maanantaina, joulukuuta 18, 2006

Jääkiekon maailmanmestarikin ruokapankin asiakkaaksi? - Eduskuntavaalit 2007

Ensin lyhyt VOLF - katsaus päivän uutisiin.

- - - -

Työtapaturmissa kuolee vuosittain noin 40 ihmistä ja yli 110 000 loukkaantuu. Ammattitauti todetaan 2500-3000 suomalaisella joka vuosi.

Vakuutusyhtiöille tapaturmista koituu jättilasku. Ne korvaavat työtapaturmien ja ammattitautien kustannuksia 600 miljoonalla eurolla vuosittain.

Tapaturmista aiheutuu lisäksi miljardien eurojen epäsuorat kustannukset omaisuusvahinkojen ja tuotantohäiriöiden muodossa.

Lähde: MTV3-STT 18.12.06

- - - -

Uutisoinnissa olisi tietysti hyvä ollut kertoa avoimesti myös se, että kuinka paljon euroja näistä lakisääteisistä vakuutuksista työntekijöiden työnantajat maksavat vahinkovakuutusyhtiöille sisään. Nuo maksut kun ovat pakollisia kaikille työnantajille.

Eli sitten voitaisiin arvioida avoimesti Suomen valtion antamalla valtakirjalla tapahtuvan liiketoiminnan kate ja kannattavuus suomalaisille vahinkovakuutusyhtiöille.

Toistuuko Fortum – ilmiö muillakin suomalaisen liike-elämän alueilla?

- - - -

SUOMEN SUURIMMAN vakuutusmeklariyhtiön Marshin toimitusjohtaja epäilee yritysten maksavan liikaa tapaturmavakuutuksista.

Marshin toimitusjohtaja Olli-Pekka Puikkonen sanoo Kauppalehdessä, että vakuutusyhtiöt todennäköisesti vyöryttävät muiden vakuutusten kustannuksia tapaturmavakuutuksiin.

Vakuutus on pakollinen kaikille työnantajille.

Lähde: Yle Teksti-TV Sivu 161/1 TALOUS YLE24 PERJANTAI 8.12.2006

- - - -

Tapaus Keskinen 1999-2006
Hetken kuluttua seuraavissa laskelmissa pyrimme arvioimaan sellaisten arvioitujen tapausten määrää ja hintaa, joissa vahinkovakuutusyhtiö kieltäytyy maksamasta korvauksia yllättäen tapahtuneen työtapaturman tai tutkimuksin todennetun ammattitaudin takia. Kieltäytyminen korvauksista saattaa tapahtua kokonaan tai osittain.

Kyseeseen tulevat siten miljardien eurojen suorat kustannukset muiden kuin vakuutusyhtiöiden maksettaviksi.

Työryhmämme eri puolella Suomea heräsi laskemaan tarkemmin ongelmakenttään liittyviä euroja muun muassa Helsingin Sanomissa 6.12.06 olleen jääkiekkoilija Esa Keskisen vammautumistapaukseen liittyvän oikeusjutun johdosta. Jutussahan oli kysymyksessä äkillisen työtapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden aiheuttamista; ja lakien mukaisista korvauksista toimeentuloa varten.

- - - -

Lainaus alkaa:

”Turun Palloseuran entinen jääkiekkoilija Esa Keskinen on voittanut monivuotisen taistelun vakuutusyhtiö Pohjolaa vastaan.

Korvauskiistan pääasiaksi muodostui tulkinta siitä, syntyikö vamma (hermovaurio) taklaustilanteesta vai oliko se perua välilevyrappeutumasta, joka Keskisellä todettiin.

Kun Keskinen vei asian käräjäoikeuteen, hänen tukenaan oli useiden urheilussa mukana olleitten lääketieteen asiantuntijoitten lausuntoja, joitten mukaan pahaksi äitynyt selkävamma johtui nimenomaan taklaustilanteesta.

Käräjäoikeudessa Pohjolan todistajina esiintyneet asiantuntijat olivat sairauden kannalla, mikä ei edellyttäisi korvausta.

Hovioikeuteen asti edenneen tapauksen käsittelyssä päästiin sopuratkaisuun, jonka mukaan Pohjola korvaa Keskiselle tapaturmaeläkettä 7 743,65 euroa kuukaudessa kolmen vuoden ajalta eli 278 771 euroa korotettuna viivästyskorolla.

"Tämä on suurimpia korvauksia, joita olemme urheilussa maksaneet. Melko harvoinhan urheilussa tulee korvattavaksi vakavia vammoja", Pohjolan lakimies Kari Yliperttula sanoi.

Sopuratkaisuksi tuli kolme vuotta. Korvaussumma määräytyi Keskisen silloisen vuosiansion (109 322 euroa) mukaan. Tapaturmaeläke on siitä 85 prosenttia.”

Lainaus loppuu.

- - - -

Mitä tapahtui tapaus Keskisen tiimoilla ennen käräjä- ja hovioikeutta?
Mielenkiintoista olisi tuosta Keskisen jutusta tietää, että oliko kiistanalainen korvausjuttu vuosien 2000-2003 välisenä aikana niin sanotun karvalakkipuolen haudottavana eli tapaturmalautakunnan ja vakuutusoikeuden käsittelyissä?

Sekä antoiko kolmikannan oma asiantuntijakonklaavi eli tapaturma-asioiden korvauslautakunta korvauspäätöksestä lausuntonsa Pohjolalle ”suosituksensa” muodossa?

Sillä Hesarin uutisen mukaan: ”Vakuutusyhtiö Pohjola päätyi sairauden kannalle hylätessään Keskisen korvausanomukset. Viimeinen päätös on lokakuulta 2003.”

Jonka jälkeen Keskinen vei juttunsa omalla rahallisella riskillään käräjäoikeuteen.

Nyt jo kutkuttavana ennakkopäätöksenä vakuutusalan moraalisia ja eettisiä toimintatapoja suomalaiselle suurelle yleisölle paljastaen.

Sen lauluja lauletaan, kenen maksamia näppäimistön näppäimiä näpelöidään

Sosiaalituomioistuimethan ovat suoraan vakuutusyhtiöiden käskytyksessä toimivia etäisohjeistettuja maan niin sanotun ”vakiintuneen korvauskäytännön” toteuttajia.

Lisäksi vakuutusyhtiöt käyttävät suoranaista vaikutusvaltaansa muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön sekä oikeusministeriön virkamiestyönä tekemiin lakimuutoksiin.

Ensimmäiseksi esimerkiksi edellä mainituista voi ottaa sen, että sosiaalituomioistuimen lääkärijäsenellä pitää olla vakuutuslääketieteellistä kokemusta, mutta lääkärijäsenellä ei tule olla välttämättä sen alan erikoisosaamista, jota tuomioistuinkäsittelyssä olevan riita-asian lääketieteellinen puoli koskee. (HE 47/2005 ja HE 91/2006).

Toiseksi esimerkiksi edellä mainituista voi ottaa vakuutusoikeuden ylituomarin Timo Havun kautta ajetun muutosehdotuksen HE 12/2006. Siinähän vakuutusyhtiöiden tavoitteena on saada nuo vakuutuslääkärijäsenen lausumat sosiaalituomioistuimissa salaisiksi jopa 100 vuoden ajaksi. Myös asianomaiselta itseltään, vaikka hän antamallaan lainvoimaisella valtakirjalla , nimenomaan toivoisi, että vakuutuslääkärijäsenen lausumat olisivat mahdollisimman julkisia.

Muuten. Ketkähän olivat Keskisen jutussa käräjäoikeudessa Pohjolan todistajina esiintyneet asiantuntijalääkärit?

”Korvauskiistan pääasiaksi muodostui tulkinta siitä, syntyikö vamma (hermovaurio) taklaustilanteesta vai oliko se perua välilevyrappeutumasta, joka Keskisellä todettiin.

Kun Keskinen vei asian käräjäoikeuteen, hänen tukenaan oli useiden urheilussa mukana olleitten lääketieteen asiantuntijoitten lausuntoja, joitten mukaan pahaksi äitynyt selkävamma johtui nimenomaan taklaustilanteesta.”

Kansalaisarvioita täysimääräisen tapaturmaeläkkeiden hylkäävien päätösten rahallisesta arvosta

Tuo Keskisen esimerkkitapaus avaa ainakin koko vuodeksi avoinna olevan kurkistusikkunan vakuutusalan logiikkaan.

Työeläkeyhtiön maksama työkyvyttömyyseläke on yleensä vain murto-osa, 20-60% siitä eläkkeestä, mikä lain mukaan kuuluu tapaturma- tai ammattitautipotilaalle, eli lakisääteinen tapaturmaeläke on 85% vammautuneen vuosiansiosta, kunnes hän täyttää 65 vuotta ja sen jälkeen tapaturmaeläke on 70% vuosiansiosta.

Maan vakiintuneen käytännön (seuraavia tietoja ei tosin löydy tapaturmalain tai ammattitautilain lakitekstistä) kautta tapaturmaeläke voidaan myöntää myös osittaisena, jolloin työkyvyn alenemaksi todetaan vakuutusyhtiön tasolta:
*50% = tapaturmaeläke 42,5% vammautuneen vuosiansiosta
(eläke 63/65 ikävuoden jälkeen 29,75% vuosiansiosta)

* 30% = tapaturmaeläke 25,5 % vammautuneen vuosiansiosta
(eläke 63/65 ikävuoden jälkeen 17,85% vuosiansiosta)

* alle 10% = tapaturmaeläkettä ei tarvitse maksaa ollenkaan

Laskimme leikkimielisesti tosissamme porukalla minkälaisia kuluja vakuutusyhtiölle syntyy, jos sen pitää myöntää lakiin ja tosiasiallisiin terveydellisiin syihin perustuva tapaturmaeläke täysimääräisenä.

Esimerkkinä toimiva henkilö on lukuisten selvitettyjen seikkojen perusteella työkyvytön eikä hänen uudelleen kouluttamistaan katsotaan vakuutusyhtiön näkökulmasta terveydellisten syiden takia enää kannattavaksi investoinniksi.

Vanhan mallin kännykkälaskimistamme loppuivat kaikilta nollat, joten käytimme riittävän isolla näytöllä varustettua nauhalaskinta (14 numeroa).

Seuraavaksi vapaamuotoista laskelmaa uhkaavista kuluista (ainakin) vakuutusyhtiöille, joka selittänee konkreettisesti sen, miksi vahinkovakuutusyhtiötkin käyttävät oikeusministeri Johannes Koskisen peräänkuuluttamaa itseoikaisua minimaalisen vähän.

Olkaa hyvät. Vastuu siirtyy nyt sinne ruudun toiselle puolelle.

Kuten moninkertainen todistustaakka siirtyy lakisääteisten vakuutusten korvausratkaisuissa vuosittaiset lakisääteiset maksut keränneeltä yhtiöltä potilaalle.

Laskelman kohteena olevan henkilön taustatiedot

* 48 - vuotias suomalainen henkilö
* ollut työelämässä ansiokkaasti 23 vuotta
* työssä tapahtunut tapaturma tai ammattitauti aiheuttanut työkyvyttömyyden
* ammatillisen kuntoutuksen selvitys tehty ainakin kerran Vakuutuskuntouksen toimesta
* vakuutusyhtiön antama päätös: ei uudelleen koulutusta
* työkokeilut keskeytyneet terveydellisten rajoitteiden takia
* ei olemassa olevaa lääketieteellistä hoitokeinoa palauttaa työkykyä
* siis pysyvästi työkyvytön
* tarvitsee jatkuvaa lääketieteellistä kuntoutusta toimintakykynsä ylläpitämiseksi
* käytössä päivittäinen kalliiden lääkeyhdistelmien jatkuva hoito
* käytössä päivittäin lääkärin tarpeelliseksi katsomia apuvälineitä
* hoitavien lääkäreiden lausunnoilla henkilö on ollut työkyvytön jo 8 vuoden ajan
* sairastunut alkuperäisestä vammasta tai taudista johtuviin lisäsairauksiin

- - - -

* tte = tapaturmaeläke
* laskelmassa ei ole huomioitu vuosittaisen indeksikorotuksen määrää

Täysimääräinen tapaturmaeläke 100%:n työkyvyn aleneman mukaan

palkka/kk 2 200,00 euroa
tte - eläke/kk 1 870,00 euroa
*85% palkasta

* 12 x 1870,00 euroa
* vuodessa 22 440,00 euroa

- - - -

15 vuotta eläkeikään, joka on esimerkkihenkilön kohdalla 63 vuotta:
* 15 x 22 440,00 euroa
* 15 vuotta eläkettä yhteensä 336 600,00 euroa

- - - -

Elinikäodote 73 vuotta

Eläke/kk 70% tte:stä 1 309,00 euroa
Vuodessa 15 708,00 euroa

* 10 x 15 708,00 euroa
* 10 vuotta eläkettä 157 080,00 euroa

- - - -

Tte - eläke 15 v. + 10 v. yht. 493 680,00 euroa* 336 600,00 euroa + 157 080,00 euroa

- - - -

Arvioituja hylkääviä työtapaturma- ja ammattitautien korvauspäätöksiä:

Uusia tapauksia vuodessa 2 000,00 kappaletta
25 vuodessa 50 000,00 kappaletta

- - - -

Hylkäävien päätösten rahallinen arvo 25 vuoden tarkkailujaksolla:
Yksi tapaus rahalliselta arvoltaan 493 680,00 euroa
(+) lääketieteellinen hoito ja kuntoutus, lääkkeet, apuvälineet jne.

2000 tapausta rahalliselta arvoltaa 987 360 000,00 euroa(+) lääketieteellinen hoito ja kuntoutus, lääkkeet, apuvälineet jne.

50 000 tapausta rahalliselta arvoltaan 24 684 000 000,00 euroa
(+) lääketieteellinen hoito ja kuntoutus, lääkkeet, apuvälineet jne.

- - - -

Summathan liikkuvat taas miljardeissa. Euroissa.

Ja meno ei ole todellakaan rehtiä kuin ennen vanhaan seurojentalojen seuroissa.

Rahalliselta ja inhimillisiltä arvoiltaan iso yhteiskunnallinen ongelma Suomessa

Karkea arvio, että lakisääteisten vakuutusten erilaisten miinakenttien niin sanotulla harmaalla alueella elää tällä hetkellä Suomessa 150-200 000 henkilöä.

Tarkoittamamme henkilöt ovat sellaisia, että he ovat vakuutuslääkäreiden mielestä ”liian” terveitä täydelle eläkkeelle ja hoitavien lääkäreiden sekä työnantajien mielestä liian sairaita paluuseen työelämään.

Kelan Sosiaalivakuutus-lehdessä 5/2006 kerrotaan, että osa tähän pyöritykseen joutuneista kuolee ennenaikaisesti.

Heillä jokaisella pitäisi olla käytettävissään lakiviidakkoon sekaantuessaan henkilökohtainen selvitysmies, jotta he eivät poistuisi keskuudestamme ennenaikaisesti.

Ruokapankki - yhteiskuntamme tulevaisuuden peruspankki?

”Ruokapankkien yleistyminen on merkki pohjoismaisen hyvinvointivaltion rapautumisesta, katsoo tutkija Jouko Karjalainen Stakesista.

Hänen mielestään ruokapankkeja voidaan pitää esimerkkinä siitä, kuinka julkista vastuuta sosiaalitoimesta siirretään järjestöjen ja muiden vapaaehtoistoimijoiden vastuulle.

Arviolta noin 10 000 suomalaista ottaa viikoittain vastaan ruoka-apua.

Suomessa on noin 150 kirkon, järjestöjen ja yhteisöjen ylläpitämää ruokapankkia ja useita kymmeniä työttömien ruokaloita.

Ruoka-avun kasvavia asiakasryhmiä ovat köyhät eläkeläiset, eläkkeelle tai työttömyyseläkkeelle jäämässä olevat suuret ikäluokat sekä lapsiperheet.”

Lähde: (7.12.06 MTV3-STT)

- - - -

Eli ruokapankin asiakaspotentiaali on näiden edellä esitettyjen ja kohta seuraavien tietojen valossa kasvamaan päin.

Jääkiekon MM-kultajuhlista tuttu ”Torilla tavataan!” – sanonta saattaakin ajan kuluessa muuttua muotoon ”Ruokapankissa kohdataan!”

Jossain vaiheessa jopa jääkiekon maailmanmestareitakin.

Kysymys työeläkeyhtiöiden moraalin ja etiikan laatutasosta

Eduskunnassa asiasta on väliotsikon aiheeseen liittyen tehty kirjallinen kysymys KK 156/2006 vp - Osatyökyvyttömyyseläkkeen myöntäminen työkyvyttömyyseläkkeen sijaan:

”Aikooko hallitus selvittää, käyttävätkö eläkelaitokset osatyökyvyttömyyseläkeratkaisuja taloudellisin perustein (säästetään työeläkemaksuissa) ja sairaiden hakijoiden kannalta epäeettisin perustein ja aikooko hallitus muuttaa ennakkopäätöskäytäntöä siten, että se on läpinäkyvä ja että hakemusprosessista aina selviää, onko hakija itse hakenut osatyökyvyttömyyseläkettä vai ei?”

Erinomaisen kirjallisen kysymyksen allekirjoittajina ovat toimineet seuraavat kansanedustajat:

Marjaana Koskinen /sd
Rakel Hiltunen /sd
Jouko Laxell /kok
Jutta Urpilainen /sd
Jukka Gustafsson /sd
Saara Karhu /sd
Matti Kangas /vas
Jukka Roos /sd
Mikko Immonen /vas
Jaakko Laakso /vas
Annika Lapintie /vas
Kalevi Olin /sd
Heli Paasio /sd
Sari Essayah /kd
Janina Andersson /vihr
Virpa Puisto /sd
Pirkko Peltomo /sd
Erkki Virtanen /vas

Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2006

Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haataisen vastaus kysymykseen on luettavissa tätä kirjoittaessamme eduskunnan internet - sivustolla.

Helsingin Sanomissa 17.12.06 kirjoitti ”Työeläkekertymä ei kannusta tasapuolisesti”
- ongelmasta ruohonjuuritason kansalainen Aki Miettinen Vantaalta osuvasti seuraavaa:

”Milloinkahan vajaakuntoisina työelämässä "roikkujat" saisivat eläkeasiassa tasa-arvoisen kohtelun terveiden kanssa? Se auttaisi ja kannustaisi "roikkumaan" terveiden mukana vammaisuudesta huolimatta niin pitkään kuin kuntoutuksen avulla pystyy.

Nykyinen järjestelmä tekee vajaakuntoisina osa-aikaisessa työssä käyvistä lain edessä eriarvoisia ja näin ei saisi demokratiastaan ja tasa-arvostaan ylpeilevässä oikeusvaltiossa olla.”

- - - -

Muuten. Mikäli tapaturman tai ammattitaudin takia täysimääräiselle tapaturmaeläkkeelle kuuluva henkilö leivotaan ja kaulitaan ”systeemissä” viimein vuosien pyörityksen jälkeen työkyvyttömyyseläkkeelle, niin ”rosentit” ovat seuraavat:

* täysimääräinen työkyvyttömyyseläke 60% vuosiansiosta
(eläke 63/65 vuoden ikävuoden jälkeen 42% vuosiansiosta)

* osatyökyvyttömyyseläke 30 % vuosityöansiosta
(eläke 63/65 vuoden ikävuoden jälkeen 21% vuosiansiosta)

Ja taas rahaa säästyi. Vakuutusyhtiön kassaan.

- - - -

Työkyvyttömyyseläkettä aletaan maksaa, jos sairastumisen aiheuttamaa työkyvyttömyyttä ei voida palauttaa kuntoutuksella tai muulla tuella.

Lähde: Suomi.fi – Eläkkeet 17.12.06

- - - -

Hitaan syöksykierteen mallista

Mietimme porukalla kuumeisesti myös pitkään sitä, että kenen tai keiden piikkiin sitten noiden hylkäävien päätöksen tai osaeläkepäätöksen saaneiden ihmisten toimeentuloturva-asiat lopulta kaatuvat?

Marssijärjestys lienee tämä:

* Lähiomaiset
* Kela
* Työttömyyskassa
* Loimaan kassa
* Kunnan sosiaalitoimi
* Kirkon diakoniatyö
* Kansalaisjärjestöt

Oikeutta länsimaiset oikeusstandardien mukaan kansalainen voi saada työtapaturma- ja ammattitautiasioissa vain isolla rahalla julkisen puolen oikeusjärjestelmän puolella. Niin kuin tuo jääkiekkoilija Keskisenkin tapaus taas kerran osoitti.

Ei niinkään yksityisen, salailuun erikoistuneen ja suljetusti toimivan vakuutusoikeuden puolella.

- - - -

Kohta 5.2
Noudatettu perustuslaki ihmisoikeuksien edellytys
”Perustuslaki on käytännössä ihmisoikeuksien perusta, mutta se on sitä vain siinä tapauksessa, että sitä myös noudatetaan.”

Lähde: Perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelma 2007

- - - -

Olemme samaa mieltä myös kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Kataisen mielestä siitä, että kolmikanta kaipaa sisällön ja rakenteiden kehittämistä (Lähde: Yle Teksti-tv 8.12.06).

Ja meidän mielestämme kolmikannan tehohoitona jopa nelikannaksi kasvaneiden rönsyjen katkaisemista.

Ainakin niiden perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen henkeä kuristavien nelikannan tappajarönsyjen osalta, jotka ovat juurtuneet pysyvästi syvälle ”leikkaa – liimaa - liitä” liitepäätöstekniikalla toimivaan sekä yksityistettyyn vakuutusyhtiöoikeusjärjestelmään.

Hyvän joulunajan odotuksin ja toivotuksin!

Oikeusturvan VOLF – työryhmä

ps. Toivottavasti pukkikin työssään varovasti poroineen kurvaa ja tupsuttelee kontistaan lahjaksi Suomen atmosfäärin täyteen toisenlaista oikeusturvaa.


* * * *

Haluatko auttaa meitä kaikkia? - 24.11.2016
Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Uusimmat käänteet ja ison kuvan katsaukset löytyvät; esimerkiksi
>>> Suomi 2017 - verkoston
kautta.

Liity mukaan toimiin yli puolue- ja aaterajojen. Yli media- ja etujärjestörajojen.

Yhdessä toimien huomaamme, voimme vaikuttaa ja olemme enemmän.


* * * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * * * * *

- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -



Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

Tunnisteet: , , , , ,

0 Comments:

Lähetä kommentti

Links to this post:

Luo linkki

<< Home