maanantaina, toukokuuta 04, 2009

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätökset vs. Suomi

Tutkija Maija Sakslinin oikeusministeriön tilauksesta vuonna 2003 vakuutusoikeudesta tekemän selvityksen kaikki suositukset ovat vieläkin vuonna 2009 toteuttamatta!

Tutkimuksen tunnistetiedot ovat ”2003:21 Oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa”.
HUOM! Maija Sakslin - niminen henkilö toimii kesällä 2016 eduskunnan apulaisoikeusasiamiehenä. Kakkoskaudellaan. Hiljaisuuden vallitessa. Ainakin näistä asioista.

* * * *

HUOM! 24.10.2016
Valitettavasta alla oleva kirjoitus ei pidä enää paikkaansa. Kirjoitus hävinnyt mystisesti ja kokonaan! Kiitokset tilanteen huomanneelle ja siitä ilmoittaneelle.


Klikkaamalla tämän kertaisen kirjoituksemme otsikkoa; voit siirtyä tutustumaan Finlexistä avoimesti löytyviin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen antamien päätöksien tiivistelmiin, koskien vakuutusasioita. Myös tilanteiden ja tunnelmien osalta ennen vuoden 2007 eduskuntavaaleja.

Korvauksena ja vaihtoehtoisena linkkinä tämä Suomi 2017- blogin artikkeli:
Suomen ihmisoikeustilanne 2010 - EIT Päivi Hirvelä

15.2.2017 Otsikko oleva linkki korjattu:

Kirjoituksen otsikkoa klikkaamalla pääset tutustumaan tilanteisiin ja tunnelmiin, eduskuntavaalien 2007 alla. Paljoa eivät ole tainneet vakuutettujen ja potilaiden tilanteet 10 vuoden aikana parantua!

* * * *


Eduskunnan ja Euroopan unionin oikeusasiamiehenä toiminut Jacob Söderman on todennut tuosta vakuutusoikeudellisesta tuomioistuinjärjestelmästä seuraavaa:

Kansalaisten oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa
KK 440/2007 vp - Jacob Söderman /sd


"Oikeusturvaa uhkaavat lisäksi vakuutusoikeuden lääkäreiden sidonnaisuudet vakuutusyhtiöihin.

Käytännössä useimmat vakuutusoikeuden asiantuntijalääkärit työskentelevät vakuutusyhtiöiden palkkalistoilla.

Eduskunnan oikeusasiamies otti vuonna 2000 ja oikeuskansleri vuonna 2002 sen kannan, että vakuutuslaitoksen palveluksessa olevia lääkäreitä ei tule valita muutoksenhakulautakuntien jäseniksi.

Vakuutusoikeuden toiminnassa on piirteitä, jotka asettavat kyseenalaiseksi perustuslain 21 §:n, jonka mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kohdan toteutumisen, jonka mukaan jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa, riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan."

Oikeusministeri Tuija Braxin (vihr) vastaus tuohon Södermanin kirjalliseen kysymykseen oli mielestämme ylimielinen ja siten potilaiden perusoikeuksia vähättelevä. Taas kerran.


EUROOPAN IHMISOIKEUSTUOMIOISTUIN JA PÄIVI HIRVELÄ – EIT

Euroopan Neuvoston alainen Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tarvitsee mielestämme kansalaisten taholta tapahtuvaa jatkuvaa monitorointia.

Käsittääksemme Suomen oma sihteeristö poimii ne jutut jatkokäsittelyyn, jotka sopivat Suomen valtion virallisesti hyväksyttyyn ”Halonen Order” - profiiliin.

EIT:n Suomen oma sihteeristö käsittääksemme seuloo tehokkaasti esimerkiksi vakuutusoikeudellisen tuomioistuinjärjestelmät jutut pois jatkokäsittelystä.

Suomi kerää EIT:n langettavia päätöksiä naapureitaan tiuhemmin
”Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta viimeisen 15 vuoden aikana enemmän langettavia päätöksiä kuin muut Pohjoismaat yhteensä.

Turun Sanomien mukaan Suomi on saanut tuomioistuimelta jo 75 langettavaa päätöstä. Ne ovat yhtä lukuun ottamatta 15 viime vuoden ajalta.”

Lähde: Ylen Uutiset 3.5.2009


TODELLISTA IHMISOIKEUSSOPIMUSLOUKKAUSTEN MÄÄRÄÄ SÄÄDELLÄÄN

Tiesittehän seuraavan?

Suomen valtio päättää aina sen, minkä verran sen kulloinkin haluaa ottaa julkisesti nokkiinsa. Langettavan EIT:n tuomion uhatessa Suomen valtio tekee ostotarjouksia valittajalle.

Kirjallisista pyynnöistä huolimatta EIT ei koskaan lähetä asianomaiselle kopioita Suomen sihteeristön suomesta englanniksi taikka ranskaksi tehdyistä käännöksistä.

Niiden omaan käyttöön saaminen on valittajalle erittäin tärkeää. Vakuutusoikeudellinen tuomioistuinjärjestelmä toimii kirjallisesti ja suljetusti. Hylkäävät päätökset annetaan ilman tosiasiallisia perusteluita. Vakuutusyhtiöiden omat tai niiden kouluttamat vakuutuslääkärit ovat ratkaisemassa pääpainoltaan lääketieteellisiä asioita. Tuomioistuinjärjestelmän tekemät lääketieteelliset arviot eivät ole asianomaisjulkisia, vaan ne salataan asianomaiselta itseltään 80 vuodeksi päätöksen antamisesta.

Sitten EIT:stä tulee vain vakiintuneelle ja samalle tekstipohjalle kirjoitettu juridinen munkkilatinalirutus eli hylkäävä päätös. Samoin ryyditettynä tulee vastaus asiakirjojen kopiopyyntöön. Vaikkakin vertailussamme olleet yksittäiset valituslupahakemukset olisivat olleet täysin erilaiset.





- Klikkaamalla kuvaa hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -


Valittajan pitäisi matkustaa selvitystemme mukaan Strasbourgiin, mutta matkasta pitää ilmoittaa hyvissä ajoin etukäteen.

Käsittääksemme näin säännellen voidaan hätätapauksessa EIT:n Suomen sihteeristössä tehdä tarvittavat käännökset pikana, jos joku tarpeeksi ”hullu” suomalainen uskaltautuu paikan päälle katsomaan oman valituslupahakemuksensa asiapapereita.

Muuten. Nehän survaistaan silppuriin vuoden kuluttua hylkäävän päätöksen jälkeen, jonka jälkeen Suomessa voivat päättäjät myös vakuutusyhtiöissä huokaista helpotuksesta. Jonka jälkeen maan ”vakiintuneet oikeuskäytännöt” voivat taas ylimmän valtiovallan suojeluksessa jatkua. Siten kansallisten korporaatioiden ylivalta jatkuu.

Menneisyyden paljastamisessa piilee mielestämme aina paremman huomenen siemen. Vaikkakin Supon kassakaapissa olevien Stasi - tietojen on sanottu synnyttävän turhan reposteluliemen.

EIT:n suhteen systeemi pitää saada perusominaisuuksiltaan sellaisiksi, että Suomen kielellä tehtyjen valituslupahakemusten käsittelyyn eivät saa osallistua Suomen valtion virkamiehet, kuten ei myöskään Suomen valtion ihmisoikeustuomari Päivi Hirvelä.

Oman valituslupahakemuksensa paperit pitää saada katsottavaksi Suomeen taikka ne pitää voida olla nähtävissä sähköisessä muodossa suojatun internet-yhteyden kautta.

Paras ratkaisu olisi tietysti se, että Suomen kielellä tehdyt valituslupahakemukset käännetään virallisesti hyväksyttyjen kääntäjien toimesta ja niistä saadaan siten molemmille osapuolille identtiset kopiot.


BLUFFAAKO KKO:N PRESIDENTTI PAULIINE KOSKELO SITTENKIN?

"Oikeusturvapolitiikan lähtökohdat ovat selvät, tai ainakin niiden pitäisi olla. Oikeusturva ei ole pelkkä tavoite, joka voi joustaa poliittisten ja taloudellisten suhdanteiden mukaan. Sen järjestäminen on valtioelimiä oikeudellisesti sitova velvoite.

Pääsy riippumattomaan tuomioistuimeen ja oikeudenmukainen oikeudenkäynti kohtuullisessa ajassa on perusoikeus.

Miksi oikeusturvalla on tällainen status?

Koska oikeusturva on alussa kuvatuin tavoin olennainen osa sitä perustaa, jolla yhteiskunnallinen ja taloudellinen järjestelmämme lepää.

Toteutuakseen tämä perusoikeus edellyttää kokonaisen järjestelmän ylläpitoa: yksilön perusoikeudesta seuraa vaativa systeemivelvoite.

Tämä on usein todettu Euroopan ihmisoikeussopimuksen oikeusturva-
artiklan soveltamiskäytännössä.

Ihmisoikeustuomioistuin ei tosin voi pakottaa valtioita järjestelmänsä korjaamiseen.

Se voi vain velvoittaa taloudellisiin hyvityksiin. Maan maine oikeusvaltiona kuitenkin kärsii erityisesti sellaisista langettavista tuomioista, jotka ovat osoitus järjestelmän puutteista.

Suomen tilanne on erityinen. Täällä ei ole vain sitouduttu ihmisoikeussopimukseen, vaan on haluttu panna paremmaksi kirjaamalla oikeusturvatakeet perusoikeutena myös omaan perustuslakiin. Tästä tehtiin yksimielinen päätös vuoden 1995 perusoikeusuudistuksessa.

Tehtiinkö se tositarkoituksella vai sittenkin lähinnä hyvien vaikutelmien toivossa?

Kysymys on ajankohtainen, sillä etenkään resurssipäätöksissä ei ole pantu painoa sille, että pitäisi myös käytännössä varmistaa oikeuslaitoksen edellytykset tarjota se oikeusturvan taso, johon on sitouduttu.

Perustuslaki bluffin välineenä on huono idea. Varsinkaan Suomen kaltaiselle maalle se ei sovi. Vaativa, ankarasti tulkittu perustuslaki ja alimitoitettu järjestelmä sen toteuttamiseen ovat kestämätön yhdistelmä."


Lähde: OP - ryhmän (taustalla mm. Pohjola ja Ilmarinen) talousjulkaisu Chydenius 3/2006


MENNEISYYDEN HAUTAJAISET – TULEVAISUUDEN AVAJAISET?

Toisaalta näin EU-vaalien alla on hyvä saattaa Euroopan komission Suomen edustuston ystävällisellä avustuksella kaikille kansalaisille tiedoksi ne Euroopan unionin mahdollistamat oikeustoimikeinot, joita yksittäinen kansalainen tai esimerkiksi potilasryhmä voi nostaa Suomen valtiota vastaan.

Valitettavasti Euroopan Neuvoston alaisen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Suomen valtiolle langettamilla tuomioilla ei ole ollut mielestämme mitään vaikuttavuutta Suomen tilanteisiin. Varsinkin, jos tarkasteluun otetaan vakuutusoikeudellinen tuomioistuinjärjestelmä.


ENTISTÄ AKTIIVISEMPAA KANSALAISTEN MONITOROINTIA TARVITAAN

Vai tuleeko Suomen DDR-pohjainen (= Delay, Deny, Refuse) tuomioistuinjärjestelmä kaikessa hiljaisuudessa ja koko karmeudessaan Euroopan unionin jäsenmaista rakenteilla olevan liittovaltion yhdeksi perusdirektiiviksi?

Tästä linkistä voit siirtyä tutustumaan Finlexistä avoimesti löytyviin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen antamien päätöksien tiivistelmiin:


http://www.finlex.fi/fi/oikeus/eurooppa/feit/


”Onko olemassa neljäs tie?” - pohdinnoin
Oikeusturvan VOLF - työryhmä


* * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *

- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -


Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

* * * *

- Kaikki kirjoituksemma linkit ovat julkaisun hetkellä toiminnassa -

 

Tunnisteet: , , , , ,

0 Comments:

Lähetä kommentti

Links to this post:

Luo linkki

<< Home