Eduskuntavaalit 2007 - Jottei totuus unohtuisi

Helsingin Sanomissa kirjoitti taloustoimituksen esimies Teija Sutinen 24.1.07 Näkökulma – palstalla merkittävän isoksi kasvaneesta yhteiskunnallisesta ongelmasta.

Erinomaisen ajankohtainen kirjoitus linkkautuu muun muassa työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöiden sekä suljetun erityistuomioistuinjärjestelmän kuntataloudelle sysäämiin miljardiluokan kustannuksiin.

”Murheellisten lukujen maa” kirjoituksessaan Teija Sutinen toteaa seuraavaa:

”Viime viikolla työministeriö julkisti murheellisen yhteenvedon työvoimapoliittisten toimien purevuudesta. Heikointa Suomessa tehtyä työvoimapolitiikkaa on niin sanottu yhdistelmätuki, joka tehoaa käytännössä vain tukijakson ajan. Sen jälkeen putoaa jälleen työttömäksi.

Vaikeasti työllistyvät ihmiset eivät nykyisillä keinoilla tule koskaan työllistymään pysyvästi. He pyörivät työllistämistemppujen piirissä, kunnes systeemi armahtaa heidät eläkkeelle.

Tällaisia eri tavoin toistaitoisia on järkyttävä määrä, arviolta 140 000–150 000 ihmistä.

"Kyllä työttömien ydinjoukko on aika kroonista", työministeriön virkamies sanoo (HS 21.1.2007).

Asenne on pelottava. Työvoimapolitiikassa on alistuttu pyörittämään samoja keinoja, joiden heikon tehon ministeriö on itse tutkinut ja toteen näyttänyt.

Ehkä olisi aika kokeilla jo jotain muuta. Korkeasuhdannekin loppuu aikanaan.”

€ € € € € € € € € € € € € € € € € € € € €

Tulemme esittelemään ennen eduskuntavaaleja kattavan 100 kappaleen otoksen hallitukselle eduskunnassa tehtyjä kirjallisia kysymyksiä 1900-luvulta alkaen.

Kysymyksiin annetut hallituksen vastaukset kertovat mielestämme korutonta kieltään ministeritason henkilöiden puheiden ja tekojen välisestä kammottavasta ristiriidasta.

Tai sitten kaikki nykyiset päättäjät ovat olleet vuosikymmenten ajan tietoisia siitä, että kysyä tiedossa olevista isoista ongelmista aina saa, mutta mitään korjauksia nykyisiin lakeihin ja käytäntöihin ei tule.

Ellei sitten ylivertaisesta asemasta toimiva nelikanta avainhenkilöineen anna lakimuutoksille ja maan vakiintuneesti vinoutuneen oikeuskäytännön oikaisemiseen vihreää valoa.

Otamme esimerkin tuosta tulevasta kirjallisten kysymysten KK 100 – potpurrisarjastamme.

Esiteltyämme kulloisenkin satsin tähän ongelmakenttään eduskunnassa hallitukselle tehtyjä kirjallisia kysymyksiä, niin Te hyvä lukijakuntamme voitte tutustua niihin tarkemmin eduskunnan www- sivustolla.

Mikäli kysymyksessä esitetty ongelma on Teidän mielestänne jo ratkaistu tai ongelmakenttä on pahentunut, niin lähettäkää tervetulleet kommenttinne toimituksemme studioon.

Osoite on jesp1981 (at) yahoo.com

€ € € € € € € € € € € € € € € € € € € € €

Oletteko valmiita? Hyvä. Tässä tulee KK 100 - potpurrisarjamme mallikysymys:

KIRJALLINEN KYSYMYS 14/2002 vp

Tarkistettu versio 2.0 KK 14/2002 vp - Leena Rauhala /kd
Työkyvyttömien pitkäaikaistyöttömien eläkkeelle pääsyn nopeuttaminen
Eduskunnan puhemiehelle

Tänä vuonna jatkettiin viime vuonna aloitettua pitkäaikaistyöttömien eläke-edellytysten selvittämistyötä, jonka tarkoituksena on selvittää useita vuosia työelämästä poissa olleiden todellinen työkunto ja elämäntilanne perusteellisilla kartoituksilla.

Tässä työssä on pyritty tiivistämään työhallinnon, kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ja kuntoutustutkimuslaitosten yhteistyötä paikallisella tasolla, ja kuuleman mukaan tästä on jo saavutettu hyviä tuloksia.

Työvoimatoimistot selvittivät viime vuonna yli 3 000 asiakkaan eläke-edellytykset. Selvitystyön tulokset olivat paljon puhuvia: suuri osa asiakkaista todettiin perusteellisissa tutkimuksissa työkyvyttömiksi. Näistä työkyvyttömistä ovat monet tämän kartoituksen jälkeen siirtyneet "eläkehakuputkeen", ensin sairausvakuutuksen päivärahalle ja sen jälkeen hakemaan eläkettä.

Näin monen pitkäaikaistyöttömän vuosien piina - työn hakeminen ilman todellista työkykyä - on loppunut.

Työkykykartoituksiin mukaan päässeistä osa on myös ammatillisen tai terveydellisen kuntoutuksen kautta pääsemässä mukaan työelämään, tosin usein melko pienien kuntouttavien askelien kautta.

Hyvää työtä on siis tehty, mutta paljon on vielä jäljellä. Arvioiden mukaan noin 10-15 prosenttia pitkäaikaistyöttömistä ei ole enää työllistettävissä tehokkaillakaan tukitoimenpiteillä. Siksi heidät tulee ohjata eläketurvan piiriin mitä pikemmin, sen parempi.

Näillä nykyisillä toimenpiteillä menee vuosia etsiä nämä työkyvyttömät työnhakijat kortistosta. Jotain nopeampaa käytäntöä tähän toivoisi, sillä kaikki lisävuodet tuntuvat työkyvyttömistä pitkäaikaistyöttömistä lisärangaistuksilta.

Ymmärrän hyvin eräältä työkyvyttömältä pitkäaikaistyöttömältä kuulemani kommentin sen jälkeen, kun hän oli vuosia joutunut työkyvyttömänä aktiivisesti hakemaan työtä, jota sitten ei kuitenkaan kyennyt tekemään: "Pitkään ei tällaista kujanjuoksua mieli ehjänä kestä".

Työkyvyttömissä pitkäaikaistyöttömissä on paljon ikääntyviä, jotka ovat olleet useita vuosia poissa työelämästä. Monet heistä eivät ole käyttäneet perusterveydenhuollon palveluja useista sairauksistaan huolimatta.

Tavallisimpia terveysongelmia heillä ovat vaikeat ja pitkäaikaiset päihde- ja mielenterveysongelmat, vaikeat krooniset tuki- ja liikuntaelinten oireyhtymät sekä tunnistamatta jääneet vaikeat kehitys- ja oppimishäiriöt.

Vaikein tilanne on kuitenkin niillä, joilla on useampia näistä ongelma-alueista eikä vuosien mittainen kujanjuoksu luukulta luukulle ole ainakaan parantanut heidän toimintakykyään.

Oma erikoisryhmänsä on psykoosia sairastavat työnhakijat, jotka eivät usein edes halua eläkkeelle, mutta joiden elämää - alan työntekijöiden mielestä - työnhakemisruljanssi vakavalla tavalla haittaa. Tästä johtuen heidän elämänsä on usein vakavasti sekaisin ja heidän taloudellinen tilanteensa on myös usein vaikea.

Monilla ei keskittymiskyky riitä edes lehden lukemiseen, ja kuitenkin heidät on arvioitu työkykyisiksi, koska he sitä itse kovasti haluavat. Heidän kortistossa pitämisensä on resurssien hukkausta tyhjänpäiväiseen papereiden tekemiseen ja siirtämiseen ilman todellista mieltä.

Olisi hyvä, että jossain kohtuullisessa ajassa työkyvyttömät pitkäaikaistyöttömät pääsisivät eläkkeelle, jos heitä varten ei kyetä tarjoamaan todellisia työllistymisen mahdollisuuksia.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä työkyvyttömien pitkäaikaistyöttömien eläkkeelle pääsyn nopeuttamiseksi ja siten heidän elämäntilanteensa tasapainottamiseksi?

Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 2002
Leena Rauhala /kd

Lähde: Eduskunnan www - sivusto

- - - - - - - - - - - - - - - -

Täydelliset tiedot kysymykseen ja siihen annettuun vastaukseen työministeri Tarja Filatovin toimesta löytyvät osoitteessa:

http://www.eduskunta.fi/ > Valtiopäiväasiat ja –asiakirjat > Kysymykset - VK, KVN, KK, SKT, SK

€ € € € € € € € € € € € € € € € € € € € €

Mikäli edellä esitetyssä kysymyksessä esitetty ongelma on Teidän mielestänne jo ratkaistu tai ongelmakenttä on vain pahentunut, niin lähettäkää tervetulleet kommenttinne toimituksemme studioon.

Osoitteemmehan on jesp1981 (at) yahoo.com

Voitte myös lähettää tiedoksemme tiedot Teidän suosikistanne eduskunnassa tehtyjen kirjallisten kysymysten sarjasta.

Kommentoikaa samalla myös lyhyesti, onko kysymyksessä esitetty ongelma ratkaistu vai onko ongelma edelleen pahentunut?

Lähettäkää kohteliaimmin toimituksemme studioon sähköpostissa kyseisen kirjallisen kysymyksen eduskunnan arkistotunnus, kysyjä ja aihe sekä siihen vastannut ministeri.

Ainoa toivomuksemme on se, että kirjallisen kysymyksen aihe liittyy lakisääteiseen vakuutusturvaan ja siitä on olemassa jo ministeritasolta annettu vastaus.

Oikeusturvan VOLF – työryhmä

* * * * * * * * * *

Raisiolaisnainen jatkaa sitkeästi oikeustaisteluaan

Turun Sanomat
ERJA TAPANA
Julkaistu 14.4.2001 0:54:16

Marjo Kaskinen sairastui astmaan heinäkuun 14. päivä 1998, kun Raisio Yhtymän margariinitehtaalla oli tapahtunut ammoniakkivuoto. Vammautumisestaan asti hän on sitkeästi taistellut vuosia saadakseen työkyvyttömyydestään lainmukaiset korvaukset. Viimeisenä kantona kaskessa on ollut vakuutusyhtiö.

Elokuussa 2000 vakuutusoikeus velvoitti Vakuutusyhtiö Tapiolan maksamaan Kaskiselle korvauksia vammautumisesta työtapaturmassa. Vakuutusyhtiö ei korvauksiin suostunut, vaan se on hakenut korkeimmasta oikeudesta valituslupaa vakuutusoikeuden ratkaisulle. Perustelu on, ettei Kaskisen vamma ole ammattitauti.

Kaskinen on odottanut ratkaisua yli puolitoista vuotta.

- Mikäli asia menee korkeimpaan oikeuteen, lykkäystä tulee vielä viisi vuotta, Kaskinen arvioi.

Hän on järkyttynyt siitä, miten kansalaista voidaan kohdella.

- Minä teen vain tavalliseen tapaan työtäni. Sitten työpisteeni vieressä tapahtuu ammoniakkivuoto. Minä vammaudun. Ei riitä, että menetän terveyteni ja työkykyni. Vielä pitää tapella oikeudesta lakisääteisiin korvauksiin. Sitä ei oikeudentaju käsitä.

Vaikka toistakymmentä lääkärintodistusta vahvistaa, että ammoniakkimyrkytys on aiheuttanut ärsytysastman, vakuutusyhtiön lääkäri kiistää vamman olevan työperäistä. Salassapitovelvoitteen vuoksi Tapiolasta ei haluttu kommentoida tapausta.

Marjo Kaskista on perusteellisesti tutkittu, myös Työterveyslaitoksessa, Paimion sairaalassa ja Kuntoutussäätiössä.

Fyysisen kunnon lisäksi psyyke on prosessin aikana ollut lujilla. Koettelevinta oli heinäkuussa 1999; sairaslomapäivien katto täyttyi ja Kaskinen putosi tyhjyyteen. Rahaa ei tullut mistään.

- Oli nöyryyttävää hakea sosiaalivirastosta rahaa elämiseen.

Sitten romahti mielenterveys.

Itsetuhoajatusten vaivaamaa Kaskista hoidettiin pari viikkoa Uudenkaupungin sairaalan kriisiosastolla.

* * * 

Lue lakisääteisten vakuutusten "toimialalle" tyypillisestä tapauksesta lisää Turun Sanomien verkkosivuilta.

* * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *

- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -


Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.