Iiro Viinanen, Eurythmics, Dave Stewart and Esko Aho

Aamun paperinen HS (13.11.) kirjoitti jo oraakkelimaisesti seuraavaa - Mikko Kosonen nousemassa Sitran yliasiamieheksi:

“Sitran nykyinen yliasiamies Esko Aho siirtyy Nokian johtoryhmän jäseneksi. Kosonen puolestaan tuli Sitraan vuonna 2007 Nokiasta, missä hän työskenteli pitkään, viimeksi yrityssuunnittelu- ja tietohallintojohtajana ja johdon neuvonantajana.

Kosonen on koulutukseltaan kauppatieteen tohtori. Hän on tutkinut muun muassa sitä, miten globaalit tietoteollisuuden yritykset reagoivat strategioissaan ja toimintatavoissaan maailman muutoksiin.

Yhtenä hänen teesinään on ollut se, että yritykset eivät kuole siksi, että ne tekevät vääriä asioita. Ne kuolevat pikemminkin siksi, että ne jatkavat oikeiden asioiden tekemistä liian pitkään”.

Lähde: Yle

Nimitysuutinen varmistui MTV 3 internet-uutisissa kello 10.04 - Sitran uusi yliasiamies on Mikko Kosonen

”Sitran uudeksi yliasiamieheksi on valittu kauppatieteen tohtori Mikko Kosonen. Hän on työskennellyt Sitrassa innovaatiojohtajana vuodesta 2007.

Asiamiehenä ja strategisen johtoryhmän jäsenenä Kosonen ollut vaikuttamassa Sitran nykyisen strategian muotoutumiseen ja vastannut Sitran innovaatiotoiminnan kehittämisestä ja johtamisesta.

Kosonen siirtyi Sitraan Nokialta, missä hän työskenteli eri tehtävissä sekä Suomessa että ulkomailla vuodesta 1984 lähtien

Sitran hallintoneuvoston puheenjohtajan Timo Kallin (kesk.) mukaan valintaan vaikutti Kososen monipuolinen työkokemus ja se, että hän on ollut viimeisen vuoden aikana rakentamassa ja toteuttamassa Sitran uutta strategiaa.

- Sen takia tämä päätös tuntuu hyvältä ja myös turvalliselta. Hän on kuitenkin tuttu mies, tuntee talon, Kalli perusteli.”

- - - - 

Sitra`s President Esko Aho and Dave Stewart (Eurythmics) might seem like an odd pair.

But not anymore. From the beginning of the year 2009 they are working in same company.

Does Dave know our former prime minister’s hidden history?


- - - -

Palataan nyt suomenkielisen tiedonvälityksen pariin ja käydään läpi mielenkiintoinen yhtymäkohta 1990-luvun pankkikriisiin ja vakuutusalalle nivoutuvaan kytkökseen.

Monesti poliitikot sanovat, että heidän sanomisiaan on irrotettu lauseyhteyksistään, joten teemme seuraavat kokonaisvaltaiset lainaukset Seppo Konttisen kirjasta ”Salainen pankkituki – Kuinka velallista kyykytettiin”.

Kannamme lainauksestamme ja tehdysitä kirjoitusvirheistä jälleen kerran täysimääräisen poliittisen vastuun.

Suosittelemme lämpimästi Seppo Konttisen kirjan lukemista kuin myöskin tutustumista lopussa olevan MOT - ohjelman tietoihin. Käsittääksemme kummankaan vinkkimme osalta ei ole vireillä oikeusjuttuja, joten jäämme mielenkiinnolla odottamaan kansalaisten reagointeja suhtautumisessaan Nokian tuotteisiin vuoden 2009 alusta alkaen.

Esko Ahon toimii näet jo sisäänajovaiheessa Nokian yhteistyösuhteista ja yhteiskuntavastuusta vastaavana johtajana. Uutistietojen mukaan hänestä tulee vuodenvaihteessa myös Nokian johtokunnan jäsen, kun Ahon edeltäjän Veli Sundbäck jää eläkkeelle.

Maailmanlaajuisen brändin ykköslobbariksi valitseminen tuntuu näillä tiedoissamme olevilla näytöillä Nokialta todella rohkealta vedolta.

Tai sitten keskustan ja STK:n 1990-luvulla junailema työreformi on edennyt vain pilottivaiheeseensa.


Avoimin ajatuksenvaihto - terveisin
Oikeusturvan VOLF - työryhmä

- - - -

Suomen taloushistorian suurin omaisuuksien jako

”OP - ryhmän luottotappiot olivat edellisenä vuonna 1992 yhteensä 3,6 miljardia markkaa ja järjestämättömät luotot liki 11 miljardia markkaa.

Mutta maan keskustalainen johto oli pankkinsa valinnut, vaikka säästöpankkipuolueen miehet harasivat eduskunnassa vastaan.”
- sivu 65 -


- - - -


”Totuus oli , että kaikki suuret pankkiryhmittymät olivat SSP:n kaupantekohetkellä ajautuneet taloudelliseen kriisiin. Kyseessä ei ollut vähimmässäkään määrin säästöpankkikriisi, vaikka ajatusta julkisuudessa myytiinkin taukoamatta.

Suomen Säästöpankin koko luottokanta oli Rahoitustarkastuksen lausunnon mukaan 45 miljardia markkaa, josta riskiluottoja oli 12 miljardia. Talletuspankkien riskiluotot olivat lausunnon mukaan samaan aikaan 70 miljardia markkaa.

Myöhemmin valtioneuvoston selonteossa eduskunnalle kerrotaan pankkitukeen upotetun vuoden 199 loppuun mennessä 97 miljardia markkaa.

Lyhyt matematiikka paljastaa joillekin pankeille syydetyn piilopankkituke hämmästyttävät rahamäärät. Minkälaisilla kikoilla piilopankkitukea maksettiin? Ja miten on mahdollista, ettei asiasta julkisuudessa sanottu sanakaan?”
- sivu 73 -


- - - -


”Keväällä 2005 kehittyneiden maiden talousjärjestön OECD:n pääekonomisti Jean-Philippe Cotis vieraili Suomessa tarjoamassa talouskasvulle vauhtia.

Hän kiteytti sanomansa kuulijoille tutulla tavalla:
* verot ja sosiaaliturva alas
* keskitetystä palkkaratkaisusta luovuttava
* työttömyysturvaa heikennettävä
* julkisia palveluja karsittava
* lisättävä yksityisiä palveluja
* tiet varhaiseläkkeelle tukittava

Suomalaiset isännät eivät olleet kehdanneet valistaa pääekonomistia, että hänen tarjoamiaan oppeja oli jo pikku hiljaa iskostettu kansan tietoisuuteen ja käytäntöön.

Jo Esko Ahon pankkikriisihallitus oli tehnyt suuren pääomaverouudistuksen, ja siitä alkoi pääomatulojen nopea kasvu ja tuloerojen nopea repeäminen.”

Kappaleesta ”Verotus kevenee ja kevenee” – sivulta 205

- - - -

4. LUKU
MISSÄ HE NYT OVAT?


Kolmen tähden johtokunta (sivut 176-180)

Tänään isänmaa on rikkaampi kuin koskaan ja suhteellinen köyhyys korkealla. Rikkaat ovat rikastuneet ja köyhät köyhtyneet. Ainakin suhteellisesti. Suurituloisille, optiomiljonääreille ja pääoma tuloilla eläjille Suomi on hyvä maa. Muille riittää, että työttömät, vanhukset ja köyhät pysyvät ruokajonossa. Lamavuosina kansalle kaupattiin hallittua rakennemuutosta, markkinavoimia ja kilpailukykyä. Nyt tiedetään mitä se merkitsee: jäähyväisiä hyvinvointivaltiolle ja uutta uljasta uskoa uusliberalistien oppeihin.

Sosiaalietuisuuksia ja tulonsiirtoja on leikattu ja verotusta kevennetty. Vuonna 1995 suurituloisille jäi bruttopalkasta käteen 50 prosenttia, nyt 57 prosenttia. Samaan aikaan pienituloisen käteen jää 8 prosenttia vähemmän kuin aikaisemmin. Eriarvoistavan politiikan peruskiven muurasi Esko Ahon lamahallitus, ja Paavo Lipponen komensi köyhät kyykkyyn.

Eikä Matti Vanhanenkaan voi muuta todeta kuin että jokainen on oman onnensa seppä. Varallisuuttakaan ei enää veroteta.

Tällainen meno sopii hyvin niille, jotka osallistuivat vahvan markan illuusion ylläpitämiseen, pankkiriisin synnyttämiseen ja pankkien pelastamiseen veromarkoilla. Kansan talouden romahduttamisesta heidät on palkittu korkeilla viroilla, huippu palkoilla, suureläkkeillä ja arvonimillä. Sitä on sitten saatu, mitä on tilattu. Olemmeko sen ansainneet?

Pankkikriisin poliittisen päätöksenteon johtokunnan muodostivat puheenjohtajana Mauno Koivisto, sihteerinä Esko Aho ja jäsenenä Iiro Viinanen. Kolmikon yhteispeli sujui saumattomasti; isähahmo suunnitteli taustalla, sihteeri toteutti päätökset ja jäsen kertoi ikävät asiat.

Koivisto puuttui kaikkeen joko julkisesti tai taustalla, välittämättä siitä kuuluivatko asiat presidentin toimivaltaan. Julkisuudessa valtakunnan yhdeksäs presidentti esitti talouspoliittiset teesinsä epämääräisesti, ja sanomisiensa tulkinnan hän pidätti itsellään.

Koiviston usko vahvaan markkaan maan taloudenpidossa oli vankkumaton. Pankkien pelastaminen oli T yöväen Säästöpankin entiselle johtajalle, kunnia-asia.

Koivisto kertoo muistelmissaan itkeneensä, kun kuuli radiosta Tšekkoslovakian miehityksestä. Vahvasta markasta luopuminen aiheutti tuhansille velallisille kyyneleitä ja loppumatonta surua. Ylivelkaantuneet tekivät virheen uskoessaan presidentin sanaan.

Veronmaksajat eivät kuitenkaan ole hylänneet TähteIän hiljaisuuteen vetäytynyttä entistä presidenttiä. Valtion talousarviosta myönnettiin 190 000 euroa eläkkeellä olevien presidenttien käytettäväksi osoitetuista palveluista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Pankkikriisin johtokunnan poliittinen sihteeri Esko Aho on saanut poliittisen turvapaikan Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran yliasiamiehenä. Veret seisauttavan vaalivoiton jälkeen vuonna 1991 käytiin Ahon mukaan taistelua maan olemassaolosta. Tehtävä Sitrassa oli keskustan maisterille luonnollinen jatko maan itsenäisyyden takaajana, kun presidenttikilvassa tuli kakkossija.

Lama-ajan pääministeri hallitsi julkisuuden kaikki kuviot. Kuvaruudun välityksellä hän päivittäin selitti, miksi vahvasta markasta on luovuttava, miksi pankkeja on tuettava ja miksi etuisuuksia on leikattava. Aho antoi ainoalle oikealle vaihtoehdolle kasvot, hän kuulosti viisaalta ja vilpittömältä.

Jälkeenpäin talouspoliittiset sujuvat selitykset eivät olleetkaan enää uskottavia.

Pääministeri osasi valita ajan ja paikan, missä ikävät uutiset kansalle kerrottiin. Ne olivat joko tiedotustilaisuuksia tai pikaisia vastauksia toimittajalauman kysymyksiin eduskunnan käytävillä.

Nyt Aho saapuu mustassa virka –autossa seminaariin kertomaan, miten terveydenhuoltoa on tehostettava ja vanhusten huoltoa kilpailutettava. Hävityn presidenttitaiston jälkeen Aho siirtyi Harvardin yliopistoon Yhdysvaltoihin, ja siellä hänestä kasvoi uusliberalistien talousoppien apostoli. Hänen englanninkielisessä käyntikortissaan seisoo kuitenkin tehtävänimikkeenä ”president”.

Maisterille Harvardin opiskelu maksoi noin 25000 dollaria vuodessa. Aho lupasi kertoa äänestäjille, miten hän perheineen rahoitti puolen miljoonan markan oleskelunsa Amerikoissa. Ei ole kertonut.

Julkisissa esiintymisissään Aho on väitellyt kertomasta pankki kriisin ajan päätöksenteon salaisuuksia. Talouselämä-lehden haastattelu vuonna 1995 oli poikkeus säännöstä. Siinä Pohjanmaan kasvatti kuvaa omaa luonnettaan: ”Se, mistä olen itselleni nähnyt olevan paljon hyötyä, on tämmöinen optimistinen perusluonne. Pääministerin tehtävä on valaa uskoa toisiin ja pitää yllä päätöksentekokykyä hallituksessa.” Vastuunkantokykyään hän kuvailee haastattelussa sanomalla: ”Me emme sitoutuneet kovan markan politiikkaan, vaan me lähdimme siitä, että on saatava kustannustaso ja valuuttakurssi järkevään suhteeseen keskenään.”

Hyvä selitys munauksien talous politiikalle, mutta kaukana uskottavasta.

Eduskunnan alainen Sitra maksaa johtajilleen parempaa palkkaa kuin mitä ministerit ansaitsevat. Entinen pääministeri nauttii noin parinsadan tuhannen euron vuosipalkkaa, palkka vertailussa nykyinen pääministeri .suurta palkkaa, Sitran porukalle pitää kuulemma maksaa jotta töihin saadaan ”hyviä tyyppejä”.

Ahon pakkikaveri ja poliittisen johtokunnan jäsen Iiro Viinanen tunnettiin änkyränä ja suorasuuna. Velkavangeille on jäänyt ikuisesti mieleen valtiovarainministerin sanat ”markka devalvoidaan vain minun kuolleen ruumiini yli”. Markka devalvoitiin ja ruumiita alkoi tulla yritysten konkursseina. Viinanen ei tähän joukkoon mahtunut, hänelle löytyi myöhemmin palkintona hyvin hoidetusta pankki kriisistä vakuutusyhtiö Pohjolan pääjohtajuus. Upseerin pojan uran onnellinen loppu oli seurausta sinivalkoisen KOP:n suojelusenkelinä toimimisesta.

Kun Viinanen valittiin pula-ajan hallituksen valtiovarainministeriksi, kyseltiin miten tehtävästä voi suoriutua ilman minkäänlaista taloudellista koulutusta. Laman jälkeen kansalaisten ei tarvinnut enää esittää epäilyjä insinöörin talous taidoista. Viinasesta tuli kansanvihollinen ihan omilla taidoillaan.

Ministerin nousua kansakunnan kauhu galleriaan tukivat hänen varjonsa raha ministeriöstä valtiosihteeri Eino Keinänen ja Suomen Työantajien Keskusliiton talousguru Arto Ojala. Talouselämä – lehden artikkelissa vuodelta 1996 Viinanen väittää Suomen ajetun lamaan vasoin parempaa tietoa. ”Kukahan vuoden 1990 alussa ymmärsi, mitä on markkinavoima? Pieni joukko.”, vastaa Viinanen omaan kysymykseensä. Jossain oli siis lama ministerin mielestä joku korkeampi voima, joka johdatti maan katastrofin esikartano on. Kolmen politbyroon tähden on vaikea myöntää edes jälkeenpäin, että harjoitettu talouspolitiikka ei ollut edes yhden tähden arvoista.

Sinivalkoisen vuorineuvoksen Yrjö Niskasen ottopoikana Viinanen löysi itsensä uudelle vuosituhannelle tultaessa mm. Nokian, Koneen, UPM:n, YIT:n, Finnairin ja Orionin hallituksista. Kaatoporukka oli hoitanut jäsenensä palkitsemisen aina eläke vuosiin asti”.


- - - - -

10.3.2008 MOT: Tietovuotorahasto, toim. Simo Sipola
(ohjelman päälinkki toiminnassa 18.9.2022 > Kohta seuraavat linkit eivät?)

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on merkittävä pääomasijoittaja. Lisäksi se rahoittaa erilaisia tutkimus-, kehitys- ja koulutushankkeita.

Sitra saa rahoitusta hakevilta yrityksiltä luottamuksellista tietoa näiden liiketoiminnasta. MOT kertoo, mitä voi käydä, jos tämä luottamuksellinen tieto vuotaa ulos Sitrasta.

Ohjelman käsikirjoitus:
http://yle.fi/mot/ss080310/kasikirjoitus.htm

Sitran terveydenhuollon ohjelman pääomasijoitukset:
http://yle.fi/mot/ss080310/taulukko.htm

Terveydenhuollon tutkimus- ja kehityshankkeita:
http://yle.fi/mot/ss080310/graffa.htm

Valtio valtiossa - Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on omaa luokkaansa valtion erityisrahoittajien joukossa. Lue lisää MOT –blogista: http://blogit.yle.fi/node/2031


- - - -

- Kyseiset Ylen linkit toiminnassa ainakin 13.11.2008 kello 9,13 -

- - - -

HS 13.11.2008:

”Sitran toiminta on keskitetty määräaikaisiksi ohjelmiksi.

Parhaillaan on käynnissä terveydenhuollon, elintarvikkeiden ja ravitsemuksen, energian sekä koneteollisuuden ohjelmat.

Toiminta rahoitetaan peruspääoman ja rahoitustoiminnan tuotoilla.”

* * * *

Haluatko auttaa meitä kaikkia? -30.11.2021
Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Uusimmat käänteet ja ison kuvan katsaukset löytyvät; esimerkiksi
>>> Suomi 2017 - verkoston kautta.

Liity mukaan toimiin yli puolue- ja aaterajojen. Yli media- ja etujärjestörajojen.

Yhdessä toimien huomaamme, voimme vaikuttaa ja olemme enemmän.

* * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *


- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -

Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

* * * *

- Kaikki kirjoituksemma linkit ovat julkaisun hetkellä toiminnassa -