torstaina, maaliskuuta 08, 2007

Vakuutuslääkärijärjestelmä täysremonttiin




- Klikkaamalla hiirellä kuvan päällä, saat sen ruudullesi isompana -


Kaikki kansalaiset ymmärtävät hyvin sen, että oman firman lehdessä saa omia tuotteita tai palveluja kehua, niin paljon kuin sielu ja omatunto sallivat.

Vaan kehuttaessa koko lakisääteistä sosiaalivakuutusjärjestelmää ja sen käytäntöjä pitää jo vakuutuslääkäreiden puhemieheksi valikoituneen Sakari Tolan pystyä iskemään pöytään tai Varman www - sivustolle puolueetonta tutkimustietoa, jota oman firman avainhenkilöt tai sen lukuisat sidosryhmät eivät ole olleet manipuloimassa.

Ellei hän pysty niin tekemään; niin silloinhan voidaan vetää nopea ruohonjuuritason kommentti, että asiat koskien koko lakisääteistä sosiaalivakuutusjärjestelmää ja sen käytäntöjä eivät ole ollenkaan arvoisellaan ja lakien mukaisella tolalla.

Esimerkiksi voin poimia salatun vakuutuslääkäri- ja suljetun erityistuomioistuinjärjestelmän.

Kyseessä lienee länsimaisittainkin ensimmäinen yksityistetty, kaupallistettu ja ulkoistettu erityistuomioistuinjärjestelmä?

Vaan sitten isoksi kasvaneen kansallisen ongelmakentän kimppuun.

Mitä kaikkea piileekään karmeiden työttömyyslukujen takana?

Eduskuntavaalien puheenjohtajien keskusteluissa on alettu lähestyä tämän blogin edustaman toimialan ongelman ydinaluetta. Tosin erittäin varovaisin sanankääntein.

# # # # # # # # # # # # # # # # # # #

Lauri Ihalaisen mielestä SAK:n kampanjamainos on "räväkkä".

Ihalainen ihmetteli, onko vaalikamppailun asiasisältö todella niin köyhää, että SAK:n kampanja nousee pääpuheenaiheeksi.

"Kun vaaleihin on aikaa pari viikkoa, eikö olisi jo pikkuhiljaa aika ruveta puhumaan itse asioista, yhteiskunnallisista epäkohdista?"


Lähde: Helsingin Sanomat 3.3.2007

# # # # # # # # # # # # # # # # # # #

Olen SAK:n Lauri Ihalaisen kanssa asiasta samaa mieltä ja toivon, että hän ainakin toistaiseksi vaikutusvaltaisempana henkilönä käynnistäisi julkisen keskustelun yhteiskunnallisista epäkohdista. Vieläpä kun ne liittyvät erittäin läheisesti työelämään ja kolmikannassa tehtyihin sopimuksiin.

Teen aiheen ympärillä muutaman sopivaksi katsomani ketunlenkin.

Lainaten tehokkaan VOLF - leikepöytämme kautta poimintoja eri tiedotusvälineistä, jotka kytken sitten lakisääteisistä sosiaalivakuuttamista ja työelämää koskevaan kollaasiin – Eduskunnan kummitus.

Olkaa hyvät ja siirtykää rohkeasti lukujonossa eteenpäin.

Oikeusturva – terveisin
Petri

ps.

Muuten.

Klikkaamalla tämän kertaisen kirjoitukseni otsikkoa pääsette tutustumaan oikeusturvan VOLF - työryhmän esitykseen niin kuin suomalaisen lakisääteisen sosiaalivakuutusjärjestelmän pitää jatkossa Suomen perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaan toimiman.

# # # # # # # # # # # # # # # # # # #

”Suomalaisten sosiaaliturva jakoi mielipiteitä MTV:n puheenjohtajatentissä illalla.

Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat olivat yhtä mieltä siitä, että sosiaaliturvaremonttia tarvitaan. Keinoista oltiin kuitenkin eri mieltä.

Sosiaaliturvajärjestelmän uudistus sai kannatusta puoluejohtajilta MTV:n eilisessä vaalikeskustelussa.”


Lähde: MTV3 08.03.2007 – Sosiaaliturvan täysremonttiin

# # # # # # # # # # # # # # # # # # #

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Kataisen mukaan työllistämismäärärahoja ei ole kohdennettu oikein.

- Toinen keskeinen uudistuksen kohde on tämä iänikuinen tempputyöllistämispolitiikka, joka on nyt yksinkertaisesti tullut tiensä päähän, kokoomusjohtaja painotti.

Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Matti Vanhanen puolusti valittua linjaa.
- Niin sanotut tempputyöt, jotka vähän halveeraa tätä tukijärjestelmää, ne kohdistuvat ihmisiin, joiden on todella vaikea saada työtä. Siihen tarvitaan monipuolisia keinoja, ja viranomaiset


Lähde: MTV3 07.03.2007 - Katainen kritisoi hallituksen työllistämispolitiikka

# # # # # # # # # # # # # # # # # # #

Suomessa on rahaa, hyvinvointia, yltäkylläisyyttä
 

Uusia työpaikkoja on tällä hallituskaudella syntynyt melkein ne luvatut 100 000. Huikea luku, jossa korkeasuhdanne konkretisoituu.

Siihen nähden on häpeä, että Suomessa on edelleen työttömiä lähes 15 prosenttia työvoimasta. Tähän lukuun pääsee, kun "perinteisten" työttömien määrään laskee myös työttömyyseläkkeellä olevat, erilaiset tukityöllistetyt ja lyhennettyä työviikkoa tekevät.

Heitä on työministeriön tilastojen mukaan yhteensä 382 090.

 

- - - -

Vaikeasti työllistyvät ihmiset eivät nykyisillä keinoilla tule koskaan työllistymään pysyvästi.

He pyörivät työllistämistemppujen piirissä, kunnes systeemi armahtaa heidät eläkkeelle.

Tällaisia eri tavoin toistaitoisia on järkyttävä määrä, arviolta 140 000–150 000 ihmistä.
"Kyllä työttömien ydinjoukko on aika kroonista", työministeriön virkamies sanoo (HS 21.1.2007).

Asenne on pelottava.


Työvoimapolitiikassa on alistuttu pyörittämään samoja keinoja, joiden heikon tehon ministeriö on itse tutkinut ja toteen näyttänyt.

Lähde: Helsingin Sanomat 24.1.2007 – Murheellisten lukujen maa

# # # # # # # # # # # # # # # # # # #
 

”Vailla työtä oli tammikuussa 195 000 henkeä.”

Lähde: Helsingin Sanomat 21.2.2007 - Työttömyys väheni koko Suomessa

# # # # # # # # # # # # # # # # # # #

”Matti Vanhasen hallituskaudella talouskasvu on ollut kansainvälisen suhdanteen sekä onnistuneiden veropäätösten ansiosta hyvää.

Todellinen työttömien määrä Suomessa on noin 360 000.”
 

Lähde: Helsingin Sanomat 20.2.2007 – MIELIPIDE

# # # # # # # # # # # # # # # # # # #

”Mahdollisuus vastata ikääntymisen haasteisiin perustuu SDP:n ajattelussa siihen, että työllisyysprosenttia on nostettava edelleen. Riittävä työssä käyvien määrä varmistaa talouden perustan, palvelujen kehittämisen ja sosiaaliturvan.

Työllisyysaste on noussut vuoden 1995 ajan 60 prosentista 70 prosenttiin, mutta se ei riitä SDP:lle. Tavoite on ainakin 72 prosentin työllisyys vuoteen 2011 mennessä ja täystyöllisyyttä vastaava 75 prosenttia siitä seuraavalla hallituskaudella.

Kun kysymys on työn ja työntekijöiden paremmasta kohtaamisesta, vastaus ei löydy veronalennuksista vaan koulutuksesta ja aktiivisesta työllisyyspolitiikasta. Tässä on olennainen ero kokoomuksen ja myös keskustan ohjelmiin.”


Lähde: Uutispäivä Demari 21.02.07 - Uhkakuvat on mahdollista kellistää hallituksen hyvällä työllisyyspolitiikalla

# # # # # # # # # # # # # # # # # # #

Kuka on työtön?

Työttömiksi kutsutaan sitä osaa työvoimasta, joka ei ole töissä, mutta haluaisi olla.

Työikäisinä pidetään Suomessa 15-65-vuotiaita. Työvoimaksi näistä lasketaan ne, jotka ovat töissä tai aktiivisesti hakevat töitä

Tilastoitu työttömyys ei ota huomioon harmaata työvoimaa, joka työskentelee tilastoidun työn ulkopuolella.

Työttömyysaste on työttömien prosenttiosuus työvoimasta.

Työllisyysaste on 15-64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä.

Työvoimatoimistoissa oli vuodenvaihteessa 246 700 työtöntä työnhakijaa.

 

Lähde: Uutispäivä Demari 26.02.2007 - Työttömyys - yhteiskunnan syöpä - nujertuu sittenkin

# # # # # # # # # # # # # # # # # # #

Kuinka paljon työttömistä työnhakijoista on todellisuudessa työkyvyttömiä?

Edellä mainituissa lainauksissa vilahdelleet luvut ovat järkyttävän suuria.

Tiedotusvälineissä asioista vastuussa olevat henkilöt sotkevat erittäin taitavasti termejä vammaiset, vammautuneet, sairastuneet, vajaakuntoiset ja työrajoitteiset keskenään.

Julkisuudesta puuttuu edelleen tarkennettu tieto siitä; kuinka monella heistä on takanaan yksi tai useampia vahinkovakuutus- tai työeläkeyhtiön hylkääviä päätöksiä eläkkeelle pääsystä?

Taustalla heillä on pysyvä sairaus, tapaturma, ammattitauti, potilas-, liikenne- tai lääkevahinko.
Kuinka monella heistä on takanaan useita vuosia paperilla kestänyt valitusrumba suljetussa ja kaupallisin perustein toimivassa erityistuomioistuinjärjestelmässä?

# # # # # # # # # # # # # # # # # # #

Latoja Larssonin reunahuomautus - Vakuutusalan organisaatiothan maksavat ko. erityistuomioistuinjärjestelmän vuosittaiset kustannukset.

Lakisääteisten vakuutusten korvauksia veronmaksajien piikkiin?
 

Suomen kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen kirjoitti Helsingin Sanomien mielipidesivulla 4.10.06 aiheesta ”Työttömyyden hoitoon tarvitaan uusia keinoja”

Lainaan siitä seuraavan palasen:

”Työkyvyttömyyden kriteerit on tarkistettava. Vaikeasti työllistyvissä on henkilöitä, jotka eivät työllisty kaikista toimista huolimatta. Heille on löydettävä eläkeratkaisu. Vapautuvat voimavarat voidaan tällöin kohdentaa realistisesti työllistyviin.”

Keskeiseksi Kuntaliiton Timo Kietäväisenkin esille tuoman mittavan ongelman synnyttäjäksi nousevat vakuutuslääkäreiden ja vakuutusoikeuden välisen niin sanotun suljetun kierron erityistuomioistuinjärjestelmä.

Sen aiheuttama kustannus Suomen kuntataloudelle on arvioitu noin 1 miljardin euron arvoiseksi vuosittain.

# # # # # # # # # # # # # # # # # # #

Yhdeksi ratkaisuksi työkyvyttömäksi todettujen työnhakijoiden isoon työllistämisongelmaan on esitetty, sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Markku Lehdon johtaman kuntoutusasiain neuvottelukunnan toimesta (3.6.2004 lausunnossa työministeriölle) työeläkelaitosten työllistämisvastuun lisäämistä.
 

Koska päättäjien tiedossa on erinomaisen hyvin se, että pelkkä työnantajalle maksettava rahallinen tuki ei vielä useinkaan auta vajaakuntoista henkilöä palaamaan työelämään, vaan kokemus on osoittanut, että vajaakuntoiset työntekijät usein tarvitsevat muuta tukea voidakseen jatkaa työelämässä tai päästäkseen sinne takaisin.

Lisäksi kyseisen lausunnon mukaan on huomattava, että julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain määritelmä vajaakuntoisesta henkilöstä ei ole yhdenmukainen sosiaalivakuutuksen määrittelemän vajaakuntoisuuden kanssa.

Vajaakuntoisuuden määrittely ja työkyvyn aleneman arviointi edellyttää hyvää yhteisymmärrystä ja yhteistyötä terveydenhuollon, sosiaalivakuutuksen ja työhallinnon välillä.

# # # # # # # # # # # # # # # # # # #
 

Herää taas kysymys miksi näin sekä kenen etu on, ettei yhteistyö eri toimijoiden välillä edelleenkään toimi?

Mikä mahdollistaa työkyvyttömäksi todettujen pitämisen työttömyystilastoissa?

Osa työkyvyttömistähän on jo pudonnut hyvinvointiyhteiskunnassamme ravintoketjun alapäähän. Eli he eivät ole enää virallisissa työttömyystilastoissa mukana.

Hyvinvointiyhteiskunnan romahtamista karmeasti kuvaavan "hitaan syöksykierteen malli " alaspäin tulee entisestään kiihtymään.

Merkittävimmän lakimuutoksen pahenevaan menoon mahdollisti seuraava lakiesitys:

Hankenumero: STM025:00/2004
Asettaja: Sosiaali- ja terveysministeriö
Asettajan osasto/yksikkö: Vakuutusosasto
Yhteyshenkilö: Hallitussihteeri Jaakko Hannula,
jaakko.hannula@stm.fi

Tavoitteet:

Selkeytetään vakuutuslaitoksen lääkäriasiantuntijan kannanoton merkitystä korvausratkaisuissa.
Vakuutuslaitoksen asiantuntijalääkärin kannanottoa ei pidetä asianosaisen kuulemista vaativana ulkopuolisen lääkärin lausuntona.

Laki tapaturmavakuutuslain 17 ja 41 d §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

41 d §
Jos vakuutuslaitoksessa käsiteltävä korvausasia koskee lääketieteellisen seikan arviointia, laillistetun lääkärin on osallistuttava asian valmisteluun ja merkittävä kannanottonsa asiakirjoihin. Vakuutuslaitoksen lääkäri voi merkitä kannanottonsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.

Lain hyväksyivät tasavallan presidentti Tarja Halonen ja työministeri Tarja Filatov Naantalissa 24 päivänä kesäkuuta 2004.

# # # # # # # # # # # # # # # # # # #

Tämä pöyristyttävä lakimuutos asetti hoitavan lääkärin ja vakuutuslääkärin täysin eriarvoiseen asemaan, koska hoitavan lääkärin pitää vakuuttaa lausumansa potilaasta ”kunnian ja omatunnon kautta oikeiksi.”

# # # # # # # # # # # # # # # # # # #


Varman ylilääkäri Sakari Tola:

 
”Hoitava lääkäri ei voi tuntea vakiintunutta ratkaisukäytäntöä vaikka tietenkin tuntee potilaansa paremmin kuin papereita lukeva lääkäri.

Vakuutuslääkäri puolestaan tuntee vakiintuneen käytännön ja on mukana vain siksi, että kaikkia kohdeltaisiin tasapuolisesti. Ilman heitä sosiaaliturvan saaminen riippuisi siitä, kenen lääkärin vastaanotolle sattuu menemään.

Oikeusvaltiossa sosiaaliturvan rakenteilla pyritään oikeudenmukaisuuteen. Harkintaa vaativissa ratkaisuissa hakija turvana on maksuton muutoksenhakumahdollisuus.

Sekin tapahtuu avoimesti, sillä muutoksenhakulautakunnassa ratkaisuun osallistuneiden nimet ovat päätöksessä.”


Lähde: Varman www-sivu 29.3.2006 ”Kasvollista asiantuntemusta”:

# # # # # # # # # # # # # # # # # # #
 

Kuitenkin ylilääkäri Sakari Tola unohtaa maininta, että suljetussa erityistuomioistuinjärjestelmässä toimivien vakuutuslääkärijäsenten lausumat salataan asianomaiselta itseltään. Vaikkakin asian ratkaisun pääpaino olisi ollut puhtaasti lääketieteellinen.

HE 12/2006 varten lausunnon antaneen vakuutusoikeuden Timo Havun allekirjoittama lausunto on toteutuessaan vakuutusoikeudessa sekä sen alaisissa lautakunnissa Suomen perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastainen.

Vakuutusoikeuden 5.9.2005 antama lausunto 253/0/2005:
Oikeusministeriön lausuntopyyntöön OM 24/41/2004 ja OM 38/41/2002, 22.6.2005

Varsinkin sen sivuilla 6(11), 7(11) ja 11(11) esitetyt lainsäädäntöön vaadittavat muutokset tulevat olemaan kansalaisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisen näkökulmasta pöyristyttäviä.

Vakuutuslääkärijäsenen lausumat yritetään saattaa salaisiksi sadan (100) vuoden ajaksi asianomaiselta itseltään.

# # # # # # # # # # # # # # # # # # #

Kuitenkin jo 17.9.2003 ehdotettiin seuraavia parannuksia vakuutusoikeuden vakuutuslääkärijäsenen toimintaan, jotka eivät ole missään muodossa toteutuneet käytännössä vuoteen 2007 mennessä.

# # # # # # # # # # # # # # # # # # #

Lääketieteelliseen arviointiin vakuutusoikeudessa ehdotetaan muutoksia


Lääketieteellisen arvioinnin avoimuutta olisi lisättävä ja sen merkitystä vahvistettava käsiteltäessä työkyvyttömyyseläkettä ja tapaturmavakuutusta koskevia valituksia vakuutusoikeudessa.

Lisätietoja oikeusministeriön osoitteessa:
http://www.om.fi/Oikeapalsta/Haku/1146647923082

Linkki toiminnassa 8.3.2007 kello 11,32

# # # # # # # # # # # # # # # # # # # 

Herää taas kysymys miksi näin sekä kenen etu on, ettei yhteistyö eri toimijoiden välillä edelleenkään toimi?

Onko avoin käräjäoikeus sittenkin oikea paikka ratkaista korvaus- ja eläkeasiat?

Lainataan tähän alkuun entisen kansanedustaja Vesa Laukkasen kommentteja Aivoitus – lehden numerosta 3-4/2006 - AIVOVAMMAT HAASTAVAT:

”Käräjäoikeudessa mahdollisuudet paranevat

Vakuutusyhtiöt haluavat jutut vakuutusoikeuteen, jossa asiakas varsin usein häviää jutun.

- Usein saman jutun voi viedä kuitenkin myös käräjäoikeuteen ja edelleen hovioikeuteen, joissa on aina todistajia.

- Oman kokemukseni mukaan tapaus on lähes poikkeuksetta silloin voitettu.

- Viime vuonna nimittäin korkein oikeus päätti, että esimerkiksi liikennevakuutusjutun voi viedä käräjäoikeuteen, vaikka vakuutusoikeus olisi jo kertaalleen ratkaissut asian. Tämä on ratkaisevan tärkeää lopputuloksen kannalta, Laukkanen korostaa.

Laukkanen toteaa, että taloudelliset intressit ovat aina suuret.

- Työtapaturman seurauksena , henkilö voi saada parhaimmillaan vain 85 % korvauksen eikä kivusta ja särystä makseta korvausta.

- Jos taas asia hoidetaan liikennejuttuna, niin korvaustaso on 100 % eli ansionmenetys korvataan täysin 65-vuotiaaksi saakka.

- Tämä tietysti edellyttää, että juttu on pitävä ja sitä varten on tehty kaikki tutkimukset ja mahdolliset työkokeilut yms.”


# # # # # # # # # # # # # # # # # # #

Jääkiekkoilija Esa Keskisen seitsemän (7) vuotta jatkunut taistelu työtapaturman korvauksista toimii myös yhtenä hyvänä esimerkkinä yksityistetyn erityistuomioistuinjärjestelmän lopettamisen puolesta.

Alussa olevassa Varman asiakaslehdestä 1/2006 otetussa lainauksessa Varman ylilääkäri Sakari Tola ”uskoo vakaasti sosiaalivakuutusjärjestelmässämme vallalla oleviin käytäntöihin”.

Kuitenkin Varman www-sivulla julkaistussa 29.3.2006 ”Kasvollista asiantuntemusta” kirjoituksessaan hän oli jo hieman toista mieltä:

”Sosiaalivakuutuksemme on valitettavan monimutkainen, ja työkyvyttömyysmääritelmiäkin ainakin seitsemän erilaista.

Työkyvyttömyysarvioon kuuluu paljon sosiaalis-taloudellista harkintaa, mikä ei ole lääketieteen piiriin kuuluva kysymys."




- Klikkaamalla hiirellä kuvan päällä, saat sen ruudullesi isompana -

# # # # # # # # # # # # # # # # # # #

Herää taas kysymys miksi näin sekä kenen etu on, ettei yhteistyö eri toimijoiden välillä edelleenkään toimi?

Jääkiekkoilija Esa Keskisen tapauksesta poimittua

Merkittävää on huomata vakuutusyhtiö Pohjolan lääkäritodistajana olleen työlääketieteen erikoislääkärin Esa Rahkosen lausuma jääkiekkoilija Esa Keskisen oikeusjutussa.

Tämä on poimittu tuosta Helsingin käräjäoikeuden ja Rahkosen todistajalausunnosta:

"Esa Rahkosen mukaan Keskisen tapauksessa on ollut kyseessä normaali taklaustilanne ja siitä johtuva venähdystyyppinen vamma, joka normaalisti paranee lääketieteellisesti arvioiden muutamassa viikossa.

Rahkonen on kertonut, että vakuutusoikeudessa vakiintuneen käytännön mukaisesti katsotaan, että ellei vamma parane mainitussa ajassa on kyseessä muu vamma, jota ei välttämättä yksilöidä."

Tuossa edellisessä Pohjolan ylilääkärin Rahkosen lausunnossa ilmenee yhdellä kertaa vakuutusoikeuden puolueellisuus (http://www.oikeus.fi/vakuutusoikeus/) selvemmin kuin kukaan uskoisikaan.

Tapaturmaeläkettä ei ole tarkoituskaan koskaan maksattaa vakuutusyhtiöillä, vaan vakuutusoikeus vain "katsoo" tapaturman aiheuttaman vamman olevan "muu sairaus".

Näin ollen tapaturmavakuutuslain mukaiset lakisääteiset vakuutukset että normaalit työkyvyttömyyseläkkeet ovat tuota lausuntoa tulkittaessa täyttä huijausta Suomessa, koska voimassa olevat lait ja vakiintunut oikeuskäytäntö on muovattu vakuutusyhtiöiden ja eläkevakuutusyhtiöiden hyväksi siten, että niillä on täysi mielivalta olla maksamatta lakisääteisiä korvauksia.

Vakuutusoikeus vain toimii kovan hyötysuhteen kumileimasimena, kamppausapunaan TEO ja KKO, hyväksyessään näillä edellä kuvatuilla lausekemuodoilla miljardiluokan tulonsiirron vuosittain vammautuneilta ja sairastuneilta vakuutusyhtiöille.

Kirjallinen kysymys aiheesta eduskunnassa

Uuden eduskunnan kokoonpanon kautta muodostettavalle hallitukselle on jäänyt vastattavaksi vakuutuslääkäriaiheeseen erinomaisesti liittyvä kysymys, jonka on tehnyt vasemmistoliiton kansanedustaja, lääkäri Pentti Tiusanen:

KIRJALLINEN KYSYMYS 1153/2006 vp
Tarkistamaton versio 1.1 KK 1153/2006 vp - Pentti Tiusanen /vas
Akillesjänteen repeämän korvaaminen tapaturmavakuutuksessa
Eduskunnan puhemiehelle

Totutun mukaisesti suomalaiset tapaturmavakuutusyhtiöt eivät ole korvanneet akillesjänteen repeämää.

Perusteluna on ollut tapaturmavakuutuksia myöntävien yhtiöiden yleensä käyttämä tapaturman määritys ja se, että vakuutusyhtiöt olettavat akillesjänteen repeämän takana olevan jänteen "sairaus".


Tapaturmalla tarkoitetaan äkillistä tapahtumaa, joka johtuu ulkoisesta syystä ja aiheuttaa ruumiinvamman.

Yleisten ehtojen mukaan ei siis korvata vammaa, joka on aiheutunut sairaudesta.
Vakuutusyhtiöiden noudattama menettely on akillesjänteen repeämän kohdalla vuosikymmeniä vanha; akillesjänteen repeämää esimerkiksi urheiluvammana ei ole korvattu.

Samoin ei ole korvattu esimerkiksi kävellessä tai juostessa syntynyttä akillesjänteen repeämää.

Tällainen on voinut syntyä esimerkiksi asianomaisen kiiruhtaessa kadun ylitse jalkaterän juuttuessa jalkakäytävän reunakivetykseen.

Vakuutusyhtiöiden selitys siis on ollut, ettei "terve" akillesjänne voi revetä, ainoastaan "sairas".
Kotkan käräjäoikeus on käsitellyt akillesjänteen repeämää koskevan asian ja antanut tästä tuomion 16.11.2005 (TUOMIO 05/2647).

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola kiisti urheilun yhteydessä syntyneen akillesjänteen katkeamisen muun kuin sairauden vuoksi. Asian käsittelyn yhteydessä kävi selville, että lääketieteellisessä kirjallisuudessa on osoitettu täysin terveen akillesjänteen katkeavan epäedullisessa asennossa ja korkeaenergisen rasituksen alaisena.

Käsittelyn yhteydessä kävi ilmi asiantuntijoiden käsitys, ettei akillesjänteen degeneraatio ole sairaus vaan tulos mikrotraumoista, jotka ovat seurausta kovasta rasituksesta esimerkiksi urheilussa.

Käräjätuomari Mikael Lindströmin tuomio oli langettava Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiolalle ja sisälsi käsityksen, että akillesjänne voi katketa liukkaalla pelikentällä tapahtuneen liukastumisen seurauksena.

Vaikka akillesjänteessä olisikin arpikudosta mikrotraumojen seurauksena ja degeneraatio, niin kyseessä ei ole sairaus.

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus jäi ainoaksi tahoksi, joka oikeudenkäynnin aikana piti rappeutumaa sairautena.


Tämän linjan seurauksena on johdonmukaisesti hylätty akillesjänteen vammojen (osittainen tai totaali repeytymä) korvattavuus tapaturmavakuutuksesta.

Akillesjänteen rappeutuma eli degeneraatio on pääsääntöisesti terveellä ihmisellä toistuvan rasituksen seurauksena syntyvien mikrotraumojen muodostama kokonaisuus. Kysymys ei ole sairaudesta.

Tämä on Kotkan käräjäoikeuden päätös 16.11.2005 (05/2647, L 04/1275).


Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä ohjeistakseen Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ja tapaturmavakuutusyhtiöiden menettelyä niin, että niiden soveltama korvauskäytäntö on nykylääketieteen tasalla, jolloin akillesjänteen vammautuminen osittaisesta repeämästä aina täyteen poikkimenoon voidaan ottaa tapaturmavakuutuksen piiriin?

Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 2007
Pentti Tiusanen /vas

# # # # # # # # # # # # # # # # # # #

Vetäydymme nyt pikku hiljaa tapaamaan kansanedustajaehdokkaita henkilökohtaisemmin eri puolilla Suomea turuille ja toreille.

Palautetta Oikeusturvan VOLF -työryhmälle voitte laittaa koko ajan tulemaan osoitteella
jesp1981 @ yahoo.com

Ja muistakaa käydä omalla lähiporukalla äänestämässä. Vaikka sitten ihan piruuttanne.

* * * * * * *


Päivitys 11/2014
Muista seurata muotoutumassa olevaa Älä Sairastu Vakavasti Suomessa - blogiliikettä:
http://ala-sairastu-vakavasti.blogspot.fi/
- yhteistyötä terveydenhoidon kuin vakuutusmaailman epäkohtien tunnustamiseksi sekä korjaamiseksi. Toimintaa yli diagnoosi- ja yhdistysrajojen.

Suosittelemme myös Lakien synty - kirjan lukemista:
- 29.1.2016 Linkki ei enää toiminnassa. Kiitokset asian huomanneelle ja siitä vinkkaneelle.
http://www.promerit.net/2014/09/lakien-synty-seppo-konttisen-uusin-kirja/
- ilmestyi syyskuun 2014 lopussa, kirja on jäänyt "jostain syystä" uutiskynnyksen taakse.
-  kirjan kirjoittaja Seppo Konttinen toimi Ylen taloustoimittajana vuosina 1974-2010.

Päivitys 29.1.2016
Lakien synty - kirjasta; suljetusti ja kirjallisesti toimivasta sanahirviöstä; vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjestelmä, löytyy kiinnostuneille ison kuvan katsaus Suomi 2017 - blogissa:

Kaiken takana on nelikantainen lainsäädäntömalli ja toimintamalli Suomessa.

ARTIKKELIN SISÄLLYSLUETTELO –
SUOMI 2017 VAKO (= VAKUUTUSOIKEUS)

Oikeusministerit ja vakuutusoikeus
Kirja Suomen todellisesta hallintamuodosta ja hallitsijoista Velpe ry:n lausunto vakuutusoikeuslakiin 10.4.2014
Miksi tyytyä enää pintaremonttiin, kun tarvitaan kiistatta täysremontti?

I Yleistä katsausta vakuutusoikeudesta vallalla oleviin käsityksiin:
TAPAUS 1 –Tuleeko vakuutusoikeuslain uudistaminen johtamaan todellisiin parannuksiin?
TAPAUS 2 – Lakisääteinen tapaturmavakuutus on vakuutus- ja oikeusturvan bluffia?
TAPAUS 3 – Erillään kulkevien lakihankkeiden koordinointi vakuutusoikeuslakiin

Oikeusturva – yhteisön vuosien 2008 – 2010 lausunnot:
Kohta 1. Lääkärijäsen toimimaan vain valan vannoneena asiantuntijana ja valituksen alaisen asian lääketieteellisen alueen tuntevana erikoislääkärinä
Kohta 2. Valituksen käsittelylle maksimiaika
Kohta 3. Todellisen työmarkkinatilanteen kartoitus
Kohta 4. Nykyaikainen asiakirjojen käsittely ja arkistointi
Kohta 5. Asianosaisjulkisten asiakirjojen sivunumerointi kuntoon
Kohta 6. Tallenne tuomioistuin käsittelyn tapahtumista pakolliseksi
Kohta 7. Yksilöity asiakirjaluettelo käräjä- ja hovioikeuksien tapaan
Kohta 8. Laadun tarkkailu jokapäiväiseksi toiminnaksi vakuutusoikeudessa ja ensimmäisen asteen lautakunnissa
Kohta 9. Perustuslain toteutuminen käytäntöön erityistuomioistuimissa
Kohta 10. Tapaturma-asioiden korvauslautakunnan toiminta täysin avoimeksi ja läpinäkyväksi

Lähdemateriaalia edelliseen 10 – portaan ratkaisumalliin
II Edelliseen lausuntokierrokseen 2008 – 2010 liittyvät kannanotot
”Kahden lääkärin loukku” – lakipaketti purettava välittömästi
HE 62/2004 –
Tapaturmavakuutuslain 17 ja 41 d §:n muuttaminen
Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan koskevaan lakiin
(681/2005, 53§), pika-asetuksella on tehtävä lakimuutos
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan koskevaan lakiin
(677/2005, 2§), pika-asetuksella tehtävä lakimuutos
Lakimuutos HE 12/2006

III Lakiluonnokseen 10.3.2014 kohdistuvat kannanotot
1. Eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunion päätös dnro 2708/4/04
2. Riitta-Leena Paunion apulaisoikeusasiamiehenä toimiessaan antama
päätös dnro 489/2/96
3. Kelan tutkijana toimineen, Maija Sakslinin (nykyinen eduskunnanapulaisoikeusasiamies) tekemä selvitys – Oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa 2003:21
4. Riitta-Leena Paunion apulaisoikeusasiamiehenä toimiessaan antama päätös
1124/2/99 sosiaali- ja terveysministeriölle
5. Oikeuskanslerin antama päätös 496/1/05 vakuutuslääkäreistä


Ko. asiakirjat .pdf- muodossa osoitteessa:
https://suomi2017.wordpress.com/2015/11/20/vakuutuslaakarimafia/

Yhteenvetoa vuoden 2008-2010 lausuntoihin:

Lausuntoja ja selvityksiä 2003:21, Maija Sakslin
Miksi potilaat pakotetaan valittamaan?
Vakuutuslääkärien poisjättämisestä ratkaisukokoonpanoista
Vakuutusoikeuden tilastointitapaa kehitettävä
Vakuutusoikeuden henkilökunnan sidonnaisuudet ilmoitettava
Yhteenvetona ja jatkotoimenpiteinä


Vakuutusoikeuslakiluonnos 10.3.2014:
Sitten vielä ennen siirtymistä; varsinaiseen 10.3.2014 vakuutusoikeuslakiluonnoksen mukaiseen kommentointiin, niin nostamme esiin seuraavia yleisiä parannuksen kohteita
Prosessikuvaukset
Tilastointi
Ennakkopäätökset
Takautuvuus
Sidonnaisuudet
Asianomaisjulkisuus
Käsittelyajat


Vakuutusoikeuslain muuttamisehdotus 10.3.2014:

A. Asiantuntijalääkärijäsenten käyttö laajentumassa
B. Muodollisista istunnoista luopuminen – vakuutusoikeudesta lumeoikeus
C. Yhden tuomarin kokoonpano
D. Yhden tuomarin ja lääkärijäsenen kokoonpano
E. Täysistunto
F. Lääkärijäsenten nimittäminen ja jäsenten sidonnaisuuksien ilmoittaminen
G. Suullisten käsittelyjen lisääminen
Lakimies Timo Koskinen SAK – Risikon työryhmä muistio – sivu 64
F. Lisäselvityksen vastaanottamisen rajoittaminen sekä tiedottaminen
Yhteenveto


Vakuutusoikeuslakiin annettuja muita lausuntoja 2006-2014
HE 104/2014 vp eduskunnalle laiksi vakuutusoikeuslain muuttamisesta Vakuutusoikeudesta annettuja lausuntoja ja selvityksiä 2003-2014 Poimintoja Oikeusturvan ajankuva – blogista 2007 – 2013

Sitten asiaan. Lähestymiskulma on potilaan/vakuutetun.

Lue lisää osoitteessa:
https://suomi2017.wordpress.com/vako/




* * * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *

- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -


Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.


Tunnisteet: , , , , , , , , ,

Links to this post:

Luo linkki

<< Home