Vakuutusoikeuden uskottavuuskriisi syvenee

Tämän ison ja monikerroksisen kansallisen ongelmakentän ympärillä on valinnut erikoinen kansallisen vaikenemisen muuri.

* * * *

Päivitys 4/2014 > Päivitys 1/2020
Onkin aika purkaa tuo yksi Suomen kovimmista ja härskeimmistä Berliinin muureista. Otsikkoa klikkaamalla, pääset lukemaan laillisuusvalvojien huomioita vakuutusoikeudesta.

”Laillisuusvalvontaa aikajanalla 2001-2018”
– Julkaistu 27 maaliskuun, 2018 - Suomi 2017 verkoston blogi).

Lausunto tulee Vakuutusoikeuden uskottavuuskriisi syvenee - otsikkoa klikkaamalla luettavaksi valtioneuvoston hankerekisterin (HARE) sivuilta ja linkki on toiminnassa tämän päivityksen tekohetkellä. Lausunto on .pdf-muodossa ja sisältää 29 sivua.

3.5.2014 päivitys > 26.01.2020 päivitys.
Hankerekisterin paikka nähtävästi vaihtunut pysyvästi. Vanhojen linkkien toimivuus on katkaistu. Tässä on korjattu ja toimiva linkki  tuohon lausuntoon:

https://suomi2017.files.wordpress.com/2013/10/om_lausunto_velpe-ry_10042014_ladattuna-oikeusministeric3b6n-sivulta.pdf

Lämmin kiitos tilanteen huomanneelle henkilölle.

Toimivat hakukoodit internetiin:
OM/4/32/2006
OM016:00/2008

Mahdollisesti Velpe ry:n lausunto on kaikkien aikojen kovin Suomen oikeuslaitoshistoriassa? Alla olevasta etusivusta alkuun. Klikkaamalla kuvaa hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana.

Tästä Harmaa hallinto Suomessa ja EU:ssa artikkeliin

Tämän päivityksen tekee mielenkiintoiseksi se, että tänään 29.4.2014 Alexander Stubb on juuri asettunut virallisesti ehdolle kokoomuksen puheenjohtajakisaan ja siten myös pääministeriksi:

Stubb ehdolle puheenjohtajaksi
Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri  Alexander Stubb asettuu ehdolle  kokoomuksen puheenjohtajaksi. Stubb kertoi asiasta hetki sitten  tiedotustilaisuudessaan.

Lähde: 105 MTV 29.04. 09:35:32 MTV UUTISET - Tiistai

* * * *

Suurin suomalainen ihmisoikeuksien ja oikeusturvan ongelmakenttä liittyy mielestämme lakisääteisissä vakuutuksissa nelikannan veivaamaan erikoiseen ja monilta osin suljetun kierron erityistuomioistuinjärjestelmään.

Josta kolmikanta + Kela, työeläkeyhtiöt ja vakuutusyhtiöt rahoitusalan konsernien muodossa sopivat ja hallinnoivat varsin vankasti. Eikä eduskuntakaan ole asiasta mitenkään tietämätön. Sitä osoittavat aiheesta vuodesta 1991 alkaen hallitukselle ongelmakentästä tehtyjen kirjallisten kysymysten määrä. 100 kappaletta. Ainakin.

Hyvän kokonaiskuvan Teille mahdollisesti uudesta alueesta saatte tutustumalla internetistä löytyvään vakuutusoikeuden vuosikertomuksen 2005 sivulla 8 olevaan kaavioon.

Tosin kaavioista puuttuu jostain syystä kokonaan tapaturma-asioiden korvauslautakunta, joka nelikannan miehittämänä ”asiatuntijaelimenä” paaluttaa erityisistuintuomiojärjestelmän ulkopuolelta maan tosiasiasiallisen ja vakiintuneen toimintalinjan oikeuskäytännöissä. Lakisääteisissä tapaturmavakuutuksissa aina vakuutusoikeuteen asti.

Työtapaturman ja ammattitaudin kohteeksi joutuneet suomalaiset voivat siten jatkossakin vain haaveilla puolueettomasta tuomioistuinkäsittelystä oman valitustapauksensa kohdalla.

Tuo mainitsemamme vakuutusoikeuden kaavio voisi jatkua hämähäkinseitinomaisesti muun muassa seuraaviin organisaatioihin TEO, Lääkäriliitto, lääninhallitukset, ammattijärjestöt, ry-muodossa toimivat vakuutusalan etujärjestöt mm. TELA ry., vakuutusalan omistamat kuntoutuslaitokset ja kuntoutussäätiöt, pankki - ja vakuutuskonsernit, Suomen vakuutuslääkäri- ja vakuutuslakimiesyhdistys jne..

Päivitys peruskaavion muodossa vuonna 2007:

Lisätietoa aihekokonaisuudesta avoimesta internetistä:
korporatismi
harmaa hallinto
vakuutusoikeustuomari

Hämähäkinseittiä riittänee myös ko. instanssien (ilman korruptiota) sponsoroimiin yksittäisiin kansanedustajiin ja virkamiehiin.

Eli edellisessä tämän sarjan pakinassa lanseeratulle reaaliaikaiselle sähkökytkentäkaaviolle olisi kyllä tilauksensa.

Toisaalta kaikki nämä ongelmat, joita ”toimialamme” edustaa liittyvät myös kaikkien suomalaisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan tasapuoliseen toteutumiseen.

Toivottavasti tästä ongelmakentästä Suomessa valinnut vakaa vaikenemisen muuri on pian romahtamassa Berliinin muurin lailla, sillä tämä umpioitu erityistuomioistuinjärjestelmä on ollut mielestämme vuosikymmenten ajan ainakin perustuslain 21 §:n ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 §:n vastainen.

”Tarttis varmaan tehrä jottain”.

Ketkä esimerkiksi valvovat työeläkeyhtiöiden toimintaa Suomessa?

Koska itse emme ole kaikkien alojen erityisasiantuntija Jari Parantaisia, niin teemme lainauksen julkisuuteen jostain syystä lipsahtaneesta Eläketurvakeskuksen rooliin liittyvästä selvityksestä.

Lainaus professori Pentti Arajärven tekemästä selvityksestä 15.8.2006 koskien Eläketurvakeskuksen roolia. Sivu 2:

”Sosiaali- ja terveysvaliokunta on mietinnössään kiinnittänyt huomiota myös perustuslakivaliokunnan lausunnossa esitettyyn Eläketurvakeskuksen asemaa ja tehtäviä koskevaan huomautukseen.

Valiokunta toteaa, että työeläkelaitosten taloudellista valvontaa ei ole lailla säädetty Eläketurvakeskuksen tehtäväksi, vaan tämä tehtävä on uskottu vakuutusvalvontavirastolle.

Myöskään työeläkelaitosten laillisuusvalvonta ei kuulu Eläketurvakeskukselle, vaan yleisen valvonnan mukaisesti esim. oikeusasiamiehelle, oikeuskanslerille ja muutoksenhakujen yhteydessä muutoksenhakuelimille.”

Eli mikäli ymmärsimme oikein, niin työeläkeala valvoo itse itseään. Oikeusasiamies ja oikeuskansleri ovat tältä alalta näyttönsä jo vuosien varrella antaneet. Vai mitä Te olette asiasta mieltä?

Muistakaa muuten kirjoittaa palautetta eduskuntaan ja etenkin uusille ehdokkaille, koska jos vanhat järjestöjen rahoittamat edustajat jatkavat enemmistönä eduskunnassa, niin kaikki tämän ”toimialan” ongelmatkin jatkuvat. Ihmishengistä viis.

”Tarkkaan kohdennettu viesti päivässä; pitää vakuutuslääkärit jatkossa aisoissa.”

Kuka rahoittaa tosiasiallisesti vakuutusoikeuden vuosittaiset kustannukset?

Vakuutusoikeuden tiedottajalakimies Tarja Rantahäli esitteli kesällä vakuutusoikeuden omaa näkemystä, jonka mukaan se olisi yhtiöistä riippumaton tuomioistuin (HS 28.6.06).

Vakuutusoikeuden puolustuspuhe liittyi Voitto Koskenmäen kirjoitukseen (HS 19.6.06), jossa Koskenmäki toi hyvin esille maassamme vallitsevan nykykäytännön, jossa ”oikeuden” toimesta faktat haudataan ja potilaat jätetään heitteille.

Tosiasiat todettiin ensimmäisen kerran konkreettisemmin julkisuudessa Kelan Sosiaalivakuutus-lehden 5/2006 pääkirjoituksessa. Siinä tuotiin myös esiin ensimmäistä kertaa esille, että koko järjestelemässä on perustavanlaatuisia ongelmia, koska pahimmillaan kuntoutusta tarvitsevia ja vaikeuksiin joutuneita suomalaisia kuolee ennenaikaisesti:

”Kuntoutusasiakas joutuu nykyisin miettimään, kuuluuko hän työhallinnon, työeläkelaitosten, Kelan, liikennevakuutuksen, tapaturmavakuutuksen, erityisopetuksen, vammaispalvelun vai mahdollisesti jonkin muun tahon järjestämän kuntoutuksen piiriin.

Kelan asiantuntijalääkärin Paavo Rissasen mielestä oikean löytäminen on asiakkaalle täysin mahdoton tehtävä. Jokainen tarvitsisi hänen mukaansa siihen oman henkilökohtaisenselvitysmiehen.

Tällainen sekamelska ei todellakaan ole hyväksi kenellekään. Paavo Rissanen kirjoittaa parhaillaan historiikkia siitä, miten tähän sekamelskaan on tultu.

Kuntoutuksen vaikuttavuudesta tiedetään nykyisin jo niin paljon, että voidaan varmuudella sanoa, että ilman asianmukaista kuntoutusta monen työ- ja toimintakyky heikentyvät ennen aikojaan ja elämäkin saattaa jäädä sen vuoksi kesken.

Tasavertaisuuden nimessä täytyy myös sanoa, että monen kuntoutus myös saavuttaa tavoitteensa, työ- ja toimintakyky paranevat tai ainakin säilyvät, eikä elämä sen vuoksi jää kesken.

Yhteen hiileen puhaltaminen ei Paavo Rissasen mielestä ole ollenkaan ylivoimainen tehtävä.”

Miljardien eurojen kokonaisuus

Vakuutusoikeuden käsittelemissä toimeentuloturvaan liittyvissä valitusasioissa on vuositasolla kysymys sadoista miljoonista euroista.

Kysymys on puhtaasti rahasta, eli siitä turvataanko vammautuneen ihmisen oikeus asianmukaiseen lääkitykseen, kuntoutukseen, koulutukseen tahi toimeentuloon.

Toisaalta kysymys on myös siitä, että päästetäänkö vakuutusyhtiöt nykykäytännön mukaisesti korvausvastuista, jolloin kyse on liikevoittojen maksimoinnista potilaiden kustannuksella. (Pohjolan vuosikertomus 2004 – Toimitusjohtajan katsaus)

Vakuutusoikeuden Tarja Rantahäli (HS 28.6.06) korosti vakuutuslaitoksilla olevaa itseoikaisumenettelyä jonka pitäisi parantaa oikeusturvaa ja lyhentää käsittelyaikoja.

Valitettavasti tätä mahdollisuutta vakuutuslaitoksissa ei haluta käyttää. Ylivertaisesta asemasta emme tiedä kenenkään liike-elämässä vapaaehtoisesti luopuneen.

Vuonna 2002 vain 5,5 prosenttia valituksista johti itseoikaisuun (Työtapaturmakirja 2004). Eli kääntäen kerrottuna 94,5% valituksista hylätään ja laitetaan hautautumaan vakuutusalan suunnittelemiin maanalaisiin katakombeihin. Työeläkeasioissa tuo katakombiprosentti on enää 90% (HS 30.6.06).

Lisäksi vakuutusoikeuden Rantahäli totesi (HS 28.6.06), että vakuutusoikeus tarvitsee lisäresursseja voidakseen lyhentää käsittelyaikoja. Kannatamme ajatusta, mutta lisäresurssit eivät takaa oikeusturvan toteutumista.

Vakuutusyhtiöissä, lautakunnissa, vakuutusoikeudessa ja myös laillisuusvalvojien keskuudessa tarvitaan ensin olennaista asennemuutosta. Kielteiset päätökset on kyettävä edes perustelemaan.

Vakuutusoikeuden toimintaa kuvastaa oikeustieteen lisensiaatti Maija Sakslinin oikeusministeriölle tekemä (2003) "Oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa" selvitys. Siinä nostettiin esille vakuutusoikeuden vähättelevä asenne muutoksenhakijoita kohtaan ja vakuutusoikeudessa vakiintuneiden toimintatapojen ristiriita perustuslain vaatimusten kanssa.

Vaikka Sakslinin selvityksestä rajattiin ministeriön pyynnöstä pois esillä olleita oikeusturvan väärinkäytöksiä, päätyi suppeakin selvitys siihen lopputulemaan, että suomalainen käytäntö vain vaivoin täyttää oikeusturvalle asetetut minimivaatimukset.

Vakuutusoikeuden ylituomari Timo Havu arvioi Ylen Aamu-TV:ssä 11.10.2005 seuraavaa:

”Vakuutusoikeuden ruuhkautuminen uhkaa kansalaisten oikeusturvaa. Havun mukaan käsittelemättä on yli 12 000 valitusta. Ratkaisun odottaminen kestää yli vuoden.

Vakuutusoikeudessa ratkotaan kansalaisten valituksia työttömyys- ja eläkepäätöksistä, kuntoutuksesta ja rikosvahinkoasioista. Jutturuuhka johtuu osaksi siitä, että ihmiset osaavat hakea oikeutta. Toisaalta suuriin ikäluokkiin kohdistuvia päätöksiä tehdään nyt paljon.” Lähde: Yle Teksti-TV TIISTAI 11.10.2005.

Helsingin Sanomissa 11.10.2005 samasta asiasta kerrottiin hieman lisää: ” Oikeus tarvitsisi rahaa ja kymmenkunta uutta työntekijää jonojen purkamiseen Väestön ikääntyminen johtaa vääjäämättä asiamäärän jatkuvaan kasvuun, Leena Luhtanen sanoi viime viikolla lakimiespäivillä Ylen mukaan. Luhtasen mukaan ratkaisua vailla olevien valitusten määrä kasvaa vuosittain 900 jutulla, vaikka vakuutusoikeuden toimintaa on pyritty kehittämään.”

Tiedossa olevat ongelmat vakuutusoikeuden käsittelyajoista tulevat esille hallitukselle jo vuonna 1997 tehdyssä kirjallisessa kysymyksessä 358 kansanedustaja Mikko Elon (sdp) toimesta. Kysymys koski valitusasioiden käsittelyn nopeuttamisesta vakuutusoikeudessa.

Otamme esiin arkistoistamme tähän kohtaan oikeusministeri Johannes Koskisen vastauksen, joka puhukoon omasta puolestaan.

”Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa:

Vuoden 1999 huhtikuun alusta lukien on asian käsittelyssä vakuutusoikeudessa sovellettu hallintolainkäyttölakia. Laki edellyttää, että päätös on perusteltava. Perusteluista on ilmettävä, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun ja millä oikeudellisella perusteella siihen on päädytty.

Kysymyksessä viitattuja epäkohtia vakuutusoikeuden ratkaisuissa varmaankin vielä esiintyy.

Vakuutusoikeus, kuten kaikki muutkin tuomioistuimet, on lainkäyttötoiminnassaan kuitenkin riippumaton eivätkä muut viranomaiset voi puuttua sen ratkaisutoimintaan.

Vakuutusoikeuden kanssa käydyissä vuotta 2000 koskevissa tulosneuvotteluissa on vakuutusoikeuden voimavaroja lisätty. Vakuutusoikeuteen saapuvien asioiden määrä on runsaat 11 000 asiaa, ja se kykenee nykyisillä voimavaroilla ratkaisemaan saman määrän. Tämänhetkinen käsittelyaika on alle yhdeksän kuukautta.

Vakuutusoikeus on vuoden 1999 aikana kiinnittänyt erityistä huomiota päätöstensä perustelemiseen ja asettanut seuraavalle vuodelle laatutavoitteeksi päätösten perustelemisen edelleen parantamisen.

Sosiaalivakuutusasioiden muutoksenhakujärjestelmän uudistamistarpeita on tarkoitus lähemmin selvittää lähiaikoina asetettavassa komiteassa.

Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 2000 Oikeusministeri Johannes Koskinen”

Kaiken viisauden alku politiikan teossa on mielestämme tosiasioiden myöntäminen eikä loputon vastuunpakoilu. Prosessi, joka keskittyy ainoastaan tosiasioiden kiertämiseen ja heikomman osapuolen sortoon ei voi ansaita sanaa oikeus.

Vakuutusoikeus on ollut ja on edelleen perustelluista syistä vakavassa uskottavuuskriisissä. Joka vain vaikenemisen kautta edelleen syvenee.

Laillisuusvalvonnan koneisto liian hyvin öljytty vaiko kokonaan ruosteessa?

Edellisessä pakinassa viitattiin tuolloin eduskunnan apulaisoikeusasiamiehenä toimineen Riitta-Leena Paunion vuonna tekemään päätökseen (Dnro 489/2/96) ja esitykseen (Dnro 2675/2/96) vuodelta 1996. Asia koski kielteisten työkyvyttömyyseläkkeiden ja yksilöllistä varhaiseläkettä koskevien päätösten perusteluja erityistuomioistuinjärjestelmässä.

Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio luovutti vuosikertomuksensa 2005 eduskunnan puhemiehelle torstaina 18.5.2006. Oikeusasiamies Paunio pohtii siinä muun muassa perusoikeusloukkausten hyvittämistä:

”Oikeusasiamies korostaa, että ihmisoikeuksien loukkaukset tulee mahdollisuuksien mukaan estää, mutta jos niitä tapahtuu, ne tulee selvittää, virheet tunnustaa ja niiden seuraamukset hyvittää.

Ainoastaan riittävän tehokkaat oikeussuojakeinot perusoikeuksien loukkauksia vastaan voivat johtaa vaikuttaviin tuloksiin.

Eräs tällainen keino on rahallinen hyvittäminen. Nykyinen suomalainen järjestelmä ei oikeusasiamiehen näkemyksen mukaan tarjoa tehokasta ja kattavaa oikeussuojaa perusoikeusloukkauksen hyvityksen muodossa.

Jos kansallisesti ei ole mahdollisuutta tällaiseen hyvittämiseen, sitä on haettava kansainvälisiltä foorumeilta. Se ei voi olla kenenkään etu.”

Mielestämme 10 vuotta on riittävän pitkä aikaväli tiedossa olleiden ihmisoikeuksien ja oikeusturvan loukkausten ratkaisemiseen erityistuomioistuinjärjestelmässä.

Koska näin ei ole tapahtunut ja parhaillaan eletään vuoden 2006 loppua, niin takautuvan ryhmäkanteen ja ryhmäkanneryhmän pikainen mahdollistaminen lainsäädännössä vakuutusoikeuden jo vuonna 1996 laittomaksi katsottuja liitepäätöksiä vastaan on ainoa vaihtoehto alkaa hyvittämään rahallisesti vääryyden ja viekkauden kohteeksi joutuneita kymmeniä tuhansia suomalaisia.

Liittyikö oikeusministeri Koskisen ”vaihtoon” liiallinen rehellisyys?

Kysymys ei ole mielestämme tässä ongelmakentässä yksistään kansalaisten- tai heidän asioihinsa syvällisesti perehtyneiden lakimiesten ja lääkäreiden mielipiteestä. Eikä heidän asioita vuosia ajaneiden kansalaisjärjestöjen mielipiteestä. Vallitsevat epäkohdat on tuotu vuosien saatossa esiin muun muassa oikeusministeri Johannes Koskisen haastatteluissa ja Kelan Maija Sakslinin selvityksessä.

Koskisen mukaan (Satakunnan Kansa 22.6.06), vakuutusyhtiöt kaipaavat asenneuudistusta ja niiden tulisi käyttää enemmän itseoikaisun mahdollisuutta. Koskinen totesi aiemmin (Hymy 5.5.05) ongelmana olevan lautakuntajärjestelmän, jossa vakuutus- ja eläkelaitoksen asema on erittäin korostunut.

Ylen uutisissa (25.01.00) Koskinen taas totesi saman asian vakuutusoikeudesta ja erikseen korosti, ettei vakuutusoikeudessa toteudu osapuolten tasavertaisuus. Koskisen mukaan valtioneuvosto asettaisi komitean valmistelemaan uudistusta, jossa sosiaaliasioiden oikeusturva remontoitaisiin ja myös vakuutuslääkäreiden asema arvioitaisiin uudelleen.

Komitea nimitettiin lähinnä vanhan järjestelmän edustajista jolloin he ”kehittivät” itse itseään ja mitään myönteisiä muutoksia ei tapahtunut. Vuoden 2006 alussa tilanne edelleen vain synkkeni.

Vakuutusyhtiöiden hartaudella jalostaman vakuutuslääketieteen asemaa vahvistettiin.

Presidentti Tarja Halonen sekä sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre hyväksyivät allekirjoituksellaan lain (HE 47/2005), jonka mukaan tapaturma-asioiden sekä työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntien lääkärijäseneksi ei pääse normaalilla yliopistollisella koulutuksella. Tehtävään edellytetään nyt vakuutusyhtiötaustaista koulutusta eli lääkärijäsenen tulee olla ns. vakuutuslääkäri. Jotta vakuutuslääkärin mielipide pysyisi salattuna myös potilaalta on tämä lääkärijäsen asetettu osaksi tuomioistuimen kokoonpanoa, jolloin hänen mielipiteet kuuluvat ns. neuvottelusalaisuuden piiriin.

Nykyisen Suomessa vallitsevan järjestelmän uskottavuutta ei lisää myöskään mielestämme se tosiasia, että tapaturmalautakunnan eli nykyisen tapaturma-asioiden sekä eläkelautakunnan eli nykyisen työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan vuosittaiset kustannukset maksavat tosiasiallisesti vahinkovakuutusyhtiöt sekä työeläkeyhtiöt.

Lautakuntien riippumattomuuden osalta käytäntö on vahvistanut sanonnan, ”sen lauluja laulat kenen leipää syöt.”

Esimerkiksi tapaturma-asioiden muutoksenhakulauta hylkää sinne viedyistä valituksista vuositasolla noin 90%. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa hylkäysprosentti on edelleen korkeaa tasoa eli 85%. Valitettavan usein niiden tekemät hylkäävät päätökset ovat kokonaan myös vailla mitään tosiasiallisia perusteluita.

Vailla tosiasiallisia perusteluita tapahtuu myös useimmat seuraavan vaiheen eli vakuutusoikeuden päätökset. Siellä hylkäysprosentti oli vuonna 2003 työtapaturma- ja ammattitautiasioissa 92,5%.

Avainhenkilöiden miehityksessä ja naisituksessa käytössä on ollut vuosien ajan niin sanotun suljetun vaihtorotaation menetelmä.

Esimerkiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan nykyinen puheenjohtaja Outi Antila toimi aiemmin tapaturmalautakunnan puheenjohtajana.

Hän esiintyi 8.2.1999 tulleessa MOT - ohjelmassa ”Vakuutuslääketiede – lääkärietiikan aivotärähdys”. Ohjelman tiedoissa kerrottiin hänen kohdallaan tuolloin muun muassa seuraavaa: ”Outi Antila-Rantanen, varatuomari, Tapaturmalautakunta/ puheenjohtaja”

Nopean korjaavan toiminnan aika on koittanut

Suomen EU-puheenjohtajuuden avainteemoja ovat mm. päätöksenteon avoimuus sekä ihmisoikeudet.

Pysyvästi vammautuneet, sairastuneet ovat jääneet heitteille ja vuosikausia kestävän raastavan henkisen epävarmuuden kohteeksi. Niin kuin alussa mainitsemassani Sosiaalivakuutus-lehden numerossa 5/2006 kerrottiin. Osa myllytykseen joutuneista kuolee heitteille ajelehtimiseen liittyvän suoran syy-seuraussuhteen kautta ennenaikaisesti. Aivan turhaan. Ammattiliitoilla olisi mielestämme veret seisauttavan ryhtiliikkeen paikka.

Toivottavasti päätöksenteon avoimuus sekä ihmisoikeudet koskevat Suomessa myös kolmikantamallin ulkopuolelle jääviä kansalaisten ryhmiä. Ainakin niiden noudattamatta jättäminen satuttaa kansalaisia pitkävaikutteisesti hyvin monella elämän alueella. Tulee avioeroja, perheiden hajoamisia, itsemurhia ja turhia ennenaikaisia kuolemia.

Työministeri Tarja Filatov kertoi (HS 2.11.06) seuraavaa:”Jatkossa pitkäaikaistyöttömyyden lääkkeeksi tulisi Filatovin mielestä tarjota pehmeämpiä keinoja.

Tällaiset niin sanotut välittävät työmarkkinat tarkoittavat ministerin mukaan työtä, joka ei ole markkinatalouden pelisäännöillä kannattavaa, mutta jonka välityksellä moni työtön työnhakija voisi päästä takaisin työelämään.

Esimerkkinä Filatov mainitsi henkilön, joka ei ole riittävän sairas päästäkseen eläkkeelle eikä riittävän terve päästäkseen avoimille työmarkkinoille.”

Merkillinen yhteensattuma tuossa edellisessä lainauksessa on se, että ministeri Filatovhan oli toisena allekirjoittajana edellisessä pakinassani esiintuomassa ”License To Lie” eli ”Lupa valehteluun asetuksessa.”

Pahimmillaan juuri tuo lainkohta mahdollistaa sen, että tosiasiallisesti ja tutkitusti työkyvytön henkilö voidaan parantaa vakuutusyhtiössä ja erityistuomioistuimessa paperilla; ilman että siitä voidaan saattaa ketään yksittäistä teon tehnyttä henkilöä rikosoikeudelliseen vastuuseen.

- - - - -

Valtioneuvoston hankerekisterissä kyseisen lainkohdan valmistelusta kerrotaan lyhennettynä näin:

Hankenumero:
>>> STM025:00/2004
Linkki korjattu 18.12.2020

Tehtäväkuvaus: Selkeytetään vakuutuslaitoksen lääkäriasiantuntijan kannanoton merkitystä korvausratkaisuissa.

Tavoitteet: Vakuutuslaitoksen asiantuntijalääkärin kannanottoa ei pidetä asianosaisen kuulemista vaativana ulkopuolisen lääkärin lausuntona.

- - - - -

Voiko tästä edellisestä lauseesta vetää sen johtopäätöksen, että hoitava lääkärikunta voi ruveta kollegiaalisen tasa-arvon nimissä kirjoittamaan lääkärinlausuntonsa samalla tavalla?

Muuallakin kuin Tanskanmaalla saattaa olla paljon ulospyrkivää mätää

Jotta Suomen EU-puheenjohtajuus kauden teematavoitteet eivät jäisi vain katteettomaksi sananhelinäksi olisi syytä teettää puolueeton tutkimus vakuutusoikeuden ja lautakuntien toiminnasta esimerkiksi YK:n ihmisoikeusneuvostossa.

<<<<<

Suomi lähtee YK:n uuden ihmisoikeuksia valvovan elimen jäseneksi tavoitteenaan uusien työtapojen luominen.

Vuodessa ehtii vaikuttaa, varsinkin tulevan EU-puheenjohtajuuden myötä.

- Ei enää massiivisia päätöslauselmia kerran vuodessa, vaan etsimme keinoja, joilla voimme vaikuttaa kohdemaissa, sanoo ulkoministeriön ihmisoikeusyksikön päällikkö Johanna Suurpää.

- Suomi aikoo olla myös esimerkki. Koska neuvosto arvioi kaikkien YK:n jäsenvaltioiden ihmisoikeustilanteet, niin meillä toivotaan, että Suomi ehdittäisiin arvioida jo jäsenyysvuoden aikana.

lähde: Yle Teksti-TV Sivu 106/1 KOTIMAA YLE24 MAANANTAI 19.6.2006

>>>>>

Uskomme vakaasti, että esimerkiksi Amerikan Yhdysvalloista löytyy tähän asiaan lukuisia korkea aktiivisuustason omaavia kansalaisjärjestöjä ja lakimiesyhteenliittymiä, jotka voivat ottaa asian selvittelyn tehokkaaseen huolintaansa.

Miksei Euroopan ihmisoikeusistuin kelpaa puolueettoman selvityksen tekijäksi ; kuuluu moni Teistä kysyvän?

Koska itseltämme puuttuu kokemusta ja alueen syvällisempi erityisasiantuntemus, niin lainaamme lopuksi osaksi kirjoitusta Iltalehdestä 30.9.2006 Suorat sanat – osastolta.

”Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Matti Pellonpää luonnehti Suomen ihmisoikeustilannetta langenneiden tuomioiden kautta.

Hän lausui, että :Suomen tyypillisesti saamat :tuomiot pitkistä oikeudenkäynneistä eivät ole mitään verrattuna muiden tuomioihin esimerkiksi kiduksista. Totta.

Samalla Pellon pää tuli kuitenkin paljastaneeksi erään tietoisen strategian suomalaisessa sihteeristössä Strasbourgissa: omat valmistelijamme ja esittelijämme, Pellonpää itse, valikoivat valitusmassasta valtiotamme vähiten vahingoittavat jutut, niitähän ovat nämä pitkää käsittelyaikaa koskevat valitukset. Saavathan kaikki muutkin tuomioita niistä.

Valituksia on paljon, vaan eivät etene. Ne ”ryssitään” sihteeristössä. Jotta eivät pääse pitemmälle enemmälti melua aiheuttamaan.”

Oikeusturvan työryhmä 2/2006

- - - - -

ps. Koska monesti kuulee väittämän, että presidentti ei voi mitenkään nykykäytännössä pysäyttää eduskunnan hyväksymää lakia, niin otamme yhden esimerkin lähimenneisyydestä.

Helsingin Sanomat 29.1.06 - Porvari ja porvarien punahilkka

”Martti Ahtisaaren ajasta ei jäänyt paljon mieleen, mutta yksi Halosen teko muistetaan.

Halonen pysäytti eduskunnan säätämän arpajaislain, joka olisi rajoittanut ahvenanmaalaisen peliyhtiön PAF:n toimintaa.

Täällä PAF on yhtä tärkeä kuin Veikkaus ja Raha-automaattiyhdistys muualla Suomessa: sen tuloilla rahoitetaan maakuntamuseota, urheilua ja sosiaalitointa.

Halonen on ensimmäinen presidentti, joka on puolustanut maakunnan itsehallintoa Suomen eduskuntaa vastaan.

"Timo Soini oli tietysti aivan mahdoton, mutta kaikki muut olivat ihan hyviä presidenttiehdokkaita", Jansson selittää. "Tarjaan meillä on kuitenkin suhde."

* * * *

Päivitys 1/2014

Miltä tilanteet näyttävät Björn Wahlroosin ajatusmaailmasta katsottuina? Lue Oikeusturvan ajankuva artikkeli > "Vakuutusoikeusrahasta" -

* * * *


Haluatko auttaa meitä kaikkia? - 6.10.2016
Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Uusimmat käänteet ja ison kuvan katsaukset löytyvät; esimerkiksi
>>> Suomi 2017 - verkoston kautta.

Liity mukaan toimiin yli puolue- ja aaterajojen. Yli media- ja etujärjestörajojen.

Yhdessä toimien huomaamme, voimme vaikuttaa ja olemme enemmän.

* * * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *

- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -


Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.