeusministeriö), puh.(09) 1606 7692.

Selvitys kokonaisuudessaan on oikeusministeriön verkkosivuilla osoitteessa
http://www.om.fi/21230.htm

Lähde: Oikeusministeriön internet - sivusto
HUOM! - 31.7.2012 Maija Sakslin toimii tällä hetkellä eduskunnan apulaisoikeusasiamiehenä.

* * * *

Ketkä estivät ehdotetut muutokset vakuutuslääkäreiden toimintaan?

Ihmeellistä tuntuu, että vuoteen 2007 mennessä vuonna 2003 ehdotettujen muutosten suhteen ei ole tapahtunut mitään konkreettista.

Tätä tietoa vasten tuo aiemmin esitelty kansanedustajaehdokas Heli Puuran viesti asettuu todellisten uudistusten suhteen erittäin erikoiseen valoon.

* * * * 

”Lääketieteellisen arvioinnin avoimuutta olisi lisättävä ja sen merkitystä vahvistettava käsiteltäessä työkyvyttömyyseläkettä ja tapaturmavakuutusta koskevia valituksia vakuutusoikeudessa.

Näin ehdottaa tutkija Maija Sakslin selvityksessään oikeusturvan toteutumisesta näitä etuuksia koskevien valitusten käsittelyssä vakuutusoikeudessa.

Jotkin vakuutusoikeuden vakiintuneet käytännöt täyttävät selvityksen mukaan vain vaivoin oikeusturvan vähimmäisvaatimukset.

Oikeusministeriölle tehdyssä selvityksessä ehdotetaankin lääketieteellisen arvioinnin uudistamisen lisäksi muun muassa suullisten käsittelyjen lisäämistä, päätösten perustelujen kehittämistä sekä käsittelyn nopeuttamista.

LÄÄKÄRIJÄSENEN TOIMINTA AVOIMEMMAKSI

Kritiikki toimeentuloturvan muutoksenhakua kohtaan koskee yleensä lääketieteellisten seikkojen arviointia.

Erityisesti on valitettu siitä, että edes asianosainen ei saa tietoa siitä, mitä seikkoja arvioinnissa on otettu huomioon.

Epäluottamus ilmenee usein epäluulona lääkärien toimintaa kohtaan.

Selvityksessä ehdotetaankin, että vakuutusoikeuden lääkärijäsenen toiminta tehtäisiin avoimemmaksi ja lääkärijäsenen asemaa selkeytettäisiin. Samoin lääkärin arvioinnissa käyttämien arviointiperusteiden tulisi olla ennalta tiedossa.

Lääkärijäsenen keskeinen tehtävä on turvata muutoksenhakijoiden yhdenvertaisuus.

Hän huolehtii siitä, että etuuksia myönnetään samanlaisissa tilanteissa samalla tavalla.

Vakuutusoikeuden lääkärijäsenen arvio potilaan terveydentilasta, työ- tai toimintakyvystä voi poiketa potilaan tutkineen lääkärin arviosta.


Lääkärijäsen tekee potilaan tilanteesta kokonaisarvion.


Selvityksen mukaan ongelmallista on, että lääketieteellinen arviointi on tuomioistuimen neuvottelusalaisuuden piirissä ja että lääkärijäsenet eivät yleensä osallistu päätösten perusteluiden laatimiseen.

Etuuden hakija ja hänen terveydentilaansa sosiaaliturvalaitoksessa tai muutoksenhakuelimessä arvioiva lääkäri eivät yleensä tapaa, vaan lääkäri tekee arviointinsa asiakirjojen perusteella.

Raportissa ehdotetaan selvitettäväksi, tulisiko lääketieteellinen arvio tehdä useamman lääkärin kokoonpanossa ainakin silloin, kun työkyvyttömyyden syynä ei ole vain yksi sairaus tai vamma.

Lisäksi tulisi selvittää, onko nykyinen lääkärijäsenten lääketieteellinen erikoistuminen riittävää.


ARVIOINTIPERUSTEISTA LUETTELO


Selvityksessä ehdotetaan, että lainsäädäntöä täsmennettäisiin sisällyttämällä lakiin nykyistä yksityiskohtaisemmin etuuden saamisen perusteet.

Lainsäädännön toimeenpanon tueksi olisi laadittava suosituksia, jotka sisältäisivät luettelon lääketieteellisistä arviointiperusteista, joilla etuuteen oikeuttava työkyvyttömyys todettaisiin.

Samoin lueteltaisiin tyypilliset tapaukset, jolloin työkyvyttömyyseläkkeeseen ei ole oikeutta.

Lisäksi tulisi laatia suositukset siitä, mitä lääketieteellisiä seikkoja otetaan huomioon lakisääteisen tapaturmavakuutuksen syy-yhteyden toteamisessa sekä määritelmät ammattitaudeille.

Alkuvaiheessa kyse olisi nykyisen soveltamiskäytännön arvioinnista, kirjaamisesta ja julkaisemisesta.

SUULLISIA KÄSITTELYJÄ LISÄTTÄVÄ, PERUSTELUJA PARANNETTAVA


Selvityksen mukaan oikeusturvaa olisi parannettava lisäämällä suullisia käsittelyjä sekä parantamalla päätösten perusteluja. Käsittelyajat eivät kuitenkaan saa pidentyä.

Suullisia käsittelyjä voitaisiin järjestää erityisesti silloin, kun asiassa on ristiriitaisia lääkärinlausuntoja ja hakija haluaa osoittaa seikkoja, jotka vaikuttavat arviointiin. Suullisia käsittelyjä järjestetään nykyään harvoin. 
Selvityksessä on havaittu, että vakuutusoikeuden perustelukulttuuri on hiljalleen muuttumassa, mutta hyvin perusteltujen päätösten määrä on edelleen pieni. Perustelujen avulla asianomainen ymmärtää, mitä hänen asiassaan on päätetty ja miksi.

Jos käsittelyajat ovat pitkiä ja päätökset puutteellisesti perusteltuja, ei menettely kokonaisuutena arvioituna täytä Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja perustuslain vaatimuksia.”


* * * *

Olemme keränneet seuraavan VOLF – koosteen 4/5 niistä otsikon aihetta sivuavista ja edelleen savuavista ongelmista, joista eduskunnassa on vuosien varrella tehty kirjallisia kysymyksiä kulloisellekin hallitukselle.

Tämän jakson 4/5 aikana sosiaali – ja terveysministeri Sinikka Mönkäreen toisesta kaudesta siirryttiin Tuula Haataisen ensimmäiseen sosiaali – ja terveysministerinä toimimisen kauteen.

Vastauksien laadussa ei ole mielestämme päässyt tapahtumaan ministerin vaihdoksen jälkeen isoja heilahteluja, koska tietojemme mukaan Haataisen puoliso Janne Metsämäki toimi muun muassa Mönkäreen erityisavustajana.

Muuten. Jotenkin emme voi välttyä siltä ajatukselta, että vakuutuslääkärijärjestelmän synnyttämistä ongelmista saa kyllä eduskunnassa kysyä, mutta kaikki kansanedustajat tuntuvat tietävän, ettei ruohonjuuritason kansalaisten parissa kokemille ongelmille olekaan tarkoitus tehdä mitään.

Tähän vankkaan ja tosiasialliseen johtopäätökseen olemme tulleet, kun olemme vertailleet 1900- ja 2000- luvuilla eduskunnassa tehtyjä kirjallisia kysymyksiä, että niihin kulloisenkin hallituksen taholta annettuja vastauksia toisiinsa.

Miksi muuten samoja asioita kysyttäisiin yhä uudelleen?

Onneksi meillä on vielä joitakin todellisia kansan edustajia.

Oikeusturvan VOLF - työryhmä

# # # # #

Arkistotunnus Kysyjä ja aihe Vastannut ministeri

61. KK 92/2004 Irja Tulonen /kok: Vakuutusyhtiön korvausvelvollisuus ikään liitetyn työtapaturman yhteydessä
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

62. KK 305/2004 Leena Rauhala /kd: Henkisten kärsimysten korvaaminen potilasvahingoissa
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

63. KK 203/2004 Esa Lahtela /sd, Marjaana Koskinen /sd, Matti Kangas /vas: Kielteisen eläkepäätöksen perustelut selkokielisiksi
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

64. KK 256/2004 Tarja Cronberg /vihr: Työpaikan homeista sairastuneiden toimeentulon järjestäminen
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

65. KK 305/2004 Leena Rauhala /kd: Henkisten kärsimysten korvaaminen potilasvahingoissa
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

66. KK 737/2004 Irja Tulonen /kok: Potilasvahingot ja potilasvahinkojen korvaaminen
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

67. KK 792/2004 Petri Neittaanmäki /kesk: Työkyvyttömyyden määrittely
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

68. KK 875/2004 Maija Perho /kok: Potilasvahinkojen ja hoitovirheiden kirjaaminen
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

69. KK 889/2004 Seppo Lahtela /kesk, Esa Lahtela /sd: Kansalaisten eriarvoinen kohtelu työkyvyttömyyseläkeasioissa
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

70. KK 1020/2004 Pia Viitanen /sd: Haittaluokituksen muuttaminen
Sosiaali- ja terveysministerin sijaisena Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

71. KK 287/2005 Matti Kauppila /vas: Työeläkejärjestelmän demokraattisuus ja läpinäkyvyys
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

72. KK 334/2005 Lyly Rajala /kok: Vakuutuslääkäreiden ja hoitavien lääkäreiden tulkintaerot työkyvyttömyyseläkeasioissa
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

73. KK 365/2005 Saara Karhu /sd, Pia Viitanen /sd, Arto Satonen /kok: Kiputietouden sisällyttäminen terveydenhuollon koulutukseen
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

74. KK 369/2005 Pekka Vilkuna /kesk, Timo Soini /ps, Seppo Lahtela /kesk: Työvoimatoimiston päätösvalta työnhakijan terveydentilan suhteen
Työministeri Tarja Filatov

75. KK 649/2005 Rauno Kettunen /kesk: Vakuutuslääkäreiden puolueettomuus
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

76. KK 754/2005 Päivi Räsänen /kd: Koksibi-lääkkeiden haittavaikutukset sekä lääketurvallisuus
Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

77. KK 848/2005 Esa Lahtela /sd Vakuutusoikeuden päätöksenteon nopeuttaminen
Oikeusministeri Leena Luhtanen

78. KK 850/2005 Pekka Vilkuna /kesk, Reijo Paajanen /kok, Hannu Hoskonen /kesk, Rauno Kettunen /kesk, Timo Soini /ps, Harry Wallin /sd:
Vakuutusyhtiöiden lääkäreiden valta
Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

79. KK 911/2005 Mikko Kuoppa /vas: Työkyvyttömyyseläkehakemusten hylkääminenSosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

80. KK 1058/2005 Pehr Löv /r, Eva Biaudet /r: Potilasvahinkojen korvaaminen
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

Täydelliset tiedot kysymyksiin ja vastauksiin löytyvät osoitteessa:
http://www.eduskunta.fi/ > Valtiopäiväasiat ja –asiakirjat > Kysymykset - VK, KVN, KK, SKT, SK

# # # #

Katso myös lisätietoa asiakokonaisuudesta internetistä:
- hakusanaksi > tapaturma-asiain korvauslautakunta


* * * *

Haluatko auttaa meitä?

Lähde Sinäkin rohkeasti verkostoitumaan. Niin sosiaalisessa mediassa kuin tosielämässä. Ottamalla yhteyttä päättäjiin. Keskustelemalla kasvokkain heidän kanssaan, erilaisissa tilaisuuksissa; pääset näkemään suhtautumisen näihin asioihin nopeimmin. Faktapohjalta on helppoa ponnistaa, mutta erittäin vaikeata saada aikaiseksi todellisia parannuksia potilaan/vakuutetun asemaan. Siitähän tässäkin asiakokonaisuudessa on kysymys. Ja kenellä todellinen valta näissä asioissa Suomessa on ja kenen ääntä tosielämässä kuullaan niin, että sillä on todellisia vaikutuksia?

Tässä 07/2016 päivitettyä isoa kuvaa finanssiala - ja oikeusvaltio- teemoista:

13.6.2016 Yleltä tuli ulos MOT – jakso ”Pankkivangit”. Ohjelma kertoo kahden tapauksen kautta; pankkien ylivoimasta yksittäistä yrittäjää vastaan riitatilanteessa. Jakso on nähtävissä Yle Areenalla 13.6.2017 asti ja on nähtävissä ohjelmatietojen mukaan myös ulkomailla. Joten toivotaan, että tieto tästä aiheesta tavoittaa mahdollisimman monta suomalaista.

Aiheena Pankkivangit – jakso liittyy Suomen pankki-, oikeuslaitos- ja perintätoimilähihistoriaan. Alkaen Suomen omasta 1990 – luvun pankkikriisistä, jonka ison kuvan läpivalaisu on edelleen tekemättä. Aihe on yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä. Ulostulojaan ovat tehneet jo tasavallan presidentti Sauli Niinistö, keskustan pääministeri Juha Sipilä sekä perussuomalaisten oikeus – ja työministeri Jari Lindström.

← Eduskuntavaalit 2019

Lobbaustoimistot→

Pankkien panttivangit

# # # #

Mikäli huomaatte jonkin kysymyksissä esitetyn ongelman poistuneen arkielämästä, niin laittakaa ystävällisesti postia menemään päättäjillemme ja laillisuusvalvojille.

* * * * 

Päivitys 3.10.2014

Julkaisemme ensimmäisenä yhteisömme ministeriölle jättämän kirjelmän vakuutus-alan epäkohdista ja niiden korjaustarpeista sekä keinoista. Tämän jälkeen yhteisömme valittiin ministeriön nimittämään työryhmään kehittämään vakuutuslääkärijärjestelmää.

Oheinen Kukkosen lista on lähetetty ministeriöön 8.10.2012 ja se on tässä alkuperäisessä muodossa medialle julkaisuvapaa mikäli alkuperäinen lähde mainitaan.

Myös otteita listasta voidaan julkaista mikäli alkuperäinen lähde mainitaan.

Vastaanottaja:
kirjaamo @ stm.fi

Jakelu:
paula.risikko @ stm.fi, outi.antila @ stm.fi, erik.stromberg @ stm.fi, inka.hassinen @ stm.fi
Asia: STM – Vakuutuslääkärijärjestelmän läpivalaiseminen”

Tutustu aihekokonaisuuteen kaikessa rauhassa osoitteessa:
http://suomi2017.wordpress.com/kukkosen-lista/

* * * *

Eikä tässä vielä kaikki.

Tutustu Älä Sairastu Vakavasti Suomessa - blogiliikkeeseen:
http://ala-sairastu-vakavasti.blogspot.fi/
- Vain yhdessä toimien olemme enemmän -

* * * *

- Muista myös Oikeusturva - yhteisön avoimet kanavat 
Twitterissä ja Facebookissa -


Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

* * * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *

- Aurinko paistakoot ja Suomen lukuisat Berliinin muurit murtukoot! -