Suomalaisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan loukkaukset jatkumassa? – HE 91/2006

- Klikkaamalla saat kaavion ruudullesi isompana; järjestelmän kokonaiskuvan selkeyteen emme voi valitettavasti tälläkään kertaa vaikuttaa valitettavasti sen enempää –

Mihin kaikkialle Puron nelikantaisen ryhmän valta ulottuukaan?

Päivän Helsingin Sanomissa kerrotaan, että puolivirallinen Puron ryhmä syntyi 1990-luvun alkuvuosina, kun työnantajien ja työntekijöiden edustajat valmistelivat palkansaajan työeläkemaksua.

Siitä pitäen Puron ryhmä on sopinut kaikki merkittävät muutokset työeläkejärjestelmään, muun muassa molemmat suuret eläkeuudistukset. Eikä siinä mitään. Sopu noin ison mittakaavan asioissa on varmasti paikallaan.

Helsingin Sanomien On Line – uutispalvelu uutisoi eilen, että Kari Puron jäädessä vuoden vaihteessa eläkkeelle, niin työeläkepolitiikkaa linjaavan puolivirallisen ryhmän uudeksi vetäjäksi on nousemassa mahdollisesti Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala.

Tämän merkittävän henkilövaihdoksen yhteydessä olisi hyvä saada työeläkeasioihin liittyvän erityistuomioistuinjärjestelmän eri osa-alueet avoimeen tarkasteluun ja puolueettoman tahon tutkittavaksi. Siis Suomen ulkopuolelta tulevan tahon.

Peruskysymyksenä tietysti ruohonjuuritason kansalaisen näkökulmasta se, että täyttääkö kyseinen työeläkeasioiden erityistuomioistuinjärjestelmä:

1. Suomen perustuslain
2. Euroopan ihmisoikeussopimuksen
3. YK:n yleismaailmallisen ihmisoikeusjulistuksen

artiklat niiltä osin kuin Suomen valtio on tekemissään sopimuksissaan sitoutunut niitä noudattamaan.

Työkyvyttömyyseläkkeelle joudutaan terveydellistä syistä

Yksi iso tähän edelliseen sopimusalueeseen liittyvä kansalaisten ryhmä, joka on jätetty valtaa nykyisin pitävän kolmikannan kautta täysin heitteille ovat ne kymmenet tuhannet kansalaiset joiden loppuelämän toimeentulon ja terveyden on romahduttanut vakava sairaus, työtapaturma, ammattitauti, liikenne-, potilas- tai lääkevahinko.

Yleensä ongelmat alkavat lakisääteisiin vakuutuksiin liittyvissä asioissa viimeistään noin vuoden jälkeen tapahtumasta, jolloin 300 päivän Kelan sairauspäivärahan maksaminen loppuu.

Tuossa kohden monen kovia kokeneen kansalaisen kohdalla lakisääteisten vakuutusten mukainen oikeus hoitoon, kuntoutukseen ja toimeentuloon saatetaan kiistää työeläkeyhtiön taholta härskisti kokonaan tai osittain. Ilman mitään tosiasiallisia perusteluita.

Moni joutuu elämänsä kovimpaan myllytykseen ja lopulta yksittäinen kansalainen joutuu huomaamaan, ettei edes oma ammattiliittokaan anna vuosia kestävään asianajoon työeläkeyhtiötä vastaan tukeaan.

- - - - - - - - - - - - - - -

Suomi - ihmisoikeuksien kunnioittamisen kärkimaa?

Helsingin Sanomien mielipidesivulla oli 1.12.06 oikeusministeriön EU-koordinaattori Matti Joutsen kirjoitus koskien ihmisoikeuksien toteutumista Eurojustin ja Yhdysvaltojen välisessä tietojenvaihtoa koskevassa sopimuksessa.

Oikeusministeriön Matti Joutsi toteaa kirjoituksensa lopuksi:

”Koko EU, ja sen jäsenvaltioista ehkä kaikkein ahkerimmin Suomi, ovatkin johdonmukaisesti erittäin tiukasti korostaneet ihmisoikeuksien kunnioittamisen tärkeyttä sekä omassa toiminnassaan EU:ssa että toiminnassa muualla maailmassa.

Näin on ollut Suomen puheenjohtajakaudella, ja näin tulee olemaan jatkossakin.”

Kuitenkin eduskunnan käsittelyssä on jo vähintäänkin HE 47/2005 kaltainen suomalaisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan loukkaamisten jatkamisen mahdollistava HE 91/2006.

Ellei sitten ole jo luiskahtanut eduskunnan käsittelyjen läpi....

- - - - - - - - - - - - - - -

HE 91/2006

Hallituksen esitys Eduskunnalle työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annettua lakia siten, että sekä yksityisten että julkisten alojen työeläkeasioihin haetaan muutosta ensimmäisenä asteena työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta.

Samalla lautakunnan kokoonpanoa täydennetään yhdistämällä siihen nykyiset valtion eläkelautakunta ja kuntien eläkelautakunta.

Muutoksenhakulautakunnan organisaatiota ja jaostoja muutettaisiin vastaamaan yhdistyvän muutoksenhakulautakunnan asiantuntemuksen tarpeita.

Muutoksenhakulautakunnan rahoitusta muutetaan samalla siten, että myös julkisten alojen eläkelaitokset osallistuvat muutoksenhakulautakunnan kustannuksiin.
Työeläkeasioiden muutoksenhakua selkeytettäisiin ja tehostettaisiin.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.

Lähde: Finlex

- - - - - - - - - - - - - - -

Keskeisimmät kohdat HE 91/2006 , jotka ovat mielestämme vähintäänkin perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaisia:

1. Vain tuomioistuinkäsittelyn toisen osapuolen kouluttama vakuutuslääkäri kelpaa tuomioistuimen ratkaisukokoonpanon lääkärijäseneksi.

2. Tuomioistuinkäsittelyn toinen osapuoli maksaa tuomioistuimen vuosittaiset kustannukset kokonaisuudessaan.

- - - - - - - - - - - - - - -

Lääkärijäsenen tulee olla ns. vakuutuslääkäri:

”Lääkärijäsenten osalta ehdotettaisiin kolmen uuden sivutoimisen lääkärin palkkaamista uusien jaostojen tarpeisiin.

Lääkärijäsenten rekrytointi vakuutusjärjestelmään on ollut esillä usean vuoden ajan.

Erityistä huomiota on kiinnitetty hyvän hallinnon edellyttämään menettelyyn, jolla muutoksenhakujärjestelmään saataisiin nimetyksi vakuutuslääketiedettä ja sosiaaliturvaa tuntevia lääkärijäseniä.

Tarkoituksena on, että valtioneuvosto määräisi, kuten nykyisin, sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä lääkärijäsenet ja lääkärivarajäsenet muutoksenhakulautakuntaan, mutta tulevaisuudessa esityksen tekemistä varten tehostettaisiin hallinnollista yhteistyötä Suomen Lääkäriliiton kanssa, jotta muutoksenhakulautakuntaan saataisiin jatkossakin vakuutuslääketieteeseen perehtyneitä lääkäriasiantuntijoita.”

……………..

”Ehdotetaan, että vakuutuslääketieteeseen perehtyneitä, laillistettuja lääkärijäseniä tulisi olla jatkossa seitsemän.

Aiemmin laissa säädettäisiin lääkäreiden lukumääräksi vähintään neljä, johtuen lautakunnassa käytännössä toimineesta neljästä jaostosta.

Lisäksi seitsemän henkilön, aiemman neljän sijasta, tulisi olla tuomarin virkaan oikeuttavan tutkinnon suorittaneita tai muita, erityisesti työeläkevakuutukseen perehtyneitä henkilöitä.”

Lähde: Finlex

- - - - - - - - - - - - - - -

Mikseivät yksittäisten kansanedustajien lakiehdotukset etene toteutukseen?

Tässäkään hallituksen esityksessä ei ole jostain syystä otettu millään tavalla huomioon kansanedustajien:

Lauri Oinonen /kesk
Esa Lahtela /sd
Petri Neittaanmäki /kesk
Tony Halme /ps
Timo Soini /ps

erinomaisessa lakialoitteessa (LA 34/2005) esille tuomia ongelmia ja ratkaisumalleja kansalaisten oikeusturvan parantamiseksi ja ihmisoikeusloukkausten lopettamiseksi suljetussa erityistuomioistuinjärjestelmässä.

Löytö työeläkelaitosten laillisuusvalvonnasta

Professori Pentti Arajärven selvitys 15.8.2006 koskien Eläketurvakeskusta. Lainaus on poimittu selvityksen sivulta 2:

” Valiokunta toteaa, että työeläkelaitosten taloudellista valvontaa ei ole lailla säädetty Eläketurvakeskuksen tehtäväksi, vaan tämä tehtävä on uskottu vakuutusvalvontavirastolle.

Myöskään työeläkelaitosten laillisuusvalvonta ei kuulu Eläketurvakeskukselle, vaan yleisen valvonnan mukaisesti esim. oikeusasiamiehelle, oikeuskanslerille ja muutoksenhakujen yhteydessä muutoksenhakuelimille.”

Eli valvooko suomalainen työeläkeala itse itseään?

- - - - - - - - - - - - - - -

Muuten.

1.1.2006 voimaan tulleen HE 47/2005 olemukseen Teillä on oiva mahdollisuus tutustua esimerkiksi seuraavan linkin kautta: http://ajankuva.blogspot.fi/2006/11/vakuutuslketieteen-tiukat-kriteerit-he.html


Lue myös Oikeusturvan ajankuva reportaasi Suomen todellisista vallanytimistä:  http://ajankuva.blogspot.fi/2006/10/ihmeissn-on-myskin-hn-herra-472005_17.html

Oikeusturvan VOLF - työryhmä