Ihmeissään on myöskin hän - Herra 47/2005

Helsingin Sanomissa ilmestyi kolmikantaa eri kanteilta käsittelevä artikkelisarja. Sarjassa kerrottiin, miten kolmikanta toimii ja käyttää valtaa.

Artikkelisarjan ensimmäisessä osassa 2.10.06 toimittaja Piia Elonen kysyi työmarkkinajohtajilta kolmen kysymyksen patterin, josta referoin kakkoskysymystä ja siihen annettuja vastauksia esilämmittelynä päivän pakinani aiheeseen.

Kuka vallan on järjestöllenne antanut?

"Jokainen organisaatio ottaa sen vallan, ei sitä kukaan anna, se on otettava."
Mikko Mäenpää, 52, STTK

"Poliittinen päätöksentekijä antaa silloin tahdonilmaisun, kun asettaa työryhmän. Eläkeratkaisua on kritisoitu, mutta monissa Euroopan maissa on hulinoitu eläkeratkaisujen yhteydessä, mutta Suomessa kaikki meni rauhallisesti, kun oli yhdessä etsitty konsensus."
Risto Piekka, 58, Akava

"Valtaa on absoluuttinen määrä, vain vallankäyttäjien suhteet vaihtelevat. Hallitukset ovat usein tukeutuneet siihen, mihin järjestöt ovat neuvotteluissaan päätyneet. Eivät meillä hallitukset uskalla haastaa ay-liikettä. Kun hallitus haluaa kolmikantaa, niin pitäisikö meidän kieltäytyä?"
Seppo Riski, 63, Elinkeinoelämän keskusliitto EK

"Valta tulee käytännön toiminnasta. Jos valtaan on suhtauduttu passiivisesti, niin se lähtee valumaan ja aina löytyy niitä, jotka haluavat tätä valtaa käyttää. Mutta kyseessä ei ole vallankaappaus negatiivisessa mielessä. Jos valtaa on meille valunut, niin monesti lopputulos on ollut yhteiskunnan etu."
Jouni Ekuri, 60, Kunnallinen työmarkkina-laitos

"Vapaaseen demokratiaan kuuluu oikeus neuvotella ja sopia. Valta tulee siitä, että molemmilla puolilla ollaan hyvin järjestäytyneitä ja siksi kyetään kollektiivisiin sopimuksiin.

Voi ajatella myös niin, että järjestöt ovat päästäneet hallituksen omaan neuvottelupöytäänsä, avanneet ovia hallitukselle tulla katsomaan neuvottelujamme."
Lauri Ihalainen, 59, SAK

S.O.S. – peilaus lakisääteisten vakuutusten lainsäädäntötoimiin

Eduskunnanhan ei pitäisi olla vallan kolmijako-opin mukaan kumileimasin kuin ei myöskään liian norja kumivitsa.

Koska itseltäni puuttuu edelleenkin perspektiiviä, lakialan koulutus ja syvällinen lakialan kokemus suhteuttaa kokemaani laajempiin kokonaisuuksiin, niin annetaan sen tekeminen henkilölle, jolla siihen voidaan katsoa olevan oivalliset lähtökohdat.

Hyvät naiset ja herrat! Mina damer och herrar! Korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo jatkaa aiheesta:

”Suomella on varaa hyvään oikeuslaitokseen”

lähde: CHYDENIUS OP - ryhmän talousjulkaisu 3/2006

Lainaus alkaa.

Oikeusturva on kansalaisen perusoikeus

”Oikeusturvapolitiikan lähtökohdat ovat selvät, tai ainakin niiden pitäisi olla. Oikeusturva ei ole pelkkä tavoite, joka voi joustaa poliittisten ja taloudellisten suhdanteiden mukaan. Sen järjestäminen on valtioelimiä oikeudellisesti sitova velvoite.

Pääsy riippumattomaan tuomioistuimeen ja oikeudenmukainen oikeudenkäynti
kohtuullisessa ajassa on perusoikeus.

Miksi oikeusturvalla on tällainen status?

Koska oikeusturva on alussa kuvatuin tavoin olennainen osa sitä perustaa, jolla yhteiskunnallinen ja taloudellinen järjestelmämme lepää.

Toteutuakseen tämä perusoikeus edellyttää kokonaisen järjestelmän ylläpitoa: yksilön perusoikeudesta seuraa vaativa systeemivelvoite. Tämä on usein todettu Euroopan ihmisoikeussopimuksen oikeusturva-artiklan soveltamiskäytännössä.

Ihmisoikeustuomioistuin ei tosin voi pakottaa valtioita järjestelmänsä korjaamiseen.
Se voi vain velvoittaa taloudellisiin hyvityksiin. Maan maine oikeusvaltiona kuitenkin kärsii erityisesti sellaisista langettavista tuomioista, jotka ovat osoitus järjestelmän puutteista.

Suomen tilanne on erityinen. Täällä ei ole vain sitouduttu ihmisoikeussopimukseen, vaan on haluttu panna paremmaksi kirjaamalla oikeusturvatakeet perusoikeutena myös omaan perustuslakiin. Tästä tehtiin yksimielinen päätös vuoden 1995 perusoikeusuudistuksessa.

Tehtiinkö se tositarkoituksella vai sittenkin lähinnä hyvien vaikutelmien toivossa?

Kysymys on ajankohtainen, sillä etenkään resurssipäätöksissä ei ole pantu painoa sille, että pitäisi myös käytännössä varmistaa oikeuslaitoksen edellytykset tarjota se oikeusturvan taso, johon on sitouduttu.

Perustuslaki bluffin välineenä on huono idea.”

Lainaus loppuu.

HE 47/2005 liukastettu läpimeno eduskunnassa avoimeen keskusteluun

Etlan ja Evan toimitusjohtaja Sixten Korkman on rohjennut ääneen ihmetellä suomalaisen kolmikannan saavuttamaa asemaa (Taloussanomat 8.9). Korkman palautti mieliin, miten esimerkiksi taannoisessa työeläkejärjestelmän uudistamisessa eduskunta oli pelkkä kumileimasin.

Eduskunnan vuoden vaihteessa jättävä kansanedustaja Osmo Soininvaara (vihr) sanoi Helsingin Sanomissa 2.10.06 oppineensa, ettei tavallisen kansanedustajan kannata syventyä lakiesityksiin, joista on sovittu kolmikannassa.

"Lakiteknisesti esitykset ovat niin kelvottomia, että ne on käytävä läpi. Mutta sisältöön ei saa puuttua."

Samassa artikkelissa kolmikannan kriitikot kokevat ongelmaksi myös sen, ettei monilla ryhmillä kuten pienyrittäjillä, opiskelijoilla ja eläkeläisillä ole edunvalvojaa kolmikannassa.

Hallitus ei käy heidän puolestapuhujakseen, koska hallitus ei Soininvaaran mukaan ole useinkaan läsnä, kun työmarkkinaosapuolet päättävät asioista. "Oikeastaan kyseessä onkin kaksikanta, ei kolmikanta", Soininvaara sanoo.

Miten isoja ovat puheiden ja todellisten tekojen väliset erot?

Itse ottaisin esiin eduskunnassa tuolla eduskunnan kumileimasin mallilla läpiviedyn HE 47/2005, joka astui voimaan 1.1.2006. Siinä vakuutusyhtiöiden yksinoikeudella jalostaman ja hallinnoiman vakuutuslääketieteen asemaa vahvistettiin, vaikka samaan aikaan on ollut huippupäättäjien ja oikeusoppineiden tiedossa hyvin se, että Suomen valtion on saanut Euroopan ihmisoikeusistuimelta samaa asiaa koskien jo langettavan tuomion!

Presidentti Tarja Halonen sekä sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre kuitenkin hyväksyivät tieto-taitotasoonsa suhteutettuna surkealaatuisen lain, jonka mukaan tapaturma-asioiden ja työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan lääkärijäseneksi ei pääse enää normaalilla yliopistollisella koulutuksella. Tehtävään edellytetään nyt vakuutusyhtiötaustaista koulutusta eli lääkärijäsenen tulee olla ns. vakuutuslääkäri. Jotta vakuutuslääkärin mielipide pysyisi salattuna myös asianomaiselta itseltään, niin tämä lääkärijäsen on asetettu osaksi tuomioistuimen kokoonpanoa, jolloin hänen mielipiteensä tai lausumansa kuuluvat ns. neuvottelusalaisuuden piiriin. Aikaisemmin samankaltainen muutos on jo toteutettu ”hissun - kissun & vaapula - vissun” tavalla vakuutusoikeudessa.

Tällä hetkellähän vakuutusoikeuden asiantuntijalääkäreiden mielipiteet ja selvitykset ovat edelleen jostain syystä hyvin salaisia, sillä ne kuuluvat ovelasti oivalletun sekä räikeästi hyväksikäytetyn tuomareiden neuvottelusalaisuuden piiriin ja ovat siten salattuja myös asianosaiselta itseltään.

Merkilliseksi tämän menettelyn tekee länsimaalaisesta ja kristillisestä näkökulmasta se, että itse oikeusprosessin tapahtuu lääkärijäsentenkin kohdalla pelkkien asiapapereiden välityksellä!!!

Eikä asianomainen saa edes käräjä- ja hovioikeuksien tapaa listausta siitä, mihin yksilöityihin asiakirjoihin kirjallinen käsittely on perustunut.

On vain erilaisia osapuolten ja tuomioistuimien mukaan nimettyjä nippuja. Joita ei pääse edes jälkeen päin näkemään siinä muodossa kuin ne ovat tosiasiallisesti käsittelyssä olleet.

Esimerkiksi tapaturmalautakunnassa vuonna 2005 kirjallisesti käsitellyissä valituksissa ratkaisujen pääpaino 89 prosentissa tapauksia oli puhtaasti lääketieteellinen. Lääketieteellisistä asioista arviolta noin 75 % oli ortopedian alaan kuuluvia.

Mitä mieltä noista ”paperitutkimuksista” on yksi maailman huippuortopedeistä?

Lähde: Mehiläinen – Terveydenhuoltoa yksityisesti 2/2006

Mehiläisen urheiluklinikka on erikoistunut liikkuvan ihmisen ongelmiin

Lainaus alkaa.

”Vammatyypit ovat samanlaisia niin huipuilla kuin tavallisilla liikkujilla. Tietysti erityisharrastajilla tyyppivammoja on keskimääräisesti enemmän, mutta etenkin nilkka- ja polvivammat ovat usein samanlaisia, arvioi ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri sekä Suomen alppimaajoukkueen lääkäri Eero Hyvärinen Mehiläisen Urheiluklinikalta Helsingistä.

Erikoistumiseen ei ole kuin yksi tie – paljon työtä ja sen myötä kokemusta.

- Jos lääkäri näkee polven kerran viikossa tai revenneen eturistisiteen kerran vuodessa, on vammaa vaikeampi tunnistaa oikein. Ihan samalla lailla kävisi, jos minut pistettäisiin istumaan terveyskeskukseen. Minultakin menisi sormien läpi sellaisia vaivoja, joita en ole tottunut näkemään. Minä sen sijaan olen saanut tuntumaa polvivammoihin, sillä leikkaan niitä satoja vuodessa, Hyvärinen selittää.

……

- Potilaille ei teetetä tutkimuksia varmuuden vuoksi. Ei ole potilaan, yhteiskunnan tai vakuutusyhtiöiden etu, että läväytetään kaikkiin tutkimuksiin varmuuden vuoksi. Juuri siihen tarvitaan ammattitaitoa, kun mietitään, tarvitaanko magneettitutkimuksia vai saadaanko riittävä tarkkuus muilla tavoilla, Hyvärinen kertoo.

Tärkein ja informoivin tutkimus on Hyvärisen mielestä potilaan kuunteleminen.

- Usein ei tarvitse tehdä muuta kuin kuunnelle potilaan kertomus ja tutkia hänet vastaanotolla.

Lainaus loppuu.

Pelkästään papereilta käsin operoivista tuomarilääkäreistä saatte pikakatsauksen tutustumalla esimerkiksi vakuutusoikeuden vuosikertomusten sivuilla (yleensä olevaan) lääkärijäsen luetteloon: http://www.oikeus.fi/hovioikeudet/vaasanhovioikeus/fi/index/vuosikertomukset.html

Lailla perustettu riippumaton ja puolueeton tuomioistuin?

Tietojeni mukaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 (1) artiklan mukaisen tuomioistuinmenettelyn tulee tapahtua ”lailla perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa.”

Lainaan kaksi kohtaa eduskunnan vastauksesta 99/2005 vp Helsingissä 21.06.2005.

Kohta 1

”Laki tapaturmavakuutuslain muuttamisesta”

53 i §
Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan toiminta rahoitetaan lakisääteistä tapaturmavakuutustoimintaa harjoittavilta vakuutuslaitoksilta perittävillä oikeushallintomaksuilla. Niiden yhteismäärä vastaa niitä kokonaiskustannuksia, jotka aiheutuvat tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalle tässä laissa säädettyjen muutoksenhakua koskevien tehtävien hoitamisesta.

Vakuutusvalvontavirasto vahvistaa vuosittain tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan talousarvion tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan hallintojaoston esityksestä. Talousarvio sisältää tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan toiminnasta aiheutuvat kustannukset. Vuosittaisten kustannusten muutosten tulee vastata yleisen kustannustason sekä asioiden lukumäärän ja tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan toiminnan muutosta. Vakuutusvalvontavirasto voi hallintojaoston esityksestä erityisestä syystä vahvistaa tilivuoden kuluessa lisätalousarvion lisäkustannuksista.

Vakuutuslaitoksen oikeushallintomaksu määrätään siten, että 2 momentissa tarkoitetussa talousarviossa vahvistetut tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan kustannukset jaetaan tapaturmavakuutuslaitosten kesken määräämisvuotta edeltävänä vuonna mainittujen tapaturmavakuutuslaitosten lakisääteisen tapaturmavakuutuksen tuloslaskelman mukaisen vakuutusmaksutulon sekä Valtiokonttorin ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen laskennallisen maksutulon perusteella. Oikeushallintomaksun määrän vahvistaa tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan hallintojaoston esityksestä Vakuutusvalvontavirasto. Oikeushallintomaksun maksuunpanosta ja perinnästä vastaa tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta. Tarkempia säännöksiä maksun täytäntöönpanosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan tilintarkastukseen sovelletaan, mitä tilintarkastuslain (936/1994) 5 luvussa säädetään. Tilinpäätöksen vahvistaa ja vastuuvapauden hallintojaostolle myöntää tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan täysistunto. Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta antaa vahvistetun tilinpäätöksen tiedoksi Vakuutusvalvontavirastolle. Jos tilinpäätös osoittaa yli- tai alijäämää vahvistettuun talousarvioon nähden, erotus otetaan huomioon seuraavalta vuodelta määrättävän oikeushallintomaksun perusteissa.

Vakuutuslaitos voi valittaa Vakuutusvalvontaviraston tämän lain nojalla vahvistamasta oikeushallintomaksusta siten kuin Vakuutusvalvontavirastosta annetussa laissa (78/1999) säädetään.

Oikeushallintomaksu saadaan periä ilman tuomiota tai päätöstä siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa säädetään. Jollei maksua suoriteta viimeistään eräpäivänä, maksamattomalle pääomalle peritään vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:ssä tarkoitetun korkokannan mukaan. Viivästyskoron sijasta tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta voi periä viiden euron suuruisen viivästysmaksun, jos viivästyskoron määrä jää tätä pienemmäksi.”

Kohta 2

Laki työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta

16 §
Muutoksenhakulautakunnan talouden perusteet

”Työntekijäin eläkelain (395/1961) 8 §:n 4 momentin 1, 2 ja 10-13 kohdissa mainittujen lakien mukaisesta eläketurvasta vastaavat eläkelaitokset (yksityisten alojen eläkelaitokset) ovat velvolliset suorittamaan vuotuisen oikeushallintomaksun. Eläkelaitoksilta perittävä oikeushallintomaksu vastaa niitä kokonaiskustannuksia, jotka aiheutuvat muutoksenhakulautakunnalle tässä laissa säädettyjen muutoksenhakua koskevien tehtävien hoitamisesta.

Vakuutusvalvontavirasto vahvistaa vuosittain muutoksenhakulautakunnan talousarvion hallintojaoston esityksestä. Talousarvio sisältää muutoksenhakulautakunnan toiminnasta aiheutuvat kustannukset. Vuosittaisten kustannusten muutosten tulee vastata yleisen kustannustason sekä asioiden lukumäärän ja muutoksenhakulautakunnan toiminnan muutosta. Vakuutusvalvontavirasto voi hallintojaoston esityksestä erityisestä syystä vahvistaa tilivuoden kuluessa lisätalousarvion lisäkustannuksista.

Eläkelaitoksen oikeushallintomaksu määrätään siten, että 2 momentissa tarkoitetussa talousarviossa vahvistetut muutoksenhakulautakunnan kustannukset jaetaan yksityisten alojen eläkelaitosten kesken mainituissa eläkelaitoksissa määräämisvuotta edeltävänä vuonna vakuutettujen työansioiden ja työtulojen perusteella. Oikeushallintomaksun määrän vahvistaa muutoksenhakulautakunnan hallintojaoston esityksestä Vakuutusvalvontavirasto. Oikeushallintomaksun maksuunpanosta ja perinnästä vastaa muutoksenhakulautakunta. Tarkempia säännöksiä maksun täytäntöönpanosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Muutoksenhakulautakunnan tilintarkastukseen sovelletaan, mitä tilintarkastuslain (936/1994) 5 luvussa säädetään. Tilinpäätöksen vahvistaa ja vastuuvapauden hallintojaostolle myöntää muutoksenhakulautakunnan täysistunto. Muutoksenhakulautakunta antaa vahvistetun tilinpäätöksen tiedoksi Vakuutusvalvontavirastolle. Jos tilinpäätös osoittaa yli- tai alijäämää vahvistettuun talousarvioon nähden, erotus otetaan huomioon seuraavalta vuodelta määrättävän oikeushallintomaksun perusteissa.

Eläkelaitos voi valittaa Vakuutusvalvontaviraston tämän lain nojalla vahvistamasta oikeushallintomaksusta siten kuin Vakuutusvalvontavirastosta annetussa laissa (78/1999) säädetään.

Oikeushallintomaksu saadaan periä ilman tuomiota ja päätöstä siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/1961) säädetään. Jollei maksua suoriteta viimeistään eräpäivänä, maksamattomalle pääomalle peritään vuotuista viivästyskorkoa korkolain (633/1982) 4 §:ssä tarkoitetun korkokannan mukaan. Viivästyskoron sijasta muutoksenhakulautakunta voi periä viiden euron suuruisen viivästysmaksun, jos viivästyskoron määrä jää tätä pienemmäksi.”

Tämä lienee supisuomalaista riippumattomuutta, kun oikeusprosessin toinen osapuoli kustantaa tuomioistuimen vuosittaiset kustannukset?

Eikä tässä vielä ihan kaikki
Tietojeni mukaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 (1) artiklan mukaan tuomioistuimen tulee myös täyttää laillisuuden vaatimukset myös yksittäisessä asiassa.

Kahden kohdan tsekkauslista edelliseen.

Kohta 1

Laki tapaturmavakuutuslain muuttamisesta

53 §
Tapaturmavakuutusasioissa toimivat muutoksenhakueliminä tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta, vakuutusoikeus ja korkein oikeus.

Jäsenen, joka ei ole aikaisemmin tehnyt oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 7 §:ssä tarkoitettua tuomarin valaa tai sitä vastaavaa vakuutusta, on ennen tehtävään ryhtymistään tehtävä se tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa.

Lääkärijäsenen tulee olla vakuutuslääketieteeseen perehtynyt laillistettu lääkäri.

Kohta 2

Laki työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta
2 §
Muutoksenhakulautakunnan puheenjohtajat ja jäsenet
Muutoksenhakulautakunnassa on päätoiminen puheenjohtaja ja vähintään kolme sivutoimista varapuheenjohtajaa. Puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla tulee olla tuomarin viran hoitamiseen oikeuttava tutkinto ja heidän tulee olla perehtyneitä muutoksenhakulautakunnassa käsiteltäviin etuusjärjestelmiin.

Muutoksenhakulautakunnan muut jäsenet ovat sivutoimisia. Jäsenistä vähintään neljän tulee olla vakuutuslääketieteeseen perehtyneitä laillistettuja lääkäreitä.

* * * * * * * * * * * * * *

Minkä kannan Te , hyvät ruohonjuuritason kansalaiset otatte, tämän hallituksen esityksen käsittelyn puolesta perustuslain 21 ja 22 pykälien kirjaimiin peilaten?

Voitte kohteliaimmin laittaa minulle palautetta osoitteeseen petri_salo_2000@yahoo.com meilaten.

Petri

ps. Tutustukaa ennen meilaamista vielä tämänkertaisen pakinani lisätietoja osioon.

* * * * * * * * * * * * * *

Lisätietoja tätä kirjoittaessani HE 47/2005 vaiheista eduskunnassa
- Huom! 13.11.2012 linkit lopetattaneet Eduskunnan tapaan toimintansa

PTK 77/2005 vp Tarkistamaton 77. TORSTAINA 16. KESÄKUUTA 2005 kello 20.15
…..4) Hallituksen esitys eduskunnalle toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevaksi lainsäädännöksi
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/ptk_77_2005_ke_p_2.htm

PTK 80/2005 vp Tarkistamaton 80. TIISTAINA 21. KESÄKUUTA 2005 kello 12 (12.06)
….18) Hallituksen esitys eduskunnalle toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevaksi lainsäädännöksi:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/ptk_80_2005_o.htm#kohta_linkki18

EV 99/2005 vp - HE 155/2003 vp , HE 47/2005 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 99/2005 vp

Hallituksen esitys eduskunnalle toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevaksi lainsäädännöksi http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/ev_99_2005_p.htm

PTK 136/2005 vp Tarkistamaton 136. MAANANTAINA 12. JOULUKUUTA 2005 kello 12 (12.07)
….24) Hallituksen esitys laiksi toimeentulotuesta annetun lain 7 §:n muuttamisesta
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/ptk_136_2005_o.htm

§ § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § §

StVM 11/2005 vp - HE 155/2003 vp , HE 47/2005 vp
SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 11/2005 vp

Eduskunta on 2 päivänä joulukuuta 2003 lähettänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevaksi lainsäädännöksi (HE 155/2003 vp ).

Eduskunta on 26 päivänä huhtikuuta 2005 lähettänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan hallituksen esityksen toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevaksi lainsäädännöksi annetun hallituksen esityksen (HE 155/2003 vp) täydentämisestä (HE 47/2005 vp ).

Valiokunta on käsitellyt alkuperäisen esityksen ja sitä täydentävän esityksen toistensa yhteydessä.

Asiantuntijat - Valiokunnassa ovat olleet kuultavina:
- ei yhtään kansalais- ja potilasjärjestöjen edustajaa

ylitarkastaja Kai Kullaa ja ylitarkastaja Carita Wuorenjuuri, sosiaali- ja terveysministeriö
ylituomari Timo Havu, vakuutusoikeus
suunnittelupäällikkö Olli Valpola, Kansaneläkelaitos
johtaja Riitta Korpiluoma, Eläketurvakeskus
puheenjohtaja Outi Antila, eläkelautakunta
toimistopäällikkö Kristiina Piilola, kuntien eläkelautakunta
puheenjohtaja Hannu Hakkola, tapaturmalautakunta
lakiyksikön päällikkö Sonja Lilius, Maatalousyrittäjien eläkelaitos MELA
lakimies Kirsi Pohjolainen, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto
lakimies Marja-Liisa Pelander, Työeläkevakuuttajat TELA ry
lakimies Kalle Räisänen, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
varatuomari Mikko Nyyssölä, Elinkeinoelämän keskusliitto
työmarkkina-asiamies Merja Berglund, Suomen Yrittäjät
neuvottelupäällikkö Jorma Skippari, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
johtaja Kaarina Knuuti, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK

Lisäksi oikeusministeriö on antanut kirjallisen lausunnon.

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2005:

pj. Valto Koski /sd
jäs. Sirpa Asko-Seljavaara /kok
Anneli Kiljunen /sd
Marjaana Koskinen /sd
Pehr Löv /r
Riikka Moilanen-Savolainen /kesk
Leena Rauhala /kd
Juha Rehula /kesk
Paula Risikko /kok
Arto Seppälä /sd
Osmo Soininvaara /vihr
Tapani Tölli /kesk
Raija Vahasalo /kok
Erkki Virtanen /vas
Tuula Väätäinen /sd

Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Harri Sintonen

§ § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § §

PeVL 22/2005 vp - HE 47/2005 vp
PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 22/2005 vp

Eduskunta on 26 päivänä huhtikuuta 2005 lähettäessään hallituksen esityksen toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevaksi lainsäädännöksi annetun hallituksen esityksen (HE 155/2003 vp ) täydentämisestä (HE 47/2005 vp ) valmistelevasti käsiteltäväksi sosiaali- ja terveysvaliokuntaan samalla määrännyt, että perustuslakivaliokunnan on annettava asiasta lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle.

Eduskunta on 26 päivänä huhtikuuta 2005 lähettäessään hallituksen esityksen toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevaksi lainsäädännöksi annetun hallituksen esityksen (HE 155/2003 vp ) täydentämisestä (HE 47/2005 vp ) valmistelevasti käsiteltäväksi sosiaali- ja terveysvaliokuntaan samalla määrännyt, että perustuslakivaliokunnan on annettava asiasta lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle.

Asiantuntijat - Valiokunnassa ovat olleet kuultavina:
- ei yhtään kansalais- ja potilasjärjestöjen edustajaa

ylitarkastaja Kai Kullaa ja ylitarkastaja Carita Wuorenjuuri, sosiaali- ja terveysministeriö
oikeustieteen lisensiaatti Maija Sakslin
professori Veli-Pekka Viljanen
Lisäksi kirjallisen lausunnon on antanut professori Kaarlo Tuori.

Valiokunta on antanut hallituksen esityksestä toimeentuloturvan muutoksentekoa koskevaksi lainsäädännöksi (HE 155/2003 vp ) lausunnon (PeVL 25/2004 vp ).

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 2005:

pj. Kimmo Sasi /kok
vpj. Arja Alho /sd
jäs. Leena Harkimo /kok
Irina Krohn /vihr
Annika Lapintie /vas
Reino Ojala /sd
Klaus Pentti /kesk
Markku Rossi /kesk
Simo Rundgren /kesk
Arto Satonen /kok
Seppo Särkiniemi /kesk
Astrid Thors /r
vjäs. Veijo Puhjo /vas

Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Petri Helander.


§ § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § §


29.12.06 päivitettynä extra-bonuksena klikkaamalla tämänkertaisen pakinan otsikkoa; pääsette kurkistamaan Puron työryhmän kulisseihin.

Talouselämä - lehden artikkelin linkki korjattu toimivaksi  18.3.2016

* * * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *

- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -


Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.