perjantaina, joulukuuta 01, 2006

HE 12/2006 - Vakuutusoikeuden antamasta lausunnosta kansalaisanalyysia

- Klikkaamalla saat kaavion ruudullesi isompana; kokonaiskuvan selkeyteen emme voi valitettavasti tällä kertaa vaikuttaa enempää –

Aloitamme tämänkertaisen pakinamme lainaamalla vakuutusoikeuden ylituomari Timo Havun kirjoitusta vakuutusoikeuden vuosikertomuksesta 2005:

”On selvää, että nykymuotoista toimintaa on mahdollista edelleen tehostaa.

Etenkin kun lainmuutoksiakaan edellyttäviä kehittämishankkeita ei ole suljettu pois.

Toimeentuloturvan muutoksenhakujärjestelmä kehittyy jatkuvasti.

Kun oikeudenmukainen oikeudenkäynti toteutuu tehokkaasti jo vakuutusoikeuden alaisissa muutoksenhakulautakunnissa, avautuu vakuutusoikeudessa käytettävissä olevien resurssien suuntaamisessakin varmasti uusia mahdollisuuksia.”

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sitten annamme puheenvuoron yhdelle vakuutuslääketieteen suurimmalle vaikuttajalle Suomessa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kasvollista asiantuntemusta - Sakari Tola Varman ylilääkäri
29.3.2006

”Aamulehden pääkirjoituksessa 20.3.2006 moititaan vakuutuslääkäreitä otsikolla "Kasvotonta asiantuntemusta".

Siinä annetaan lakisääteisestä eläkevakuutuksesta virheellinen kuva, jonka olisi voinut välttää vaikkapa lukemalla vähän tarkemmin pääkirjoituksessa viitatun Varma-lehden artikkelin.

Allekirjoittanut esiintyy jutussa sekä omalla nimellä että värikuvassa, siis kohtuullisen kasvollisena. Muiden Varman lääkärien nimet on julkaistu jo pitkään muun muassa vuosikertomuksessa. Heitä on myös haastateltu lehdissä, kuvien kera.

Lääkärien nimet ja kuvat eivät kuitenkaan ole oleellisia vaan kirjoitukseen liittyvä ikuinen väärinkäsitys siitä, että työkyvyttömyyseläkkeen hakuprosessi olisi jonkinlainen lääkärien välinen mittelö.

Kuten pääkirjoituksessa oikein todetaan, osapuolina ovat hakija ja yhtiö.

Lääkäri on sekä lausunnon kirjoittajana että lukijana asiantuntija.

Sosiaalivakuutuksemme on valitettavan monimutkainen, ja työkyvyttömyysmääritelmiäkin ainakin seitsemän erilaista.

Työkyvyttömyysarvioon kuuluu paljon sosiaalis-taloudellista harkintaa, mikä ei ole lääketieteen piiriin kuuluva kysymys.

Hoitava lääkäri ei voi tuntea vakiintunutta ratkaisukäytäntöä vaikka tietenkin tuntee potilaansa paremmin kuin papereita lukeva lääkäri.

Vakuutuslääkäri puolestaan tuntee vakiintuneen käytännön ja on mukana vain siksi, että kaikkia kohdeltaisiin tasapuolisesti. Ilman heitä sosiaaliturvan saaminen riippuisi siitä, kenen lääkärin vastaanotolle sattuu menemään.

Oikeusvaltiossa sosiaaliturvan rakenteilla pyritään oikeudenmukaisuuteen.

Harkintaa vaativissa ratkaisuissa hakija turvana on maksuton muutoksenhakumahdollisuus.

Sekin tapahtuu avoimesti, sillä muutoksenhakulautakunnassa ratkaisuun osallistuneiden nimet ovat päätöksessä.”

Lähde: Varman internet – sivusto

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mikäli nuo edellä lainaamamme tekstit pitäisivät edes pieneltä osin paikkansa, niin tätäkään blogia ei olisi tarvittu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sitten yritimme saada ennen tämän vapaamuotoisen kansalaisanalyysin tekemistä kommentit seuraavalla sähköpostilla 16.11.2006.

Vastausta emme ole valitettavasti saaneet 1.12.2006 kell0 14,14 mennessä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Date: Thu, 16 Nov 2006 08:24:19 -0800 (PST)
From: "Petri Salo"
Subject: HE 12/2006 ja HE 13/2006 valmistelusta
To: kimmo.sasi @ eduskunta.fi, leena.luhtanen @ om.fi
CC: kari.kuusisto @ eduskunta.fi, johanna.hamalainen @ om.fi

Hyvää päivää Teille sinne eduskuntaan ja oikeusministeriöön,

Tällä hetkellä edustamamme järjestöt seuraavat erittäin huolestuneina eduskunnassa tapahtuvien HE 12/2006 ja siihen yhteydessä olevaan HE 13/2006 valmistelua.

Tiedustellemmekin kohteliaimmin Teiltä sitä, että tullaanko kansalaisten ääntä saamaan kulloisenkin hallituksen esitykseen liittyvistä selkeistä epäkohdista koskaan kuulluiksi perustuslakivaliokunnassa ja oikeusministeriössä?

Kuten oikeusministeriön kansliapäällikkö Kirsti Rissanen esitti Vieraskynä - kolumnissaan (HS 13.11.06) ”Kansalaisen ääni saatava kuuluviin lainvalmistelussa”.

Tiedustelemme samalla Teiltä, että onko Teidän mielestänne HE 12/2006 lausunnon antaneen vakuutusoikeuden Timo Havun allekirjoittama lausunto toteutuessaan vakuutusoikeudessa sekä sen alaisissa lautakunnissa Suomen perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukainen?

Varsinkin sen sivuilla 6(11), 7(11) ja 11(11) esitetyt lainsäädäntöön vaadittavat muutokset ovat mielestämme kansalaisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisen näkökulmasta pöyristyttäviä.

Varsinkin kun vielä otetaan huomioon, että kyse on kirjallisesti tapahtuvasta tuomioistuinkäsittelystä suljetussa erityistuomioistuinjärjestelmässä, jonka vuosittaiset kustannukset maksavat hallussamme olevien tietojen mukaan tuomioistuinistuinkäsittelyssä aina oleva toinen vastapuoli eli suomalainen vakuutusala.

Vastauksenne tarvitsemme Teiltä kohteliaimmin käyttöömme perjantaihin 24.11.06 mennessä.

Ystävällisin terveisin

Hannu Kukkonen
puheenjohtaja
Vakuutusongelmaisten liitto r.y.

Petri Salo
puheenjohtaja
Vammautuneiden elämänhallinnan ja perhetyön tuki r.y.

Liite (1 kpl)

Oikeusministeriön lausuntopyyntöön OM 24/41/2004 ja OM
38/41/2002, 22.6.2005 - Vakuutusoikeuden 5.9.2005 antama lausunto 253/0/2005

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vakuutusoikeuden lausunto oikeusministeriölle HE 12/2006
Asianosaisen oikeus tiedonsaantiin - kohdassa lienee tapahtunut vakuutusalalla hyvin yleinen ns. tekninen sisältövirhe?

”Vakuutusoikeuden soveltamiskäytännössä on katsottu, että voimassa olevan lainsäädännön nojalla asianosaisella on oikeus saada tieto rajoituksetta kaikesta sellaisesta selvityksestä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn.”
Tällä hetkellähän asianosainen ei saa koskaan tietää mitä hänen asiastaan on lausunut vakuutusoikeuden tai sen alapuolella toimivien lautakuntien lääkärijäsen.

Huolestunut kansalainen kirjoittaa asiasta Suomi 24 Homesairaudet – keskusteluketjussa:

”Tapaturmavakuutuslain 53§:n 2 momentin nojalla tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan pj, vpj ja muut jäsenet toimivat tuomarin vastuulla.

Koska muutoksenhakulautakunnan jäsenten kannanotot ovat oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 7§:n mukaan salassa pidettävää oikeuden neuvottelua, niistä ei lähetetä tietoa.

Valtiovalta on hyvinkin tietoinen ko. ongelmasta, mutta ei heitä kiinnosta asian korjaaminen.”

Eikä taida valtiovaltaa kiinnostaa ongelman korjaaminen jatkossakaan. Varsinkaan, jos on uskominen tällä toimialalla Suomessa ylintä tuomiovaltaa käyttävän valtion virkamiehen ja vakuutusoikeuden ylituomari Timo Havun lausumaa.

Päätösharkinnan ja ratkaisuehdotuksen salassapito – kohdassa vakuutusoikeuden ylituomari Timo Havu esittää ehdotuksen, joka kannattaa jokaisen ”toimialasta” kiinnostuneen lukea todella tarkkaan.

Ministeri Maija Perhon vastauksesta KK 809/1999 poimittua:
”Päätöksestä tulee ilmetä riittävän selvästi, mihin siinä on otettu kantaa.

Ratkaisun perusteleminen liittyy asianosaisen oikeusturvan toteuttamiseen.

Jotta asianosainen kykenee arvostelemaan päätöksen oikeellisuutta, tulee päätöksestä ilmetä myös ne perusteet, joilla ratkaisuun on päästy.

Perustelemisvelvollisuus pakottaa myös päätöksentekijän harkitsemaan ratkaisuaan perusteellisemmin ja huolehtimaan tarpeellisen selvityksen hankkimisesta.

Lisäksi eläkepäätösten perustelemiseen on kiinnitetty huomiota muun muassa sen jälkeen, kun tietosuojavaltuutettu antoi vuonna 1995 määräyksen, jonka mukaan asiantuntijoiden keskusteluja eläkeasiassa ei voida rinnastaa oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 7 §:n salassapitovelvollisuuteen oikeuden suljettujen ovien takana käymistä neuvotteluista.

Lisäksi tietosuojavaltuutettu määräsi henkilöstörekisterilain nojalla antamaan asianosaisen tarkistettavaksi hänen pyytämänsä asiantuntijalääkäreiden sisäiset muistiot.

Tietosuojavaltuutetun määräyksen vuoksi Eläketurvakeskus antoi eläkelaitoksille tiedotteen n:o 21/95.”


Miksi siis jatkuva salailu vakuutusoikeudessa?
Jos vakuutusoikeuteen valittanut henkilö antaa jatkossa kirjallisen luvan, jonka kaksi henkilöä todistaa oikeaksi, että kaikki hänestä annetut diagnoosit, lääkärinlausunnot ja muut asiaa selvittävät dokumentit ovat vapaasti julkistettavissa, miksi seuraavassa esiteltävässä vakuutusoikeuden lausunnossa esitetty salailu halutaan voimaan lakitekstiin?

Varsinkin, kun otetaan huomioon vakuutusoikeuden lausunnon Voimaantulo-kohdan lopputeksti:

”Vakuutusoikeus katsoo, että sekä vakuutusoikeuden alaisessa lautakunnassa että vakuutusoikeudessa tulisi soveltaa samaa lakia.

Tämän vuoksi uutta lakia tulisi soveltaa asioissa, jotka ovat tulleet vireille lain tultua voimaan tai joita ei ole lainvoimaisesti ratkaistu ennen lain voimaantuloa.”


Eli sen jälkeen voitaneen puhua suljetusta ja salatusta erityistuomioistuinjärjestelmästä?

Ja mikä olikaan HE 12/2006 alkuperäinen tarkoitus?

” Esityksen tavoitteena on lisätä oikeudenkäynnin avoimuutta sekä ratkaista julkisuuden ja yksityisyyden suojan välinen ristiriita asianosaisten oikeusturvan takaavalla tavalla. Tarkoituksena on turvata erityisesti hallintotuomioistuinten päätösten ja niiden perustelujen julkisuus mahdollisimman laajasti.

Esityksessä annettaisiin kuitenkin hallintotuomioistuimelle nykyistä enemmän mahdollisuuksia laajentaa oikeudenkäynnin julkisuutta tai antaa tietyin edellytyksin tietoja myös salassa pidettäväksi säädetystä asiakirjasta. Sääntelyssä pyrittäisiin turvaamaan erityisesti oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutuminen sekä päätösten ja niiden perustelujen julkisuus.

Asianosaisella olisi eräissä tilanteissa oikeus saada tieto sellaisistakin oikeudenkäynnissä esitetyistä selvityksistä, joista hänellä ei ole ollut oikeutta saada tietoa hallintomenettelyssä, jos ne voivat vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn hallintotuomioistuimessa.

Sääntely laajentaisi asianosaisen tiedonsaantioikeutta nykyisestä.”


Tarkemmin zuumattavia kohtia kohta seuraavassa vakuutusoikeuden lausunnosta oikeusministeriölle koskien HE 12/2006 olemme lihavoineet pupillin pullistusten ja tekstiin tarkentamisen helpottamiseksi.

Oikeusturvan nopean toiminnan VOLF - ryhmä 2006

* * * * 


Kaikki alkuperäiset lausunnot kokonaisuudessaan HE 12/2006 koskien löytyvät tätä kirjoitettaessa oikeusministeriön osoitteessa: http://www.om.fi/tulostus/33853.htm
- linkki lakannut toimimasta
- lausunnot ovat saatavissa oikeusministeriön kirjaamosta tilaamalla


* * * * 


VAKUUTUSOIKEUS

5.9.2005 LAUSUNTO 253/0/2005


Oikeusministeriö

Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 24/41/2004 ja OM 38/41/2002, 22.6.2005
Lausunto työryhmämietinnöistä Oikeudenkäynnin julkisuus yleisissä tuomioistuimissa ja hallintotuomioistuimissa
Yleistä

Vakuutusoikeuden käsittelemissä asioissa kysymys on yleensä siitä, että asianosainen ei kykene sairauden, työttömyyden tai muun vastaavanlaisen syyn takia hankkimaan itse riittävää toimeentuloa ja hakee sen vuoksi jotakin toimeentuloturvaetuutta.

Valtaosassa vakuutusoikeuden käsittelemissä asioissa oikeudenkäyntiaineisto sisältää yksityisen asianosaisen terveydentilaan ja/tai taloudelliseen asemaan liittyviä, salassapidettäviä tietoja.

Hakemuksia etuuslaitoksissa käsiteltäessä hakijoiden yksityisyyttä suojataan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuus-laki) mukaisesti.

Vakuutusoikeuden käsittelemissä asioissa on julkisuuden suhteen kaksi tärkeää vastakkaista intressiä. Toisaalta oikeudenkäynnin julkisuus ja toisaalta yksityisyyden suoja.

Oikeudenkäynnin julkisuuden säätelyssä näiden vastakkaisten intressien kesken tulisi löytää tasapaino.

Oikeudenkäynnin julkisuus ei voine edellyttää sitä, että muutoksenhaulla oikeusturvaa hakevalle etuuden hakijalle koituu oikeudenkäynnin julkisuuden takia merkittävää haittaa elämässään.

Oikeudenkäynnin julkisuus saattaa käytännössä johtaa jopa siihenkin, että etuuden hakija pidättäytyy aiheellisestakin muutoksenhausta sen vuoksi, ettei hänen asiansa tulisi julkiseksi.

Kun sovelletaan oikeudenkäynnin julkisuutta säätelevää lainsäädäntöä niin ongelmatapauksissa kansalainen haluaa tietoa, jota tuomioistuin ei katso voivansa salassapitovelvollisuutensa takia antaa.

Vakuutusoikeudelta tietoa haluavilla on harvemmin lainoppinut avustaja tai asiamies.

Kansalaisten tuomioistuimia kohtaan tunteman luottamuksen varmistamiseksi on välttämätöntä, että tuomioistuinten toiminnan julkisuutta säätelevä lainsäädäntö on mandollisimman yksiselitteistä ja selkeää.

Tulkinnanvarainen ja laajan harkintavallan tuomioistuimelle mandollistava lainsäädäntö on omiaan nakertamaan tuomioistuimelta tietoa pyytävän kansalaisen luottamusta asianomaista tuomioistuinta kohtaan.

- - - - - 


Asianosaisen oikeus tiedonsaantiin
Vakuutusoikeuden soveltamiskäytännössä on katsottu, että voimassa olevan lainsäädännön nojalla asianosaisella on oikeus saada tieto rajoituksetta kaikesta sellaisesta selvityksestä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn.

- - - - - 


Ratkaisun julkisuus

Päätösharkinnan ja ratkaisuehdotuksen salassapito


Oikeuden neuvottelusalaisuuden turvaaminen on erittäin tärkeä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin tae.

Oikeudenjäsenten on voitava keskustella asiasta täysin vapaasti ja ilman epäilystä siitä, että keskustelut tulisivat julkisiksi.

Asialla on erityinen merkitys vakuutusoikeudelle sen vuoksi, että käsiteltävän asian asiakirjat kiertävät jäsenillä, jotka kirjoittavat mielipiteensä käsittelymuistioon.

Myös lääkärijäsen kirjoittaa alustavan mielipiteensä käsittelymuistioon.

Etenkin lääkärijäsenen kannanotto sisältää usein henkilön terveydentilaan liittyviä, joskus lääketieteellisesti hyvinkin yksityiskohtaisia salassa pidettäviä tietoja, joita muut jäsenet saattavat kommentoida. Näin ollen vakuutusoikeuden jäsenten keskustelut säilyvät merkittäviltä osin kirjallisesti dokumentoituna arkistossa.

Asianosaiset vaativat usein saada tietoonsa etenkin vakuutusoikeuden lääkärijäsenten mielipiteet. Näistä syistä on välttämätöntä, että oikeuden neuvottelusalaisuudesta säädetään selkeästi ja yksiselitteisesti hallintolainkäytön julkisuutta säätelevässä laissa.

Mietinnössä ehdotetaan salassapitoa määräaikaiseksi.

Ehdotuksen mukaan salassapidon määräaika olisi 60 vuotta. Vakuutusoikeuden näkemyksen mukaan tämä on liian lyhyt aika.
Vakuutusoikeuden käsittelemien asioiden oikeudenkäyntiaineisto käsittää usein julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 24-32 kohtien nojalla salassapidettäviä tietoja. Mikäli päätösharkintaa koskevat tiedot tulisivat julkisiksi 60 vuoden kuluessa, johtaisi se siihen, että sellaisia tietoja, jotka julkisuuslain 31 §:n 2 momentin nojalla ovat salassapidettäviä 50 vuotta asianosaisen kuolemasta, tulisi aiemmin julkisiksi sen vuoksi, että asiaa on käsitelty vakuutusoikeudessa.

Asianosaisen yksityiselämän suojamiseksi salassapidettäviä esim. terveydentilaan liittyviä tietoja voisi tulla yleisöjulkiseksi vielä henkilön elinaikana.

Asianosainen on voinut esim. salata lähiomaisiltaan tiedon jostakin potemastaan sairaudesta.

Julkisuuslaki turvaa tällaisen tiedon säilymisen lähiomaisiltakin 50 vuotta asianomaisen kuolemanjälkeen. Paitsi että nämä tiedot tulisivat lähiomaisten tietoon, ne tulisivat myös yleisöjulkisiksi. Tämä olisi ristiriidassa julkisuuslain yksityiselämän suojaamisperiaatteiden kanssa.

Mikään erityinen tarve ei vaatine, että oikeuden neuvottelusalaisuuden piiriin kuuluvien tietojen tulisi tulla julkisiksi jonkin tietyn ajan kuluessa, vaan kysymys lienee lähinnä vain julkisuusperiaatteesta sinänsä.

Edellä mainituista syistä vakuutusoikeus katsoo, että oikeuden neuvottelusalaisuuden piiriin kuuluvien tietojen salassapitoajan tulisi olla 100 vuotta.

Toinen vaihtoehto olisi säätää, että neuvottelusalaisuuden kautta ilmeneviä yksityiselämän suojan piiriin kuuluvia julkisuuslain nojalla 50 vuotta asian-omaisen kuoleman jälkeen salassapidettävä tietoja suojattaisiin lisäksi julkisuuslain mukaisesti.

- - - - - - -


Voimaantulo
Vakuutusoikeus katsoo, että sekä vakuutusoikeuden alaisessa lautakunnassa että vakuutusoikeudessa tulisi soveltaa samaa lakia.

Tämän vuoksi uutta lakia tulisi soveltaa asioissa, jotka ovat tulleet vireille lain tultua voimaan tai joita ei ole lainvoimaisesti ratkaistu ennen lain voimaantuloa.

Timo Havu Vakuutusoikeuden
ylituomari

Olli Olanterä
Vakuutusoikeustuomari

- - - - - - 


Vakuutusoikeus
Postiosoite PL 338 00121 HELSINKI
Käyntiosoite Lönnrotinkatu 13 C 00120 HELSINKI


Tutustus Oikeusturvan ajankuvan ison kuvan katsaukseen vakuutusoikeuden asioista
>>> Avoin muistio vakuuutusoikeudesta <<<



* * * *

Haluatko auttaa meitä kaikkia? - 6.10.2016
Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Uusimmat käänteet ja ison kuvan katsaukset löytyvät; esimerkiksi
>>> Suomi 2017 - verkoston
kautta.

Liity mukaan toimiin yli puolue- ja aaterajojen. Yli media- ja etujärjestörajojen.

Yhdessä toimien huomaamme, voimme vaikuttaa ja olemme enemmän.

* * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *


- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -

Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

* * * *


- Kaikki kirjoituksemma linkit ovat julkaisun hetkellä toiminnassa -

Tunnisteet: , , , ,

0 Comments:

Lähetä kommentti

Links to this post:

Luo linkki

<< Home