Käsittelemme tässä kirjoituksessa muutamia lakisääteiseen vakuutuksiin liittyviä epäkohtia. Toimivatko tasa-arvo ja yhdenvertaisuus lain edessä vain paperilla?
 |
Lue lisää >>>Työkyvyttömyyseläkkeelle pääsemisen vaiheista |
Tämä on samalla Oikeusturvan ajankuvan 100. blogikirjoitus.
Europarlamentaarikko Alexander Stubb – HS Vieraskynä 8.10.2007
”Esimerkiksi SAK lobbaa työntekijöiden puolesta ja EK valvoo työnantajien etua. Suuret yritykset palkkaavat ammattilaisia hoitamaan yhteiskuntasuhteitaan
- -
Suomessa on pienet piirit. Kaikki tuntevat toisensa.
Kansalaisyhteiskunta ja asiantuntijuus on syleilty mukaan päätöksentekoon. Asioita valmisteleviin työryhmiin tai eduskunnan valiokuntiin kutsutaan asiantuntijoita tai muita kuultavia.
Eduskunnassa lobbaamisen säännöt ovat kirjoittamattomia, hiljaisia. Kaikki luottavat toisiinsa, ja huijarin tie on lyhyt.”
Vaan ovatko huijareiden tiet sitten pitkiä ja suoria?
Seuraavaksi otamme esilämmittelyyn muutamia mielenkiintoisia poimintoja uutisvirrasta, joista yksi eduskuntaan liittyvä monien kansalaisten sisuskaluja korventava aihe hävisi tuoreeltaan, ainakin toistaiseksi, kuuluisaan mustaan aukkoon.
Uutisvirran poiminnoista yksi tulee vuodelta 2005, mutta se osoittaa kuinka nopeasti tärkeää tietoa sisältävät tutkimustulokset tallaantuvat unohduksen suohon.
Vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronberg – HS Kotimaa 23.9.2007
"Vihreän ulko- ja turvallisuuspolitiikan kolme keskeistä asiaa ovat hänen mukaansa rauha, ihmisoikeudet ja oikeudenmukaisuus"
SDP:n Johannes Koskinen – HS Kotimaa 7.10.07
Uusi ministeriö oikeudenkäytön ja laillisuusvalvonnan alueelle?
Oikeusturvan VOLF - työryhmä toivoo, että nuo Suomen ulkopolitiikassa mitä lämpimimmin kannatettavat asiat kuuluisivat myös ko. puolueiden sisäpoliittiseen agendaan.
Vihreiden hallussahan ovat tässä hallituksessa SDP:ltä perityt erittäin haasteelliset ministerivakanssit oikeus – ja työministeriöissä. Tehtäväkenttä on varmasti erittäin haasteellinen, sillä virkamieskunta on ministeriöissä ja eduskunnassa pysynyt valtaosin ennallaan.
Tarvitaanko myös oikeusministeriön ja laillisuusvalvojien parissa iso organisaatiomuutos?
Koskien eri tuomioistuinjärjestelmien, Suomen perustuslain, ympäristölakien sekä EU-lakien, Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja YK:n velvoitteiden täyttämistä myös suomalaisissa oikeuskäytännöissä. Eikä vain paperilla?
Kirkkoherra ja diakonissa - Iltalehti 25.9.07
Iltalehden toimittaja Raili Nurvala kirjoitti värikkäästi kirkon ja maallisen vallan roolijaosta:
”Kirkkoherrat yllättivät reilu viikko sitten Helsingin Sanomien kyselyssä (HS 16.9.) näkemyksellään, jonka mukaan epäoikeudenmukaisiksi koettuja lakeja ei tarvitse noudattaa.
Kysymys kuului, saako seurakunta asettua maallisen esivallan lakeja ja päätöksiä vastaan, jos seurakunta kokee ne epäoikeudenmukaisiksi.
Kolmestakymmenestä lähes satunnaisesti valitusta kirkkoherrasta seitsemäntoista vastasi myöntävästi ja kymmenen kieltävästi, kolmen vastauksesta ei saanut tolkkua.
Kirkkoherrojen enemmistön kanta sinänsä ei ole harvinainen. Vankilat ovat täynnä heidän hengenheimolaisiaan.
- -
Kyllä kirkkoherrojenkin on sopeuduttava siihen, että Suomessa eduskunta säätää uudet lait ja korjaa epäoikeudenmukaiset vanhat lait.”
Kirjoituksemme lopussa yksi pikainen remonttikohde-ehdotus epäoikeudenmukaisesta laista eduskunnalle.
Nelosen TV-uutiset 8.10.07 kello 19.30 – Uutisvuoto vaiko musta aukko?
Uutispätkässä kerrottiin mahdollisen homeongelman pesiytymisestä eduskunnan vanhaan siipeen.
Terveydentilansa muutoksista kärsinyttä kokoomuksen kansanedustaja Arja Karhuvaaraa haastateltiin kesken muuttopuuhien eduskunnan vanhalla puolella.
Mielenkiintoiseksi tämä uutispätkä nousee sen ansioista, että eduskunnan mahdollisesta homeongelmasta ei ole tuon jälkeen löytynyt tiedotusvälineistä minkäänlaista jälkeä….
Sairaana työskentelystä infarktiriski - YLE24 15.01.2005
”Työntekijöillä, jotka puurtavat sairaudestaan huolimatta töissä, on kaksinkertainen riski saada sydäninfarkti tai kuolla sydäntautiin verrattuna kotona sairauttaan poteviin.
Työterveyslaitoksen ja Helsingin sekä Lontoon yliopistojen tuoreen tutkimuksen mukaan lyhyet sairauslomat saattavat suojata ylirasittuneiden ja sairaiden työntekijöiden sydäntä.
Siksi pyrkimykset vähentää sairauspoissaoloja eivät saisi rohkaista töihin tuloon sairaana, professori Mika Kivi Työterveyslaitokselta sanoo.
- - -
Sairaana työskentelyn arvellaan lisäävän pitkäkestoista kuormittumista ja stressiä.
Tämän uskotaan edesauttavan sydän- ja verisuonitautien kehittymistä monellakin eri tavalla. Se voi aiheuttaa myös hetkellisiä voimakkaita kuormituspiikkejä, jotka voivat laukaista sydänkohtauksen.”
Samaan vaivaan halutaan samanpituiset sairauslomat – STT 6.10.07
Keskisuomalainen kertoi STT:n mukaan 6.10.07 Lääkäriliiton valmistelevan hoitaville lääkäreille ohjeita, joissa määriteltäisiin ennakkoon kuinka pitkän sairausloman kustakin sairaudesta potilas hoitavalta lääkäriltä saa:
”Lääkäriliiton varatoiminnanjohtajan Risto Ihalaisen mukaan samaa tautia sairastavat ja samanlaista työtä tekevät suomalaiset saavat nykyään eri pituisia sairauslomia.
Suunnitteilla olevien suositusten tarkoitus on, että samanlaisessa tilanteessa olevat olisivat tasa-arvoisessa asemassa.
Suositukset eivät muuta sitä, että sairausloman pituuteen vaikuttaa se, minkälaista työtä sairastunut tekee. Lääkintäneuvos Matti Lamberg korostaa, että lääkärin tehtävä on arvioida sairauden vaikutusta työkykyyn.”
Mielenkiintoista on seurata Lääkäriliiton ohjeistuksen etenemistä.
Potilaallahan voi olla nimittäin useampia perussairauksia, joista yksi on pahentunut ja aiheuttanut akuutin sairausloman tarpeen.
Lasketaanko perussairauksien suhteen tällaisessa tilanteessa esimerkiksi Lääkäriliiton määrittelemällä kerrointaulukolla potilaalle riittävän pitkä sairausloma, etteivät muut perussairaudet pääse samalla villiintymään pahemmiksi?
Vakuutuslääketieteellinen yleisperustelu vaivaan, jos toiseenkin
Aika näyttää minkälaisia työn sankarien kuolemia tulemme lähivuosina lehdistä lukemaan tai pahimmillaan näkemään.
Sairauslomien myöntämisperusteissa ollaan mielestämme siirtymässä Lääkäriliiton toimesta entistä enemmän vakuutuslääketieteen ja vakuutuslääkäreiden taloudellisesti tehokkaiksi havaitsemiin harmaan alueen keinoihin.
Yleisperustelut voisivat kokemuspohjaamme nähden olla jatkossa seuraavanlaiset:
”Jokainen sairaus- ja vahinkotapaus sekä eläkehakemus tutkitaan aina yksilöllisesti. Sen jälkeen yksittäinen tapaus suhteutetaan vakuutuslajin sekä sairauden mukaiseen kokonaisuuteen. Sen jälkeen yksittäinen tapaus suhteutetaan Suomessa vallitsevaan ja vakuutusyhtiöiden vakiinnuttamaan korvaus- sekä sairauslomakäytäntöön. Näin toimien taataan tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu kaikille suomalaisille lakisääteisen vakuutusturvan piirissä oleville; yksilöllisesti.”
Potilaan oikeusturvasta
Vaan mitä sitten, jos sairaus on muuttunut pitkäaikaiseksi tai pysyväksi? Mitä potilaalle tapahtuu, kun esimerkiksi Kelan maksaman sairauspäivärahan maksimi 300 päivää tulee potilaan kohdalla täyteen?
Potilas saa yllättäen Kelalta tai vakuutusyhtiöltään hylkäävän päätöksen lakisääteisestä toimeentuloturvastaan. Kuten esimerkiksi kuntoutustuesta tai tapaturmaeläkkeestä.
Viime kirjoituksessa kerroimme, että ensimmäinen paikka on tällaisessa tilanteessa ilmoittautua työvoimatoimistoon työnhakijaksi, koska ensisijaiseksi toimeentuloturvaksi katsotaan näissä tapauksissa työttömyysturva. Vaikkakin potilas on edelleen työkyvytön. Menettely on hyvää tarkoittava, mutta samalla tietämättömälle potilaalle hyvin petollinen.
Missä on muuten tämän alueen tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus lain edessä?
Tuota KKO:n ennakkopäätöstä voidaan verrata niihin 40 onnelliseen, jotka pääsivät työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2005 Suomessa kokeillun PCA – menetelmän ansiosta.
Suomalainen PCA - menettelyn soveltuvuuskokeilu
* syyskuusta 2004 – maaliskuuhun 2005
* 4 eläkelaitosta (Kela, Keva, Varma ja Ilmarinen)
* 107 eläkkeenhakijan työ- ja toimintakyky arvioitiin
Kolmessa kuntoutuslaitoksessa:
– Kelan kuntoutusyhtiö Petrea (Turku)
– Kuntoutus Orton (Helsinki)
– Kuntoutussäätiö (Helsinki)
Eläkelaitokset valitsivat eläkkeenhakijoita:
* joiden alustava päätös oli hylkäävä
* joiden toimintakykyä yleensä vaikea arvioida ja joiden lääkärinlausunnoissa usein puutteita, esim:
– TULE-sairaat, joilla krooninen kipuongelma
– TULE-sairaat, joilla lisäksi mielenterveyden häiriö
– MT-häiriötä sairastavat, joilla lisäksi muuta sairastavuutta
PCA - menettelyn vaikutus päätöksiin
Vakuutuslääkärien 107 hylkäävistä ennakkoarvioista:
* 40 muuttui myöntäväksi ehdotukseksi
* yhdelle esitettiin lisäselvitystä
* 66 varmistui hylkääväksi ehdotukseksi
Lähde: Kelan Tutkimusosasto / Lauri Virta ja Kari Lahtela 26.10.2005
Eli ilman PCA - menettelyn hyödyntämistä arviolta 40% työeläkeyhtiöiden hylkäävistä työkyvyttömyyseläkepäätöksistä on koko ajan väärin perustein tehtyjä.
Vakuutusyhtiön velvollisuudesta perustella hylkäävät päätöksensä
Otamme tuoreen esimerkin yhdestä tiedossamme olevasta potilastapauksesta, kuinka lakisääteistä vakuutustoimintaa harjoittavan vakuutusyhtiön pitää sen oman käsityksen mukaan perustella päätöksensä.
Ensin tulee potilaan tekemänä kysymys ja sitten vakuutusyhtiön vastaus. Oikeusturvan takia keskeneräisen tapauksen henkilö- ja yhtiönimet ovat muutettuja:
A. -----Alkuperäinen viesti-----
Lähettäjä: Pekka Potilas
Lähetetty: 7.7.2007 07:07
Vastaanottaja: Vakuutusyhtiö Vakaa
Hyvää päivää Vakuutusyhtiöön Vakaaseen,
Ennen kuin voin tehdä mahdollisen kirjallisen valituksen hylkäävästä päätöksestänne nykydemokratiamme mahdollistamaan kolmiportaiseen valitusjärjestelmään, niin joudun valitettavasti tekemään varsin tyhmän tuntuisen kysymyksen Teille:
Olenko ymmärtänyt oikein, että vakuutusyhtiön ei tarvitse minkään voimassa olevien lakien mukaan perustella korvausten hylkäämistään millään tavalla?
Vaikkakin tapauksessani kyseessä on mitä suuremmassa määrin lääketieteellinen asia.
Nythän lääkärikansiokansiostani näkyy vain Vakuutusyhtiön Vakaan ylilääkäri
Oraan - Ahaan merkintä - Ei.
Ystävällisin terveisin
Pekka Potilas
B. -----Vastaus viestiin-----
Hei Pekka Potilas!
Tapaturmavakuutuslain 41 d §:n mukaan, jos vakuutuslaitoksessa käsiteltävä korvausasia koskee lääketieteellisen seikan arviointia, laillistetun lääkärin on osallistuttava asian valmisteluun ja merkittävä kannanottonsa asiakirjoihin.
Vakuutuslaitoksen lääkäri voi merkitä kannanottonsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.
Lain säännös ei määrittele tarkemmin tämän lääkärinmerkinnän sisältöä.
Käytännössä erilaiset tilanteet vaativat lääkäriltä eritasoisia vastauksia/merkintöjä ja vakuutuslaitoksissa on käytännön syistä muodostunut tietynlaiset tavat merkitä nämä kannanotot.
Jos asiassa ei ole esitetty mitään olennaista uutta, kannanotto voi hyvinkin lyhyt.
Mitään yleistä kaavaa ei kannanotoille ole.
Asian eri käsittelyvaiheissa vastausten/merkintöjen sisällöt poikkeavat toisistaan ja mikäli käsittelijä tarvitsee ratkaisunsa perusteeksi yksityiskohtaisesti perustellun kannanoton, hän lähettää asian tarvittaessa uudelleen lääkärille.
Kautta linjan pyrkimyksenä ovat kuitenkin lyhyet kannanotot.
Päätöksen perusteleminen on vahinkokäsittelijän tehtävä ja tarvittaessa käsittelijä voi tarkentaa päätöksessä lääkärin kannanottoa.
Päätöksen perustelut ovat asia, johon kiinnitetään jatkuvasti yhä enenevissä määrin huomiota.
Ystävällisin terveisin
Birgitta von Tupla - Bonuksela
psta Vakuutusyhtiö Vakaa
Lakisääteisten vakuutusten porsasrekan kokoisista aukoista
Päätösten perustelujen laatuvaatimusten lisäksi lakisääteisten vakuutusten lainsäädännössä ei ole ajallisia takarajoja eikä sanktioita seuraaville asioille:
A. Lääketieteellisen hoidon ja kuntoutuksen antamiselle
B. Ammatillisen kuntoutuksen selvittelylle ja toimenpiteille
C. Loppupäätelmien teosta yhteistyössä hoitavan ja vakuutusyhtiölääkärin kanssa
D. Päätöksestä: Potilas tapauksen mukaiselle eläkkeelle tai takaisin työelämään
E. Seurannasta: Työ – tai toimintakyvyn ylläpitäminen ja kontrollitoimenpiteet
Potilaan pysyvän työkyvyn aleneman taustalla siis sairaus, tapaturma, ammattitauti, liikenne-, potilas- tai lääkevahinko.
Näin ollen potilasta voidaan roikuttaa löysässä hirressä 10-20 vuotta, koska lainsäädäntöön on jätetty tarkoituksella vähintäänkin porsasrekan mentäviä aukkoja.
Yhtenä Suomessa harrastettavan kosmeettisen toiminnan esimerkkinä voimme ottaa tapaturmalautakunnan nimen muuttamisen tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnaksi. Tuomioistuimen nimelle tehtiin muutos, mutta kas kummaa; valitustapauksista 90% päättyy edelleen vakuutusyhtiön voittoon.
Tässä mielenkiintoisessa artikkelissa lobbaamisesta Suomessa on haastateltu muun muassa >>> Eurofactsin hallituksen puheenjohtajana toimivaa Anders Blomia.
"Enää ei riitä, että menee eduskuntaan", Blom muistuttaa.
Blom sanoo, että ratkaisevaa edunvalvonnassa on toimeenpanovalta. Näin on ollut varsinkin siitä lähtien, kun nelivuotiset hallituskaudet vakiintuivat 1980-luvulta lähtien.
"Nykyiset hallitusohjelmat ovat paljon pidempiä ja yksilöidympiä kuin ennen. Hallitusohjelmasta on tullut ohjaavampi asiakirja kuin ennen", Blom arvioi.
"Hallitusohjelma on kuin voimassa olevaa oikeutta. Siihen on tavallaan kirjattu sovittuja kiistoja."
Lobbaajien kannalta tärkeimpiä hetkiä eletään hallituskauden kahden ensimmäisen vuoden aikana. Silloin pitää toimia, jos haluaa vaikuttaa lainsäädäntöön.
# # # # #
Eurofactsia ei HS - artikkelissa maininta, mutta hakukoneiden kautta tämäkin tieto löytyi nopeasti ja kokonaisedullisesti. Lobbaamisessa Eurofactsissa on pystytty näköjään yhdistämään tehokkaasti yhtiössä vaikuttavien henkilönimien perusteella kokoomuksen ja SDP:n hyvinkin erilaiset poliittiset näkemykset.
Onnistuessaan toiminta on city-kapitalismin sekä urbaanin työväen aatteen integraatiota ja evoluutiota rahakkaimmillaan. Politiikassa saavutettu pääoma ja kontaktiverkko ovat Eurofactissa avoimesti rahanarvoista kauppatavaraa, jossa sinällään ei ole varmasti mitään hävettävää.
Kunhan jatkossa kunkin Suomessa toimivan lobbarin jalanjäljet ovat avoimesti kaikkien kiinnostuneiden nähtävissä ainakin lainsäädäntötyössä. Esimerkiksi internetissä auki klikattavan graafisen kytkentäkaavion muodossa. Eduskunnassa ja ministeriöissä.
Ennen kuin sinne asti päästään, niin mielestämme olisi hyvä edistystä saada näkyviin kaikki ne henkilöt ja heidän edustamansa organisaatiot, jotka osallistuivat nykyisen hallituksen hallitusohjelman tekemiseen.
# # # # #
Ketkä muuten lopulta ”lobbasivat” tuon Vakuutusyhtiö Vakaan Birgitta von Tupla - Bonukselan mainitseman lakimuutoksen läpi edellisessä eduskunnassa?
Tapahtuiko ”lobbaamista” eduskunnassa vai myös sosiaali- ja terveysministeriössä?
Miten hyvin Lääkäriliitto on tiedottanut kyseisen lainkohdan jäsenistönsä tietoon?
Vertailukohtana on siis hallituksen esitys numeroltaan HE 62/2004 ja siihen sisältyvä muutos tapaturmalain 41§:ää koskien, joka tunnetaan kansan suussa koodinimillä:
LTL = ”License To Lie” = ”Laittomuudet Tehtävissä Laillisesti”
- Lisätietoa klikkaamalla tästä -
Miten tässä asiassa toteutuvat vakuutuslääkäreiden ja hoitavien lääkäreiden tasa-arvo sekä yhdenvertaisuus lain edessä?
Varsinkin, jos kysymys integroidaan vielä Lääkäriliiton www - sivuilta löytyvään Lääkärin etiikka-osioon:
* Maailman lääkäriliiton Helsingin julistus
* Hippokrateen vala
* Lääkärinvala
* Liiton ohjeet
* Nürnbergin säännöstö
* Perusarvot ja tehtävät
Muuten. Nykyisestä hallitusohjelmasta on turha etsiä seuraavia sanoja ja yhteyksiä:
* vakuutusoikeus
* vakuutuslääkärijärjestelmä
* vakuutuslääketiede
* erityistuomioistuinjärjestelmä
* oikeusturva
* ihmisoikeudet
* Suomen perustuslaki
* Euroopan ihmisoikeussopimus
Toivottavasti uusi eduskunta on jo hereillä. Ja yksilöllisiä ja rohkeita näkökantoja saadaan julkisuuteen muiltakin kuin kokoomuksen naiskansanedustajilta. Muuten hyvin herännyttä Toivoa uhkaa ennenaikainen uuvahtaminen.
Kansan edustajille on olemassa tällä hetkellä lisätilauksensa. Olipa edustaja oikealta, keskeltä tai vasemmalta. Kunhan seisoo aatteensa takana. Rehellisesti ja avoimesti.
Kameleontin lailla toimivien korporativistisen järjestelmän edustajien sijaan. Monelta heistä, kun on päässyt katkeamaan yhteys siihen tosiasiaan, että paras heidän työnsä palkanmaksaja on hengissä oleva veronmaksaja.
Syyslokaterveisin
Oikeusturvan VOLF - työryhmä
Haluatko auttaa meitä kaikkia? - 29.1.2021
Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.
Uusimmat käänteet ja ison kuvan katsaukset löytyvät; esimerkiksi
>>> Suomi 2017 - verkoston kautta.
Liity mukaan toimiin yli puolue- ja aaterajojen. Yli media- ja etujärjestörajojen.
Yhdessä toimien huomaamme, voimme vaikuttaa ja olemme enemmän.
* * * *
Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -
* * * *
- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -
Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.
.