Kannat sanoo ainakin kop, kop, kop ja vielä kerran KOP

Osa 4/4

Kansakoulupohjaisella virtaviivaisella ajatusmallilla ja terveen vainoharhaisesti ajateltuna herää pakostikin ajatus siitä, että kolmikannan kesken on sovittu siitä, että vakuutusalan tarjoamat eläkejärjestelyt ovat joustavasti käytettävissä irtisanomistilanteissa 55-63 vuotta vanhojen työntekijöiden kohdalla. Kunhan EK ja työntekijäjärjestöt hyväksyvät eläkkeelle ”oikeutettujen” määrän.

Vastavuoroisesti ammattijärjestöt ja työnantajat ummistavat silmänsä tapaturman, ammattitaudin, liikenne-, potilas- tai lääkevahingon kohteeksi joutuneiden kohtaloilta. Varsinkin jos ne kestävät pysyvine jälkiseurauksineen yli vuoden ajan.

Joten saavatko vakuutusyhtiöt ottaa erityistuomioistuimen kompatessa tarvittavan katerakenteen lakisääteisille vakuutuksilleen sieltä kautta koukaten?

Kts. vakuutusoikeuden vuosikertomuksen 2005 sivulla 8 oleva kaavio: http://www.oikeus.fi/vakuutusoikeus/uploads/inktw8j.pdf

Kasvottomalle kolmikannalle lienee halvinta työntää kyseiset työkyvyttömäksi todetut henkilöt ensin sairauspäivärahalle ja sitten ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan kautta koukaten perustoimeentulon piiriin ja siten Kelan sekä kuntien ja kaupunkien sosiaalitoimien pitkäaikaisasiakkaiksi?

Jolloin herää ainakin näin kansakoulupohjaisessa aivoverkostossani kysymys, että onko meillä Suomessa toinenkin miljardiluokan elinkeinoala, jota tuetaan mahtavilla veronmaksajilta, kunnilta, kaupungeilta ja kirkolta kerätyillä summilla vuodessa?

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Lähde: Sosiaali – ja terveysministeriön Socius –lehti 3/2005

Toimeentulotukea maksetaan sadoille tuhansille

Stakesin ennakkotilastojen mukaan toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä väheni jonkin verran vuonna 2004. Tukea sai 252 000 kotitaloutta, ja henkilöitä oli 409 000.

Maksettujen tukien kokonaissumma oli noin 461,4 miljoonaa euroa.

Vuonna 2003 toimeentulotukea sai 424 126 henkilöä ja kotitalouksia oli 261 430.

Tukia maksettiin yhteensä 489,2 miljoonaa euroa.

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Monesti herää myös excel - puoleisessa aivolohkossa laskutoimitukset, joissa nollat eivät tahdo sopia sarakkeisiin.

Paljonkohan pysyvät työtapaturman ja/tai ammattitaudin jälkiseuraukset saaneet henkilöt häviävät tämän erittäin kyseenalaisen hukkaputken kautta selvää rahaa vuosittain vakuutusyhtiöiden kassaan ja minne kaikkialle tuo heille kuuluva raha lopulta päätyy?

Petri

- - - - - - - - - - - - -

ps.

Nämä seuraavat Hesarissa olleet mielenkiintoiset artikkelit kertovat jotain siitä, miten kertomallani ongelmakentällä voidaan tehdä tarvittaessa paljonkin parannuksia vakuutusyhtiön tuloksiin.

Lakisääteisten vakuutusten suhteenhan Suomessa toimii kauniisti sanottuna vain kansallinen kilpailu.

Lainaan artikkeleista tässä neliosaisessa sarjassani kertomaani ongelmakenttään parhaiten sopivat palaset.

- - - - - - - - - - - - -

Pohjola hakee säästöä käytävistä Helsingin Sanomat - Talous/Raha - 15.8.2003

Vakuutusyhtiö Pohjola laihduttaa kovaa vauhtia kohti kannattavuutta. Voittoa pönäkkä Pohjola on toki tehnyt tähänkin asti, mutta se on onnistunut vain kattamalla varsinaisen vakuutustoiminnan tappioita omaisuuden myynnillä.

Torstaina vuoden ensimmäisten kuuden kuukauden tulosta esitelleellä toimitusjohtaja Eero Heliövaaralla oli monta ilonaihetta: vakuutusmaksutulo kasvoi, vakuutustoiminnan tuottojen ja kulujen suhde pieneni 107 prosenttiin. Niin vakuutuskorvaukset kuin muutkin kulut alenivat viime vuoteen verrattuna.

Heliövaara iloitsi siitäkin, että alkuvuonna vakuutustoiminnan tappioiden kattamiseen riittivät pelkät sijoitusten käteistuotot, enää siihen ei tarvittu myyntivoittoja.

Myyntivoitoilla kuorrutettiin kuitenkin Pohjolan lopullinen tulos, joka verojen jälkeen oli 78 miljoonaa euroa.

- - - - - - - - - - - - -

Hyvää kaikilla mittareilla Helsingin Sanomat - Talous - 28.2.2004

Yhdistetty kulusuhde, vakuutusyhtiöiden tärkeä mittari, parani viime vuonna 105,1 prosenttiin edellisvuoden 109,2:sta.

Pohjola laskee kulusuhteensa tulossa olevan IAS-tilinpitosäännöstön mukaan.

Pohjolan kilpakumppani, pohjoismaiden suurin vahinkovakuuttaja If sai kulusuhteensa 100,9 prosenttiin.

Molemmilla tavoite on päästä alle sadan. Silloin luku kertoo, että yhtiön tienaa enemmän kuin sillä on kuluja.

Kovalla säästökuurilla ollut Pohjola uskoo pääsevänsä tänä vuonna 99 prosenttiin - alkuaan tavoite tähtäsi vuoteen 2005.

Tulevaisuutta Heliövaara katsoi ruusunpunaisilla silmälaseilla: kaikki alkaa mennä hyvin. Edessä on uuden hankkeen tuoma "historiallinen mahdollisuus".

- - - - - - - - - - - - -

Pohjola tekee kaiken sijoittajien mieliksi Helsingin Sanomat - Talous - 10.2.2005

Vakuutusyhtiö Pohjolan toimitusjohtaja Eero Heliövaara on mies sijoittajien mieleen.

Viimeksi eilen hän kertoi, kuinka Pohjola paransi tulostaan, leikkasi kulujaan, lisäsi maksutuottojaan - ja pulitti taas roimat osingot.

"Pohjolan historian paras operatiivinen tulos", Heliövaara mainosti.

Tämä tarkoitti sitä, että kerrankin vakuutusyhtiö teki tulosta varsinaisella toimialallaan. Suomessa kun on ollut tapana, että vakuutuksista otetaan turpiin ja kaunistellaan tulosta sijoitustoiminnalla.

Otetaan heti alkuun se pakollinen luku eli yhdistetty kulusuhde. Jos se jää alle sadan, yrityksen vakuutustuotot ovat menoja suuremmat.

Nyt Pohjolan yhdistetty kulusuhde oli vain 92 prosenttia, kun pitkällä tähtäimellä yhtiö tyytyisi paljon heikompaankin, 99 prosenttiin.