lauantaina, marraskuuta 04, 2006

Ihmisoikeuksien sähköiset loukkaukset alkamassa?

Taustoitan ensin pakinani tämänkertaisen aiheen lyhykäisesti, koska itse pakinani on tällä kertaa savolaisittainkin mitattuna varsin pitkä.

Ison ja monikerroksisen kansallisen ongelmakentän ympärillä on valinnut erikoinen kansallisen vaikenemisen kulttuuri.

Yksi suurimmista suomalaisista ihmisoikeuksien ja oikeusturvan ongelmakentistä liittyy mielestäni lakisääteisissä vakuutuksissa lokakuussa lanseeratun nelikannan veivaamaan erikoiseen ja monilta osin salattuun erityistuomioistuinjärjestelmään.

Josta kolmikanta + Kela, työeläkeyhtiöt ja vakuutusyhtiöt rahoitusalan konsernien muodossa sopivat ja hallinnoivat varsin vankasti. Tästä kokonaisuudesta on vallan kolmijako-oppi käsittääkseni ulkoistettu jo kauan aikaa sitten.

Hyvän kokonaiskuvan Teille mahdollisesti uudesta alueesta saatte tutustumalla vakuutusoikeuden vuosikertomuksen 2005 sivulla 8 olevaan kaavioon www.oikeus.fi/vakuutusoikeus/uploads/inktw8j.pdf

Toisaalta kaikki nämä ongelmat, joita ”toimialani” edustaa liittyvät myös kaikkien suomalaisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan tasapuoliseen toteutumiseen.

Toivottavasti tästä ongelmakentästä Suomessa valinnut vakaa vaikenemisen kulttuuri on pian romahtamassa Berliinin muurin lailla, sillä tämä erityistuomioistuinjärjestelmä on ollut mielestäni vuosikymmenten ajan ainakin perustuslain 21 §:n ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 §:n vastainen.

AVARIA AJATUKSIA SÄHKÖISESTÄ POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ

Viikon lopussa uutisoitiin tiedotusvälineissä laajasti vuonna 2010 käyttöön otettavasta sähköisestä potilastieto- ja lääkereseptijärjestelmästä.

Toteutuessaan ne ovat varmasti hyviä systeemejä. Kustannuksia varmasti kertyy, niin kuin aina tietotekniikan saralla. Mutta hyödytkin ovat varmasti jatkossa isot. Kunhan järjestelmän avainroolissa olevat tiedonsyöttöpäät toimivat virheettömästi.

Varsinkin sähköiseltä reseptijärjestelmän odotan itse todella paljon. Siihen pitäisi ehdottomasti muuten saada Kelan kertymät näkymiin ruokakunnittain eli yhteisöllinen Kela-bonus käyttöön. Se mahdollistaisi sitten ruokakunnille apteekkien sähköisen kilpailuttamisen, koska tuotteiden toimitushan voisi tulla suoraan kotiin minun puolestani vaikka keskellä Suomea olevasta itsenäisten ja yksityisten apteekkien logistiikkakeskuksesta.

Vaan muutama asia ihmetyttää tässä sähköisessä hypetyksessä etukäteen. Pohjaan ihmettelyni vankkaa omakohtaiseen kokemukseen lakisääteisten vakuutusten miinakentistä, joihin tunnun jatkuvasti osuvan.

Vaikka kannanko vain tietämättäni Rolling Stones - yhtyeen uusimman albumin nimeä ”A bigger bang” jalkapohjissani?

Lakisääteisissä vakuutuksissahan kokonaistehtävää Suomessa hoitavat esimerkiksi tapaturmalain perusteella ja Suomen valtion valtuuttamina yksityiset vahinkovakuutusyhtiöt.

Alle vuoden kestävissä vammaongelmissa ongelmia tuskin esiintyy. Yleensä vamman ja oireiden pitkittyessä yli vuoden alkaa korvausten, hoitojen, lääkkeiden, eläkkeen osittainen tai jopa kokonaan kieltäminen.

Vaan siirrytäänpä takaisin tuohon tämän kertaisen pakinani aiheeseen.

RATKAISEEKO TIETOTEKNIIKAN KÄYTTÖ NYKYISIÄ SALAILUONGELMIA?

Tällä hetkellä vakuutusyhtiöön lähetettävät ja sinne saapuvat paperilla olevat asiakirjat skannataan sähköiseen muotoon osaksi yhtiön korvausasioiden sähköistä käsittelyjärjestelmää.

Ongelmia aiheuttaa muun muassa se, että vahingoittunut itse ei pysty katsomaan itsestään olevia käsittelytietoja ja yhtiössä sisällä olevia asiapapereita esimerkiksi pankkitunnuksillaan yhtiön sähköisestä tietokannasta kotoaan käsin. Se on kuulemma saamieni tietojeni mukaan tietoturvaongelma.

Monelle tuo katselu onnistuisi kotoa käsin helposti, koska jos on Kelan, Sammon ja Ifin asiakas, niin miksei jo käytössä olevat pankkitunnukset voisi korvata saman tien viranomaisten toistamiseen isommin haaveilemaa sähköistä Big Brother tai Large Lady – tyyppistä henkilökorttia sähköiseen tunnistamiseen?

Ihmeelliseltä tuntuu, että en pysty tällä hetkellä saamaan edes sähköisesti koontitietoa siitä, mitä kaikkia yksittäisiä asiakirjoja vakuutusyhtiöllä on käytössään ja arkistossaan omasta tapauksestani vuodesta 1997 alkaen? Suomalaista avoimuutta?

Mainitsemissani suljetutun kierron erityistuomioistuimissa on siten helppoa salata vakuutusyhtiöltä tulleita asiapapereita, koska mikään laki ei tällä hetkellä vaadi yksilöimään kirjallisen tuomioistuinmenettelyn perustana olleita asiakirjoja. On vain erilaisia nippuja osapuolten mukaan nimettyinä.

Ja vaikka tästä edellisessä kappaleessa kertomastani ongelmasta Suomi on jo saanut EIT:lta langettavia tuomioita, niin se ei ole todellisuudessa muuttanut erityistuomioistuimien toimintaa yhtään avoimempaan suuntaan. Hyvänä esimerkkinä viime vuodelta HE 47/2005 mykistävän yksimielinen läpimeno eduskunnassa.

Vaikka julkisuudessa muun muassa KKO:n uusi presidentti Pauliine Koskelo väittääkin muuta (Chydenius-lehti 3/2006):

”Ihmisoikeustuomioistuin ei tosin voi pakottaa valtioita järjestelmänsä korjaamiseen. Se voi vain velvoittaa taloudellisiin hyvityksiin. Maan maine oikeusvaltiona kuitenkin kärsii erityisesti sellaisista langettavista tuomioista, jotka ovat osoitus järjestelmän puutteista.

Suomen tilanne on erityinen.

Täällä ei ole vain sitouduttu ihmisoikeussopimukseen, vaan on haluttu panna paremmaksi kirjaamalla oikeusturvatakeet perusoikeutena myös omaan perustuslakiin. Tästä tehtiin yksimielinen päätös vuoden 1995 perusoikeusuudistuksessa.”

Miten valtio voisikaan noita muutoksia avoimempaan suuntaan tehdä, koska oikeusprosesseissa erityistuomioistuimissa toisena osapuolena oleva vakuutusala maksaa erityistuomioistuimien vuosittaiset kustannukset. Vuosien varrella vain maksun perusteena olevat nimikkeet ovat vaihtuneet. Mainoksen sanoin ”And we call this REILU MEININKI.”

Toki henkilötietolain perusteella voin mennä aina tutustumaan papereihini vakuutusyhtiöön tai erityistuomioistuimeen ja pyytää niistä kaikista esimerkiksi kerran vuoteen kopiot käyttööni veloituksetta. Eli vastuu siitä, että tietää mihin kaikkiin asiakirjoihin oman asiansa käsittely tosiasiallisesti perustuu; on sälytetty nykyisin näppärästi vammautuneelle itselleen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Lainaan tähän kohtaan otteen henkilötietolaista 22.4.1999/523:

26 §
Tarkastusoikeus
Jokaisella on salassapitosäännösten estämättä oikeus tiedon etsimiseksi tarpeelliset seikat ilmoitettuaan saada tietää, mitä häntä koskevia tietoja henkilörekisteriin on talletettu tai, ettei rekisterissä ole häntä koskevia tietoja. Rekisterinpitäjän on samalla ilmoitettava rekisteröidylle rekisterin säännönmukaiset tietolähteet sekä, mihin rekisterin tietoja käytetään ja säännönmukaisesti luovutetaan. Silloin kun on kysymys 31 §:ssä tarkoitetusta automatisoidusta päätöksestä, rekisteröidyllä on oikeus saada tieto myös tietojen automaattiseen käsittelyyn liittyvistä toimintaperiaatteista.

Luottotietotoimintaa harjoittavan rekisterinpitäjän on rekisteröidyn pyynnöstä annettava tieto siitä, kenelle tai mihin tätä koskevia henkilöluottotietoja on kuuden viimeisen kuukauden aikana luovutettu sekä keneltä tai mistä rekisteröityä koskevat tiedot ovat peräisin.

Rekisterinpitäjä saa periä tietojen antamisesta korvauksen vain, jos siitä, kun asianomainen edellisen kerran sai tarkastettavakseen rekisterin tiedot, on kulunut vähemmän kuin yksi vuosi. Perittävän korvauksen tulee olla kohtuullinen eikä se saa ylittää tiedon antamisesta aiheutuvia välittömiä kustannuksia.

lähde: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Ja sitten sen ”suomennos”, jonka loppujen lopuksi aika harva liriin joutuneista suomalaisista toistaiseksi tietää, koska ensikertalainen on aina ensikertalainen:

Henkilötietolaki 523/99 26§ mukaan asianomaisella on oikeus saada Kelalta ja vakuutusyhtiöiltä kerran vuodessa kopiot kaikista asiaanne liittyvistä asiakirjoista, myös mm. röntgen, magneetti ym. kuvista ja niihin liittyvistä materiaaleista I L M A I S E K S I.

Pyyntö pitää esittää 28§ mukaan kirjallisesti ja asiakirjakopiot pitää toimittaa teille viivytyksettä.

KUNTOUTUS-, KORVAUS- JA ELÄKEHAKEMUKSET SÄHKÖISESTI

Valtaosassa näistä edustamani ”toimialan” asioita pääpaino hakemuksen ratkaisussa on lääketieteellinen.

Tuohon sähköiseen potilastietojärjestelmäkokonaisuuteen pitäisi saada mukaan siten mahdollisuus ohjata sähköinen hakemus lääkärinlausunnon liitteeksi edelleen Kelaan tai vakuutusyhtiöön. Sekä saada hakemukseensa päätös myös sähköisesti.

Nythän hommaa tehdään käsipelillä lomakkeille kirjoittaen, monistaen, jakaen, postittaen tai itse vieden, jotta paperit eivät häviäisi.

Esimerkiksi oman erityislapseni tapauksessa hän käy kerran vuodessa Lastenlinnan kontrollitutkimuksissa. Tilanteesta riippuen hänet tutkii ja hänestä antaa lausuntonsa esimerkiksi lasten neurologi, foniatri, lastenneurologi, puheterapeutti ja toimintaterapeutti.
Lausunnot tulevat kotiin, jonka jälkeen pitää täyttää erikseen Kelan lomakkeet terapioiden ja kuntoutustuen hakemiseksi sekä toimittaa ne Kelaan. Nämä kaikki vaiheet tehdään paperilla ja siitä johtuen viiveitä syntyy Lastenlinnan puhtaaksikirjoitusruuhkista johtuen 2-4 viikkoa.

Lisäksi lapsen iästä riippuen tarvitaan kyseiset lausunnot päiväkotiin tai kouluun erityislapsen statuksen ja tarvittavien tukitoimien saamiseksi.

Eikä tässä kaikki. Kelan hakemuksiin on aina syytä liittää mukaan tarkka päivätason selitys siitä, mitä kaikkea normaalista lapsen hoidosta poikkeavaa erityistä rasitusta oman erityislapsen kohdalla päivittäin syntyy. Meillä se on tällä hetkellä 14 A4-sivua.

Muuten. Myös näihin erityislasten kuntoutusasioihin, päivähoitoon ja koulunkäyntiin liittyvät aina mahdolliset valitukset käsitellään tässä suljetussa erityistuomioistuinjärjestelmässä. Lisäksi esimerkiksi työttömyyspäivärahoihin, omaishoitaja- ja opintotukeen liittyvät valitusasiat.

KUNNIAN JA OMANTUNNON KAUTTA TOIMIMINEN UUDELLEEN VOIMAAN

Yksi vaatimus, mikä sähköisessä potilastietojärjestelmässä pitää saada toteutettua on se, että itse kunkin tietoja kirjanneesta tai lukeneesta henkilöstä pitää saada näkyviin henkilön sähköinen kytkentäkaavio kulloinkin käsittelyssä olevaan asiaan.

Lääkäreiden kohdalla olisi helppoa tulevassa sähköisessä potilastietojärjestelmässä toteuttaa myös se, että onko kyseessä niin sanottu vakuutuslääkäri. Päätoiminen vaiko sivutoiminen. Mikäli kyseessä on jompikumpi, niin klikkaamalla avautuisivat tiedot hänen avoimuuden aikakautta symboloivaan sähköiseen kytkentätauluunsa.

Kertoen muun muassa vakuutusyhtiön tai -yhtiöt, lääketieteen erikoistumisen alat, aiemmat ja nykyiset työsuhteet myös erityistuomioistuimissa sekä luottamustehtävät erilaisissa vakuutusalan järjestöissä. Kun potilastietojärjestelmä laajenisi täyteen laajuuteensa, niin sama koskisi totta kai tietoja lukevia vakuutuslakimiehiä. Niin yhtiöissä kuin erityistuomioistuimissa.

Eikä tässä kaikki.

Sähköisen kytkentäkaavion kautta voisi halutessaan klikata myös näkyviin kyseisten henkilöiden ja perheen osakeomistukset osakeyhtiömuotoisissa vakuutus- sekä terveydenhoitoalaan liittyvissä yrityksissä.

Toinen vaatimus mikä pitäisi sähköisessä potilastietojärjestelmässä nostaa esille on se, että KAIKKI järjestelmään kytköksissä olevat lääkärit joutuvat antamaan lausuntonsa tai lausumansa ”kunnian ja omantunnon kautta oikeaksi todistaen.”

Nythän vakuutusyhtiön sisäisessä käsittelyssä esimerkiksi tapaturma-asian käsittely merkitään kronologisessa järjestyksessä vahinkonumeron niin sanottuun käsittelijä- ja lääkärikansioon. Otan esimerkin käsittelystä.

Hoitava ja minut tarkkaan tutkinut lääkärini on kirjoittanut uuteen E-lausuntoonsa ”kunnian ja omantunnon kautta oikeaksi todistaen” Salon olevan edelleen työkyvytön polvivammansa takia. Käsittelijä kysyy vakuutusyhtiön lääkäriltä kannanottoa asiaan ja hän voi merkitä asiansa esimerkiksi muotoon ”Ei.” Sen jälkeen tulen saamaan edellä mainitun lausuman mukaisen hylkäävän päätöksen sopivilla lainkohdilla kuorrutettuina.

Ja joudun aloittamaan erittäin hitaan 3-15 vuottakin kestävän valituskierteen perustuslain 21§ ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6§ vastaisissa erityistuomioistuimissa.

Tosin aina on mahdollisuus hakea nopeampaa oikeutta käräjä- ja hovioikeuksissa. Mutta sinne harva vammautunut uskaltaa lähteä, koska taloudellinen riski häviämistapauksessa on luokkaa 40-50 000 euroa näissä asioissa.

Ihmeellisenä pointtina noista esillä käräjä- ja hovioikeuksissa olleista tapauksista voin tutustumieni asiakirjojen välityksellä Teille kertoa, että vakuutusyhtiön puolelta todistajien aitioon astuu juuri niitä samoja vakuutuslääkäreitä joiden lausumat ovat taas erityistuomioistuimissa salattuja. Piiri pieni siis pyörii.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tuon edellä kertomani mahdollistanut lainkohta saatettiin muuten voimaan salamavauhdilla:

Naantalissa 24 päivänä kesäkuuta 2004
Laki tapaturmavakuutuslain 17 ja 41 d §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti

41 d §
Jos vakuutuslaitoksessa käsiteltävä korvausasia koskee lääketieteellisen seikan arviointia, laillistetun lääkärin on osallistuttava asian valmisteluun ja merkittävä kannanottonsa asiakirjoihin. Vakuutuslaitoksen lääkäri voi merkitä kannanottonsa asiakirjoihin noudattamatta «terveydenhuollon» «ammattihenkilöistä» annetun lain («559/1994») 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2004.

HE 62/2004
StVM 12/2004
EV 87/2004
Naantalissa 24 päivänä kesäkuuta 2004

Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN
Ministeri Tarja Filatov
lähde: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040545

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

SÄILYVYYSAJAT SÄHKÖISESSÄ POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSSÄ?

Arkistoalaa aiemmalta ammattitaustaltani hieman tuntevana silmäni tökkäsivät ja pupillini pullistuivat aikanaan oheiseen lakimuutokseen ja siinä annettuun valtuutukseen.

Irrallaan luettuna se tuntuu asiantuntevalta ja harmittomalta uudistukselta.

Tässä hieman vapaata ajatusten virtaa, joka saattaa taas johtaa jonkun isomman kosken paljastumiseen. Siis sellaisen kosken, joka musertaa entisestään yksittäisen kansalaisen ihmisoikeuksia ja oikeusturvaa lakisääteisten vakuutusten korvausprosesseissa.

Sanokaa mun tämäkin sanoneen.

§ § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § §

Annettu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2005
Laki tapaturmavakuutuslain muuttamisesta

lähde: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20051234

41 f §

Vakuutuslaitoksen on säilytettävä tämän lain mukaisen vakuutusturvan järjestämiseen ja korvausasiaan liittyvät asiakirjat siten kuin arkistolaissa (831/1994) säädetään. Jos arkistolaitos ei ole määrännyt asiakirjoja säilytettäviksi pysyvästi, vakuutuslaitoksen on säilytettävä asiakirjat ja tiedot seuraavasti:

1) vakuutushakemus, vakuutuskirja, vakuutuksen irtisanomisilmoitus ja muut niihin rinnastettavat vakuutuksen alkamista, voimassaoloa ja päättymistä koskevat asiakirjat ja tiedot, tapaturmailmoitus, vahingoittuneen terveydentilaa, avuntarvetta, työ- ja toimintakykyä, kuntouttamista ja kuolemaa koskevat terveydenhuollon ammattihenkilön ja muun tahon antamat lausunnot, todistukset, kannanotot ja tutkimustulokset, vahingoittuneen ja hänen edunsaajansa tulotiedot, vakuuttamista ja korvausta koskevat vakuutuslaitoksen päätökset sekä muut edellä mainittuihin rinnastettavat tapaturman sattumisolosuhteita, korvattavuutta, korvausta ja sen lakkaamista koskevat asiakirjat ja tiedot vähintään 100 vuoden ajan;

2) tämän lain mukaista muutoksenhakuasiaa koskevat asiakirjat vähintään 50 vuoden ajan, jollei niitä ole 1 kohdan mukaan säilytettävä sitä pidemmän ajan;

3) asiakirjat ja tiedot, jotka koskevat vakuutuksenottajan yritystoiminnan omistussuhteita, 57 §:n mukaisen vakuutuksen vuosityöansioon vaikuttavia vakuutuksenottajan tuloja, vakuutusmaksun määräämiseen tarvittavia vakuutuksenottajan työntekijöiden palkkoja, työnantajan vahinkotilastoja ja muita vakuutusmaksun määräytymisen perusteita, vakuutusmaksun perintää, korvauksen maksamiskieltoa sekä vakuutuslaitoksen takautumisoikeutta vähintään 10 vuoden ajan;

4) muut tämän lain mukaista toimeenpanoa koskevat asiakirjat vähintään kuuden vuoden ajan.

Tämän lain mukaista korvausta koskevan asiakirjan ja tiedon säilytysaika alkaa siitä, kun tapaturmailmoitus on saapunut vakuutuslaitokselle tai kun asia on muulla tavoin tullut vakuutuslaitoksessa vireille. Tämän lain mukaiseen vakuuttamiseen liittyvän asiakirjan ja tiedon säilytysaika alkaa siitä, kun asiakirja tai tieto saapui vakuutuslaitokselle.

! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !

Sitten tulee mielestäni se todellinen yllätyspaukku…..

! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !

”Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan säätää sellaisesta asiakirjojen ja tietojen tallennusmenetelmästä, jolla luotettavasti säilytetään asiakirjojen ja tietojen asiasisältö.

Tällä tavoin tallennettuina niiden katsotaan vastaavan alkuperäisiä, jollei muuta näytetä.”

§ § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § §

Aika hurja valtakirja vapaaseen asetustoimintaan ja varsinkin tuo loppuväite.

Nykyaikaisen kuvankäsittelyn keinoin ”totuus” saattaa saada hyvinkin erikoisia muotoja.

Arkistoalan ihmisethän ovat korkeasti koulutettuja, mutta heidän arvostuksensa työelämässä edelleen minimaalinen. Vaan heillä on aikaan liittyvää perspektiiviä, miten asioita pitäisi hoitaa, jotta voimassa olevien lakien vaatimukset täyttyisivät.

MIKROFILMIN UUSI TULEMINEN?

Ainoa tutkitusti toimiva säilytysmuoto, jolle oikein säilytettynä paperin lisäksi voidaan taata 100 vuoden säilyvyys (jopa 300 vuotta) on edelleen mikrofilmi. Toki kuvaus filmille ja filmin kehitysprosessi pitää tapahtua ammattitaidolla sekä oikeaoppisesti. Samoin kuin paperille taltiointi. Ja kummankaan taltiointimuodon arkistointiolosuhteet eivät saa sijaita suomalaisittain surullisen kuuluisissa kosteus- ja homevaurioituneissa kellaritiloissa.

Mikrofilmiltä oleva tieto voidaan lukea tänä päivänä helposti optisesti, tulostaa paperille tai nykyaikaisesti skannata digitaaliseen muotoon tietokoneella hyödynnettäväksi.

Suomalaiset vakuutusyhtiöt taas mikrofilmasivat paperimuotoisia asiakirjojaan vuosikymmenten ajan 16 mm rullafilmille, jotka kehitettiin ja kasetoitiin nopeita jälleenhakulaitteita varten. Asiakirjojen tunnistetiedot syötettiin atk:lle, jolloin esimerkiksi vahinkotunnuksen kautta päästiin kiinni millä filmikasetilla ja monesko kuva vahinkotapaukseen haettu asiakirja on. Sitten vain filmikasetti jälleenhakulaitteeseen ja hakukäsky. 10-15 sekuntia ja haettu asiakirja mahdollisineen liitteineen oli kuvaruudulla. Nappia painamalla paperikopio(t). Kopio faksiin tai postiin.

Pelkästään sähköisessä muodossa oleva tieto voidaan toki siirtää tietokoneelta edelleen hyvin säilyvälle mikrofilmille. Kaikki varmasti muistavat 1970-1980 luvuilta pankkien käyttämät mikrofilmikortit. ( http://www.datacom.fi/2_level/ah_mikrofilmi.html )

Arkistointia mm. mikrofilmimuodossa koskevaa taustatietoa:

http://www.narc.fi/Arkistolaitos/ohjeet/

http://www.talle.fi/

http://www.mikrofilmsystems.fi/

http://www.canon.fi/For_Work/Products/Document_Imaging_Systems/High_Speed_Document_Scanners/

Nykypaperit musteineen ja värijauheineen ovat erittäin riskialtista säilytettävää. Varsinkin yli kymmenen vuotta säilytettävien tietojen osalta. Kosteus. lämpötila ja valo ovat haasteellisia. Jokainen tuntee varmasti takuutodisteina toimivien kassakuittien säilyvyysongelmat. Tieto niistä häipyy nopeammin kuin suhna poistuu suolistosta.

Papereista löytyy toki arkistolaatuja, joille esitetään VTT:n testaamana 100 vuoden säilyvyysaika. Vaan ratkaisevaa on edelleen millä menetelmällä tieto on paperiin kirjoitettu ja miten tietoja säilytetään.

TAHROJA PAPERILLA – BITTEJÄ PALASINA LERPULLA

”No meidänpä vakuutusyhtiössä skannataan kaikki asiapaperit tietokoneelle sähköiseen muotoon ja varmistukset on otettu asianmukaisesti.”

Silloin ei tietystikään tekniikalla ole mitään väliä, jos alkuperäiset säilytetään paperimuodossa jossain toisaalla ja kustannuksiltaan halvemmassa arkistotilassa. Vaan löytyykö haettava tieto on jo sitten toinen juttu….

Lainaan otteen Verkko - Hesarin keskiviikkona 18.1.2006, Hyvästi Heine.txt ja Heine2.txt – kolumnista, toimittaja Jakke Holvas. Lainaus alkaa: ”Kiitos kehittyvän teknologian, minä tai ainakin kirjoitushistoriani on katoamassa. Lerppuaikojen tallenteeni ovat jo mennyttä kalua, koska nykykoneessani ei tietenkään ole lerppuasemaa. Jos hankkisin uuden koneen, se ei olisi uusi, jos siinä olisi korppuasema. Harvassa uudessa koneessa on edes polttavaa cd-asemaa.

Olen päättänyt nähdä katoamiseni valoisat puolet. Ehkä on vain hyvä, että aloitan puhtaalta pöydältä. Olen selvästikin sairastanut historiasairautta, jonka oireita ovat järjetön museoiminen ja taltioimisen vimma. Suuri osa korpuistani sisältää "varmuuden vuoksi" tallennettuja lisensiaattityön versioita, kesken jääneitä kolumneja ja sen sellaista.

Jos itselläni ei ole tarpeeksi luonnetta siihen, että deletoin puolimerkitykselliset sepustukseni, niin onneksi teknologian kehityksellä on luonnetta sitäkin enemmän. Tarinan opetus: uudet formaatit pelastavat ihmisen informaatiokuonalta, johon hän muuten tukehtuisi.” Lainaus loppuu.

SUONENVETOA AIHEESTA

Avain roolissa toimivan sosiaali - ja terveysministeriön puoleen voi varmasti aina kääntyä epäselvissä tilanteissa. Heillä on varmasti kokonaisvaltaisempaa tietoa ja kansa taas kyllä tietää. Internetin ansiosta myöskin entistä laajemmin.

Kuitenkin kansalaisten olisi hyvä tietää tarkasti miten esimerkiksi vakuutusoikeus säilyttää pitkäaikaisesti säilytettävät asiakirjansa.

Siellähän esitetään HE 12/2006 pohjalta annetussa lausunnossa asianosaiselle itselleen kuuluvien lääketieteellisten tietojen salassapitoajoiksi jopa 80-100 vuotta, joten tarkoittaako vakuutusoikeutta ja sen alaisia nelikannan ohjailussa olevia lautakuntia vireillä oleva lakimuutos karmeimmillaan sitä, että todisteet perustuslain vastaisiksi todetuista niin sanotuista liitepäätöksistä ajetaan laillisesti esimerkiksi silppuriin?

”Tällä tavoin tallennettuina niiden katsotaan vastaavan alkuperäisiä, jollei muuta näytetä.”

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Viite perustuslain vastaisiin liitepäätöksiin:

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies
Päätös omana aloitteena tutkitussa asiassa 31.12.1996 Dnro 489/2/96

Esitys valtioneuvostolle 31.12.1996 Dnro 2675/2/96
Asia: Kielteisten työkyvyttömyyseläkettä ja yksilöllistä varhaiseläkettä koskevien päätösten perustelut.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

OMLS 2005:23, 6. Työtuomioistuin ja Vakuutusoikeus, PDF-tiedosto, 12 s. Etenkin sivut 6(11), 7(11) ja 11(11)

Kyseinen lausunto HE 12/2006 varten annettuna löytyy tätä kirjoittaessani osoitteessa: http://www.om.fi/tulostus/33853.htm

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kaiken lisäksi tästä edellä esiintuomastani tapaturmalain kohdasta 41 f herää kysymyksiä:

1. Vakuutusyhtiön ei tarvitse edelleenkään yksilöidä kustakin vahinkotapauksesta hallussaan olevia asiakirjoja. Esimerkiksi kaikki saman vahinkonumeron alle kuuluvat asiakirjat pitää mielestäni nimetä asiakirjan tarkkuudella. Nythän vakuutusyhtiöissä ja erityistuomioistuimissa toimii isossa mittakaavassa urheilusta ja valtion hallinnon remonttikohteista tuttu harmaa alue.Tekniikka ja vakuutusyhtiön varallisuus eivät ainakaan aseta enää rajoituksia tuon tiedon pakolliselle kirjaamiselle. Todistan väitteeni tämän kirjoitukseni lopussa.Laatikollinen, 1,5 metriä tai 3 kiloa ovat valitettavasti edelleenkin hyvin yleisiä mittayksiköitä varsinkin pitkäaikaisissa vammatapauksissa. Erityistuomioistuimissa toimitaan jo asiakirjanippujen tarkkuudella. Valittajan nippu, vakuutusyhtiön nippu jne.

2. Valokuvien ja videonauhoitteiden lisääntyvä käyttäminen todisteena erilaisissa vahinkotapauksissa olisi mielestäni erittäin tärkeää. Miksei jatkossa myös todisteeksi lääkärintodistuksiin ja osaksi tuota sähköistä potilasjärjestelmää? Esimerkiksi Töölön sairaalassa palovammat valokuvataan hoidon edistymisen todentamiseksi. Erittäin tärkeää jos varsinkin lääkäri ja hoitajat vaihtuvat, joka käyntikerralla.Yksi kuva kertoo edelleenkin enemmän kuin tuhat sanaa. Varsinkin tällä hetkellä pelkästään kirjallisissa ja siten salaisissa valitusprosesseissa oikeusprosessin vastapuolen rahoittamissa erityistuomioistuimissa.

3. Mitä muita tapaturmalakiin ujutettavia lisäyksiä tai muutoksia ko. ministeriö voi tehdä asetuksin? Siis mm. sellaisia, jotka koskevat esimerkiksi oikeusministeriön alaisuuteen kuuluvan vakuutusoikeuden toimintaa…..Tai asetan kysymykseni vielä toisen suuntaan. Mitä asetuksia on jo tehty? Ilman, että siitä on mitään tietoa julkisuudessa…Finlex-lakikokoelmassa lienee aukkoja ja viivettä…

Muuten. Onko mainitsemallani harmaalla alueella toimiva vakuutuslääketiede sittenkin yksi vakuutusyhtiöiden nopeimmin vaikuttavista toimintainstrumenteista tuloslukujen suhteen?

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Toimitusjohtajan katsaus – Vuosi 2004 oli Pohjolalle historiallinen
Eero Heliövaara toimitusjohtaja

Pohjolan vuosikertomus 2004. Lainaus alkaa: ”Vahinkovakuutusyhtiöiden kenties tärkein mittari on yhdistetty kulusuhde, joka kuvaa korvaus- ja liikekulujen suhdetta vakuutusmaksutuloihin. Vielä viime vuosikymmenellä uskottiin yleisesti, ettei alle sadan prosentin yhdistetty kulusuhde ole vakuutusyhtiöissä mahdollinen.

Olemme osoittaneet tämän käsityksen vääräksi, sillä viime vuoden osalta Pohjolan yhdistetty kulusuhde painui 92 prosenttiin, jopa alle tavoitteenamme olleen 99 prosentin. Vakuutustoimintamme kannattavuus on tällä hetkellä Suomessa selvästi paras ja pohjoismaisittainkin huippuluokkaa. Pohjola saavutti kolme vuotta sitten asetetut tavoitteet reilusti ennen määräaikaa, vuotta 2005.

Nyt voimme siirtää painopistettä tuote-, palvelu- ja tietojärjestelmäinvestointeihin. Parhaillaan meneillään oleviin tietojärjestelmähankkeisiin on jo tehty 50 miljoonan euron investointipäätökset. Jatkossa keskitymme erityisesti palvelun laatuun. Jo nyt esimerkiksi korvausten käsittelyajat ovat huomattavasti lyhentyneet.” Lainaus loppuu.

Petri

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tätä kirjoittaessani laskelmia summista, jotka siirtyvät vakuutusyhtiöiden sijasta kuntien ja kaupunkien maksettavaksi löytyy esimerkiksi Etelä-Suomen Sanomien osoitteessa:
http://netlari.econnection.fi/forum/forum.php?viesti=114307&sana=

Ei ihan halpaa….

0 Comments:

Lähetä kommentti

Links to this post:

Luo linkki

<< Home