perjantaina, helmikuuta 08, 2013

Kooste kuluttajaparlamentista

Oikeusturvan ajankuvan historian pisin reportaasi on ollut ennen tätä > Avoin muistio vakuutusoikeudesta - , joka on kovaa ajankuvaa nyky - Suomesta.

Toivottavasti saamme erilaisista verovaroilla tai vastaavalla tavalla pakollisilla maksuilla järjestetyistä tilaisuuksista jatkossa enemmän tietoa internetiin. Tässä esimerkkinä Kuluttajaparlamentin toinen täysistunto, joka pidettiin Helsingissä 1.10.2012. Pelkkä videotallenne ei ole mielestämme riittävä, vaan tekstiksi purkaminen eli litterointi on entistä tärkeämpää. Kuten eduskunnan täysistunnoistakin tehdään.

Kevan johtajaylilääkäri Tapio Ropponen ja Tampereen yliopiston julkisoikeuden professori Raija Huhtanen: "Tuleeko kansalaisten oikeusturvaa parantaa vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuelinten päätöksenteossa?"



Kun kaikki tietää. Kaikki ymmärtää. Isojakin asiakokonaisuuksia. Varsinkin, kun kaikki pääsevät paremmin kärryille, mitä yhteisiä asioita koskevassa tilaisuudessa lopulta puhuttiin.

On myös entistä tärkeämpää huomata se, että milloin puhutaan:
* lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta - työtapaturmat ja ammattitaudit
* lakisääteisestä liikennevakuutuksesta - liikennevahingot
* lakisääteisestä työeläkevakuutuksesta - ennenaikainen työkyvyttömyys
* lakisääteinen potilasvakuutus - potilasvahingot
* vapaaehtoinen vakuutusturva - esimerkiksi matkavakuutus, sairauskuluvakuutus jne.

Tällä hetkellä julkisessa keskustelussa vakuutusala on ottanut strategiakseen puhua työeläkevakuutuksesta, jossa kolmelle neljästä hakijoista myönnetään aina työkyvyttömyyseläke eikä ongelmia siten ole...

Tällä hetkellä liikkeellä olevan tiedon mukaan kaikki pitkään tiedossa olleet epäkohdat ja perustuslain vastaisuudet ovat ratkeamassa! Vieläpä kerralla. Jatkossa vain vakuutuslääkäri voi ottaa kantaa huom! termi > työkyvyttömyyteen!


Menossa ovat  ainakin seuraavanlaiset lakisääteisen vakuutus- ja sosiaaliturvan alueille osuvat hankkeet, jotka pitäisikin saada julkiseen ja kaikille avoimeen seurantaan:
- valtioneuvoston hankerekisteri (HARE) on lopetettu äkillisesti
> osa hankkeista löytyy osoitteessa http://valtioneuvosto.fi/hankkeet
- alla olevat linkit hankenumeroihin korjattu ja ohjattu uudelleen 31.3.2016
 > Suomi 2017
blogin artikkeleihin

1.
Vakuutuslääkärijärjestelmän läpivalaisu - STM
 
Hankenumero: STM091:00/2012

- ministeri Risikon työryhmä
- käynnistynyt vuoden 2012 syksyllä
- katso Oikeusturvan ajankuvan reportaasi:
> Vakuutuslääkärijärjestelmän läpivalaisu jatkuu -

2.
Tapaturma- ja ammattitautilain uudistaminen - STM
 
Hankenumero: STM114:00/2009

- TAU työryhmä
- käynnistynyt vuonna 2007
- ryhmän vetäjä vaihtunut
- katso Oikeusturvan ajankuvan reportaasi:
> Etujärjestöt ja vallan kolmijako-oppi -

3.
Vakuutusoikeuden toiminnan kehittäminen - OM
 
Hankenumero: OM016:00/2008

- ollut vireillä jo vuodesta 2006

- ensimmäisen asteen lautakunnat stm:n alaisuudessa
- katso Oikeusturvan ajankuvan reportaasi:
  > Vakuutusoikeuden toiminnan kehittäminen -

Ilman maksimaalista julkisuutta ja koordinointia tiedossa olevia epäkohtia ei tulla koskaan paikallistamaan, korjaamaan ja korvaamaan. Entisiäkään ei olla vielä tunnustettu! Siis virallisen Suomen taholta.

Tästä nyt seuraavalta nauhalta purusta erityiskiitokset Kukkosen Artolle. Tekstiin tehdyt keltavoinnit Oikeusturvan VOLF-työryhmän, joka kantaa myös esillenostosta täyden poliittisen vastuun. Olkaa hyvät.


"Vain yhdessä toimien olemme enemmän" - terveisin
Oikeusturvan VOLF - työryhmä


* * * *




Kuluttajaparlamentti 1.10.2012:
Keskipäivän istunto litteroituna eli tekstiksi purettuna kaikkien saataville:

Kello 12.15 - 13.15
Kansalaisten oikeusturvaa käsittelevän kysymyksen väittely

puolustaja:
Tampereen yliopiston julkisoikeuden professori Raija Huhtanen
vastustaja: Kevan johtajaylilääkäri Tapio Ropponen
kysymyksen puheenvuorot
kysymyksen äänestys

Keskustelussa:
Tuleeko kansalaisten oikeusturvaa parantaa vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuelinten päätöksenteossa?


HUOM!
- täyden poliittisen vastuun, mahdollisista kirjaamisvirheistä nauhalta purusta, kantaa legendaarinen Oikeusturvan VOLF – työryhmä.

Arajärvi:
Jatkamme parlamentin kokousta ja ensimmäisenä meillä on kansanedustaja Arja Juvonen esittämässä sosiaali- ja terveysvaliokunnan tervehdyksen. Ole hyvä.

Arja Juvonen:
Oikein hyvää päivää teille kaikille tänne kuluttaja parlamenttiin ja kiitos siitä että olen saanut tulla tänne teidän seuraanne tuomaan tervehdyksen sosiaali- ja terveys valiokunnalta. Eli, olen Arja Juvonen, ensimmäisen kauden kansanedustaja, Espoosta perussuomalaisten eduskuntaryhmästä ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen.

Teillä on ollut täällä jo tiukka aamupäivä ja kun katselen noita kysymyksia, niin siinä on jotain sellaista, kerron teille mitä meillä on tuolla valiokunnassa on parasta aikaa puheen alla ja tulossa nyt Lokakuussa käsittelyyn hallituksen esityksiä.


Eli, meillä on aika vähän loppujenlopuksi sosiaali- ja terveysvaliokunnassa kuluttajiin liittyviä asioita käsittelyssä. Yksi sellainen mainittava, jonka olette varmasti  kaikki huomanneet on tämä tupakkalain muutos, joka vuoden alusta astui voimaan ja se tiukenti tupakkatuotteiden esilläoloa tavarataloissa ja kaupoissa ja vähittäismyynnissä eli se on ollut sellainen silmiinpistävä asia mitä valiokunnasta on tullut.

Se, mitä meillä on valiokunnassa myös käsittelyssä syksyllä on lääkedirektiivi, ja sen tarkoitus on lääkelain muutos, jolla pyritään varmistamaan lääketurvallisuutta, eli lääkkeet ovet kuluttajaa varten ja kaikki me niitä käytämme ja lääkkeiden pitäisi olla turvallisia ja niistä pitäisi olla tietoa haittavaikutuksista ja kaikesta muusta niin meillä kuin viranomaisilla. Lääkedirektiivin tarkoitus on juuri tiukentää säännöksiä sillä tavalla että kaikki olisi turvallisempaa.

Ja sitten on tulossa myös tälläinen lääkeväärennös direktiivi, jonka tarkoituksena on sitten estää väärennettyjen lääkkeiden markkinoille tuloa, ett tääkin on kummallinen asia, että erilaisia mahdollisuuksia on ja esm. netin kautta pystytään tilaamaan lääkkeitä, eikä me tiedetä, mikä on niiden alkuperä.

Syksyllä annettavaksi on ilmoitettu myös tämä alkoholiasia ja alkoholi lainsäädännön muuttaminen mainonnan osalta ja siitä te olette täällä tänä aamuna keskustelleet ja varmasti teilla on ollut hyvät ja tiukatkin keskustelut täällä ja kyllähän me kaikki tiedämme sen mistä on kysymys tässä alkoholilainsäädännön muuttamisessa, elikkä sillä halutaan suojella ja turvata niin kansalaisia kuin myös nuoria
( kirjoittajan huomio: Eivätkö nuoret ole kansalaisia?) lähinnä alkoholin mainonnan vaikuttavuudelta, koska nuoret ovat hyvin herkässä iässä ja alttiita kaikelle sille mitä televisiosta ja radiosta kuuluu.

Ja lain tarkoitus on tiukentaa radiomainontaa, televisiomainontaa, myyntiä ja myös tällaisia tarjouspakettimyyntiä, jollaisia joskus nähdään tuolla kaupoissa. Ja nää on tosiaan semmoisia asioita, että nämä tulevat tänä syksynä meille käsittelyyn ja kovasti ollaan saatu palautetta, mun piti ottaa tuolta huoneesta mukaan, olin saanut postikortin joltakin nuorelta, liittyen tähän alkoholilainsäädännön muuttamiseen, missä hän toivotti kovasti onnea ja toi omia näkemyksiä esille, minkä vuoksi hänen mielestä tämä lainsäädäntö olisi tarpeellinen tiukentaa.


Valiokunnan tervehdys oli tässä, toivotan teille oikein hyvää päivän jatkoa ja miellyttäviä mukavia keskusteluja ja valiokunnassa työskennellään ja sitten tiedotetaan ja kerrotaan mitä kaikkea tulee ja eduskunnan istunnossa sitten lopulta päätetään. Kiitoksia.

Arajärvi:
Kiitoksia kansanedustaja Juvonen.

Nyt siirrymme esityslistamme toiseen kysymykseen, tuleeko kansalaisten oikeusturvaa parantaa vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuelinten päätöksenteossa. Tietysti juristi minussa pakottaa sanomaan että, voiko kukaan vastustaa oikeusturvan parantamista mutta tietysti voidaan kysyä että, millä menetelmällä.

Anteeksi tämä epäasiallinen huomautus jota puhemiehen ei pitäisi tehdä. Ja meillä on tavallaan 4 alakohtaa, kuten sieltä näkyy
1)    Muutoksen hakijan asemasta.
2)    Kirjallisen käsittelyn täydentämisen suhteen. Vakuutusyhtiöiden ja päätöksentekoon osallistuvan erikoistuneen asiantuntijalääkärin osuudesta.
3)    Päätösten perustelemisesta ja sitten
4)    Päätöksentekijöiden tai ennen kaikkea tässä tapauksessa lääkäreiden sidonnaisuuksista.

Ja väittelijöinä tässä kysymyksessä ovat Tampereen yliopiston julkisoikeuden professori Raija Huhtanen ja Kevan johtaja ylilääkäri Tapio Ropponen, olkaa hyvä.

Raija Huhtanen:
Kiitoksia arvoisa puheenjohtaja ja arvoisa kanssaväittelijä ja hyvät parlamentin jäsenet. En nyt ole ihan varma näitä alakohtia, joita puheenjohtaja luetteli että kun ei oo ollu mulla tiedossa että, toivottavasti puheenvuoro liittyy niihin.

Vakuutusyhtiöt ja muutoksenhakuelimet käsittelevät ihmisten ja perheiden kannalta hyvin tärkeitä asioita heidän jokapäiväiseen toimeentuloonsa liittyviä asioita. Vakuutusyhtiöillä tässä tapauksessa tarkoitetaan lähinnä niitä vakuutusyhtiöitä, jotka käsittelee lakisääteiseen sosiaalivakuutukseen liittyviä asioita, kuten eläkkeitä, sairauspäivärahoja, tapaturmakorvauksia ja vanhempain etuuksia jne.

Muutoksenhakuelimet ovat sitten niitä, joille yksityiset ihmiset voivat valittaa jos ovat tyytymättömiä vakuutusyhtiön päätöksiin ja muutoksenhakuelimet käsittelevät näiden valitusten johdosta näitä samoja asioita. Näillä jokapäiväiseen toimeentuloon liittyvillä asioilla, jos oikeudellisesti asiaa katsotaan, niin yhteys sosiaalisiin perus- ja ihmisoikeuksiin.

Perustuslaissa säädetään siitä että jokaisella tulee olla lain nojalla oikeus perustoimeentulon turvaan, esimerkiksi työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden aikana, samoin kuin lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.

Asiat ovat siis mitä tärkeimpiä ihmisten elämän kannalta ja samalla voi sanoa että tällaisissa asioissa oikeusturvalla on tietenkin myöskin suuri merkitys. Oikeusturvalla tarkoitetaan sellaisia asioita, kuten jokaisen oikeutta saada oma asiansa käsitellyksi vakuutusyhtiössä, vakuutuslaitoksessa asianmukaisesti, esimerkiksi yhdenvertaisesti, puolueettomasti ja myös joutuisasti.

Jokaisella tulee olla oikeus tulla kuulluksi omassa asiassaan, jokaisella on oikeus saada asiaansa koskeva päätös sillä tavalla että, hän ymmärtää, minkä tähden hänen asiansa on ratkaistu sillä tavalla kuin se on ratkaistu.


Tällaisista asioista on kysymys kun oikeusturvasta puhutaan.

Ja niin kuin puheenjohtaja oikeastaan totesi niin kysymykseen, pitäisikö oikeusturvaa parantaa vakuutusyhtiöiden muutoksenhakuelinten päätöksenteossa niin, kysymykseen on alustavasti helppo vastata kyllä, koska oikeusturvahan ei tule koskaan valmiiksi.

Oikeusturvaa täytyy parantaa aina ja kaikkialla.

Mutta miten sitten perusteltaisiin sitä että erityisesti ehkä nyt näissä asioissa oikeusturva kaipaa parantamista. Sitä voidaan varmaan arvioida eri suunnasta. Yksi asia on katsoa esimerkiksi vuosittain oikeusasiamiehelle tehtyjä kanteluja.

Oikeusasiamiehelle kannellaan vuosittain noin 300 näihin asioihin, sosiaalivakuutukseen liittyvää kantelua tulee eduskunnan oikeusasiamiehelle vuosittain ja niissä kannellaan työkyvyttömyyseläkkeistä, sairausvakuutuskorvauksista, asumistukiasioista jne.

Erityisiä tyytymättömyyden kohteita näissä oikeusasiamiehelle tulleissa kanteluissa ovat sellaiset ratkaisut, joihin vakuutusyhtiöissä, muutoksenhakuelimissä on päätöksentekoon osallistunut asiantuntijalääkäreitä ja joissa nää päätökset poikkeaa, ovat siis hakijalle kielteisiä ja joissa sitten tämä hakijan oma hoitava lääkäri on ikään kuin arvioinut asian toisin, myönteisemmin kuin näissä päätöksentekoelimissä, muutoksenhakuelimissä nää asiantuntijalääkärit, jotka ovat päätyneet kielteisiin kantoihin. Tää on iso ryhmä, joista kannellaan.

Toinen mihin tää tyytymättömyys kanteluiden perusteella kohdistuu on tällaiset ns. hyvään hallintoon liittyvät asiat kuten, että asiat on käsitelty hitaasti, palveluperiaatetta ei ole noudatettu täysimääräisesti, neuvonta- ja tiedottamisvelvollisuus on laiminlyöty, päätökset on perusteltu puolueellisesti.

Arajärvi:
Aika alkaa olla täys. Ole hyvä

Tapio Ropponen:

Arvoisa puheenjohtaja, arvoisa vastaväittäjä, hyvät naiset ja herrat.

Ensin sidonnaisuuteni, koska lääkäreillä on tapana ilmoittaa lähtiessään luennoimaan tai kirjoittamaan jotakin asiaa.

Olen Kevan johtaja, ylilääkäri, samalla toimin asiantuntijalääkärinä Eläke Fenniassa mutta jos on sama tapaus käsittelyssä molemmissa niinku laitoksissa, niin jäävään itseni.


Sitten olen Invalidisäätiön hallituksen jäsen, sitten Suomen teollisuuslääketieteen ristimissäätiön puheenjohtaja ja vuoden vaihteessa entinen vakuutuslääkärien yhdistyksen puheenjohtaja.

Aloittaisin tämän ihan lyhyesti tarinalla.

Katselin erästä lausuntoa, jossa eka oli työkyvyttömyys eläkelausunto ja sama ihminen oli hakenut viittä vuotta aikaisemmin työkyvyttömyyseläkettä ja tässä oli sama lääkäri kirjoittamassa tätä lausuntoa. Hän oli saanut, tämä hakija, viisi vuotta sitten hylkäävän päätöksen ja ollut viisi vuotta sen jälkeen töissä.

Ja tämä lausunnon kirjoittava lääkäri aloitti tämän uuden lausunnon, ”kuten jo viisi vuotta sitten totesin, että hakija on työkyvytön. Tämä on prosessi, joka täytyy lähteä työpaikoilta, työolosuhteista, siitä ennakoivasta osaamisen kouluttamisesta, työtehtävien hallinnasta jne.

Eli, työpaikkatasolla täytyy tehdä toimenpiteitä, sen jälkeen täytyy tehdä toimenpiteitä jos sairaus, vika tai vamma aiheuttaa sen että ihmisen työ- ja toimintakyky on alentunut.

Siellä työterveyshuollossa, siellä täytyy tehdä tämän päivän lääketieteelliset toimenpiteet hoidon osalta, siellä täytyy käyttää kaikki keinot lääketieteellisen kuntoutuksen osalta ja siellä tulee tehdä toimenpiteet ammatillisen kuntoutuksen osalta.

Tänä päivänä valitettavasti lääkäreillä on vielä sosiaalivakuutuksista huono tietous, missä sitä pitäisi jakaa. Varmasti sitä pitäisi jakaa koulutusvaiheessa, erikoistumisvaiheessa ja myös valmiille lääkäreille. Yksi yleinen asia, joka on, herättää aina hämmennystä on se että, sairaspäiväraha on, katsotaan siihen kyseiseen ammattiin tai läheisesti siihen liittyvään.

Yleinen työkyvynarvio on yleinen, jos esimerkiksi joku puuseppä on olkapään takia työkyvytön puusepän tehtävään 50v, niin häntä arvioidaan yleisen työkyvyn arvion mukaan ja sitten kun on ammatillinen julkisella sektorilla, siellä otetaan tämä ammatillisen työkyvyttömyyden käsite.

Tämä on yksi semmoinen, josta tulee erittäin paljon ongelmia ja paitsi hakijoille, mutta myös sitten eläkevakuutuslaitoksille.

Tänä päivänä on määritelty, millä lausunnoilla pitäisi tehdä, tuota, lääkärin arviot, ja ne on B- lausunto-2. Meidän tekemän tutkimuksen ja selvityksen mukaan, joka julkaistiin Lääkäri-lehdessä, vain noin 30% oli tehty B-2 lausunnoilla, muut oli tehty B-1 lausunnoissa.

Vuositasolla joudumme pyytämään lisäselvityksiä, jotta tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus hakijan kannalta toteutuisi, noin 20% uusia lausuntoja, koska lausunnot ovat sen verran huonoja että niiden pohjalle ratkaisua ei voida tehdä.

Arajärvi:
Nyt aletaan taas olemaan täydessä ajassa, joten siirtäisin puheenvuoron Raija Huhtaselle.

Raija Huhtanen:
Kiitos puheenjohtaja. Tää lääkäreitä, asiantuntijalääkäreitä kohtaan tunnettu epäluottamus näyttää olevan vuosi vuoden perään sellainen asia, johon tavallaan nää monet sosiaalivakuutuksen oikeusturvaongelmat niinkun kiteytyy.

Siitä on julkisuudessakin keskusteltu paljon.

Tällaisia asiantuntijalääkäreitä käytetään sekä ensiasteen vakuutusyhtiöissä että näissä muutoksenhakuelimissä, joita ovat erilaiset muutoksenhakulautakunnat ja sitten viimekädessä vakuutusoikeus.

Joissakin asioissa korkein oikeus toimii lisäksi mutta siellähän ei tällaisia lääkärijäseniä ole.

Jos erityisesti katsotaan näitä muutoksenhakuelimien kohdalta että, mistä siinä on kysymys. Asiaa on arvioitu vuosien ja vuosikymmenien varrella erilaisissa työryhmissä ja toimikunnissa ja pohdittu mahdollisuuksia niin kun kehittää järjestelmää sillä tavalla että ihmiset voisi siihen enemmän mutta kovin isoja ja radikaaleja uudistuksia ei ole tehty eikä oikeastaan ehdotettukaan vaan pitäydytty tässä samassa järjestelmässä.

Yksi keskeinen syy, joka näyttää aiheuttavan tätä epäluottamusta muutoksenhakuelimissä on se että siellä näissä muutoksenhakulautakunnissa ja vakuutusoikeudessa lääkärit toimii tuomioistuimen jäseninä ikään kuin sivutoimisina tuomareina näissä muutoksenhakuelimissä ja se tarkoittaa että he osallistuu näiden ratkaisujen tekemiseen siinä kuin tuomaritkin ja tämmöisissä tilanteissa lääkäreiden kannanotot jäävät tuomioistuimen neuvottelusalaisuuden piiriin.

Siitähän meillä on laissa tiukat säännökset että, tuomioistuimen sisäiset neuvottelut ovat salassa pidettäviä. Ne on salassa pidettäviä muistaakseni 80 vuotta, eli siinä on hyvin pitkä vielä tämä salassapitoaika ja nyt kun lääkärit ovat siellä jäseninä tuomioistuimissa, niin myös nämä heidän kannanottonsa kuuluu tämän neuvottelusalaisuuden piiriin, mikä tarkoittaa että yksityisellä valittajalla ei ole tietoa, hän ei voi saada tietoa, mitä nämä asiantuntijalääkärit näissä muutoksenhakuelimissä ovat esittäneet niin kuin eivät voi saada muidenkaan tuomareiden suullisista tai kirjallisista kommenteista.

Ja tää on niin ku yksi sellainen syy, mikä siellä epäluottamuksen taustalla on ja nyt nämä viimeisimmätkin muutosehdotukset, joita on tehty, niin lähtee siitä että edelleen tää järjestelmä säilytettäisiin tällaisena, vaikka siihen sitten jotain vähäisiä korjauksia tehtäis.

Kuitenkin kansainvälisesti tää järjestelmä näyttää olevan aika ainutlaatuinen et, muualla, tietyissä asioissa epäilemättä tarvitaan lääketieteellistä asiantuntemusta työkyvyttömyyseläkkeissä, tapaturma-asioissa jne ja lääketieteen asiantuntemus tuomioistuimissa on tarpeen.

Muissa maissa se näytetään hankkivan tällaisilla asiantuntijalausunnoilla, siis pyydetään ulkopuolisilta lääkäreiltä lausuntoja ja silloin kun nämä lausunnot pyydetään ulkopuolisilta lääkäreiltä, niin ne on asianosaisille annettava tiedoksi ja hänellä on oikeus niitä kommentoida.

Eli tällainen ulkopuolisilta pyydettävät lausunnot näyttää toteuttavan selvästi tämmöistä avoimuuden läpinäkyvyyden ja periaatteita siihen liittyy omat ongelmansa verrattuna tähän järjestelmään esimerkiksi ennen muuta kustannukset näyttää kasvavan. Jos mennään tämmöisiin ulkopuolisiin asiantuntijalausuntoihin, myöskin on vaara että asian käsittely pitkittyy.

Arajärvi:
Nyt katkaisisin ja siirretään Tapio Ropposelle.

Tapio Ropponen:
Kiitos puheenjohtaja.

Nyt joulukuussa 2010 Tuija Braxin esitys eduskuntaan oli tulossa mutta sitä ei sitten keritty käsitellä tätä uudistusta, jossa olisi ollut nämä asiantuntijalääkärit, joka sinänsä on ihan hyvä asia, siellä olisi säilynyt nämä lääkärit siellä niin kuin vakuutusoikeuden sisällä ja säilyttäneet tämän tuomarin aseman mutta sitten tulleet uudet nämä asiantuntijalääkärit.

Meidän näkemyksenä on siinä että, näin saatais paljon niin ku erikoisaloja mukaan tähän.

Eli, ei voi määrittää tietenkään sitä miltä erikoisaloilta saisimme vakuutusoikeuteen tuomarijäseniksi mutta sitten voidaan tavallaan sitä peittoa lisätä sillä, että nää asiantuntijalääkärit edustaa sitten myös näitä muita erikoisaloja.

On esitetty että käsittelyssä olisi aina jonkun tietyn vamman tai sairauden asiantuntijalääkäri mutta se on varmasti aika mahdoton …..monestakin syystä että jossakin lausunnossa voi olla 3-5-8 diagnoosia, pitäisikö siellä olla 8 eri asiantuntijalääkäriä paikalla ja tuota, toisaalta kun meilla on niin paljon erikoisaloja ja erityispätevyyksiä, että tää varmasti sinänsä on mahdoton.

Miten tulisi valita sitten nämä lääkärit, tämä sidonnaisuuskysymys on minun mielestä ihan tätä päivää, se on hyvin selkeätä, ne pitää aina ilmottaa, kuinka pitkään, onko se 3v taaksepäin vai kuinka pitkään mutta se on määrittelykysymys.

Kuka olisi tämä valitseva taho?

Mielestäni aika hyvä olisi taho kuitenkin tässä mukana olla stm, miksei osittain myös Valvira ja sitten esimerkiksi heidän esityksestään sitten oikeusministeriö tekisi tästä päätöksen valinnasta, keitä nämä asiantuntijalääkärit on tässä systeemissä. Syystä että tietysti stm ja siellä taholla varmasti on tietoa enemmän tästä ammattikunnasta kuin ehkä oikeusministeriön puolella.

Kaiken kaikkiaan tässä uudistuksessa on varmasti tavoiteltu vakuutusoikeuden osalta sitä että käsittely nopeutuisi, siellä tulisi kahden hengen käsittelyprosessia, jossa olisi tuomari ja lääkäri, varmasti näin hyvä asia.

Siellä on esitetty että, joissakin käsittelyissä sitten tämä työasiantuntemus jätettäisiin vähemmälle. Siinä varmasti on hyvät puolensa, että asioiden käsittely kenties nopeutuisi, toisaalta siinä on sitten varmasti se huono puoli että, työnantajan, työntekijäpuolen edustus ja se työntuntemuksen edustus jäisi näissä tapauksissa vähemmälle.

On aikalailla varmasti veteen piirretty viiva, montako asiantuntijalääkärin käsittelylausuntoa pyydettäisiin sitten vuositasolla, tässä esitettiin jotain 600 ja näin poispäin esitettiin lausunnoista myös aikalailla kiinteää palkkaa €-määräistä palkkiota, joka kuulosti kovin pieneltä ainakin lääkärin silmissä katsottuna joka verrattuna juristin palkkioihin, jotka on niin kuin kättelyssä jo paljon suuremmat mutta tuota toinen asia mikä siinä on aina että kuinka hyvin me tullaan sitten saamaan päteviä asiantuntijalääkäreitä tähän tehtävään antamaan näitä lausuntoja, koska tässä tilanteessa on taas ja jälleen kerran yksi ja ainoa joka joutuu sitten sen julkisen arvostelun kohteeksi, ja se on lääkäri.

Arajärvi:
Olisin taas vaihtamassa puheenvuoroa.

Raija Huhtanen:
Näissä vakuutusyhtiöissä ja muutoksenhakuelimissä mun käsittääkseni ainoat oikeusturvaan liittyvät ongelmat ei ole, siis kaikki oikeusturvaan liittyvät ongelmat ei liity lääkärijäseniin ja heidän asemaansa.

Nostaisin esiin nyt tässä esiin muutamia muita oikeusturvan kannalta keskeisiä kysymyksiä, joista toinen on varmaan vähintään yhtä tärkeä tällä hetkellä, on tää asioiden käsittelyaika, keskimääräinen käsittelyaika joka on myöskin, johon ovat kiinnittäneet huomiota oikeusasiamies, oikeuskansleri viime vuosina.

Muutamia vuosia taaksepäin myös EIT on antanut useita tuomiota siitä että Suomessa ylipäätänsä tuomioistuimissa mutta myös näissä toimeentuloturvaan, siis sosiaalivakuutukseen liittyvissä muutoksenhakuelimissä asioidenkäsittelyketju kestää pitkään. Nää käsittelyajat on viime vuosina saatu näissä erityismuutoksenhakulautakunnissa lyhenemään.

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntahan on ollut apulaisoikeuskanslerin seurannassa vuodesta 2008 asti, koska siellä käsittelyajat venyivät reilusti yli vuoteen.

Ne on nyt lyhentyneet sillä tavalla että ne on nyt lienee tuossa noin 10kk, keskimääräinen käsittelyaika on noin 10kk. Se ei vieläkään täytä sitä n. 6kk tavoiteaikaa, jonka esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut näille asioiden käsittelyajoille.

Muissa muutoksenhakulautakunnissa käsittelyajat on selvästi, tai on lyhyempiä n. 6-7 kk mutta se missä nämä käsittelyajat näyttää erityisen huolestuttavan pitkiltä tällä hetkellä, on vakuutusoikeus.

Siellä on viimeisempien tilastojen mukaan käsittelyaika on niinkun lähestulkoon vuosi ja jos lasketaan tämmösessä, vaikkapa jotakin sairauspäivärahaa koskevassa asiassa että, jos meillä on kaksiportainen muutoksenhaku, ja siellä yhteensä tämä käsittelyaika kestää, jos henkilö valittaa ensin sinne sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan ja sitten vakuutusoikeuteen ja jos se sitten keskimäärin kestää noin kaksi vuotta tai lähellekään sitä niin onhan se kovin pitkä aika ja kun siihen sitten luetaan se ensiasteen päätöksen teko kansaneläkelaitoksessa, joka sekin kestää kauan. Niin, tää on varmaan toinen asia.

Tälle on tehty aika paljon resursseja lisäämällä ja asioita uudelleen järjestelemällä mutta asia ei ole vieläkään kunnossa, se kaipaa selvästi parantamista, oikeusturva, tässä suhteessa. Lopuksi, ihan lyhyesti näihin muihin asioihin, jotka oikeusturvan kannalta on keskeisiä ja parantamisen tarpeessa, on tää päätösten perusteleminen, johon on viitattukin ja se koskee ehkä erityisesti näitä asioita, joissa tällä lääketieteellisellä asiantuntemuksella on merkitystä.

Jos ne päätökset perustellaan hyvin ja kunnolla niin se myöskin vähentää sitä kautta ihmisten epäluottamusta. Oikeus suulliseen käsittelyyn, joka kuuluu tämmöisissä nimenomaan muutoksenhakuelimissä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeisiin, se näissä vakuutusyhtiöistä valitettaessa, muutoksenhakulautakunnissa ja vakuutusoikeuksissa käytettävän hyvin harvoin.

Vakuutusoikeudessa viime vuosina on ollut 2 suullista käsittelyä, kun siellä kuitenkin käsitellään liki 10 000 asiaa vuodessa, niin se on äärimmäisen pieni osuus ja muutoksenhakulautakunnista ei ole tietoa. Mä yritin tutkia sitä noiden toimintakertomusten avulla mutta en löytänyt sieltä mitään tietoa siitä, kuinka paljon siellä on suullisia käsittelyjä.

Arajärvi:
Kiitoksia. Ja sitten Tapio Ropponen

Tapio Ropponen:
Tämä aikakäsittely ja yleensä lääketieteellinen käsittely täällä eläkelaitoksissa kestää varmasti tuommoista 3-7 päivää riippuen siitä, joudutaanko lisäselvityksiä pyytämään, jolloin se venyy yli 20 päivän.

Sitten jos todella mennään tänne muutoksenhakulautakuntaan, jonne tulee jotain 40 000 kpl yhteensä näitä muutoksenhakemuksia, niistä 15% muuttuu, kestää 6kk, sen jälkeen vakuutusoikeuteen, jonne tulee n. 7000 kpl ja niistä muuttuu taas se 15% eli, joku 1000 sieltä sitten saattaa tapaturmatapauksissa mennä vuositasolla, 200 sitten korkeimpaan oikeuteen, joista sitten vuositasolla on muuttunut n. 15 kpl.

Eli, kun ihminen tulee siihen tilanteeseen että hän on ollut 2 vuotta tässä prosessissa niinku mukana, niinku vastaväittäjä tässä sanoi, niin silloin jos vakuutusoikeus tekee päätöksen että, olette työkykyinen, niin tämä ihminenhän varmasti hyppää yläilmoihin ja toteaa ja palaa töihin tai lähtee hyvin innokkaana työtä hakemaan.

Näinhän se ei tietenkään ole, eli kyllä meidän täytyy tähän koko prosessiin saada se muutos, niin että meillä jokaisessa kohdasta tulee niitä tilanteita, jossa me joudumme hylkäämään, on se sitten muutoksenhakulautakunta, on se sitten perustasolla siellä vakuutusyhtiössä tai vakuutuslaitoksessa.

Lausuntojen perustelut on tärkeitä.

Kevassa kävi muun muassa eduskunnan oikeusasiamies ja ei hänellä ollut huomautettavaa näistä lausunnoista mutta aina on se tarve niitten lausuntojen perusteluja parantaa.

Koskaan me emme pääse siinä täydellisyyteen, koska ne asiat ovat niin moninaisia mutta hakijalle erittäin tärkeitä, että siinä varmasti tässä prosessissa pyritään parempaan lopputulokseen.

Kaiken kaikkiaan tässä prosessissa on tehty tietynlaista vastakkaisasettelua.

Puhutaan hoitavasta lääkäristä, puhutaan vakuutuslääkäristä.

Minä puhuisin mieluummin lausunnonantajalääkäristä kuin vakuutuslääkäristä, syystä että meillä keskimäärin yhdessä hakemuksessa on 4 lausuntoa 4 B-lausuntoa.

Kuka näistä sitten on se hoitava lääkäri, eli puhutaan mieluummin lausunnonantavasta lääkäristä, jolloin tuota, ollaan niin ku oikeammilla raiteilla. Yhteistyötä laitosten lääkäreiden ja näiden lausunnon antajalääkärien välillä on tarpeen lisätä.

Tästä on yksi hyvä prosessi tänä päivänä käynnissä tämän 90 päivän- säännön mukaan. Tela on järjestänyt Road-Shown 25 sairaanhoitopiirillä ja sitten on myös Kela käynyt yhdessä työterveyslaitoksen kanssa työterveyshuollot läpi.

Eli, jos henkilökohtaisesti saisin päättää tässä tasavallassa, toimintakykyä arvioisi erikoissairaanhoito, työkykyä arvioisi työterveyshoito ja työkyvyttömyyttä arvioisi eläkevakuutuslaitos.

Aina pitää muistaa että, eläkevakuutuslaitoksessa tai muutoksenhakulautakunnassa tai vakuutusoikeudessa lääkäri ei tee näitä päätöksiä, hän antaa siellä asiantuntijalausunnon ja on yhtenä jäsenenä näitä asioita ratkomassa. Nämä on hyvin monen ammattihenkilön yhteistyönä tekemiä päätöksiä.

Arajärvi:
Kiitoksia. Näin on väittelijöiden alkudebaatti käyty läpi. Siirrymme puheenvuoro osuuteen ja ensimmäisenä on järjestöpuheenvuoro  ASBA asbestialtistuneiden liitto ry,llä

ASBA:
Kiitoksia puheenjohtaja ja hyvä yleisö molemmat väittelijöiden osapuolet toivat paljon asioita esille, joita oli tarkoitus ottaa esille mutta se salassapito tulee ensimmäisenä mieleen siinä mielessä että, asiasta joka pidetään salassa, ei pysty saamaan muutosta valituksella, koska siellä pitää olla jotain uutta niinkun mennään seuraavaan portaaseen ja jotta valitus otetaan huomioon. Mut sitten ite lääkäreistä.

Heillä on oma sisäinen koulutusjärjestelmä, jossa he ite hyväksyy vakuutuslääkärit ja se tarkoittaa sitä että, täytyy olla lääkäriliiton jäsen, joka on syrjivä, muut ei sinne kelpaa.

Koulutusjärjestelmä on sisäinen, sen on todennut sosiaali- ja terveysvaliokuntaja eduskunnan laki- ja muutosasioissa ja on esittänyt että se pitäisi saada jonkun ministeriön valvontaan, mihin se kuuluu. Ja tää, niinku esille on tullut, tää koskee suurinta osaa Suomen kansaa tää asia.

Sitten kun täyttää 80v, niin sitten ei enää anneta vakuutuksia, siinä vaiheessa raukeaa. Mutta sitten ite tähän lakiin, Sitä on muutettu 89 kertaa kuluttajan/ vakuutetun kannalta huonosti.

Siellä on muuttamatta ainoastaan yksi ainoa laki on alkuperäisestä jäljellä. 62- pykälä ja aina on, niin kuin sanoin, huonompaan suuntaan kuluttajan/ vakuutetun kannalta.


Mä esittäisin että se nostettais hihat ylös ja alettais töihin,,,,,, muut parannusten saamiseksi asioihin nyt kun siellä on yksi lakimuutos menossa eduskunnassa, joka keskeytyi eduskunnan vaihdon takia, se liitettäis siihen ja katottais, miten mennään ja katotaan nimenomaan kuluttajan/ vakuutetun kannalta ja sitten lisättäis siihen myöskin ns. nanopartikkelit, joista tässävaiheessa on tullut hälyyttäviä tietoja eläinkokeissa.

Ne on huomattavasti vaarallisempia kuin asbesti on tänä päivänä. Se täytyy myöskin huomioida siellä.

Arajärvi:
Aika alkaa olla täysi. Kiitoksia. Seuraavana järjestöpuheenvuoron käyttää  Hengitysliitto.

Hengitysliitto Tarja Pajunen:
Arvoisa puhemies, kuluttaja parlamentin jäsenet ja osallistujat. Olen Tarja Pajunen ja tulen Hengitysliitosta.

Kansalaisen oikeusturvan kannalta on tärkeää tietää oikeutensa, osata vaatia niiden toteutumista ja pystyä vaikuttamaan silloin kun tuntee että oikeuksia rikotaan. Näin määriteltynä kansalaisen oikeusturvaa uhkaavat sosiaaliturvan muutoksenhaussa seuraavat tekijät.

Muutoksenhaun monimutkaisuus ja pitkäkesto, käytetyn kielen vaikea selkoisuus ja päätösten huonosti perusteleminen sekä läpinäkyvyyden puute.


Puheenvuoroni perustuu niihin kokemuksiini, joita olen saanut lähes 10v työssäni liitossa sosiaali- ja terveysturvan asiantuntijana.

Ihmiset kääntyvät minun puoleeni usein miten silloin kun asiat ovat menneet jo solmuun. kun palvelujärjestelmistä ei saa apua tai tukea ja omat voimat rupeavat ehtymään. Ongelmat ovat varsin monimuotoisia, mutkikkaita.

Ne saattavat vaihdella astmalapsen päivähoidosta, koulusta ja kuljetuksista aina ammattitauteihin ja kuolemantapauksiin ja suunnilleen kaikkea niitten väliltä.

Koska sosiaaliturva tulisi olla kaikkien, myös vähemmän koulutusta saaneiden ja erityisesti vaikeuksissa olevien tai hätää kärsivien saatavilla sen tarjoamien etujen pitäisi lähtökohtaisesti olla selkeitä ja jokaisen ymmärrettävissä.

Tämän vuoksi on vaikea tajuta että palvelujen ja etujen tarjoajia on niin lukuisia ja lisäksi kaikkien niiden tekemistä päätöksistä voi joutua hakemaan muutosta hyvinkin erilaista reittiä.


Ja tästä esimerkkinä Kela, vakuutusyhtiö, työeläkelaitos, terveydenhuollon ja sosiaalitoimen ratkaisut, joilla kaikilla on erilaiset muutoksenhaut. Jos onnistuu löytämään oikean valitus- tai muutoksenhakuinstanssin, on syytä varautua pitkään ja piinaavaan odotukseen. Käytännössä ainakin vuoteen joskus jopa useampaankin.

Esimerkkinä voin kertoa kosteusvaurioille ja homeelle altistuneen lastenhoitajan, joka on saanut astmadiagnoosin –93, ammattitautidiagnoosin ensin 2005, sitten 2008, sairastellut runsaasti vuodesta –98 ollut pitkiä aikoja pois työstä vuodesta 2000 sairaslomilla ja kaytönnössä työkyvyttömänä vuodesta 2009, käynyt läpi kymmeniä lääkärintarkastuksia, parikymmentä valitusta ja muuta muutoksenhakua ja sai kuntoutuspäätöksen vuonna 2012 ja on ollut jatkuvasti erittäin sairas.

Vakuutusyhtiö on ollut kokoajan sitä mieltä että henkilömme voi työskennellä alttiisteettomissa työtiloissa.

Minulla on keskeiset kopiot, eivätkä ne mahdu yhteen mappiin. Tämä on ääriesimerkki mutta usean vuoden käsittely- ja odotusajat eivät ole mitenkään poikkeuksellisia. Millä muulla palveluyhteiskunnan sektorilla suvattaisiin tällaisia odotusaikoja?


Kun meillä on jo terveydenhuollossa hoidon pääsyyn säädetty takuuaika, olisiko sellaisen saaminen myös muutoksenhakuluokista. Meillä on laki oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä mutta se ei koske sosiaaliturva- asioita.

Voisiko perusoikeuksien saannin viivästymisestä saada hyvitystä?

Sosiaaliturvan muutoksenhaun asiakirjoissa yhdistyy kaksi jo sinänsä itsenäistä tieteen alaa.

Arajärvi:
Aika alkaa olla täysi.

Hengitysliitto Tarja Pajunen:
Harmillista.

Arajärvi:
Seuraavaan puhujaan, joka on Suomen Potilasliitto.

Suomen potilasliitto:
Arvoisa kuluttaja parlamentin puheenjohtaja, hyvät kuulijat.

Sosiaali- ja terveys ministeri Paula Risikko järjesti kesällä ja syksyllä 2012 keskustelutilaisuuksia vakuutusjärjestelmästä.

Tilaisuuksissa on keskusteltu siitä, kuinka vakuutusjärjestelmää voisi kehittää läpinäkyvyyden ja luottamuksen lisäämiseksi ja tietoni mukaan keskustelut jatkuvat edelleen.

Otan mukaan yhden asian eli, työkyvyn arvion, jota katson potilaan ja voin sanoa kansalaisen näkökulmasta.

Potilasliittoon tehtyjen yhteydenottojen perusteella voidaan päätellä ainakin mutu tuntumalla, kansalaisilla on jopa sellainen käsitys että, kielteisiä päätöksiä tehdään taloudellisin perusteiden mukaan, muttei lääketieteellisten. Ymmärrettävästi tällainen asiantila murentaa uskoa paitsi eläketurvaan myös oikeusturvaan Suomessa.


Vaikka lukumääräisesti tällainen tilanne olisi vain pienellä osalla työkyvyttömyyseläkettä hakevilla potilailla, on sillä vaikutusta laajemminkin mielipide- ja asenne ilmastoon.

Välittömänä syynä tällaiseen epäluottamukseen on tietenkin se että, potilas asioi häntä tutkivan- ja hoitavan lääkärin luona. Potilas saa tämän hoitavan lääkärin ammattitaidolla laatiman todistuksen ja sitten koskaan potilasta näkemättä toinen lääkäri antaa kirjoituspöytänsä äärestä kielteisen päätöksen. Näin kansalaiset ajattelevat.

Kansalliseen oikeustajuun ei kerta kaikkiaan sovi sellainen asiantila, jossa ehkä rumasti sanottuna byrokraatti pyörtää kokonaan hoitavan lääkärin lausunnon, ja tää on kansalaisten mielipide.

Toki hoitava lääkäri lausuu mutta vakuutuslääkäri päättää.

Luonnollisesti Potilasliitto on osallistunut erilaisilla foorumeilla ja tilaisuuksissa asian asian problematiikan käsittelyyn ja on ymmärrettävää että, kysymys on erittäin monisyisestä asiasta.

Kuitenkin epäkohtana voi pitää tilannetta, jossa arvioita ja päätöksiä tekevät lääkärit, jotka ovat palkkasuhteessa eläkkeenmaksajaan. Sama ongelmahan toistuu myöhemmin kun potilas mahdollisesti vie asiansa vakuutusoikeuteen. Myös siellä saattaa toimia lääkäreitä, jotka ovat suhteessa vakuutuslaitokseen.

Tässäkin keskustelussa on tongittu näitä.

Olisiko irrallisia, riippumattomia toimijoita mahdollisesti tulevaisuudessa,,,,,,,,,, joka toimii vakuutusasioiden suhteen puolueettoman asiantuntijan. Se on monisyinen kysymys ja ehkä kalliskin ratkaisu.

Työkyvyttömyyspäätöksiä antavien lääkärien on oltava vakuutusyhtiöistä riippumattomia ja valmiina sekä konsultoimaan potilaan hoitanutta lääkäriä, tämä on äärimmäisen tärkeä ja kohtaamaan jopa itse potilaan. Kiitos.

Arajärvi:
Kiitoksia. ja seuraavan varatun ja ennakkoon valmistellun puheenvuoron käyttää Aivoliitto.

Aivoliitto ry:
Kiitos herra puhemies, arvoisat kuluttaja parlamentin osanottajat, hyvät kuulijat.

Mitä tekisit, jos huomenna et pystyisi enää puhumaan. Tällä viikolla vietetään puhevammaisten viikkoa ja esimerkiksi Helsingissä on lauantaina yleisötilaisuus Narinkkatorilla.

Vuosittain noin 25 000 suomalaista sairastaa jonkinasteisen aivoverenkierron häiriön. Monissa tapauksissa sairaus vie puhekyvyn, jonka palautuminen riippuu kuntoutumisesta ja kuntoutuksesta. Aivoliiton teemana ensi vuonna on Aktiivinen arki ja liiton toiminnan painoalueet ovat liiton edustamien ryhmien tunnettavuus, näkyvyys sekä osallisuuden tukeminen.

Aivoliitto, Suomen diabetesliitto sekä Suomen sydänliitto antoivat syyskuun alussa yhteisen lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle hallituksen esityksestä laiksi sairasvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta.

Tässä lausunnossa todetaan mm. seuraavaa. OECD-maiden terveydenhuollon oikeudenmukaisuutta käsittelevässä aineistossa Suomi jää viimeisimmäksi jäsenmaiden keskuudessa mitattaessa lääkärikäyntien määrää tuloryhmittäin oikeudenmukaisuusindeksin avulla.

Eriarvoisuus on myös alati kasvanut, mikä näkyy esm. 4-5 kertaisena erona estettävissä olevassa kuolleisuudessa alimman ja ylimmän tuloryhmän välillä. Sama ero oli 1990- luvun alussa 2½ kertainen.

Eli lähestyn käsiteltävänä olevaa kysymystä lähinnä nimenomaan osallisuuden tukemisen, yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta, miten oikeusturva Suomessa toteutuu.

Toteutuuko se tasapuolisesti, oikeudenmukaisesti ja joutuisasti, vai onko niin että jotkut ovat tasa-arvoisempia kuin toiset. Miten oikeusturva toteutuisi sinun kohdallasi hyvä kuulija, jos et huomenna enää pystyisi puhumaan. Kansalaisen on kyettävä pystyä luottamaan että, hänen oikeusturvansa toteutuu ja hänen asiansa tulevat hoidetuiksi yhdenvertaisesti, oikeudenmukaisesti ja joutuisasti. Tästä syystä kannatan pohjaesitystä. Kiitos.

Arajärvi:
Kiitoksia. Ja nyt olisi väittelijöillä mahdollisuus kommentoida käytettyjä puheenvuoroja. Raija Hukkanen aloittaa. Ole hyvä.

Raija Hukkanen:
Kiitos puheenjohtaja. Ihan joitakin kommentteja hengitysliiton puheenvuorossa tuli esille tämä että tämä nykyinen laki, joka koskee siis oikeudenkäynnin viivästymisestä maksettavaa hyvitystä niin sehän ei tosiasiassa nykyään koske näitä sosiaalivakuutuksen muutoksenhakuelimissä olevia eikä vakuutusoikeutta eikä koko ns. hallintolainkäytönjärjestelmää mutta sitä koskeva muutosesitys on par.aikaa eduskunnan käsiteltävänä.

Siitä on siis tämän syksyn aikana annettu hallituksen esitys eduskunnalle ja se lienee, on siellä valiokuntakäsittelyssä ja jos (IF) se laki hyväksytään niin sen myötä tää hyvitysmahdollisuus tulisi koskemaan myös näitä muutoksenhakulautakunnissa että vakuutusoikeudessa käsiteltäviä asioita.

Idea on siis että jos tällainen oikeudenkäynti viivästyy niin siitä täytyy maksaa kohtuullinen hyvitys.

Mikä on viivästystä ja mikä on kohtuullinen hyvitys on sitten kysymys sinänsä mutta tää pulma on todennäköisesti korjaantumassa.

Sitten tota, samaa mieltä olen tästä lainsäädännön monimutkaisuudesta ja myöskin muutoksenhakujärjestelmän monimutkaisuudesta että, se on sinänsä oikeusturvaongelma. ilman muuta se on ja erityisesti näissä asioissa.

Siihen ei vaan valitettavasti ole sellaista viisastenkiveä löytynyt.

Siitä on ollut monenlaista selvitystä ja työryhmää, jotka on pyrkinet tällaiseen yksinkertaistamiseen, mutta valitettavasti se työ ei ole kantanut kovin hyvää hedelmää.

Joskin jonkin verran järjestelmää on pystytty selkeyttämään. Sidonnaisuuksista ilmoittaminen niin, sitä täällä aikaisemmin jo kommentoitiinkin. Siis nykyisin vakinaisilla tuomareilla on velvollisuus ilmoitta sidonnaisuuksistaan ennen nimitystä ja sitten jos niissä tapahtuu muutoksia nimityksen jälkeenkin.

Tämä velvollisuus EI KOSKE näitä SIVUTOIMISIA TUOMAREITA, KUTEN LÄÄKÄRIJÄSENIÄ VAKUUTUSOIKEUDESSA Tai ym. ja se oli eduskunnassa niinku todettiin ja se raukesi uusien vaalien takia mutta voisi olettaa että oikeusministeriö kohtalaisen nopeasti toisi sen asian uudelleen eduskunnan käsiteltäväksi, koska ilman muuta olisi järkevää ja niin kuin vastaväittäjäkin täällä totesi niin että, se velvollisuus ilmoittaa näistä sidonnaisuuksista tulisi koskemaan myöskin esm. näitä sivutoimisia lääkärijäseniä.


Arajärvi:
Kiitoksia. Ja Tapio Ropponen, ole hyvä.

Tapio Ropponen:
Kiitos arvoisa puheenjohtaja. Tämä on peruskysymys aina siitä että, on tämä hoitava lääkäri, jonka mä esittäisin että se ois se lausuntoja kirjoittava lääkäri, käytettäisin ehkä tätä nimeä tulevaisuudessa että sitä ei tavallaan non soleerattais tässä tilanteessa.

Varmasti näin ei tehdä mutta täytyy aina huomioida että tätä asiaa katsotaan useammalta vinkkeliltä.

Eli, niin kuin esitin niin, tuota, tässä tää työkyvyn arviointi olisi siellä ja jäljellä olevan työkyvyn arviointi siellä lausunnon kirjoittavalla lääkärillä tai sen toimintakyvyn arviointi, eikä tarvitsisi olla tässä B- lausunnossa edes kohtaa että ”katson että hakija on työkyvytön” tai työkykyinen vaan, arvioitais nää asiat siellä, sitten tään sosiaalivakuutuksen puolella tehtäis nää ratkaisut.

Eli, meillä on monessa maassa esimerkiksi Englannissa se tilanne että siellä nää asiakkaat käy ihan tutkimuksissa, ja näin pois päin, jossa selvitellään siellä vakuutusyhtiön kautta/ kanssa näitä asioita mutta ei siellä se tyytyväisyys kasva yhtään näiden hylkäävien päätösten jälkeen, joita sielläkin tulee.

Eli, kyllä se vaan niin on että silloin kun se hylkäävä päätös tulee niin harva siinä on silloin tyytyväinen kun itse on katsonut että en enää pysty työtä tekemään ja on huomioitava että tänä päivänä, nythän tää on noussut 3% vuonna 2011 mutta keskimäärin se on/ oli vuosi pari sitten 80%, jotka myönnettiin ensimmäisessä käsittelyssä eli siellä 20-25% hylättiin ja tääkin käsitys on kulkenut, kun tekee gallupin ihmisiltä, jotka ei varmuudella asiaa tiedä ja kysyy, paljonko ensimmäisessä käsittelyssä hyväksytään työkyvyttömyyseläkkeistä.

Vastaus 15-30-50%. Kukaan ei ajattele että se on 80% , jotka myönnetään ensimmäisessä käsittelyssä ja tämä, joka on tämä, ettei mullakaan ole ainakaan mitään bonuspalkkiota omalta työnantajaltani siitä että hylkäysprosentti kasvaisi.

Päinvastoin kyllä siellä pidetään hyvin tarkkaa lukua ja mietitään, miksi tämä lähtee nousemaan. Päinvastoin pyritään siihen että se olisi mahdollisimman vähäinen, niinku meidän eläkkeelle jäänyt varatoimitusjohtaja totesi että, hänen tavoitteenaan on se ettei tulisi yhtään hylkäävää päätöstä, mutta siihen on vielä pitkä tie valitetavasti.

Ja tämä johtuu siitä että tämä prosessi sieltä alkupäästä tähän hetkeen mennessä ei ole kunnossa. Niin kuin monelta osalta, siinä on kouluttamista hyvin paljon ja oppimista hyvin paljon eritahoilla, niinku samoin työpaikalla ja niin poispäin.

Sitten tullaan tähän, mikä tää oli tämä Hengitysliiton edustajan puheenvuoro tästä ammattiastmasta ja ns. työpaikkatyökyvyttömästä. Hyvin pitkälti tämä on iso ongelma ja tähän on yritetty hakea moninaisia ratkaisuja mm. on keskusteltu siitä että, kun tämä kuuluu tapaturmavakuutuksen puolelle että, pitäisikö eläkevakuutuksen jollain tavalla ottaa esm, ammatillisen kuntoutuksen piiriin tämä asia mutta se on jo sinällänsä  lainsäädännöllisesti mahdotonta, koska siinä pitää olla se työkyvyn menetyksen uhka seuraavan 5v aikana ja sitten välttämättä se ei ole sitä jos ei pysty kosteusvaurioisella työpaikalla työskentelemään jos on, pitäisi olla ne olosuhteet toisenlaiset.

Tää on varmasti erityistapaus, hyvin, hyvin hankala ja eikä tietenkään ole oikein että tämä käsittely kestää näin pitkään ja kulkee, mutta tuota valitusprosessit valitettavasti on tämänmittaisia.

Arajärvi:
Kiitoksia. Ja nyt siirrymme järjestöjen pyydettyihin puheenvuoroihin, nyt tämän prosessin aikana pyydettyihin. Ensimmäisenä Näkövammaisten keskusliitto.

Näkövammaisten keskusliitto:
Kiitoksia arvoisa puheenjohtaja ja hyvät parlamentin osallistujat. Olen Liisa Murto ja olen oikeuksienvalvontalakimiehenä Näkövammaisten keskusliitossa ja kannatan ehdottomasti tätä asiaa että, oikeusturvaa tulee parantaa ja se on tullut mun mielestä hyvin esille tässä väittelyssä ja näissä keskusteluissa.

Juuri tää asiantuntijalääkäreiden asema ja nää puutteelliset perustelut, suullisten käsittelyjen puute ja pitkät käsittelyajat ja mä olen,,,,,,,täs yhtenä asiana niinku nostaa tää just se että lautakuntien erillinen asema muista tuomioistuimista, koska kummiski nää lautakunnan päätökset, ne rinnastuu tuomioistuinten ratkaisuihin mutta kummiski se toiminta ja kokoonpano on sitten, poikkeaa ratkaisevasti näistä oikeusistuimista ja esm. näissä lautakunnissa ni tuomiovaltaa käyttää sivutoimiset virkamiehet ja etujärjestön ehdotusten perusteella jäsenet, eikä tuomarit.

Ja pahimmillaan sitten nää virkamiehet päivätyössään niinku työskentelee samojen yhtiöiden kanssa ja hallinnon alan asioiden kanssa kuin ne sitten käsittelee siellä muutoksenhakulautakunnassa. Ja yhtenä sitten tään kehittämisen, oikeusturvan kehittämisen osalta esm sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta on sosiaali-ja terveysministeriön alainen ja sitten muut tuomioistuimet oikeusministeriön alanen.

Eli, näitten tässä kehittämisessä ois hyvä että, nää ois kaikki saman ministeriön alaisia.
Ja mun mielestä näissä muutoksenhakulautakunnissa ni, käsitellään niin tärkeistä yksittäisten henkilöiden toimeentuloon, terveyteen sosiaaliturvaan liittyvistä asioista että, näissä lautakuntien ja myös vakuutusoikeuden päätöksissä pitäisi olla parempi oikeusturva ja se menettely täytyisi olla semmoista että, niihin sitten kansalaiset pystyis luottamaan. Kiitos.

Arajärvi:
Kiitos. Ja Seuraava on Suomen diabetesliitto.

Suomen diabetesliitto:
Arvoisa puheenjohtaja ja parlamentaarikot. Mä olen Riitta Vuorisalo, Suomen diabetesliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija. Kaikenkaikkiaan tää alue, millä liikutaan, niin, on jonkinlaista lääketieteen ja juridiikan harmaata vyöhykettä.

Tässä on tullut esiin ongelmia ja siitä että, et tähän yleiseen tilanteeseen ollaan sääntelyn avulla saamassa näitä pulmia korjauksia ja sääntelyä mut edelleen niin kuin tässä toinen väittelijöistä sanoi, hylkäysten määrä on ollut kasvussa.

Tää mekanismi, joka liittyy eläkevakuutusyhtiöiden toimintaan, niin, luonteeltaan on liiketaloutta. Nää yritykset, osana, osa tehtävistä on tehdä päätöksiä mutta osa on myös tehdä tulosta. Ja tässä aiemmissa puheenvuoroissa viitattiin myös tähän että kuinka toiminta ei kaikin osin ole läpinäkyvää, et on käytetty myös vertausta, pukki kaalimaan vartijana. Suurin epäkohta onkin tää neutraalien ulkopuolisten asiantuntijoiden puute.

Sellainen iso käytännön epäkohta, jonka tää poikii ja joka on myös taloudellinen kysymys, on näennäisesti, virallisesti työkykyisten, käytännössä ikään kuin työkykyisten mutta oikeassa elämässä työkyvyttömien henkilöiden reservi.

Ja mitä tän byrokratian ja järjestelmän ylläpitäminen maksaa ja mitä maksaisi se, että nää henkilöt, jotka oikeasti ovat työkyvyttömiä, päästettäisiin eläkkeelle.


Niin, mitä se maksaisi näiden kulujen vertailu ja asia, jonka voi ottaa esille vain kansalaisjärjestö ja on lupa ottaa esiin et kuinka nöyryyttävä tällainen tilanne on henkilölle, joka vuodesta toiseen on henkilökohtaisen todistustaakan alla suhteessa henkilön työ- ja toimintakykyä koskeviin asioihin.

Arajärvi:
Kiitoksia. Ja sitten meillä on Hengitysliitto uudestaan.

Hengitysliitto:
Kiitos. Jatkan siitä mihin äsken jäin. Elikä tästä käytetyn kielen vaikeaselkoisuudesta ja päätösten huonosta perustelemisesta, niin kuin edellinen puhuja puhui tästä juridiikan ja lääketieteen ongelmista. Nehän on asiakkaalle, sille asianomaiselle hankalasti avautuvia ja käsittämättömiä ja vaikea kielenkäyttö on itseasiassa myös vallankäyttöä.

Nää päätökset on usein kehnosti perusteltuja ja vaikeaselkoisuuden huippua edustaa ne päätökset, joista ei tankkaamallakaan selviä, onko oikeutettu saamaan, onko hakija oikeutettu saamaan hakemaansa etua vai ei. Ja, koska nää muutoksenhaun alaisina olevat asiat on vaikeita ja hakija joutuu muutenkin ponnistelemaan oikeuksiensa puolesta, olisi päätösten sisällön oltava selkeää ja sen perustelujen oltava helposti ymmärrettäviä, jopa selkokielisiä.

Keneltä se on pois jos hakija ymmärtää oikeutensa ja niiden mahdollisuuden epäämisen perusteet?

Sit vielä tästä järjestelmän läpinäkyvyyden puutteesta.

Koska sosiaaliturvan muutoksenhakujärjestelmä on monipolvinen ja kokonaisuutena vaikeasti hahmoteltavissa, syntyy helposti mielikuva sen  epämääräisyydestä ja tavoitteiden epäselvyydestä.

Tätä käsitystä on omiaan ruokkimaan viimeaikoina käyty keskustelu muutoksenhakuelinten sisäänlämpiävyydestä, jäsenten riippuvaisuuksista ja epäitsenäisestä asemasta.

Uutena piirteenä on noussut asioiden käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa, ja sen tekemät esimerkiksi vakuutusoikeuden päätösten lisääntyneet muutokset.

Luottamusta järjestelmän puolueettomuuteen ei ainakaan lisää se että, suullinen käsittely on niin harvinaista muutoksenhakuelimissä, joilta sen vaatiminen on tehty vaikeaksi. Avoimen ja demokraattisen yhteiskunnan ominaispiirteitä on, päätöksenteon läpinäkyvyys ja päätöksentekijöihin kohdistettu aito kritiikki.

Sosiaaliturvan muutoksenhakuelinten kokoonpanon ja päätöksenteon julkisuudessa on parantamisenvaraa. Hengitysliitto haluaa korostaa ja muistuttaa että päätösten avoimuus, kunnon perustelut ja suullisen käsittelyn lisääminen kohentaisivat kansalaisten luottamusta muutoksenhakujärjestelmään. Kiitos.

Arajärvi:
Kiitoksia. Järjestöpuheenvuorot on käytetty ja nyt meillä on vielä 3 kpl yksittäisten henkilöjen puheenvuoroja, jotka eivät ole siis järjestöjen edustajia. Ja ensimmäisenä on Erik Strömberg sosiaali- ja terveysministeriöstä ja hänellä on käytettävissä 2 minuuttia.

Erik Strömberg:
Joo, kiitos puheenjohtaja. Olen täällä sosiaali-ja terveysministeri Paula Risikon pyynnöstä sen takia että ministeri Risikko pitää tärkeänä vakuutuslääkärijärjestelmän läpinäkyvyyden lisäämistä.

Eli, olen siis sosiaali-ja terveysministeri Paula Risikon pyynnöstä, ja tota, ministerin omin sanoin, saamme ministeriössä valtavasti palautetta kansalaisilta, joiden oikeustaju on koetuksella kun vakuutuslaitoksen käsitys potilaan työkyvystä eroaa potilasta hoitavasta lääkäristä.

Kansalaisten jatkuva epäluottamus järjestelmää kohtaan on otettava vakavasti.

Ja tota, tämän takia on sosiaali-ja terveysministeriössä järjestetty muistaakseni kolme kuulemistilaisuutta, missä eri tahoja on kuultu, jossa tarkotuksena on saada suunnilleen selville se, missä nämä hankalimmat ongelmakohdat on ja mitä niille mahdollisesti voitais tehdä. Ja tota tämän jälkeen on tarkoitus että käynnistetään toimenpideohjelma, jossa sitte niinku ruvetaan varsinaisesti näitä asioita selvittämään.

Ja toteaisin tässä vielä että näitä kuulemistilaisuuksia on virheellisesti pidetty jonkinlaisina työryhminä ja kyselty että, ketäs kaikkia siellä on ollut ja miksei meiltä kerrota että tavallaan tätä valmistelua on alettu epäilemään läpinäkyvyyden puutteesta, mitä se ei suinkaan ole ja sen takia kerronpa sitten sen että ketä näihin tilaisuuksiin on osallistunut.

Ja siellä on ollut osallistujia seuraavista tahoista. Oikeusministeriö, Lääkäriliitto, Suomen vakuutuslääkärit ry ,Tela ry, Kela, Valtiokonttori, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, Eläketurvakeskus, Sos.muutoksenhakulautakunta, Finanssialan keskusliitto, Potilasliitto ja Vakuutusongelmaisten liitto, josta viime mainittua kuullaan vasta keskivikkona pvm??.

Mutta tota, niinku sanoin niin, tällainen niinku valmistelu on alkamassa ja toimenpideohjelma tullaan julkistamaan varmaan syksyn kuluessa, mahdollisimman pian.

Arajärvi:
Kiitoksia ja sitten seuraavana puheenvuoron on pyytänyt kansanedustaja Astrid Thors.

Astrid Thors:
Kiitos parlamentille, kiitos tästä hyvästä keskustelusta. Olisin ensin sanoa saman kuin Raija Huhtanen, siis meillä on hallinto-oikeusasioissa tämä viivästys lainsäädäntö nyt tämän kauden eduskunnassa.

Toinen, että voi sanoa että, minä olen tehnyt monta syntistä asiaa elämässäni ja muistan nämä valituslautakuntien laukut, jotka kulkivat ja näkyivät järjestöjen käytävillä eduskunnan käytävillä missä on näitä jäseniä.

Se on, tavallaan siis toivoisin, kysyn oikeestaan, tästä, että onko päästy pois tästä että asiakirjat kulkevat ympäri kaupunkia ja tällä tavalla viivästyy hirveen pitkään. Yritin puuttua tähän muutamia vuosia sitten ja sanottiin että ei ole vielä mahdollista. Mutta tämä että asiakirjat kulkevat henkilöltä toiselle, ennen kuin voi ottaa käsittelyyn, on kyllä ollut yksi viivästystapa. Te ette usko minkälaista se oli vielä vähän aikaa sitten.

Sitten moni järjestö on viitannut näihin kokoonpanoihin.

Minusta on ihan totta että ei siis oikein täytä oikeusistuimen vaatimuksia.

Toivoisin että stm.llä olisi rohkeutta tähän puuttua.
Mutta kyllä mitä minä olen nähnyt näistä tämäntyyppisistä asioista, tiedätte varsin hyvin että, tilanne on ehkä vielä toivottomampi kun käännytään kansanedustajan puoleen järjestöjen jälkeen.

Niin, myöskin ne ongelmat liittyvät myös terveyskeskuksiin, että mitä tapahtuu sen jälkeen jos henkilö kuitenkin todetaan että hän ei saa työkyvyttömyyseläkettä esimerkiksi.

Elikä, henkilö joutuu asioimaan monta kertaa lautakuntien ja vakuutusoikeuden kanssa ja aina myöskin hoitava lääkäri, jos hän on terveyskeskuksesta, niin, on eri lääkäri. Ja siinä mielessä näitä vaikeuksia ja tämä liittyy myöskin mun mielestä siihen että, me saisimme toimivammat terveyskeskukset.

Ja valitettavasti mun täytyy sanoa että, vaikka tällä viikolla tulee jotain valkoista savua ehkä tästä suuresta sote-uudistuksesta, niin siinä ei puututa siihen että, meillä on kolme, tai ainakin kolme erillistä terveysjärjestelmää.

Joka viikko leikitään laatikkoleikkiä mutta ei puututa tähän perimmäiseen, joka on vikko johtaa siihen niinku OECD:ssä on

Arajärvi:
Kiitos  Aika alkaa olla täys. Seuraavana on Lauri Lönn.

Lauri Lönn:
Joo. Kiitos. Täällä puututtiin moneen sellaiseen asiaan, johon minä myös olen koettanut puuttua, mutta 2-3 tärkeintä asiaa jäi toteamatta.

Tämä yhden asian osalta ni vakuutusoikeuden ylilääkäri teki oman ratkaisunsa, koska tuota, vakuutusoikeus ja koko tämä ns muutoksenhakujärjestelmä, se laki pitää kumota. Se on 1945 vuodelta yleismaailmallisen sopimuksen vastainen, joka on rekisteröity Euroopan ihmisoikeussopimukseksi.

Samoin kuin tapaturmalain 41§, joka koskee hallituksen säätämänä ainoastaan pitkäaikaisten opiskelijoiden nopeutettua tapaturman maksua.

Tämä Sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnosta jätettiin se opiskelija pois ja kloonattiin kaikki, ja nyt se on kloonattu kaikkien eläkepäätöksiin.

Ja tuota kolmas asia on ,et kun tää, tuomioistuinjärjestelmä, johon kuului alussa tapaturmalautakunta, joka muuttui tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnaksi,,,,,,,,,,, vakuutusoikeus ja korkein oikeus, niin lääkärit ehtivät kirjoittamaan ns. vakuutuslääketieteen erityispätevyyden tutkinnon ohjeeksi päätöksentekoon, jolloin nämä vahvistavat jonossa olevat vakuutusoikeuden ja valtionkonttorin päätökset.

Arajärvi:
Aika alkaa olla täys. Kiitoksia, aika loppui. Siellä on pyydetty näkövammaisten keskusliitosta pyydetty puheenvuoro mutta kun järjestöpuheenvuorot on jo käytetty, niin annetaa Liisa Murrolle henkilökohtainen 2 minuutin puheenvuoro.

Ja samalla totean että, puheenvuorot on sitten käytetty. Se on sitten viimeinen puheenvuoro.

Liisa Murto:
Kiitoksia puheenjohtaja. Sen vuoksi pyysin uudestaan puheenvuoroa että, halusin kommentoida stm edustajalle että, tuota että ja pyytää viemään terveisiä ministeri Risikolle siitä että, on hienoa että tätä valmistelua on ryhdytty järjestämään ja kuullaan asiantuntijoita mutta yksi ryhmä, joka tästä sun listasta kokonaan puuttuu oli nää järjestöjen edustajat.

Eli siellä nyt oli Potilasliitto, mutta esimerkiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan osalta ja näitten asioiden osalta niin, nää henkilöt ei kuulu Potilasliittoon.

Eli siis, meillä on tullut täällä esille että, järjestötyöntekijöillä on tämän oman toiminnan kautta,,,, me nähdään niitä ongelmatilanteita ja näitä henkilöitä, jotka hakee oikeussuojaa, tekee muutoksia niin, niistä ongelmista, niin, toivoisin että myös järjestönedustajia kuultais, niin saatais kokonaisvaltaisemmin, laajemmin tää asia selvitettyä. Kiitoksia

Arajärvi:
Kiitoksia. Ja nyt annan väittelijöille loppu puheenvuoron. Raija Huhtanen ole hyvä

Raija Huhtanen:
Kiitos puheenjohtaja, mulla ei oo paljon, mä ihan lyhyesti totean niinku yleisesti näistä järjestöjen puheenvuoroista. Musta täällä on tullut kamalan hyviä näkökohtia, perusteltuja näkökohtia ja oikeastaan ainakin itse henkilökohtaisesti voin suurimmasta osasta olla samaa mieltä sen tietojen perusteella mitä mulla on rajoitettuja tietoja että,  nää on arvokkaita mielipiteitä ja myöskin ehkä kiinnitin siihen liittyen siihen, ministeriön edustaja luetteli, niin siinähän oli muutama järjestö, mut aika kattavasti oli sitte näitä päätöksentekotahoja siellä ministerin kuultavana, että jos sitä järjestöpuolta vois laajentaa.

Arajärvi:
Kiitoksia. Ja Tapio Ropponen, ole hyvä.

Tapio Ropponen:
Arvoisa puheenjohtaja. Nämä hylkäävät päätökset, jotka on tässä viime vuosina muutaman % yksikön noussut, niin kannattaa lukea Raija Kou??? tutkimus. S

iellä selittävänä tekijänä on että lääketieteellisillä, lievemmillä perusteilla haetaan ja toinen on että siellä on työttömien hakijoitten määrä kasvanut kovasti paljon.

Näihin osatyökykyisiin sanoisin että, julkisella sektorilla Kevassa, meiltä alkavista työkyvyttömyyseläkkeistä on 38% osatyökyvyttömyyseläkkeitä.

Siellä osatyökykyiset ovat työssä ja he ovat yli 80% tätä eläkettä nauttivat ja ovat työssä.

Eli ei kannata hukata tätä voimavaraa, niinku täällä esitettiin ettei osatyökykyisiä kannattaisi työllistää.

Ja sitten mitä tulee tähän bisnekseen, niin, tuota, kyllä se on rahastointia ainakin Kevassa 32 mrd € rahastoituna tulevien eläkkeitten maksua varten. Maksutuloa 4 mrd € vuodessa, maksetaan eläkkeitä 3 mrd € vuodessa, ja noin pyöreästi se miljardi pannaan aina rahastoon, jolloin pyritään takaamaan ne tulevat eläkkeet. Eli, tässä on se bisneksen teko, mitä siellä tehdään.

Ja sitten tää koulutus. Mä oon ihan samaa mieltä että vakuutuslääkärien koulutus, yliopistoissa esm. on erittäin hyvä paikka, jonne tää koulutus, eli tää erityispätevyyskoulutus viedä ainakin opintoviikkomääränä mutta siihen tarvitaan tietysti sitten professuuri ja rahat ,,,,,,, tilanteeseen että se saadaa eteenpäin vietyä. Et ihan tärkeä, tää on tullut siellä Risikon työryhmässä kyllä esille. Kiitos.

Arajärvi:
Nyt asiasta puheenvuorot on käytetty loppuun ja siirrymme äänestykseen. Ja äänestysmenettely on sama kuin edellisellä kerralla. Jos jokin järjestö haluaa jonkin asian äänestykseen, nostaa lappunsa. Jos yksikään järjestö ei nosta niin, toteamme että tämä pohjaesitys on tullut hyväksytyksi. Pyydän äänestystä haluavan nostamaan lapun ylös. Ei näy, joten parlamentin yksimieliseksi päätökseksi on tullut pohjaesitys.

HUOM!
- täyden poliittisen vastuun, mahdollisista kirjaamisvirheistä nauhalta purusta, kantaa legendaarinen Oikeusturvan VOLF – työryhmä.


* * * * *


Liittyy Oikeusturvan ajankuvan raporttiin Kuluttajaparlamentista



* * * * * *

http://ajankuva.blogspot.fi/2012/12/ratkaisu-epakohtiin.html

perjantaina, joulukuuta 21, 2012
Ratkaisu epäkohtiin

Minkälainen olisi sitten Oikeusturvan VOLF-työryhmän ratkaisu? Esimerkiksi työssään pysyvästi vammautuneen ja/tai sairastuneen potilaan syöksykierteen katkaisemiseksi? Turhien ja erittäin kuluttavien vakuutustaistelujen estämiseksi?

Ratkaisu on naurettavan helppo.

Vakuutusyhtiön, vakuutuslakimiehen ja vakuutuslääkärin roolit muutettaisiin asianomaisempaan suuntaan. He neuvoisivat ohjaisivat vakuutettua oikean suuntaan. Oikeaan aikaan. Oikeaan paikkaan. Työnantajan ja hoitavan lääkärin kanssa yhteistyössä toimien. Kaaviona kuvio näyttäisi tältä:





"Saattaen vaihdettava" - toimintamalli työtapaturma- ja ammattitautitapausten ratkaisemissa.

Pelisäännöt moniammatilliselle ja tasapuoliselle yhteistyölle – vaiheet 1-6


o Yhteistyö tapahtuu potilaan antamalla valtakirjalla ja kaikki asiakirjamateriaali on asianomaiselle julkista.

o Ajallinen käsittelyaika eri vaiheille on 3-5 vuotta, jolloin vältytään kokonaan tarpeettomilta valitusprosesseilta.

o Vaihe 1 Ratkaisevaan rooliin nousee hoitavien lääkärien ja vakuutuslääkärien suora yhteistyö.

o Lääketieteellisen kuntoutuksen osalta työterveyshuollon ja vakuutuslääkärien suora yhteistyö.

o Kaikki lääkärit vahvistavat allekirjoituksellaan ja leimallaan lausuntonsa tai lausumansa: "Kunnian ja omantunnon kautta oikeiksi.” Myös päätoimiset ja sivutoimiset vakuutuslääkärit.

o Vaihe 2 Työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoiminta esimerkiksi Vakuutuskuntoutuksen kuntoutusneuvojien kesken.

o Vaihe 3 Ellei sopivaa työtehtävää tai työkokeilupaikkaa löydy työntekijän muuttuneeseen terveystilanteeseen vanhalta työnantajalta, niin yhteistyöhön otetaan mukaan edellisten toimijoiden lisäksi myös työvoimatoimiston kuntoutusneuvoja.

o Suoritetaan työkokeilu/työkokeiluja tai henkilö pääsee sopivaksi katsottuun ja vakuutusyhtiön kustantamaan uudelleen koulutukseen.

o Vaihe 4 Mikäli henkilö ei voi enää jatkaa todistetun ja pysyvän työkyvyn aleneman takia työelämässä, niin käynnistetään kaikkien edellisten kohtien toimijoiden kanssa yhteistyössä vaiheet 5 ja 6.

o Vaihe 5 30 päivän kuluessa edellisen vaiheen päättymisestä neuvottelusopimus tapauskohtaisesta pysyvästä eläkeratkaisusta kaikkien edellisten kohtien toimijoiden kanssa.

o Tarvittaessa neuvotteluun mukaan otetaan työnantajan ja työntekijäpuolen ammattiliittojen lakiasiain edustajat.

o Vaihe 6 Mukaan otetaan toimintakyvyn ylläpitämiseen tukeaan tarjoavan tahon edustajat.

o Kuten fysioterapeutti ja uusi hoitava lääkäri, mikäli vanhat hoitosuhteen katkeavat ennenaikaiselle eläkkeelle jäämisen takia. Kuten käy suhteessa lakisääteiseen työterveyshuoltoon ja sen tarjoamiin palveluihin.

o Toimintakyvyn ylläpitämisestä tehdä vuositason kirjallinen ohjelma ja sovitaan sen seurantamenettelystä.

o Ratkaisevassa roolissa on tietysti asianomainen itse tai hänen valtuuttamansa asiamies.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -



Miksi järjestelmä ei toimi tällä tavalla?

Kyse on vakuutusyhtiöiden kaappaamasta vallasta.

Vain vakuutusyhtiön kanta, vakuutuslääkärin näkemys tai vakuutusalaan taloudellisesti sidonnaisen toimijan päätös edustaa sitä ainoata ja oikeaa vakiintunutta tulkintaa sekä voimassa olevaa oikeuskäytäntöä, jonka perusteella Suomessa toimitaan.

"Ihmettä odotellessa" - terveisin
Oikeusturvan VOLF-työryhmä
posted by Oikeusturvan ajankuva at perjantaina, joulukuuta 21, 2012

* * * *

Haluatko auttaa meitä kaikkia? - 6.10.2016
Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Uusimmat käänteet ja ison kuvan katsaukset löytyvät; esimerkiksi
>>> Suomi 2017 - verkoston
kautta.

Liity mukaan toimiin yli puolue- ja aaterajojen. Yli media- ja etujärjestörajojen.

Yhdessä toimien huomaamme, voimme vaikuttaa ja olemme enemmän.


* * * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *

- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -


Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

* * * *


- Kaikki kirjoituksemma linkit ovat julkaisun hetkellä toiminnassa -



 




Tunnisteet: , , , , ,

2 Comments:

Anonymous Anonyymi said...

Ensimmäinen kerta kun on käsitelty
asioita kokonaisesti(ei yhtä osaa vain kerrallaan)mutta peruslähtö-kohta itse asialle on v1991 työter-veyslaitoksen tekemä"ASBESTI SEU-LA jossa tutkittiin otannalla as-bestille altistuneita ammattiryhmiä
ja tuloksena oli,että näistätutkit-tujen ammattiryhmistä 10-40vuoden sisällä sairastuisi 200000 henki-löä ja ei tutkituista amm.ryhm.300tuhatta henkilöä lisää.Tässä on syy minkä takia lakia on tarkistetu
ja korvaus toiminta vakuutusyhti-öitä hyödyttäväksi.Tutkimus löytyy
Työterveyslaitoksen kirjastosta mut
ta jos on mennyt siivouksen mukana
niin allekirjoittaneelta saattaa löytyä jotain,terveisin Henkka.

2/08/2013 9:00 ip.  
Blogger Oikeusturvan ajankuva said...

Kiitos Henkalle erittäin tärkeän tiedon esille nostamisesta. Toivottavasti asbestista sairastuneiden asiat saadaan viimeinkin isosti esille.

Tärkeintä on huomata tuossa Henkan esille nostossa se, että sisäilmamyrkky asbestista sairastuneiden kohdalla korvauksiin varatut rahat ovat olleet oikein mitoitetut…. Ainakin OP-Pohjolassa.

”Varauksen riittävyyttä ja oletusten oikeellisuutta tarkastellaan vuosittain. Kehitys on toteutunut ennusteen mukaisesti.”

Toivottavasti OP – Pohjola nostaa rohkeasti jo tämän vuoden vuosikertomukseensa ja nettisivuilleen esittelyyn seuraavat korvaustoiminnan keskeiset toimintainstrumentit:

* vakuutuslääketiede
* vakuutuslääketieteellinen arvio
* yhtiölle työskentelevät vakuutuslääkärit sekä heidän erikoisalansa
* vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjestelmä (rahoittajat ja kokoonpanojen henkilöt)
* kuinka paljon oikeusjuttuja tapaturmiin ja ammattitautiin on vuosittain vireillä
* vuosittaisen täydelle tapaturmaeläkkeeelle päässeiden määrät

Näin myös OP – Pohjolassa lakisääteisesti vakuutetut pystyvät olemaan paremmin vakuutettuja siitä, että toiminta on avointa ja läpinäkyvää. Tärkeää on myös kertoa se, että miten toimien vakuutettu saa haltuunsa työnantajan ja OP – Pohjolan oikeaksi todistetun vakuutussopimuksen/vakuutuskirjan liitteineen?

Pohjola – Yhtymä Oyj PÖRSSITIEDOTE 17.2.2006 klo 08.05 1(93)
(koko 93-sivuinen pörssitiedote tämän artikkelin liitteenä)

Katso lisätietoa avoimesta netistä:
asbesti op pohjola

2/10/2013 12:56 ip.  

Lähetä kommentti

Links to this post:

Luo linkki

<< Home