Kahden lääkärin loukku – Monen potilaan elämän viimeinen tyrmäyskoukku osa 3/3

- Klikkaamalla kaaviota hiirelläsi, saat sen ruudullesi näkyviin isompana -

- - - - - - -

”Politiikan testi on se, millaista arkea, millaisen elämän poliittiset linjaukset ihmisille tuottavat.” Näin osuvasti toteaa vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronberg blogissaan.

- - - - - - -

Kolmantena tiedotusvälineenä vaalien jälkeen oikeusturvaan liittyvistä ongelmista tietoa toi julkisuuteen Radio Kantti.

Sen 3.4.07 julkaisemassa radio-ohjelmassa aiheena oli ”Kipu voi tehdä elämästä helvetin”. Kyseiseen radio-ohjelmaan pääsette kiinni klikkaamalla (tätä kirjoittaessani toimivaa linkkiä):
http://www.yle.fi/kantti/
Linkki lakannut toimimasta. Huomattu 30.1.2023. Kiitos tilanteen huomanneelle ja siitä ilmoittaneelle henkilölle. Toivottavasti, joku löytää tuon "Kipu voi tehdä elämästä helvetin" - jakson ja se saadaan kaikkien kuunneltavaksi Yle Areenaan. Tässä Wikipediaan ja linkki >>> Tuotantoyksikkö Kanttiin.

Kipuaiheen ja isoksi kasvaneen kansallisen oikeusturvaongelman tiimoilta kirjoitti anestesiologian ja kivunhoidon erikoislääkäri Eero Vuorinen Helsingin Sanomien mielipideosastolla 10.4.07 ”Moni tapaturman uhri jää ilman vakuutuskorvauksia” muun muassa seuraavaa:

”Näyttää olevan mahdollista, että joukko tapaturmaisesti loukkaantuneista potilaista ei saa heille kuuluvia korvauksia, koska vakuutusyhtiöt itsepintaisesti kieltäytyvät korvaamasta tapaturmassa syntyneitä vaivoja sillä perusteella, että "ne ovat voineet tulla potilaalle jostain muusta syystä".

Suomessa elää tuhansia ihmisiä, jotka lääkäri on todennut lääketieteellisin perustein yksiselitteisesti työkyvyttömiksi, mutta vakuutusyhtiö ei ole tätä hyväksynyt.

Jotkut potilaista jatkavat toivotonta taisteluaan vakuutusyhtiöitä vastaan. Jotkut kulkevat työttömyyskortistoissa ja sosiaaliluukuilla. Heitä kiertää vastaanotoilla ja turhissa tutkimuksissa.

Henkisen kärsimyksen lisäksi kaikkien osapuolten taloudelliset kustannukset ovat suuret. Kuka tahansa voi tapaturman jälkeen menettää terveytensä, työnsä, taloudellisen turvallisuutensa ja elämänuskonsa.”

POTILAS LAINSUOJATTOMANA SUOMESSA?

Paljonko siis Suomessa on näitä työkyvyttömäksi todettuja potilaita, jotka jatkavat ”toivotonta” taisteluaan vakuutusyhtiöitä vastaan?

Kulkien kuormittamassa työvoimatoimistojen ja sosiaalitoimen tiukoille vedettyjä resursseja. Kuormittaen turhaan terveydenhuoltoa uusilla lausuntopyynnöillä ja turhiksi todetuilla tutkimuksilla.

Koska vakuutusyhtiöille riittää hylkäävän päätöksen perusteluiksi "annetuissa selvityksissä ei ilmennyt mitään uutta".

Eikä tässä kaikki.

Kuinka moni lopettaa valittamisen kesken tai ei osaa aloittaa helpoksi luonnehditun valituksen tekemistä ollenkaan?

Pekka Piskonen kirjoitti Helsingin Sanomien mielipide-sivulla jo 20.5.2001 osuvasti:

”Valittajan on lähes mahdotonta löytää perusteita valitukselleen, koska niitä ei ole tai ne ovat niin merkillistä siansaksaa, ettei niihin voi edes vastata.

Hoitavat lääkärit ovat turhautuneita ja voimattomia järjestelmän edessä. Monet asianajajat eivät suostu koskemaan eläkevalituksiin tikullakaan.

Pitkäaikainen lakimiestuttavani pahoitteli, ettei voi auttaa ja kertoi tapauksen, jossa eläkettä oli haettu vaikean vatsasairauden perusteella.

Vakuutusoikeus hylkäsi valituksen. Perustelu: "Hakijalla on terveet lonkat."

VALTIOKONTTORINKAAN EI TARVITSE NOUDATTAA VOIMASSA OLEVIA LAKEJA?

Yksi perusongelma on se, että todistetusti vakuutusyhtiöiden asema on tällä hetkellä yksittäiseen vakuututettuun nähden ylivertainen. Niin lainsäädännössä kuin ”maan vakiintuneessa oikeuskäytännössä.”

Seuraavaksi ote Valtiokonttorin toiminnasta.

- - - - - - -


Lainaus Haista home vakuutusoikeus - kirjan sivuilta 256-257, joka koskee liitettä 16, joka koskee valituslupahakemusta ja valitusta korkeimmalle oikeudelle. Vakuutusoikeuden päätös 24.4.2002, Dnro 9201/99/1026. Muutoksenhakija työvoimaneuvoja, sairaanhoitaja Ulla Nevalainen.

Lainaus alkaa:

”Nevalainen liittää tähän valituslupahakemukseen Vakuutusoikeuden suullisessa käsittelyssä nauhoitetun henkilötodistelun ja osapuolten lausumat. Todistajakertomukset ja lausumat on kirjoitettu tekstiksi Vakuutusoikeuden äänittämistä ääninauhoista. Vakuutusoikeuden suullisessa käsittelyssä valtiokonttoria edusti korvauspäällikkö Vuokko Hänninen (VH) ja asiantuntijalääkäri Matti Mero (MM). Vakuutusoikeus liittänee alkuperäiset ääninauhat asiakirja-aineistoon Korkeimmalle oikeudelle.

Valtiokonttorin edustajan, korvauspäällikkö Vuokko Hännisen lausumasta selviää mm. se, että valtiokonttorin tarkoituskaan ei ole ollut, Nevalaisen tapaturmaeläkkeen evätessään noudattaa ammattitautilakia ja tapaturmavakuutuslakia. Hänninen totesi vakuutusoikeudessa mm.:

”Ja kaiken kaikkiaan, miks olemme tähän ratkaisuun päätyneet on se, että vakuutusoikeuden kantana on tähän asti ollut se, että tapaturmavakuutusjärjestelmästä ei tapaturmaeläkettä makseta” (sivu 3)

------

”Sitten vielä sen verran korvauskäytännöstä, eli tapaturma-asiain korvauslautakunta, joka meillä on tällainen neuvoa-antava elin. Siellä on aina katsottu työkykyiseks tämä potilas riippumatta siitä, onko se työpaikka saatu altistusvapaaks vai ei. Elikkä tapaturmaeläkettä ei juurikaan ole lähdetty maksamaan. Eli rajana on vähän veteen piirrettynä ollut tämä, että niin kauan, kun se on päivärahavaiheessa, noin vuoden verran, mutta ei enää eläkevaiheessa.” (sivu 4)

Loppulausunnossaan valtiokonttorin edustaja Hänninen niinikään totesi valtiokonttorin Nevalaisen tapaturmaeläkkeen eväämisen perustuvan ”vallitsevaan korvaus- ja oikeuskäytäntöön sekä tapaturma-asiain korvauslautakunnan lausuntoon”:

”Kun olemme tämän päätöksen antaneet, tää meidän arviohan on perustunut tähän asiantuntijalautakunnan eli > tapaturma-asiain korvauslautakunnan - kantaan, jonka linjaa noudatamme kaikissa päätöksissä, että emme koskaan poikkea heidän kannan otoistaan, lausunnoistaan. Eli hehän sorvaavat tätä korvauskäytäntöä niin kuin valtakunnan tasolla. Yrittävät pitää sitä ja pitävätkin sitä yhdenmukaisena. Plus lisäksi ratkaisu on perustunut myös vallitsevaan korvaus- ja oikeuskäytäntöön, mikä näitten homeammattitautien kohdalla on omaksuttu linjaks.”

Lainaus päättyy.


TYÖTTÖMYYSLUKUJEN KOVAN YTIMEN RUUMIINAVAUS

Helsingin Sanomissa kirjoitti 26.3.07 työministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen, että työttömiä työnhakijoita oli tammikuussa 244 000.

- - - - - - -

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Tarja Filatov sanoo SDP:n harrastavan tiukkaa mutta asiapohjaista oppositiopolitiikkaa.

Kokoomuksella ainoa kynnyskysymys hallitusneuvotteluihin tuntui olevan tiukka linja veronkevennyksiin.

- Tässä on suuri ideologinen ero porvaripuolueiden ja demarien linjojen välillä. SDP lähtee siitä, että ihmisille pitää saada töitä, mutta kumpikin iso porvaripuolue lähtee siitä, että yrityksille pitää saada halpaa työvoimaa.

- Se on hyvin perinteistä oikeistolaista politiikkaa, jossa ei välitetä siitä, mitä ihmisille tapahtuu.

Lähde: Uutispäivä Demari 12.4.07

- - - - - - -

Ehdotankin , että entiset työministerit Tarja Filatov ja Ilkka Kanerva käynnistävät oitis uuden eduskunnan valtuuttamana pikaisen selvitystyön työttömyyskortistossa olevien henkilöiden tarkemmasta statuksesta ja määrästä.

Muuttuneessa maailmassa yhteistyötä eri puolueiden ja eduskunnan valiokuntien välillä pitää pystyä tekemään aivan toisenlaisesta näkökulmasta kuin vuosikymmenten ajan Suomessa on tehty.

Mielestäni suomalaisia pitää lähestyä juuri nyt yksilöinä eikä osana korporaatioiden sopimuspolitiikalle alistettua kasvotonta lihamassaa. Jossa asioiden voidaan väittää melkeinpä tilanteessa kuin tilanteessa olevan keskivertoisen hyvin.

- - - - - - -

Tuota ehdottamaani uudenlaista yhteistyötä helpottamaan tulevan hallitus- ja oppositiopuolueen edustajan välillä otan mukaan lainauksen Helsingin Sanomista 24.1.2007 – Murheellisten lukujen maa:

”Suomessa on rahaa, hyvinvointia, yltäkylläisyyttä.

Siihen nähden on häpeä, että Suomessa on edelleen työttömiä lähes 15 prosenttia työvoimasta. Tähän lukuun pääsee, kun "perinteisten" työttömien määrään laskee myös työttömyyseläkkeellä olevat, erilaiset tukityöllistetyt ja lyhennettyä työviikkoa tekevät.

Heitä on työministeriön tilastojen mukaan yhteensä 382 090. Saman verran kuin asukkaita Tampereella ja Turussa, yhteensä.

Vaikeasti työllistyvät ihmiset eivät nykyisillä keinoilla tule koskaan työllistymään pysyvästi. He pyörivät työllistämistemppujen piirissä, kunnes systeemi armahtaa heidät eläkkeelle.

Tällaisia eri tavoin toistaitoisia on järkyttävä määrä, arviolta 140 000–150 000 ihmistä.

"Kyllä työttömien ydinjoukko on aika kroonista", työministeriön virkamies sanoo (HS 21.1.2007).”

ISOJEN TYÖTTÖMYYSLUKUJEN VIIPALOINTI KÄYNTIIN

Ensinnäkin tuosta 382 090 luvusta vähennettäisiin oikeasti työkykyiset ja työn tekoon ilman kuntouttavia toimenpiteitä pystyvät työttömät.

Tämän jälkeen tarkemmin viipaloitavaan kohderyhmään kuuluisivat sellaiset työttömät, joilla on esimerkiksi sairauden tai vamman pysyvästi muuttanut terveydentila ja niiden aiheuttamat pysyvät rajoitteet työkyvylle.

- - - - - - -

Sen jälkeen viipaloidaan kohderyhmää ja tarkennetaan työttömyyden kovaan ytimeen kuuluvien määrää seuraavalla kahden (2) tarkennuskysymyksen sarjalla:

1. Otetaan erilleen sellaiset työkyvyttömät, joilla ei ole todettua hoitoa vaativaa päihde- ja/tai huumeongelmaa.

2. Otetaan erilleen sellaiset työkyvyttömät, jotka eivät kuulu ollenkaan ns. Taipaleen mallin tai kuuluvat diagnosoidun syntymäperäisen sairauden/vamman omaavien piiriin.

- - - - - - -

Sen jälkeen viipaloidaan ja tarkennetaan työttömyyden kivikovaan ytimeen kuuluvien määrää seuraavalla kahdeksan (8) tarkennuskysymyksen sarjalla:

1. Kuinka monta heistä on todellisuudessa alun kaaviossa kuvatussa kahden lääkärin loukussa ja potilaan roolissa?

2. Kuinka monta vuotta nämä työkyvyttömät ovat keskimäärin olleet kahden lääkärin loukussa?

3. Mitkä ovat olleet heidän pääasialliset toimeentuloturvan lähteensä?

4. Kuinka monella heistä on yksi tai useampi vahinkovakuutus- tai työeläkeyhtiön hylkäävä eläkepäätös?

5. Kuinka monella heistä on yksi tai useampi hoitavan lääkärin E-/B-lausunto työkyvyttömyydestään?

6. Kuinka monella heistä on yksi tai useampi ammatillisen kuntoutuksen selvityksen loppulausunto siitä, että heitä ei kannata uudelleen kouluttaa ja/tai he eivät ole kykeneviä palaamaan edes osa-aikaiseen työhön?

7. Kuinka monelle heistä on saatavissa työvoimatoimiston kuntoutusneuvojan puoltolausunto, että he eivät tule työllistymään edes runsain tukitoimin pysyvästi alentuneen työkyvyn takia enää koskaan, koska työnantajat eivät palkkaa sairaita työntekijöitä palvelukseensa?

8. Kuinka monella heistä on yksi tai useampi vakuutusoikeuden päätös, että he ovatkin taas paperilla työkykyisiä?

Muuten. Kuuluuko tuolloin heidän työllistämisvelvoitteensa vahinkovakuutus- vai työeläkeyhtiölle?

PTT= Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

- Klikkaamalla kaaviota hiirelläsi, saat sen ruudullesi näkyviin suurempana -

”Työttömien työkyky 2005, vertailuja palkansaajiin, työpoliittinen tutkimus 2006”

"Mistä tuli ajatus tähän tutkimukseen?

Kun työllisten työkyvystä tehty tutkimus aikoinaan valmistui, työministeri Tarja Filatov oli kysynyt, että miksi mukaan ei ollut otettu myös työttömiä?

Holm muisteli syyksi, että se ei ollut tullut mieleen, ja paljasti hymyillen, että työministerin kysymyksestä oli tullut pala kurkkuun – oliko tullut tehtyä virhe?

Mutta, hän sanoi virheethän voi korjata."

Lisätietoja: Pasi Holm, toimitusjohtaja, Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lähde: Uudenmaan työ ja koulutus 4/2006

- - - - - - -

Oheinen Työttömyyden kivikova ydin 200 000 - kaavio hahmottaa kysymyksen asettelua visuaalisempaan ja helpommin silmäiltävään muotoon. Koska asian selvittämiselle on käytettävissä olevien lehtitietojen mukaan nyt myös SAK:n henkinen tuki.

- - - - - - -

SAK ajaa jäsenistönsä etuja poliittisista suhdanteista riippumatta, ja on sitä varten valmis yhteistyöhön hallituksen kanssa riippumatta sen väristä.

Järjestö arvioi hallituksen työtä sen ohjelman ja tekojen kautta.

SAK toivoo hallitukselta ennustettavaa ja uskottavaa yhteistyöpolitiikkaa työmarkkinajärjestöjen kanssa ja että hallitusohjelma olisi etenkin työelämää ja palkkaperusteista sosiaaliturvaa koskevissa asioissa mahdollisimman konkreettinen epäselvyyksien välttämiseksi.

Lähde: Uutispäivä Demari 11.04.07

- - - - - - -

Lisäksi entisten työministerien Tarja Filatovin ja Ilkka Kanervan annetaan eduskunnan taholta selvitettäväksi seuraavat neljä lisäkysymystä:

1. Mitä tapahtui 27.10.2005 julkistetulle Kelan ja kolmen suurimman työeläkeyhtiön kokeilemalle ns. Englannin mallin (PCA) käyttöönotolle Suomessa?

- - - - - - -

Lomakkeiden käyttö oli

• arvioivien lääkärien mielestä– sujuvaa helppoa 71%:ssa tapauksia
– jnkv vaikeaa 23%
– suuritöistä ja vaikeaa 6%

• vakuutuslääkärien mielestä
– helppoa ja nopeaa 80%:ssa tapauksia
– kohtalaista 19%
– vaikeaa 1%

PCA:n käytön etuja eläkeratkaisuissa

• mitä todennäköisimmin
– tuo lisätietoa eläkkeenhakijoiden toimintakyvystä
– hakija saa aikaisempaa paremmin esille oman näkemyksensä toimintavaikeuksistaan

• saattaa
– parantaa ratkaisujärjestelmän läpinäkyvyyttä
– lisätä hakijoiden välistä yhdenvertaisuutta
– lisätä ratkaisujen oikeudenmukaisuutta
– vähentää turhautumista
– lyhentää eläkkeiden käsittelyaikoja
– vaikuttaa hylkäysosuuksiin

Välitilinpäätös vuonna 2005:

PCA:n käyttöönottoa ja kokeilua kannattaa jatkaa.

Lähde:
Kelan Tutkimusosasto – Personal Capability Assessment (PCA) työkyvyttömyysratkaisuissa 27.10.2005

- - - - - - -

* kyseinen ns. Englannin mallin koekäyttö Suomessa osoitti sen, että 40% hylkäävistä työkyvyttömyyseläkepäätöksistä onkin väärinperustein tehtyjä.

* tiedot kyseisestä koekäytöstä löytyvät tätä kirjoittaessani esimerkiksi Kelan www-sivuilta.

2. Kuinka paljon työttömyystilastojen ulkopuolelle on jo ajautunut potilaita, kuten kokonaan ilman eläkettä jätettyjä sairastuneita/vammautuneita pienyrittäjiä ja osa-aikaeläkkeelle ohjattuja työsuhteisia, jotka kuuluvat tosiasiallisesti täysimääräiselle tapaturma- tai työkyvyttömyyseläkkeelle?

3. Miten ja mihin mennessä tullaan korvaamaan kaikille niille potilaille ne lakien mukaiset korvaukset ja eläkkeet, joita ilman he ovat nyt ilman tosiasiallisia perusteluja jääneet?

4. Miten taataan jatkossa se, että kaikki potilaat voivat saada tasavertaisen ja avoimen päätöskäsittelyn vahinkovakuutus- tai työeläkeyhtiöltään sekä suljetulta erityistuomioistuinjärjestelmältä loppuelämäänsä koskevasta toimeentuloturvasta?

- - - - - - -

Näiden suljetussa erityistuomioistuin- ja vakuutuslääkärijärjestelmässä vallitsevien tosiasioiden tunnustaminen on aloitettu myös SAK:n Lauri Ihalaisen toimesta, joka vieraili MTV3:n Huomenta Suomessa 12.4.07 todeten muun muassa seuraavaa:

”Ihalainen haluaisi nostaa aktiivisten työllistämistoimien piiriin puolet kaikista työttömistä.”

Eli tämän isoksi kasvaneen kansallisen ongelman ratkaisu häämöttää jo Arkadianmäen horisontissa, koska SAK:n toimesta on varovaisesti myönnetty, että puolet todellisista työttömien määrästä eli maagiset 200 000 työtöntä kuuluvat tosiasiallisesti asianmukaiselle eläkkeelle.

Sillä 1.6.2007 mennessä valmistuvan entisten työministerien Tarja Filatovin ja Ilkka Kanervan tekemän selvitystyön jälkeen varsinaisen työttömyyden kovaan ytimeen liittyvän ongelmakentän ratkaiseminen olisi vain sosiaalisesti oikeudenmukaisesti tapahtuvaa rahansiirtoa vahinkovakuutus- ja työeläkeyhtiöiltä potilaille.

Näin tasavallan presidentti Tarja Halosenkin peräänkuuluttama sosiaalinen oikeudenmukaisuus saisi ensimmäistä kertaa konkreettisen näytön paikan Suomessa.

- - - - - - -

”Vaan ei ole, niin paljon rahaa budjeteissa!” Kuulen monen Teistä päättäjistä selvästikin parahtavan.

Onneksi Suomen perustuslaki on tässä asiassa yksiselitteisesti kansalaisen puolella, koska vahinkovakuutus- ja työeläkeyhtiöthän toimivat valtion antamalla valtakirjalla.

Joten jos vahinkovakuutus- ja työeläkeyhtiöt eivät voi realisoida omaisuuttaan tarpeeksi nopeasti, niin Suomen valtioon voinee aina maksuasioissa luottaa?

> Suomen perustuslain 88 § -
Yksityisen laillinen saatava valtiolta

Jokaisella on oikeus talousarviosta riippumatta saada valtiolta se, mitä hänelle laillisesti kuuluu.

- - - - - - -

Varovainen hinta - arvio takautuvalle sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumiselle on tällä hetkellä 100 miljardia euroa.

Ja tästä selkeästä ostovoiman lisäyksestä taas oma rakas kansantaloutemme tykkää, kun oikeutta vihdoinkin saaneet rahaa kansantalouden kiertokulkuun lykkää.

Oikeusturva - terveisin
Petri

ps. Klikkaamalla tämän kirjoitukseni otsikkoa voitte tutustua Oikeusturvan VOLF - työryhmän maalaiskirjeenvaihtajan eduskuntavaaleja 2007 edeltäneeseen katsaukseen korporativismin saloista.

 * * * *

Haluatko auttaa meitä kaikkia? - 30.1.2023
Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Uusimmat käänteet ja ison kuvan katsaukset löytyvät; esimerkiksi
>>> Suomi 2017 - verkoston kautta.

Liity mukaan toimiin yli puolue- ja aaterajojen. Yli media- ja etujärjestörajojen.

Yhdessä toimien huomaamme, voimme vaikuttaa ja olemme enemmän.

* * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *


- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -

Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

* * * *

- Kaikki kirjoituksemma linkit ovat julkaisun hetkellä toiminnassa -