Väliinputoajien verkostuminen vauhdittuu - Eduskuntavaalit 2007

Suomen kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen kirjoitti Helsingin Sanomien Mielipide - sivulla 4.10.06 aiheesta ”Työttömyyden hoitoon tarvitaan uusia keinoja”

Lainaan siitä seuraavan palasen:

”Työkyvyttömyyden kriteerit on tarkistettava.

Vaikeasti työllistyvissä on henkilöitä, jotka eivät työllisty kaikista toimista huolimatta.

Heille on löydettävä eläkeratkaisu.

Vapautuvat voimavarat voidaan tällöin kohdentaa realistisesti työllistyviin.”

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

TYÖKYVYN MENETTÄMINEN on työikäiselle henkilölle kova paikka.

Työn tuoma taloudellinen turvaverkko repeää, osa sosiaalisista suhteita katkeaa ja mikä pahinta, oma terveys on vaarassa.

– Yksilö ei jää missään tilanteessa tyhjän päälle. Nykyään jokainen on jonkinlaisen sosiaaliturvan piirissä, toteaa Varman ylilääkäri, professori Sakari Tola.

Työkyvyttömyysetuuden, kuten työkyvyttömyyseläkkeen, myöntäminen perustuu siis lakiin, tarkkaan yksilölliseen harkintaan ja vallitsevaan käytäntöön.

Yksittäinen lääkäri, oli hän sitten vakuutus- tai hoitava sellainen, ei voi ”tuosta vaan” todeta
potilastaan työkyvyttömäksi, olipa tilanne lähes mikä tahansa.

Aina ei tilanne ole kuitenkaan niin paha, että hakijan tulisi hypätä kokonaan sivuun työelämästä. Useissa tapauksissa hänet saadaan pelastettua takaisin kuntoutuksen avulla.

– Nykyään työn kuva on muuttunut, joten pieni kuluma polvessa ei haittaa esimerkiksi päätetyötä, toteaa ratkaisupäällikkö Kari Ahtiainen Varman ratkaisu- ja kuntoutusosastolta.

– Emmehän me halua hylätä ensimmäistäkään hakemusta.

Jos niin kuitenkin käy, kukaan ei tosiaan jää tyhjän päälle.

Keinoja löytyy moneen lähtöön; on kuntoutusta, työkokeiluja ja niihin rinnastettavia palveluja, Ahtiainen jatkaa.

Lähde: Varma 1/2006

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Miten toimia, jos pitkäaikaisesti sairaana ollessasi kohdallesi osuu eläkkeestä hylkäävä päätös?

Vallitsevan todellisuuden kertoo Tampereen yliopiston sosiaalityön tutkija Anna Metteri Kuntalehden numerossa 5/2005:

– Kun ihmisten oma asianajokyky on vähäinen sairauden tai jonkin muun syyn takia, heitä tipahtaa entistä enemmän tukijärjestelmien väliin. Ei osata hakea sairauspäivärahoja
tai mennä ilmoittautumaan työvoimatoimistoon ajallaan.

Joissakin tapauksissa kävi ilmi, että sosiaaliturvalakien soveltamiseen on kehitetty uusia organisaatiota tai kuntakohtaisia sääntöjä ja kriteereitä, jotka mekaanisesti sovellettuina ovat lainvastaisia.

Työntekijöitä on voitu esimerkiksi kieltää kertomasta tietyistä etuuksista jonkin sairauden tai häiriön vaivaamalle ihmiselle.

- Jos laissa ei mainita tällaisia rajoituksia, silloinhan se informaatio tulisi asiakkaalle antaa. Jo perustuslaissa on turvattu se, että yhteiskunta pitää jäsenistään huolta.

Hallintolain perusteella meidän pitäisi antaa asiakkaalle häntä koskeva tieto niin, että asiakas sen ymmärtää, Anna Metteri korostaa.

Minkälaisia asioita itse kunkin olisi hyvä tietää hylkäävän päätöksen jälkeen?

Se on tärkeintä havahtua heti huomaamaan, että paras omien asioiden tuntija ja ajaja olet Sinä itse.

Tai sitten joku oma lähiomainen. Paperitöitä ja selvitettävää nimittäin piisaa.

Etuisuuksien käsittely saattaa kestää ja 3-4 kuukauden viive on monessa tapauksessa todellisuutta. Joten asiointia toimeentuloturvansa ja jokapäiväisen selviytymisensä eteen saattaa joutua tekemään moniajona useimmilla kuin yhdellä "luukulla" samaan aikaan.

Varsinkaan, jos ei ole olemassa aiempaa asiakkuussuhdetta esimerkiksi kunnan sosiaalitoimeen.



- Klikkaamalla kaaviota saat sen näkymään suurempana kuvaruudullasi -


Tiedon kulku perustuu valtaosin niin sanottuun Adidas-verkkoon

Vaikkakin toimeentuloturvan hakemiseen liittyviä kaavakkeita voi jo tulostaa osin verkosta, niin niiden täyttäminen ja palauttaminen perustuu ahkeraan kynä- jalkatyöhön. Myös lausunnoista tarvittavat kopiot ja toimittamiset muodostavat omat koreografiansa.

Suoriutumisen vaikeusastetta lisää varsinkin, jos on edelleen sairaana ja jonottaa esimerkiksi leikkaukseen pääsyä.

Se mikä myös on tärkeää hylkäävän eläkepäätöksen saaneen henkilön tiedostaa; on se, että siirtyminen eri toimeentulojärjestelmien välillä vaatii aina omat selvittelynsä ja paperityönsä.

Jos se ei ole helppoa terveelle henkilölle, niin omat kauhukertoimensa byrokratia aiheuttaa henkilölle, joka on edelleen sairaana ja jonottaa edelleen pääsyä esimerkiksi leikkaukseen.




- Klikkaamalla kaaviota saat sen näkymään suurempana kuvaruudullasi -

Kuten Kelan Sosiaalivakuutus-lehdessä 5/2006 ongelmista avoimesti kerrottiin:

”Kuntoutusasiakas joutuu nykyisin miettimään, kuuluuko hän työhallinnon, työeläkelaitosten, Kelan, liikennevakuutuksen, tapaturmavakuutuksen, erityisopetuksen, vammaispalvelun vai mahdollisesti jonkin muun tahon järjestämän kuntoutuksen piiriin.

Kelan asiantuntijalääkärin Paavo Rissasen mielestä oikean löytäminen on asiakkaalle täysin mahdoton tehtävä. Jokainen tarvitsisi hänen mukaansa siihen oman henkilökohtaisenselvitysmiehen.

Yhdelle luukulle keskittäminen ei näytä hänen mukaansa mahdolliselta, joten paras lääke on eri toimijatahojen arkipäiväinen yhteistyö asiakkaan hyväksi.

Kuulostaa liiankin helpolta ratkaisulta, muttei se vaan käytännössä sitä ole. Yhteistoiminta on osoittautunut äärimmäisen vaikeaksi. Kukin taho kulkee enimmäkseen tiukasti pitkin omaa reviiriään.

Ilman asianmukaista kuntoutusta monen työ- ja toimintakyky heikentyvät ennen aikojaan ja elämäkin saattaa jäädä sen vuoksi kesken.”

Vaan toivottavasti lakisääteisten vakuutusten korvausjärjestelmät ovat selkiintymään päin.

Näköpiirissä siintävät mielestämme todella mielenkiintoiset eduskuntavaalit 2007.

Kansanedustajaehdokkaiden ja puoluekoneistojen pikaista ratkaisua odottavista yhteiskunnallisesti isoista ongelmakentistä ei ole nimittäin pulaa.

Oikeusturvan VOLF - työryhmä

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Kuvalehden numerossa 49/2006 tartutaan vihdoinkin isoksi kasvaneeseen yhteiskunnalliseen ongelmaan:

HOME - Hometalot ovat kavala vitsaus.
Kymmenet tuhannet sairastuvat vakavasti.
Opettaja Pekka Nikkola leimattiin hulluksi outojen oireiden takia.

Johdanto – osuus tuohon ajanhermolla olevaan artikkeliin löytyy tätä kirjoitettaessa osoitteessa: http://www.suomenkuvalehti.fi/?id=8631