HE 47/2005 – Eduskuntavaalit 2007 – HE 91/2006

Palanen niin sanottua virallista viestintää lakisääteisten vakuutusten saralta:

”Usein törmätään siihen epäluuloon, mitä kansalaisten taholta koetaan vahinkovakuutus- ja työeläkeyhtiöiden kirjallista päätöksentekoa sekä kirjallisesti toimivaa muutoksenhakua varten luotua erityistuomioistuinjärjestelmää kohtaan.

Onkin tärkeää, että sosiaalivakuutuslainsäädäntöä, sen tulkintaa ja yhdenmukaisia käytäntöjä kehitetään jatkuvasti oikeusvaltion periaatteita ja lakisääteistä sosiaaliturvaa vahvistaen.

Myös eri toimijoiden koulutusta ja toiminnan läpinäkyvyyttä on parannettava.

Tällä vaalikaudella uudistetaan sosiaalivakuutuksen muutoksenhakujärjestelmiä.

Lakiuudistusten tavoitteena on parantaa kansalaisten oikeusvarmuutta ja tasavertaisuutta sekä päätöksenteon nopeutta.

Tehtävää riittää myös tuleville vaalikausille.”

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Miksi uudistuksen alla olevat lakimuutokset lisäävätkin asioiden salailua?

Muuten. Mistä tällainen kansakoulupohjalta ponnistava maallikko voi lakiasioissa tietää sen, että johonkin hallituksen esitykseen on kolmikanta tai jopa nelikanta haudattuna?

Seuraavaksi esittelen valistuneen arvauksen, joka perustuu niihin merkkeihin, joita voi suomalaisista tiedotusvälineistä avoimesti lukea. Tai siis noiden merkkien täydelliseen puuttumattomuuteen eduskunnan käsittelyssä olevan lakiesityksen uutisoinnista.

Verrattuna moneen muuhun viime ja tänä vuonna eduskunnassa käsiteltyyn hallituksen esitykseen, niin HE 47/2005 suhteen eduskunnassa vallitsi pelottavan todellinen mykkäkoulu. Aitoon tyyliin molempien sukupuolien välillä. Också på svenska.

Vaikkakin suomalaisten ihmisoikeuksia ja oikeusturvaa voimakkaasti kaventaneen lakimuutoksen (HE 47/2005) kohteena oli yhdellä kertaa koko Suomen työikäinen väestö!

Kolmi- jopa nelikantaisen lakiesityksen tunnusmerkit eduskunnassa

* Ei ison salin käsittelypäiville kohdistuvaa yleisöryntäystä eduskunnan lehtereille.

* Ei mielenosoituksia eduskunnan edustalla.

* Ei värikkäitä puheita istuntosalissa.

* Ei lukuisia lehtiartikkeleita hallituksen esityksen huonoista ja hyvistä puolista.

* Ei halaistua sanakaan pysyvästi sairastuneiden ja vammautuneiden suomalaisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan puolesta.

* Ei yliopistojen oikeustieteen professorien arvioita lakiesityksen vaikutuksesta edellä mainittujen kansalaisryhmien asemaan tuomioistuinkäsittelyssä.

* Ei viikkokausia jatkuvia spekulointeja tulevasta kansanedustajien äänestyskäyttäytymisestä.

* Ei äänestystä ollenkaan.

Vain puhemiehen puunuijan kop - kop - kopautukset ja vielä kerran KOP, värittömien ja yhteen taikka kahteen suuntaan pahasti kallellaan olleiden valiokuntakuulemisten jälkeen.

Herää pakostakin kysymys; miksi näin voidaan toimia edelleen Suomessa?

Toivottavasti sama supisuomalainen sutsisatsitatsi ei toteudu samoja salailun mahdollistavia elementtejä sisältävässä HE 91/2006 käsittelyssä kuin oli jo läpimenneessä HE 47/2005.

HE 12/2006 ja HE 13/2006 vihjaisemattakaan.

Hesarissa kerrottiin 2.10.06, miten kolmikanta toimii ja käyttää valtaa:

”Miksei eduskunta sitten hoida työtään ja ota valtaa käsiinsä, joihin se perustuslain mukaan kuuluu?

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok) muistuttaa, miten kävi Esko Ahon, joka yritti horjuttaa työmarkkinajärjestöjen valtaa lainsäädännössä työreformillaan. Aho olisi pääministerinä halunnut muun muassa, että nuorille työntekijöille voidaan maksaa työehtosopimusta alempaa palkkaa.

"SAK uhkasi kolme kertaa yleislakolla", Sasi toteaa.

Kolmikannan toimialuetta pitäisi Sasin mielestä myös rajata työelämään ja työelämän lainsäädäntöön.

Erityisesti eläkeasioissa eduskunnan roolia pitäisi vahvistaa.

Myös veropäätökset pitäisi irrottaa tupo-pöydästä, sanoo Evan ja Etlan toimitusjohtaja Sixten Korkman sanoo.

- - - - - - - - - - -

Latoja – Larssonin marginaalihuomautus:

Lisäksi tuomioistuinjärjestelmän sisällä toimiminen ja vaikuttaminen pitää jättää riippumattomien ja puolueettomien tosiammattilaisten käsiin.

Suomessa lienee vielä käytössä jonkin sortin vallan kolmijako-oppi vai onko sillekin tullut kaikessa hiljaisuudessa kolmikantastoppi?

- - - - - - - - - - -

Ja sitten Soininvaarat kaksikannasta?

Eduskunnan tämän kauden jälkeen jättävä kansanedustaja Osmo Soininvaara (vihr) sanoo oppineensa tuossa Hesarin artikkelissa, ettei tavallisen kansanedustajan kannata syventyä lakiesityksiin, joista on sovittu kolmikannassa.

"Lakiteknisesti esitykset ovat niin kelvottomia, että ne on käytävä läpi. Mutta sisältöön ei saa puuttua."

Ongelmaksi kolmikannan monet kansalaiskriitikot kokevat myös sen, ettei monilla ryhmillä kuten pienyrittäjillä, opiskelijoilla ja eläkeläisillä ole edunvalvojaa kolmikannassa.

Hallitus ei käy heidän puolestapuhujakseen, koska hallitus ei Soininvaaran mukaan ole useinkaan läsnä, kun työmarkkinaosapuolet päättävät asioista. "Oikeastaan kyseessä onkin kaksikanta, ei kolmikanta", Soininvaara sanoo.

Toivottavasti saamme kuulla näistä aiheista Osmo Soinivaaralta lisää. Kirjan tai parin muodossa.

- - - - - - - - - - -

Vailla edunvalvojaa ja henkilökohtaista selvitysmiestä oleva kansalaisryhmä

Siten yksi kiihtyvällä vauhdilla kasvava iso kansalaisten ryhmä edellä mainittujen lisäksi ovat ne, joka on jätetty valtaa nykyisin pitävän kolmikannan kautta täysin heitteille ovat ne kymmenet tuhannet kansalaiset joiden loppuelämän toimeentulon ja terveyden on romahduttanut vakava sairaus, työtapaturma, ammattitauti, liikenne-, potilas- tai lääkevahinko.

Ja jotka lisääntyvissä määrin joutuvat taistelemaan epätoivoisesti lakisääteisiin vakuutuksiin liittyvistä oikeuksistaan ja korvauksistaan suljetussa erityistuomioistuinjärjestelmässä, jonka kustannukset maksavat tuomioistuinkäsittelyn toinen osapuoli eli vakuutusala.

Eikä tässä kaikki.

Tuomioistuimessa päätöksen tekevässä ratkaisukokoonpanossa istuvan lääkärijäsenen pitää omata vakuutuslääketieteen erityispätevyys. Ja senhän myöntää tosiasiallisesti Suomessa tuomioistuinkäsittelyn toinen osapuoli eli vakuutusala.

Kirjallisen tuomioistuinkäsittelyn avoimuuden sulkee vielä se, että lääkärijäsen pakollisen tuomarivalan vannottuaan kuuluu tuomarien neuvottelusalaisuuden piiriin, jonka jälkeen hänen lausumansa pysyvät salaisina myös asianomaiselta itseltään.

Ja juuri näistä asioistahan HE 47/2005 ja HE 91/2006 on kannalta kysymys. Niiden ansiosta suomalaisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan loukkaukset tulevat jatkumaan suljetussa erityistuomioistuinjärjestelmässä.

Eikä tässäkään ollut vielä kaikki.

Koko ketjua yritetään avoimuuden suhteen vaivuttaa HE 12/2006 avulla 100 vuodeksi Ruususen uneen. Siis mikäli vakuutusoikeuden ylituomarin Timo Havun lausunnossa esittämä kanta voittaa eduskunnassa.

Sen jälkeen tämä ”pomminvarmaksi” systeemiksi alan itsensä luonnehtima järjestelmä on saavuttanut Suomessa vähintäänkin Koiviston pankkikriisikonklaavin ja Stasi - listojen statuksen.

- - - - - - - - - - -

Sitten vielä valikoidut otteet lakiteksteistä, joilla lienee Suomessa tälläkin ”toimialalla” ainakin symbolinen arvo. Kertaushan on opintojen äiti, vaikka isästä ei olisikaan varmaa tietoa.

- - - - - - - - - - -

Suomen perustuslaista:

21 §
Oikeusturva

Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.

Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

22 §
Perusoikeuksien turvaaminen

Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

- - - - - - - - - - -

Euroopan ihmisoikeussopimus

6 artikla
Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin

Jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä.

- - - - - - - - - - -

Klikkaamalla tämän kertaisen pakinani otsaketta voitte luoda pikakatsauksen HE 47/2005 vaiheisiin ja nähdä ketkä kansanedustajat lopulta suomalaisten ihmisoikeuksia sekä oikeusturvaa kaventaneen lain voimaantulon valiokunnissa päättivät.

Ihan hyvää jutun juurta siis ajatusten vaihtoon tulevissa eduskuntavaalitapahtumissa. Toreilla ja turuilla.

Petri

ps. Tuossa HE 47/2005 käsittelevän pakinani lopussa eduskuntaan liittyvien linkkien suhteen on käynyt näköjään nyt taas kerran niin, että osa niistä on näköjään taas ”yllättäen” lopettanut toimintansa.

Tosin 17.10.2006 linkit olivat vielä vetreässä toiminnassa.

Eikä tässä vielä kaikki.

Jotta voisin osoittaa Teille, että näissä pakinoissa esitetyt ongelmakentät eivät ole pelkkää vainoharhaisten virittelyä ja turhasta valittelua, niin lainaan yhden saamani vastauksen eduskunnasta jouluaattona 2006:

From: "Essayah Sari"

To: "Petri Salo"
Subject: Re: Oikeusturvan ajankuvasta Suomessa
Date: Sun, 24 Dec 2006 11:37:16 +0200

Hei Petri,

olen yksi sivuillanne mainitun osa-aikaeläkkeitä ja vakuutusyhtiöiden päätösvaltaa koskeneen kirjallisen kysymyksen allekirjoittajista.

Työelämä ja tasa-arvovaliokunnassa samoin kuin sos. ja terveysvaliokunnissa lausuttiin molemmissa ns. vakuutuslääkärien kyseenalaisesta asemasta eläkeuudistuksen yhteydessä annetuissa mietinnöissä.

Järjestelmän uudistaminen ei kuitenkaan ole yksin eduskunnan käsissä, vaan työelämän osapuolet sekä ay-liike että työnantajat tarvitaan mukaan järjestelmän muokkaamiseen.

Ryhmässämme on valmiutta osallistua uudistamiseen.

T. Sari Essayah, kd-ryhmän pj.