Miksi todistustaakka on siirretty yksinomaan potilaalle?
- Klikkaamalla kaaviota saat sen näkymään suurempana kuvaruudullasi -
Lakisääteisten vakuutusten korvaus- ja erityistuomioistuinjärjestelmässä on aikojen saatossa menty oikeusturvan suhteen hyvin erikoiseen käytäntöön, jossa pysyvästi vammautunut/sairastunut kansalainen joutuu moninkertaisen todistustaakan ja velvollisuuden eteen.
Useatkaan erikoislääkäreiden tekemät tutkimukset ja lausunnot potilas/asiakkaan työkyvyttömyydestä eivät johda vahinkovakuutus- tai työeläkeyhtiössä oikeusministeri Johannes Koskisen jo vuosien ajan peräänkuuluttamaan itseoikaisuun.
Vaan yhtiön perustelut ovat vakiintuneimmillaan sekä karuimmillaan lyhyet ja ytimekkäät:
”Ei anna aihetta kannan tarkistukseen.”
Puhutaan maan vakiintuneesta oikeuskäytännöstä, jossa kukin tapaus tutkitaan toki kyseessä olevissa instansseista yksilöllisesti ja tarkasti, mutta suhteutetaan vallalla olevaan korvauskäytäntöön.
Tuon vallalla olevan kansallisen korvauskäytännön sopii salatussa. suljetussa ja kirjallisesti toimivassa erityistuomioistuinjärjestelmässä sekä siihen kytkeytyvissä ”asiantuntijaelimissä” nykyisen kolmikannan ja neljännen kannan eli vakuutusalan valitsemat edustajat keskenään.
Kyseessä on siten eräänlainen " yhteiskunnallinen ajan henki", jonka mahdollistaa krooninen ristiriita eduskunnassa voimaan saatetun lainsäädännön, kliinisen lääketieteen ja vakuutuslääketieteen lausuntojen sekä toimintatapojen välillä.
Hintalappu kuntien sosiaalitoimelle laskentaan
Tampereen yliopiston sosiaalityön tutkija Anna Metteri kirjoitti erinomaisesti ongelmakentästä yhdestä näkökulmasta Kuntalehden numerossa 5/2005 :
”Kohtuuttomat asiakastilanteet johtavat hankaliin valitus- ja oikeusprosesseihin”
- LAINAUS ALKAA –
Raportoidut kohtuuttomuuden kokemukset liittyivät saamatta jääneiden etuuksien ja palvelujen lisäksi viranomaisten toimintatapaan ja asenteisiin.
- Kun säännöksiä tulkitaan jäykästi ja lyhytnäköisiin säästötavoitteisiin pyrkien, hyvinvoinnin sijasta tuotetaan pahoinvointia.
- Tällöin asiakkaat kokevat tulleensa kohdelluiksi kaltoin, tutkija Anna Metter sanoo.
Metterin mukaan olisi tärkeätä selvittää ne mekanismit ja ongelmakohdat, jotka hyvinvointivaltiossamme tuottavat systemaattisesti väliinputoajia.
Jos kohtuuttomuutta kokeneet jätetään järjestelmän kiertolaisiksi, se myös tukkeuttaa palvelujärjestelmää.
- Ongelmien kasvaminen pysyviksi vie enemmän resursseja kuin akuuttiin tilanteeseen paneutunut ongelmaratkaisu olisi aiemmin vienyt, hän summaa.
Kohtuuden saavuttaminen edellyttäisi usein aktiivista sosiaalista asianajoa ja menetettyjä etuuksia koskevaa takautuvaa päätöksentekoa yksilötapauksissa, mutta siihen järjestelmä ei ohjeistuksissaan kannusta.
Sairaanhoitokustannusten nousun ja alentuneiden sairausvakuutuskorvausten takia monet
sairastuneet ajautuvat nykyisin myös velkaantumisen loukkuun.
Tavallisilla kansalaisilla ei ole tietoa siitä, miten sairastumistilanteissa pitäisi menetellä, jotta kykenisi kustantamaan hoidon lisäksi oman elantonsa.
- LAINAUS LOPPUU -
Kuten Kelan Sosiaalivakuutus-lehden numerossa 5/2006 todettiin, niin henkilökohtaisen selvitysmiehen saaminen jokaiselle pitkäaikaisesti sairastuvalle on enemmän kuin paikallaan. Heti alusta alkaen. Ensi peesaillen ja sitten tarpeen mukaan tosi toimiin tarttuen.
Mielellään vielä sillä tavalla moniammatillisesti toteutettuna, että käytettävissä on yhdellä asiointikerralla lääketieteen ja lakiasiain asiantuntemusta. Henkilökohtaisen tai sähköisen asiointiyhteyden kautta.
Mallia todistustaakkaan yksityisen tapaturmavakuuttamisen puolelta
Toimituksen studioon on sadellut paljon palautetta siitä, että kyllähän vakuutuslääkäreitä ja vakuutuslakimiehiä tarvitaan tässä eräänlaisessa tiukan hierarkkisessa ravintoketjussa.
Totta toki. Näin varmasti on.
Vaan se mitä nykymenoon on syytä kaikkien kansalaisten peräänkuuluttaa on päätöksenteon avoimuus, läpinäkyvyys ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Suomen EU-puheenjohtajakauden teemojen mukaisesti. Myös Suomessa.
Toimiva vertailukohta todistustaakkaan liittyvien toimintatapojen yhdenvertaistamiseksi löytyy ennakkopäätöksenä yksityisen tapaturmavakuuttamisen puolelta. Jo vuodelta 1994.
Esimerkiksi ammattitautidiagnoosin kanssa, työpaikallaan homeesta tai asbestista sairastuneille, vuosikymmeniä taistelleille kansalaisille tämä muutos lakeihin olisi ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisen ensimmäinen askel.
Seuraava askel olisi sitten ammattitautilakien mukaisen tapaturmaeläkkeen myöntäminen takautuvasti. Asiakkaan todellisesta sairastumisajankohdasta alkaen.
Korkojen ja henkilökohtaisten anteeksipyyntöjen kera.
Pinnan alla muhii; muutakin kuin mätää
Karkea arvio on, että tällä lakisääteisten vakuutusten hierarkkisen ravintoketjun alimmalla planktonalueella elää tällä hetkellä Suomessa 150-200 000 henkilöä. Jota myös vakuutusalan harmaaksi alueeksi ruohonjuuritason kansalaisten keskuudessa kutsutaan.
Nuo edellä tarkoittamani henkilöt ovat sellaisia, että he ovat vakuutuslääkäreiden mielestä ”liian” terveitä täydelle eläkkeelle ja hoitavien lääkäreiden sekä työnantajien mielestä liian sairaita paluuseen työelämään.
Helsingin Sanomissa kirjoitettiin oraakkelimaisesti jo 22.9.1997 ”Sosiaalitoimi pelkää, mitä tapahtuu työkyvyttömiksi katsotuille”:
"Pahin olisi niiden tilanne, jotka ovat tottuneet pitämään itseään ammattilaisina. Jos todetaan etteivät he enää ole työmarkkinoiden käytettävissä ja heidät pudotetaan fattan luukulle, he saattavat mieltää itsensä ammattilaisten sijaan sosiaalipummeiksi.
Näin syntyy arvottomien ja toivottomien ihmisten joukko, joka myös käyttäytyy arvaamattomasti."
Presidenttimme Tarja Halonen toteaa tämän aamun uutisissa seuraavaa:
Presidentti muistuttaa, että Neuvostoliiton hajoamisesta on suhteellisen vähän aikaa, eikä Venäjällä ole aikaisempaa kokemusta länsimaisesta oikeusvaltiomallista ja hyvästä hallintotavasta.
- Oikeusvaltiopohja Venäjällä pettää nyt koko ajan. Ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio: siinä on eräänlainen kolmijalka, jossa jokaisen jalan pitäisi olla vahva, ettei pöytä keikkuisi.
Halosen mukaan Venäjä ei ole kuitenkaan yksin ongelmiensa kanssa, vaan samantapaisia demokratiaan liittyviä ongelmia esiintyy myös EU:n uusissa jäsenvaltioissa.
Ei riitä, että presidentti, hallitus ja eduskunta kunnioittavat ihmisoikeuksia, vaan se on jokaisen kansalaisen tehtävä.
lähde: MTV3 – STT
Jännä on nähdä näin yksittäisenä kansalaisena, koska presidentti Halosen puheet toteutuvat hallituksen, eduskunnan ja hänen itsensä osalta täällä Suomessa.
Kansalaisten uskon olleen kuuliaisesti valmiusasemissa jo vuosikymmenten ajan.
- - - -
Eikä tässä vielä ihan kaikki. Eduskuntavaalit 2007 lähestyvät kovaa vauhtia.
Kansalaisilla tulee olla mielestäni oikeus tietää jo äänestyspäätöstään miettiessään, mihin käytännön toimiin eri puolueet sitoutuvat näiden eduskunnankin pitkään tiedossa olleiden suomalaisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan loukkausten lopettamiseksi vuodesta 2007 alkaen.
Samalla on hyvä saattaa kansalaisten tietoon se menettelytapa ja tarkka aikataulu, miten korvataan takautuvasti vielä elossa oleville kansalaisille (perustuslain vastaiseksi katsotulla liitepäätösmenettelyllä vakuutusoikeudessa) saamatta jääneet korvaukset lakisääteisistä vakuutuksista, mikäli kyseinen puolue on mukana rakentamassa seuraavan kauden hallitusta.
Kansalaisten luottamuksen herättämiseksi nuo edellä mainitut kohdat on hyvä saada eri puolueiden johtajilta kirjallisen menettelyn kautta. Suljetun erityistuomioistuinjärjestelmän mallin mukaan.
Toivottavasti tämän isoksi kasvaneen yhteiskunnallisen ongelmakentän käsittely eri kanteilta katsottuna jatkuu vilkkaana presidentin järjestämissä foorumeissa, eduskunnassa, ministeriöissä, nelikannan kabineteissa ja vihdoinkin myös suomalaisissa tiedotusvälineissä.
Koska tämä iso kansallinen ongelmakenttä on elänyt mielestäni jo vuosikymmenten ajan liian pitkään.
Kansa kyllä tietää jo. Kiitos internetin.
Petri
- - - -
Yksityistapaturmavakuutus - Todistustaakka
Vakuutuslautakunnan lausunto VKL 373/94, annettu 22.12.1994:
”Kun vakuutettu on selvittänyt tapaturman sattuneen, on Suomessa voimassa olevan oikeuden mukaan vakuutusyhtiön velvollisuutena näyttää toteen vamman aiheutuneen jostakin muusta syystä, mikäli tahtoo vapautua korvausvelvollisuudesta.
Kun vammautuminen on tapahtunut tapaturman yhteydessä, lautakunta katsoo, ettei korvauksen epäämistä vakuutuksesta voida perustaa vain siihen, että todettu vamma tai sairaus voi johtua myös tapaturmasta riippumattomasta syystä, ettei vakuutetulle suoritetuissa tutkimuksissa ole todettu viitteitä vammautumiselle altistavasta tapaturmasta riippumattomasta sairaudesta.
Lautakunta katsoo jääneen osoittamatta, että vakuutetun vammautumiseen olisi olennaisesti myötävaikuttanut jokin tapaturmasta riippumaton sairaus.”
- - - -
Tietojen lähde:
Teoksen nimi Vakuutuslautakunnan lausuntoja 1994 (346 sivua)
Kustantaja Suomen vakuutusalan koulutus ja kustannus Oy
ISBN 952-9770-26-X
Vuosikirjan toimittaja Peter Roselius Kuluttajien vakuutustoimisto/Vakuutuslautakunta
TIIVISTELMÄ KIRJASTA
Vakuutuslautakunta ei käsittele lakisääteisiä tapaturma - ja potilasvakuutusta koskevia asioita. Eli se käsittelee ns. vapaaehtoisten vakuutusten valituksia. Lautakunnan taustaorganisaatiot ovat Kuluttajavirasto ja Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto.
Kirja kertoo avoimesti vakuutuslautakunnan kokoonpanosta ja sen käyttämistä asiantuntijoista. Mm. lääkäriasiantuntijat.
- - - -
Tosin tuon vuoden jälkeen kirjaa ei ole jostain syystä ilmestynyt julkiseen jakeluun….
* * * *
Haluatko auttaa meitä kaikkia? – 15.8.2017
Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.
Uusimmat käänteet ja ison kuvan katsaukset löytyvät; esimerkiksi
>>> Suomi 2017 - verkoston kautta.
Liity mukaan toimiin yli puolue- ja aaterajojen. Yli media- ja etujärjestörajojen.
Yhdessä toimien huomaamme, voimme vaikuttaa ja olemme enemmän.
* * * *
Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -
* * * *
- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -
Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.
* * * *
- Kaikki kirjoituksemme linkit ovat julkaisun hetkellä toiminnassa -
Haluatko auttaa meitä kaikkia? – 15.8.2017
Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.
Uusimmat käänteet ja ison kuvan katsaukset löytyvät; esimerkiksi
>>> Suomi 2017 - verkoston kautta.
Liity mukaan toimiin yli puolue- ja aaterajojen. Yli media- ja etujärjestörajojen.
Yhdessä toimien huomaamme, voimme vaikuttaa ja olemme enemmän.
* * * *
Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -
* * * *
- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -
Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.
* * * *
- Kaikki kirjoituksemme linkit ovat julkaisun hetkellä toiminnassa -
Tunnisteet: kolmikanta, nelikantainen toimintamalli, oikeusministeri Johannes Koskinen/sdp, presidentti Tarja Halonen oikeusvaltio Venäjä vs. Suomi, todistustaakka, vakuutuslääketiede, vakuutusyhtiöiden vallasta
<< Home