Eduskuntavaalit 2007 – Kymmenen viirun verran oikeusvaltioon päin

Yksi erittäin paljon vähätelty ryhmä erityistuomiojärjestelmän kirjallisessa käsittelyssä ovat kansalaiset, joilla pysyvään työkyvyttömyyteen on johtanut krooninen sairaus.

Esimerkiksi reumaatikot ovat vaikeassa tilanteessa monitasoisen tuen saamiseksi loppuelämäänsä koskeviin päätöksiin. Hekin tarvitsisivat asiantuntevaa sekä pitkäkestoista lääketieteellistä ja oikeudellista apua JOT (Just On Time) – periaatteella. Juuri oikeaan aikaan ja paikkaan osuvana, mikä ei nykyjärjestelmässä valitettavasti toteudu.

Siten yksi kiihtyvällä vauhdilla kasvava kansalaisten ryhmä, joka on jätetty valtaa nykyisin pitävän kolmikannan kautta täysin heitteille ovat ne kymmenet tuhannet kansalaiset joiden loppuelämän toimeentulon ja terveyden on romahduttanut vakava sairaus, työtapaturma, ammattitauti, liikenne-, potilas- tai lääkevahinko.

Ja sitten rohkeasti päivän aiheeseen.

LAKIEN LAADUNVALVONTA- JA PALAUTEJÄRJESTELMÄ KUNTOON

Oikeusministeriön kansliapäällikkö Kirsti Rissanen kirjoittaa tämän päivän (HS 13.11.06) Helsingin Sanomien Vieraskynä-kolumnissaan, että kansalaisten ääni on saatava kuuluviin lainvalmistelussa.

Kansliapäällikkö Rissanen kirjoittaa, että eduskunnan juhlavaaleja edeltävässä vaalikeskustelussa olisi oivallinen tilaisuus korostaa, että kansalaisten äänen on kuuluttava vallankäytön kamareissa.

Myös eturistiriitojen ja vaihtoehtojen avoin tarkastelu on aina ollut omiaan tuottamaan yhteiskunnallisia innovaatioita; kirjoittaa kansliapäällikkö Rissanen.

Nähtävästi puhtaaseen kolmi- ellei jopa nelikantakäsittelyyn perustuneessa HE 47/2005 kansalaisen tai kansalaisten ääni ei kuulunut mitenkään eikä taida kuulua eduskunnassa vireillä olevassa HE 12/2006. Vaikka yritystä on ollut.

Joten ryhdyimme noista kansliapäällikkö Rissasen sanoista tuumasta toimeen ja halkometristä täyteen roihuun.

Laitamme tässä palautteen sekä hätähuudon muotoon puettua kansalaisääntä raikumaan valtakunnan eetteriin. Toki antaen myös konkretisoidun parannusehdotusten setin, joka tukkimiehen kirjanpidolla muodostaa kymmenen viirun kokoisen merkkijonon oikeusvaltioon päin.

Näin viirutettu tuhti sisältöannos sopii mielestämme mille tahansa keskustelufoorumille kuin -formaatille skaalattavana kokonaisuutena. Varsinkin eduskuntavaaleja 2007 koskien.

Helsingin Sanomissa kerrottiin eilen (12.11.06) eduskunnan mahdollisuuksista vaikuttaa lainsäädäntöön Vallattomat kaikkivaltiaat - artikkelissa, jossa haastateltiin oikeuskansleriamme Paavo Nikulaa:

”Ehkä riitelevä eduskunta ei olekaan kovin vaarallinen, vaikka nyrkit heiluisivatkin.

Vaarallisempi olisi kumileimasineduskunta, joka vahvistaisi nöyrästi muiden päätökset niihin perehtymättä.

Mistään poliittisesti neutraalista päätöksestä ei ollut kyse, kun eduskunta päätti viiden kuudesosan enemmistöllä 1973, ettei presidentin tarvitse lähteä vaaleihin. Urho Kekkonen sai poikkeuslailla jatkoajan vuosiksi 1974–1978.
"Mutta se poikkeuslaki ei ollut lähtökohtaisesti eduskunnan aloite, vaan tuli kolmikannasta", Nikula sanoo.

Hurjia lakiehdotuksia tehtaillaan nytkin. Vireillä on ollut ehdotus, joka antaisi työnantajalle oikeuden urkkia alaisten sähköpostiliikennettä lähettäjä- ja vastaanottajatietojen osalta. Tämä kuitenkin loukkaa viestinnän luottamuksellisuutta, joka kuuluu sanan- ja kokoontumisvapauden tavoin perustuslaissa mainittuihin perusoikeuksiin.

”Lakiluonnoksessa ei saavutettu sitä perustuslakivaliokunnan normaalilinjaa, että perusoikeuksien rajoitusten täytyy olla tarkkarajaisia ja välttämättömiä", Nikula murahtaa. Hän puuttuikin esitykseen.

"Laki menee nyt uuteen ja varmasti perusteelliseen valmisteluun", hän kertoo.

Olemme taustayhteisöissämme ihmetelleet lukuisia kertoja seuraavaa.

Miksiköhän oikeuskansleri Paavo Nikula ei muuten puuttunut ollenkaan HE 47/2005, joka sotii mitä törkeimmällä tavalla perustuslain 21 ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artikloja vastaan?

Nykyisellä eduskunnalla olisikin tässä näytön paikka, koska ennenkin on asetuksin saatu nopeasti aikaan mykistäviä muutoksia kansalaisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan polkemiseksi. Eettisesti kansaedustajille kyse ei olisi tässä kohtaa paljon halveeratusta takinkääntämisestä, vaan selkeästä suunnanmuutoksesta, joka ohjaisi vihdoinkin koko kansakuntaa pois tsaarinaikaisesta hallintokulttuurista.

Sillä tuon aiemmin lainaamani Helsingin Sanomien artikkelin mukaan vaarallisimpia vallassa ovat nöyrät ja yksimieliset.

Kuten kansliapäällikkö Rissanen kolumnissaan (HS 13.11.06) kirjoitti:

”Myös eturistiriitojen ja vaihtoehtojen avoin tarkastelu on aina ollut omiaan tuottamaan yhteiskunnallisia innovaatioita.”

Kohta puolin esittämiimme selkeisiin ja tarkkarajaisiin parannuksiin päästään siirtymällä myös vakuutusoikeudessa sekä sen alaisissa lautakunnissa aukottomaan sähköiseen asiakirjahallintaan sekä täysipäiväiseen että täysipäiseen ammattilaistoimintaan vakuutusoikeuden ja sen alaisten lautakuntien kaikkien jäsenten osalta.

MUUTOKSET VOIMAAN ASETUKSIN 1.1.2007 MENNESSÄ

Yleisarvosanaksi annamme näin heti alkuun vakuutusoikeuden ja ensimmäisen asteen lautakuntien toiminnasta 4-10 asteikolla: 4-. Siis tähän mennessä.

Kokemusta omaamme tällä hetkellä erityistuomioistuinjärjestelmän toiminnasta useiden kymmenien hylkäävien päätösten verran.

Hylkäävät päätökset olisimme valmiita kiltisti nielemään, jos ne perustuisivat tosiasioihin.

Eivätkä päätökset olisi jatkuvasti perustuslain vastaisiksi katsottuja liitepäätöksiä.

Seuraavaksi Top10-muotoista koostetta nopeista muutoskohteista vakuutusoikeudessa ja muissa suljetun kierron erityistuomioistuinjärjestelmän osasissa.

1. VALITUKSEN KÄSITTELYLLE MAKSIMIAIKA

Omien kokemustemme mukaan valitusasian käsittelyyn vakuutusoikeudessa menee tällä hetkellä keskimäärin 12-24 kuukautta.

Jatkossa tavoiteaika vakuutusoikeuden valituskäsittelyille pitää olla maksimissaan 6 kuukautta.

Mikäli esittämämme kokonaisvaltainen toimintapaketti tekniikan suhteen toteutetaan, niin valitusten käsittelyaika pystytään puristamaan 3 kuukauteen!

2. LÄÄKÄRIJÄSEN TOIMIMAAN VAIN VALAN VANNONEENA ASIANTUNTIJANA JA VALITUKSEN ALAISEN ASIAN LÄÄKETIETEELLISEN ALUEEN TUNTEVANA ERIKOISLÄÄKÄRINÄ

Vakuutusoikeudesta lankeava lääketieteellinen asiantuntemus ei näy tällä hetkellä oikeastaan millään tavalla valittajaan päin.

Pääpaino erityistuomioistuimissa käsiteltävissä valitusasioissa on kuitenkin lääketieteellisissä seikoissa.

Suppean selvityksen ”Oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa” oikeusministeriölle on vuonna 2003 tehnyt oikeustieteen lisensiaatti Maija Sakslin.

Sakslinin selvityksen sivulla 20 kerrotaan, että valtaosassa vakuutusoikeuden ratkaisuista keskeinen kysymys on lääketieteellinen.

Selvityksen sivulla 21 kerrotaan, että asianosaisella ei kuitenkaan ole mahdollisuutta varmistua siitä, mitä kaikkea on selvitetty ja millä perusteella lääkäri on päätynyt arvioonsa, jos nämä seikat eivät näy päätöksen perusteluissa.

Nykyisin lääkärijäsen merkitsee kantansa käsittelymuistioon, joka kuuluu neuvottelusalaisuuden piiriin.

Merkintä saattaa olla hyvin lyhyt, lyhimmillään muotoa kyllä tai ei tai vain muutama lausetta.

- - - - - -

Helsingin Sanomat kirjoitti tästä ongelmakohdasta jo numerossaan 28.1.2004; otsikoilla:

1.Asiantuntijalääkäreiden käyttö toi Suomelle langettavan tuomion EIT:stä
2. Lääkäreiden nimet ja lausunnot pimitettiin, päätöksiä ei perusteltu
3. Lääkärit passittivat sairauslomalle, asiantuntijalääkärit patistivat töihin

Asianajaja Markku Fredmanin mukaan EIT:n havaitsemat puutteet ovat olleet hyvin tiedossa jo pitkään.

"Tuntuu tietenkin pahalta, jos jokaiseen epäkohtaan pitää saada EIT:n ratkaisu, ennen kuin systeemejä kehitetään. Lisää mahdollisuuksia ruvetaan saamaan vasta sitten, kun luodaan näille hintalappu."

Fredman muistuttaa, että joulukuussa mietintönsä luovuttanut tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitea on puuttunut sekä asiantuntijalääkäreiden käyttöön vakuutusoikeudessa että päätösten perustelemiseen. Myös Fredman oli komitean jäsen.

Komitea esitti, että vakuutusoikeudessa pitäisi luopua asiantuntijalääkäreiden kuulumisesta kokoonpanoon.

"Vakuutusoikeuden asiantuntijalääkäreiden mielipiteet ja selvitykset ovat salaisia, sillä ne kuuluvat tuomareiden neuvottelusalaisuuden piiriin", Fredman huomauttaa.

Komitean mielestä pitäisi luoda järjestelmä, jossa ammattituomarit pyytävät tarvittavat lausunnot asiantuntijoilta ja asianosaisilla on mahdollisuus kommentoida niitä. Vaihtoehtoisesti asiantuntijoita voitaisiin kuulla todistajina.

Ylilääkäri Sakari Tola Keskinäisestä työeläkeyhtiö Varmasta arvioi, että tilanne Suomessa on nykyisin toinen kuin valituksen tekemisen aikaan.

"Nykytilanne on se, että kaikki paperit näytetään hakijalle, ja myös lääkäreiden nimet ovat julkisia. Mitään salailua ei ole", Tola korostaa.

- - - - - -

Kuitenkin vakuutuslääkäreiden ja vakuutusoikeuden välisen niin sanotun suljetun kierron erityistuomioistuinjärjestelmän aiheuttama kustannus kuntataloudelle on arvioitu noin 1 miljardin euron (1 000 000 000 €) arvoiseksi vuosittain. Joka muodostuu muun muassa kunnille syntyvistä lisääntyvistä menoista sosiaalitoimen ja terveydenhuollon alalla; vakuutusyhtiön hylkäävän päätöksen /hylkäävien päätösten jälkeen.

Asiasta on esitetty erilaisia arvioita vuosien varrella muun muassa Etelä-Suomen Sanomien verkkolehden pitkään jatkuneessa keskusteluketjussa ”Terveiset vakuutusoikeuden lääkäreille”.

3. YKSILÖITY ASIAKIRJALUETTELO KÄRÄJÄ- JA HOVIOIKEUKSIEN TAPAAN

Tiedot päätösten taustalla olevista yksilöidyistä asiakirjoista puuttuvat tällä hetkellä kokonaan.

Viimeksi vuonna 2004 yksi työryhmämme jäsen pyysi hyvissä ajoin ennen vakuutusoikeuden päätöksen tekoa käsittelijää ja esittelijää pysäyttämään vakuutusoikeudessa olevan tapaturmalautakunnan ja vakuutusyhtiön asiakirjaniput, ennen niiden palauttamista ko. instansseille takaisin. Asia luvattiin hoitaa.

Kun jäsen sai hylkypäätöksen kotiin ja soitti esittelijälle tulevansa katsomaan KAIKKIA tapauksensa papereita vakuutusoikeudessa, niin selvisi, että ”inhimillisen” virheen takia hänen pyytämänsä niput olikin jo palautettu tapaturmalautakunnalle ja vakuutusyhtiöön.

Vuoden 2006 hylkäyspäätöksen jälkeen jäsen pääsikin tutustumaan vakuutusyhtiön nippuun, mutta eläkelautakunnan nippu oli mennytkin jo ”inhmillisen” virheen takia sinne takaisin. Hän sai kyllä osoitetiedot, mihin voin mennä papereihinsa tutustumaan.

Eli vakuutusoikeuteen ja sen alaisiin lautakuntiin pakolliseksi henkilökohtainen sekä aikajärjestykseen perustuva kattava koontiluettelo yksilöidyistä asiakirjoista mihin kunkin asian valituskäsittely ja päätös perustuvat erityistuomioistuimessa.

Käräjä- ja hovioikeuksista löytyy tietojemme mukaan valmiiksi kopioitavissa oleva toimintamalli tähän ongelmaan.

4. NYKYAIKAINEN ASIAKIRJOJEN KÄSITTELY JA ARKISTOINTI

Myös vakuutusoikeuteen ja sen alaisiin lautakuntiin nopeasti käyttöön sähköinen asiakirjojen käsittely, siirto ja arkistointi vakuutusyhtiöiden tapaan.

Paperilla olevat tiedot tallennettaan jatkossa myös vakuutusoikeudessa ja sen alaisissa lautakunnissa kuvamuodossa tietokoneelle tehokkailla asiakirjaskannereilla, jonka jälkeen valittaja voisi esimerkiksi pankki- sekä sotu-tunnuksellaan käydä tutustumassa oman tapauksensa asiakirjamassaan vakuutusoikeudessa tai sen alaisissa lautakunnissa myös etäyhteyden kautta.

Toki myös näin toimien omassa vahinkovakuutus- tai eläkeyhtiössään.

Uudesta järjestelmästä näkee myös itse valittaja, ketkä henkilöt ovat asiakirjoihin tutustuneet.

Henkilön suhde ja status asiankäsittelyyn selviävät myös klikkaamalla. Toisella klikkauksella avautuu tarvittaessa sähkökytkentäkaavio henkilön sidonnaisuuksiin ja kytkentöihin vakuutusalalla.

Mikäli sama järjestely ulotetaan myös ensimmäisen asteen lautakuntiin, niin hyödyt kokonaisuuden kannalta ovat mielestämme kiistattomat.

Varsinkin perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen takaamien ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumiseksi nappia painamalla tai hiirtä kliksauttelemalla.

5. ASIANOSAISJULKISTEN ASIAKIRJOJEN SIVUNUMEROINTI KUNTOON

Erityistuomioistuimen päätöksen sekä käsittelijä-/esittelymuistioiden sivujen numerointi tyyliin 1 (3), 2 (3) ja 3 (3) pakolliseksi. Suluissa oleva numero kertoisi sivujen kokonaismäärän.

Työryhmämme jäsen pyysi vuonna 2004 esittelijää postittamaan ko. muistiot asianosaisjulkisilta osin itselleen.

Vasta käymällä taas kerran vakuutusoikeudessa hän sai puuttuneet sivut (2 kpl) haltuunsa.

Vakuutusoikeuden kirjaamossa vedottiin taas ”inhimilliseen” virheeseen.

Sivunumeroinnissa vakuutusoikeudessa oli käytössä päätöksessä ja käsittelijämuistiossa vain 1,2,3 jne. ilman mainintaa sivujen kokonaismäärästä ja esittelymuistioissa ei ollut sivunumerointia ollenkaan.

Sama pitkäkestoinen ongelma koskee mielestämme myös vakuutusoikeuden alaisten lautakuntien toimintaa. Kuten tapaturma- ja eläkelautakuntaa.

Nykyisin tapaturma-asioiden ja työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaa.

6. TALLENNE TUOMIOISTUIN KÄSITTELYN TAPAHTUMISESTA PAKOLLISEKSI

Koska valtaosa vakuutusoikeuden asian käsittelyistä on jatkossakin kirjallisia, niin nykytekniikka antaa mahdollisuuden virtuaaliseen avoimuuteen asianomaiselle päin.

Ellei sitten siirrytä näissä ”toimialan” valituksissa kokonaan käräjäoikeusmenettelyyn. Silmästä silmään kontaktointiin.

Vuoden 2007 alusta alkaen audiovisuaalinen kuva- ja äänitallenne tulisi päätöksen liitteeksi ja todisteeksi siitä, että asia on todella käsitelty vakuutusoikeuden istunnossa.

Nyt itse kukin saa omista asiapapereistaan sen kuvan, että yhdessä istunnossa nuijitaan tukkutoimituksena vain esittelijän kulloinkin etukäteen kehittämä kanta. Joka taas on valtaosin alemman tuomioistuimen kanta, joka taas on valtaosin sama kuin vakuutusyhtiön kanta.

Aikanaan puhuttiin varttihullun papereista. Onko nyt kyse varttiväännön päätöksistä? Siis ajallisesti.

Vaihtoehtoisesti voitaisiin kukin valituskäsittely äänittää ja purkaa tekstimuotoon päätösasiakirjojen liitteeksi.

7. TODELLISEN TYÖMARKKINATILANTEEN KARTOITUS

Tehdään vuoden 2007 alusta alkaen lailla pakolliseksi vakuutusoikeudelle ja sen alaisille lautakunnille pyytää valittajan omalta työvoimatoimistolta ja omalta ammattiliitolta kirjallinen lausunto valittajan työllistymismahdollisuuksista vajaakuntoisena lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Kolmikannan mukaiset työmarkkinajärjestöjen edustajat ovat tietojemme mukaan usein mukana erityistuomioistuimissa nimenomaan lakiasiain asiantuntijoina. Ei niinkään nykyisin vallitsevien koventuneiden työelämän vaatimusten asiantuntijoina.

Helsingin Sanomat kirjoitti asiasta 10.11.06 numerossaan:

”Vammaiset ovat viimeisellä sijalla, kun työnantajat rekrytoivat väkeä, työministeriön tutkimus totesi alkuvuonna. 65 prosenttia vastanneista yksityisistä palveluyrityksistä kertoi vaikeuksista saada pätevää työväkeä, mutta vain 2–4 prosenttia oli valinnut vammaisen tai vajaakuntoisen työntekijän.

Noin 700 000 suomalaista saa ansiotuloista invalidivähennyksen, eli heillä on vähintään 30 prosentin invaliditeetti. Työikäisiä heistä on noin 400 000. Suuri osa heistä on työkyvyttömiä alkuperäiseen ammattiinsa.”

Lainaamme vielä perusteluiksi kommentin STM:n kansliapäällikön Markku Lehdon lausunnosta 3.6.2004 työministeriölle:

”Lisäksi pelkkä työnantajalle maksettava tuki ei vielä useinkaan auta henkilöä palaamaan työelämään, vaan kokemus on osoittanut, että vajaakuntoiset työntekijät usein tarvitsevat muuta tukea voidakseen jatkaa työelämässä tai päästäkseen sinne takaisin.”

Kyseinen lausunto liittyi käsittääkseni vammaisten ja vajaakuntoisten työllistämistukijärjestelmän kehittämishankkeeseen.

Itsemme kiinnostaisi kuulla tuosta muu-tuesta lisää, koska se ei käy lausunnosta jostain syystä ilmi.

8. LAADUN TARKKAILU JOKAPÄIVÄISEKSI TOIMINNAKSI VAKUUTUSOIKEUDESSA JA ENSIMMÄISEN ASTEEN LAUTAKUNNISSA

Määrätään vuoden 2007 voimaan astuvalla lailla kaikille vakuutusoikeuden ja sen alaisten lautakuntien päätöksille ulkopuolinen (tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion toimintatyylin tyyppinen) täysipäiväinen ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisen laillisuusvalvoja 10 vuoden ajaksi.

Laillisuusvalvoja vakuuttaa kunnian ja omantunnon kautta kunkin päätöksen voimassa olevien lakien ja EIT:n antamien ennakkopäätösten mukaan tehdyiksi.

Tarvittaessa henkilöitä palkataan lisää 10-50, jotta pitkään jatkuneet ihmisoikeuksien ja oikeusturvan loukkaukset saadaan erityistuomioistuinjärjestelmässä pois päivittäisistä rutiineista.

Eli vakuutusoikeudelle ja sen alaisten lautakuntien toimille asetettaisiin vihdoinkin päivittäinen laadunvalvonta.

9. PERUSTUSLAIN TOTEUTUMINEN VIHDOINKIN KÄYTÄNTÖÖN ERITYISTUOMIOISTUIMISSA

Perustuslain 21 §:n 2 momentin on katsottu edellyttävän, että päätöksen perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu perustuu.

Päätöksestä on selostettava, millä perusteella riitainen seikka on tullut näytetyksi tai jäänyt näyttämättä.

Jos näyttö on perustunut asiakirjoihin, tulee yksilöidä, mistä asiakirjasta seikka käy ilmi.

Yleisluontoinen viittaus asiakirjoihin ei ole riittävä.

- - - - - - -

21 §
Oikeusturva

Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.

Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

22 § Perusoikeuksien turvaaminen

Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

- - - - - -

Erityistuomioistuimien vuosittaisten kustannusten maksattaminen oikeusprosessin toisen osapuolen eli vakuutusalan toimesta erilaisilla nimikkeillä kikkailulla pitää saada mielestämme loppumaan.

Eli monelle solmulle mennyt kuvainnollinen, mutta elintärkeä napanuora vakuutusalan ja etujärjestöjen suuntaan on pikaisesti leikattava. Mieluiten päiväkirurgisesti, koska kerranhan se vain ”nippasee”.

Kysymme tässä kohde ääneen taasen vaan sitä, että olisiko käräjäoikeussektori sittenkin se oikea foorumi valitusasioiden käsittelyyn?

Sillä ihmisoikeuksien ja oikeusturvan loukkaukset mahdollistanut suljettu erityistuomioistuin- ja vakuutuslääkärijärjestelmä tuntuu olevan asia, josta toistaiseksi on vallinnut vakaan vaikenemisen kulttuuri.


10. SUOMI 2007 - MALLIMAA SOSIAALIVAKUUTUSTEN OIKEUSKÄYTÄNNÖISSÄ MYÖS KÄYTÄNNÖSSÄ

Eli tämän 10-portaisen toimintamallin kautta rupeamme kansalaisina saamaan vakuutusoikeuden ja ensimmäisen asteen lautakuntien päätöksiin hyvinkin nopeasti tosiasiallisia perusteluita, jotka puuttuvat tällä hetkellä mielestämme kokonaan.

Ensimmäisen kerran voidaan ruveta puhumaan todellisesta tasapuolisen ja oikeudenmukaisen hyvinvointiyhteiskunnan muutoksenhakujärjestelmästä.

Toisen osapuolen eli vakuutusalan asettamien vähimmäistavoitteiden (80/20) valossa nykyisin toimivan taloudellisen tuotantoprosessin sijaan.

Tuo 80/20 sääntö vakuutusalan katerakenteessa: ”Päätöksistä vain 20%:n muuttaminen erityistuomioistuimissa saa aikaan 80% vakuutusalan vuosittaisesta katteesta.”

Edellä mainittu arvio perustuu niin sanottuun perstuntumaamme työtapaturma- ja ammattitautiasioissa.

Hylkäävistä päätöksistä vakuutusyhtiöt itseoikaisevat keskimäärin 4% (ei tapahdu ilman kirjallisen valituksen tekemistä), tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta muuttaa edelleen valitetuista hylkäyspäätöksistä keskimäärin 10% ja vakuutusoikeus muuttaa edelleen valitetuista hylkäyspäätöksistä 7% valittajan eduksi.

”Hetkinen, hetkinen…”, tuntuu joku Teistä huutavan. ”Tostahan tulee yhteisummaksi 21%!”

Aivan oikein, me vaan tsekkasimme, että olette hereillä; koska näiden vakuutusalan lukujen kanssa on hyvä aina olla tarkkana. Vakuutusalahan ei lähde näitä lukuja mielellään kommentoimaan, koska kyse on yleensä ”valitettavasta yksittäisestä” tapauksesta.

Toisaalta kentältä päin tullut tieto kertoo jotain aivan muuta. Elämän harmaalle alueelle hylättyjä kansalaisia on tällä hetkellä useita kymmeniä tuhansia.

Arvio on tällä hetkellä suurusluokkaa 200 000.

Siksi ryhmäkanneryhmän perustaminen ja mahdollistaminen on ainoa keino nopeasti hyvittää selvien oikeudellisten vääryyksien kohteeksi joutuneita kansalaisia taloudellisesti.

http://ajankuva.blogspot.com/2006/09/100-miljardin-euron-ryhmkanneryhm_28.html

Pohtihan oikeusasiamies Paunio jo lehdistötiedotteessaan 18.5.2006 perusoikeusloukkausten hyvittämistä.

”Oikeusasiamies korostaa, että ihmisoikeuksien loukkaukset tulee mahdollisuuksien mukaan estää, mutta jos niitä tapahtuu, ne tulee selvittää, virheet tunnustaa ja niiden seuraamukset hyvittää.

Ainoastaan riittävän tehokkaat oikeussuojakeinot perusoikeuksien loukkauksia vastaan voivat johtaa vaikuttaviin tuloksiin.

Eräs tällainen keino on rahallinen hyvittäminen. Nykyinen suomalainen järjestelmä ei oikeusasiamiehen näkemyksen mukaan tarjoa tehokasta ja kattavaa oikeussuojaa perusoikeusloukkauksen hyvityksen muodossa.

Jos kansallisesti ei ole mahdollisuutta tällaiseen hyvittämiseen, sitä on haettava kansainvälisiltä foorumeilta. Se ei voi olla kenenkään etu.”

* * * * * * *

Eikä tässä vielä ihan kaikki.

Eduskuntavaalit 2007 lähestyvät kohisten.

Kansalaisilla tulee olla oikeus tietää äänestäessään, mihin käytännön toimiin eri puolueet sitoutuvat näiden eduskunnankin pitkään tiedossa olleiden suomalaisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan loukkausten lopettamiseksi.

Samalla on hyvä saattaa kansalaisten tietoon kirjallisesti se menettelytapa ja tarkka aikataulu, miten korvataan takautuvasti vielä elossa oleville kansalaisille (perustuslain vastaiseksi katsotulla liitepäätösmenettelyllä tapahtuneet päätökset) saamatta jääneet korvaukset lakisääteisistä vakuutuksista, mikäli kyseinen puolue on mukana rakentamassa seuraavan kauden hallitusta.

* * * * * * *

Muuten. Toinen räväkämpi vaihtoehto on lopettaa kokonaan vakuutusoikeuden sekä erityistuomioistuimien toiminta ja ottaa lakisääteisiä vakuutuksia koskevat valitusasiat käräjä- ja hovioikeuksien käsiteltäviksi. Toki heidän resurssejaan rutkasti lisäten.

Laittakaa muutkin ajatuksianne ja ideoitanne päättäjiin päin liikkeelle.

Muistakaa myös näissä asioissa aina oman alueenne kansanedustajia ja kotikuntanne/-kaupunkinne edustajia.

Näin heille tulee rehellistä sekä avointa palautetta ruohonjuuritasolta ja mikä tärkeintä; eri puolilta Suomea.


Oikeusturvan työryhmä 3/2006

* * * *


Haluatko auttaa meitä kaikkia? - 6.10.2016
Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Uusimmat käänteet ja ison kuvan katsaukset löytyvät; esimerkiksi
>>> Suomi 2017 - verkoston kautta.

Liity mukaan toimiin yli puolue- ja aaterajojen. Yli media- ja etujärjestörajojen.

Yhdessä toimien huomaamme, voimme vaikuttaa ja olemme enemmän.

* * * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *

- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -


Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.