Tapaturmaeläkkeellä olevien määrä

Täydellä tapaturmaeläkkeellä (100 prosentin työkyvyn aleneman mukaan) olevien määrät ovat pysyneet julkisesta keskustelusta piilossa. Ainakin toistaiseksi. Määrä täsmentyy tässä lyhyessä artikkelissamme. Ja jos nämä luvut ovat jo tuttuja, niin klikkaa otsikkoa, niin pääset katsomaan "Tapaturmaeläkkeelleä olevien määrästä - osa 2".

Aikaisempi arvio oli sellainen, että "Suomen Vakuutusdatan meille välittämien tietojen mukaan vuoden 2006 lopussa maksettiin pelkkää tapaturmaeläkettä 1766:lle alle 65-vuotaille henkilölle."

Asiasta kirjoitettiin laajemmin tässä Oikeusturvan ajankuvan vuoden 2008 artikkelissa:

> Vakuutuslääkärien toimien tuottavuus vakuutusyhtiöille -

Julkisuudessa eniten käsitelty aihe on työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvien iso määrä, joista esimerkiksi Kauppalehti kirjoittaa 14.12.2012 artikkelissaan näin:

"Suurimmat syyt työkyvyttömyyseläkkeisiin ovat masennus ja muut mielenterveyden häiriöt.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi viime vuonna lähes 23 000 ihmistä, ja kaikkiaan Suomessa työkyvyttömyyseläkkeellä on jo lähes 200 000 ihmistä, kertoo Työeläkevakuuttajat TELA ry tiedotteessa."


- Työkyvyttömyyseläkkeellä jo 200 000 ihmistä -

Tapaturmaeläke on kuitenkin eri asia kuin työkyvyttömyyseläke.

Tapaturmaeläkkeelle pääsevien määrä on radikaalisti pienempi kuin työkyvyttömyyseläkkeellä olevien. Vaikkakin potilas on todettu vakuutusyhtiön itsensä maksamissa ammatillisen kuntoutuksen selvittelyissä pysyvästi työkyvyttömäksi. Eikä uudelleen koulutuksen mahdollisuutta katsota enää järkeväksi.

Vakuutusyhtiön hylätessä pääsyn, ilman tosiallisia perusteluita, täydelle tapaturmaeläkkeelle; käynnistyy esimerkiksi tällainen helvetillinen asiointi-ikkuna:

Moni joutuukin käymään läpi moniluukkuisen paperitaistelun toimeentulon turvaamiseksi.

Nopeimillaan sosiaalitoimen luukulle päätyy suoraan, kun vahinkovakuutusyhtiö antaa hylkäävän päätöksen. Ja ennen kuin papereilla käytävissä vakuutustaisteluissa tarkentuu, mikä vakuutuslaji on ensisijainen korvausvelvollinen. On hienoa huomata, että ammattiliitotkin ovat vihdoin heräilemässä.

> Tästä linkistä - Teollisuusliiton 12-sivuiseen oppaaseen (.pdf - tiedosto) "Pitkyttynyt työkyvyttömyys ja toimeentulo" (Linkki korjattu 20.12.2020)

Hylkäävän päätöksen tapaturmaeläkkeestä vuosittain saavien määrä ei ole tiedossamme.

Työkyvyttömyyseläkkeelle kerrotaan pääsevän 3/4 hakijoista suoraan. Täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä on arviolta 200 000 suomalaista.

Vuosittain tapahtuu keskimäärin noin 120 000 työtapaturmaa, joista noin 1 000 jää vaikutuksiltaan pysyviksi ja pitkäaikaisiksi. Tiedossamme ei ole se, että sisältyykö ko.lukuihin ammattitaudit?

Ero on vakuutuslajien välillä on valtava!

Jos ajatellaan 15 vuoden keskimääräistä korvausjaksoa, niin täyttä tapaturmaeläkettä saavien määrän tulisi olla arviomme mukaan, ainakin 20 - 25 000 vakuutetun suuruinen.

Tapaturmavakuutuslaitosten liiton tilastoihin perustuvaa tietoa tapaturmaeläkkeistä:

Työajan vakuutuslajeista korvattiin vuosina 2009-2011 tapaturmaeläkettä 100% työkyvyttömyyden mukaan seuraavasti:

suoritusvuonna 2009 yhteensä 6 467 saajaa, lisäksi 2 vahinkoa, joissa ei tietoa henkilötunnuksesta
suoritusvuonna 2010 yhteensä 6 582 saajaa, samoin 2 vahinkoa, joissa ei tietoa henkilötunnuksesta
suoritusvuonna 2011 yhteensä 6 666 saajaa, edelleen 2 vahinkoa, joissa ei tietoa henkilötunnuksesta

Nuo kaksi ilman henkilötunnusta olevaa vahinkoa ovat niin vanhoja, että niiden aikaan ei ole tilastoitu henkilötunnuksia eikä sitä tietoa ole myöhemmissäkään korvaustiedoissa saatu. Kaikilla vahingoittuneilla hetu ei välttämättä ole aito (esim. jos vahingoittuneella ei ole suomalaista henkilötunnusta). Nämä saattavat aiheuttaa yksittäisiä virheitä saajakohtaiseen tarkasteluun.

Luvuissa on mukana vain vahingoittuneelle itselleen maksettavat tapaturmaeläkkeet. Perhe-eläkkeitä ja niiden saajia ei ole huomioitu. Mikäli samaan vahinkoon on tullut yhden suoritusvuoden aikana useamman eri työkyvyttömyysasteen mukaisia korvauksia, korkein työkyvyttömyysaste on huomioitu. Luvuissa on mukana kaikkien vakuutuslaitosten (ml. Valtiokonttori ja TVL) korvaamat tapaukset.

"Työajan vakuutuslajit" tarkoittavat käytännössä pakollista palkansaajan vakuutusta sekä lisäksi kaikkia eri vapaaehtoisia tap.vak.lain 57§ mukaisia työajan vakuutuksia (yrittäjät ym). Muualla kuin tap.vak.laissa pakollisiksi säädetyt 57§ mukaiset vakuutukset on myös huomioitu (omaishoitajat, vammaisten työtoiminta, kuntouttava työtoiminta sekä tap.vak.lain perusteella korvattava kuntoutus).

Lähde: STM vakuutusosasto

Miksi siis "Vakuutuslääketiede kaikille tutuksi!" - kampanja tarvitaan?

Lakisääteisten eli pakollisten vakuutusten, kuten työtapaturma-, työeläke- ja liikennevakuutusten, piirissä vakuutuslääkärit käyttävät kiistattomasti yhtiöissä erittäin merkittävää julkista valtaa.  Myös kirjallisesti ja suljetusti toimiva vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjstelmä on vakuutusalan hallinnassa.






Vakuutustaistelujen keskelle joutuneille on tärkeää välittää tieto tästä yhdestä työsuhdeturvan ja lakisääteisen vakuutusturvan huonontamisesta yli 40 vuoteen. Tästä toivomme, että kaikki ammattiliitot ovat jo informoineet jäseniään:

o KKO:n antama ennakkopäätös KKO:2006:104 on erittäin merkittävä kaikkien sairastuneiden työntekijöiden lakisääteisen vakuutusturvan kannalta.

o Työsuhde voidaan nyt tämän KKO:n ennakkopäätöksen mukaisesti laillisesti purkaa ilman seuraamuksia, jos työntekijän sairaus on jatkunut yli 12 kuukautta, mutta toisaalta tällä hetkellä voimassa olevien lakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä ei tarvitse potilaalle myöntää.

Kysykää tästä edellä mainitus ennakkopäätöksestä lisää ammattiliittonne johtajilta ja lakimiehiltä. Työnantajana KKO:n päätöksessä on mainittu Raflatac Oy.


Lakisääteinen tapaturmavakuutus on vakuutusyhtiöille erittäin merkittävä vuosittainen rahan sisäänvetotuote:

Lakisääteinen tapaturmavakuutus

Vakuutusmaksut 700 miljoonaa Euroa
Vakuutuskorvaukset 400 miljoonaa Euroa
Kulut 40 miljoonaa Euroa

Lähde: MOT – Törmäys ja tyrmäys 23.8.2010 klo 20:00 TV1

Eli puhdas ja täysin riskitön voitto on vakuutusyhtiöille 260 miljoonaa euroa! Siis yhdessä vuodessa ja kate eli voittoprosentti on huikeat 37 prosenttia liikevaihdosta!

* * * * *
Ja merkittävimmät toimintainstrumentit ovat  tuolle edelliselle; vakuutuslääkärit, vakuutuslakimiehet, vakuutuslääketiede ja vakuutuslääketieteellinen arvio.

Lisäksi vakuutuslääkäreille on pedattu lainsäädännöllisesti ylivertainen asema suhteessa vakuutettuihin ja hoitaviin lääkäreihin. Millään muulla vakuutusyhtiöiden ammattiryhmällä ei ole tällaista lainsäädäntöön pedattua ylivertaista asemaa. Vaaditaan muun muassa vakuutuslääketieteeseen perehtyneisyyttä.

Tutkimaton kortti on myös tämä.

Suomalaiset työeläkealan korporaatiot omistavat merkittävästi esimerkiksi pörssinoteerattujen Sampo/Ifin ja OP-Pohjolan osakkeita. Kuinka paljon vakuutusalalla ja sen liepeillä toimivat henkilöt omistavat suoraan tai välikäsien kautta ko. osakkeita? Entä kansanedustajat tai heidän oma lähipiirinsä?

"Vakuutuslääketiede kaikille tutuksi" - terveisin
Oikeusturvan VOLF-työryhmä

* * * *


Haluatko auttaa meitä kaikkia? - 6.10.2016
Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Uusimmat käänteet ja ison kuvan katsaukset löytyvät; esimerkiksi
>>> Suomi 2017 - verkoston kautta.

Liity mukaan toimiin yli puolue- ja aaterajojen. Yli media- ja etujärjestörajojen.

Yhdessä toimien huomaamme, voimme vaikuttaa ja olemme enemmän.


* * * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *

- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -


Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.