torstaina, kesäkuuta 04, 2009

Talouselämä, finanssikriisi ja EU-vaalit 2009

Suomen ihmisoikeustilanne näyttää hyvältä vuosi vuoden jälkeen. Tosin vain Suomen valtion kannalta.

Euroopan ihmisoikeussopimus (EIS) ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) sotketaan jostain syystä Euroopan unioniin kuuluviksi kokonaisuuksiksi. Kuitenkin ne ovat Euroopan neuvoston alaisia asioita myös jatkossa.

Talouselämä-lehti on haastatellut 29.4.2009 Suomen valtion aiempaa ihmisoikeustuomaria Matti Pellonpäätä. Hän toimii paluunsa jälkeen tuomarina korkeimmassa hallinto-oikeudessa (KHO).

Matti Pellonpää vuonna 2005 julkaistusta kirjasta, Euroopan ihmisoikeussopimus (ISBN 952-14-0820-0) alla olevaan "Ryssity" - kollaasiin otettu kaavio saa toivomme mukaan hänen kauttaan lisävalaisusta kesän aikana.




- Klikkaamalla hiirelläsi "Ryssitty" - kollaasia; saat sen ruudullesi isompana -


EY-TUOMIOISTUIMEN TUOMARI ALLAN ROSAS ESITTELYYN

Suomalaiset tiedotusvälineet ovat jostain syystä vaienneet Matti Pellonpään seuraajaksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT) valitun Päivi Hirvelän valintatilanteessa ilmenneistä CV ristiriidoista.

Vaihtokauppana olisi siten hyvä saada läpivalaisu EY-tuomioistuimeen uudelle kuuden (6) vuoden jaksolle tarjolla olevan Allan Rosasin taustoista. Rosas tuntuu olevan tälläkin kerralla tasavallan presidentti Tarja Halosen ainoa suosikki tehtävään.


EU:N MERKITYS SUOMEN KANNALTA VOIMAKKAASSA KASVUSSA



Joku saattaa oikeutetusti ihmetellä, miksi Allan Rosasin taustoja on hyvä saada julkiseen läpivalaisuun?

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) toiminnassa on nähtävissä Päivi Hirvelän valinnan jälkeen selkeä trendi siitä, että esimerkiksi vakuutusoikeudellista tuomioistuinjärjestelmää koskevat valituslupahakemukset päättyvät valittajan kannalta entistä useammin pikaiseen ja tosiasiallisesti perustelemattomaan hylkäykseen.

Suomen valtio on tällä hetkellä suurin yksittäinen Sampo-konsernin ja If-vakuutusyhtiön osakkeenomistaja. Joka on taas toinen suuresta lakisääteistä vakuutusturvaa hoitavasta vahinkovakuutusyhtiöstä. Työtapaturma- ja ammattitautiasioissa vakuutusyhtiöt kustantavat suoraan ensimmäisen asteen tuomioistuimen (tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan) kustannukset sekä ovat saaneet lobattua lainsäädäntöön vaatimuksen lääkärijäsenen vakuutuslääketieteen erityispätevyydestä. Näin ollen lääketieteellisistä asioista päättävät tuomioistuimessa vain vakuutuslääkärit.

Joten tässä kafkamaisen karmeassa kokonaiskuviossa potilaiden ainoaksi mahdollisuudeksi jää oikeusturvan hakeminen Euroopan unionin toimielimiltä.


EU-VAALEISSA KANNATTAA ÄÄNESTÄÄ


Ainakin vielä näissä vuoden 2009 europarlamenttivaaleissa.

Tosin Euroopan unioninkin toimielimillä on näissä asioissa pikaisen näytön paikka, koska Euroopan neuvosto (EN) ja siten Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) voidaan katsoa Suomen vakuutusoikeudellisesta tuomioistuinjärjestelmästä valittavien kannalta turhaksi ajanhukaksi. Niin kuin tuo Iltalehdessä julkaistu Pertti Ruhan kirjoitus "Sihteeristö hidastelee" osuvasti kertoo.

Edes Suomelle EIT:stä tulleet langettavat tuomiot eivät ole tuoneet mitään muutoksia vakuutusoikeuteen ja sen alaisiin lautakuntiin.


TAKAUTUVA KORVAUSVELVOLLISUUS SUOMELLE EU:N KAUTTA?

Mielenkiintoista olisi saada potilaat juttelemaan samaan sekä suoraan TV- ja/tai radiolähetykseen näistä vakuutusoikeudellisen tuomioistuinjärjestelmän asioista. Perus-ja ihmisoikeuksien toteutumisen näkökulmasta.

Yhdessä eduskunnan ja Euroopan unionin oikeusasiamiehenä toimineen Jacob Södermanin/sd. sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa tuomarina toimineen Matti Pellonpään kanssa. Ulkoministerinä toimineen Erkki Tuomiojan/sd. ja puoluetoveri Kimmo Kiljusen näkemykset aiheesta antaisivat monia kiinnostavalle mediatilaisuudelle pontevaa potkua.


Sitten lyhyt lainaus tuosta Talouselämän julkaisemasta Matti Pellonpään haastattelusta.

Maailma muuttuu, ja esimerkiksi tällä hetkellä ollaan maailmanlaajuisessa taantumassa. Onko ihmisoikeuksien alueella tai hallintolainkäytössä yleensä joitain kysymyksiä, joita haluaisitte juuri nyt tai tulevaisuudessa painottaa ja nostaa esille?

Taantuma saattaa lyhyellä tähtäimellä lisätä sosiaaliasioissa KHO:een tehtävien valituslupahakemusten määrää. Samalla perustuslaissa turvattujen sosiaalisten perusoikeuksien soveltamistilanteet voivat lisääntyä.

Pitemmällä tähtäimellä merkittäviä muutoksia saattaa aiheutua toivottavasti pian voimaan tulevasta Lissabonin sopimuksesta. Sopimuksen kautta perussopimuksiin rinnastuvan oikeudellisen arvon saa EU:n perusoikeuskirja, joka turvaa myös sosiaalisia perusoikeuksia.

Tämä antanee uusia argumentteja myös unionin perinteisiä toimivaltuuksia sovellettaessa.

Niinpä sosiaalisten perusoikeuksien painoarvo saattaa korostua vaikkapa arvioitaessa sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttamista ja muita tämän tapaisia kysymyksiä, jotka paljolti kuuluvat hallintotuomioistuinten toimivaltaan.

Ylipäätään EU-oikeuden ja EY:n tuomioistuimen merkitys tullee myös kansallisessa tuomioistuintoiminnassa yhä enemmän ulottumaan myös muihin kuin puhtaasti elinkeino- ja muuta taloudellista toimintaa koskeviin asioihin.

Silti myös EIS ja EIT:n oikeuskäytäntö tulevat säilymään tärkeinä.

Lainauksen lähde: Talouselämä 29.4.2009 - KHO ja ihmisoikeudet: toimittaja Juha Nurron haastattelussa Matti Pellonpää.

Nykyisin KHO:n tuomarina toimivalta Matti Pellonpäältä on mielestääme hyvä saada vastaus siihen monia potilaita vaivanneeseen asiaan, joka koskee Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) toimintaa:

Miksei asianomaisen vieläkään (vuonna 2009) ole mahdollista saada kopioita niistä asiakirjoista, joita Suomen sihteeristö on valituslupahakemuksesta kääntänyt suomesta englanniksi tai ranskaksi?

Veikkauksen sanoja mukaillen - Suomen valtio voittaa näissä eurooppa -asioissa aina! Koskahan tulee meidän tavallisten suomalaisten vuoro?

"Kuka on tavallisten suomalaisten ääni Euroopassa?" - terveisin
Oikeusturvan VOLF-työryhmä

Tunnisteet: , ,

0 Comments:

Lähetä kommentti

Links to this post:

Luo linkki

<< Home