SuomiAreena rohkeammaksi

Presidentti Ahtisaarin kabinetissa työskennellyt Jussi Lähde kirjoitti Aamulehden blogissaan 14.7.2012 -  Kaikkien aikojan SuomiAreena? Nyt jos koskaan Poria kohti!

Kirjoittaen muun muassa seuraavaa:

"MTV3:n ja Porin kaupungin SuomiAreena -tapahtumasta on vuosien varrella kasvanut suomalaisen yhteiskunnallisen keskustelun kruununjalokivi. Kesäisen jatsiviikon aikana kaupungissa järjestetään satakunta keskustelutilaisuutta, joihin kaikkiin ykeisöllä on vapaa pääsy.

Vuosi vuodelta tärkeämmäksi ovat kuitenkin nousseet viikon aikana käytävät epäviralliset keskustelut kansalaisten, poliitikkojen ja muiden melipidevaikuttajien välillä. Nuo keskustelut eivät taukoa SuomiAreenan päivinä ja öinä hetkeksikään."

SuomiAreena on siten ideana sellainen, että toivoa sopii mahdollisimman monen taviksen pääsevän yhteyteen näiden korkeimpien voimien kanssa. Jussi Lähteellä on tämän seuraavan asiakokonaisuuden avaamisen suhteen avainpaikka. Niin halutessaan ja uskaltaessaan.

Kansallinen korporatismi läpivalaisuun ja avoimeen keskusteluun

Suomihan on edelleen yksi maailman korporativistimmista maista. Jostain syystä myös ruotsalaisen Bonnier mediakonsernin omistama MTV3 on sen yksi kovimmista äänitorvista. Olemalla muun muassa kuvakoosteessa ollevista asioista hiljaa. Ainakin toistaiseksi.


Vielä 1990-luvun alkupuolella Helsingin Sanomatkin sai/uskalsi/osasi kirjoittaa asioista niiden oikeilla nimillä:

Poliitikkojen kadonnut valta – Erkki Pennanen
HS – Pääkirjoitus – 5.4.1993

“Tosiasiassa koko poliittinen järjestelmämme on vinoutunut sellaiseksi, että hallituksella ja eduskunnalla, poliitikoilla yleensä, on kovin vähän sananvaltaa talouspolitiikassa. Valta on luisunut virkamiehille ja eturyhmille.

…….

Sorsan haastajaksi ilmaantunut Martti Ahtisaari sen sijaan arvosteli ensimmäisessä vaalipuheessaan silmäänpistävästi korporatismia. Hän asetti sen vaihtoehdoksi kansanvallan ja politiikan, joka nojaa toimivaan parlamentarismiin.

On mielenkiintoista nähdä, miten Sorsa ottaa vastaan Ahtisaaren haasteen korporatismista. Sosiaalidemokraateille jos keille ay-liikkeen vallan ja valtaelkeiden kritiikki taitaa olla vähintäänkin kaksipiippuinen kysymys.

Ahtisaari saattaa joutua vielä selittelemään, mitä hän itse asiassa tarkoitti.

Korporatismilla on saavutuksensa. Muuttuneissa oloissa poliitikkojen olisi kuitenkin korkea aika ryhtyä peräämään kadonnutta valtaansa ja puolustamaan sitä.”

Yritimme saada tuota Ahtisaaren Oulussa pitämää puhetta haltuumme, koska Kalevi Sorsa kerrottiin vetäneen siitä ison herneen nokkaansa. Ahtisaaren puhetta emme onnistuneet aikanaan saamaan käyttöömme Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Pennaselta kun ei myöskään sanomalehti Kalevasta, Oulusta. Julkisen sanan neuvoston (JNS) nykyinen puheenjohtaja Risto Uimosen päätoimittajakaudella; arkistoon kuin päätoimittajalle osoitettuun sähköpostitiedusteluun emme saaneet vastausta.

Jostakin saimme sitten avoimen internetnatsionaalin kautta vinkin, että tuon historiallisen, mutta vaietun puheen olisi kirjoittanut Alpo Rusi.

Toivomme, että tuo Martti Ahtisaaren presidentinvaalikampanjan avauspuhe korporativismista pompsahtaa vielä täysimittaisena julkisuuteen. Vaikka sitten Jussi Lähteen ja MTV3-kanavan yhteistyöllä sekä journalistisella otteella ajankuvakehykseen asemoituna. Jatkokeskustelut sitten seuraavan kesän SuomiAreenalla.

Eikä tässä vielä ihan kaikki.

Olli Rehnillä Suomen EU-komissaarilla on korporatismista vankkaa tietoa, mutta kenen joukoissa hänkin lopulta toimii on jäänyt itsellemme epäselväksi.

HS – Kotimaa – 27.7.1996
Euroedustaja Olli Rehnistä Oxfordin tohtori
Väitöksen aiheena korporatismi Suomessa, Ruotsissa ja Itävallassa
PAAVO RAUTIO

“Selittäessään tätä Rehn kertoo, että toimiakseen edulliseen suuntaan korporatismi edellytti kansallisvaltiota, joka ei toiminut avoimessa integroituneessa kansainvälisessä ympäristössä ja jossa vallitsi jonkinlainen sääntely- ja neuvottelutalous.

Kun markkinat ja pääoman liikkeet vapautuivat näissä kolmessa maassa kymmenkunta vuotta sitten, korporatismi ajautui markkinoiden paineessa hiljalleen vaikeuksiin ja samalla siitä itsestään tuli haitta taloudelliselle kehitykselle, Rehn väittää.”

Niin kuin Espanjan pankkitukipäätös eri vaiheineen selkeästi osoittaa, niin korporatismin kehittyneempi ja kovempi versio on Euroopan unionissakin toiminnassa. Kannattaahan muun muassa SAK Euroopan tasoisen roskapankin perustamista. Toimivaa pankkivalvontaa sen sijaan ei Euroopan unionissa tunnuta saatavan aikaiseksi. Vaikkakin uutistietojen mukaan EU-tason pankkivalvonta on perustettu nyt kahteen kertaan. Eli vuonna 2009 ja vuonna 2012.

Lisätietoa Rehnin koulukunnan ajamasta nykymallista internetistä:
HE 60/2010 toimivalta koplaus
EU-pankkivalvonta 2009

Valtiosihteeri Raimo Sailas on yksi niitä harvoja sdp:n leiristä, jotka ovat uskaltaneet tuoda esiin korporativismin ongelmia. Muun muassa yhteiskunnalliseen keskusteluun erikoistuneen Kanava-lehden palstoilla.

Harmaa hallinto = Järjestövaltaa + Valtiovaltaa + Korporaatiovaltaa = Korporativismia/Korporatismia

- Katsaus vakuutuslääkärijärjestelmän kovaan ytimeen -

Ehken maailman ennätys perustuslakirikollisuuden määrässä ja laadussa?

Terveisin
Oikeusturvan VOLF-työryhmä


Aurinko paistakoot, paikkansa pitävä tieto kulkekoot ja Suomen sisäiset Berliinin muurit jatkakoot murenemistaan! Myös tiedotusvälineiden sisällä ja niiden lukijakuntien kesken.

* * * *

Haluatko auttaa meitä kaikkia? - 6.10.2016
Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Uusimmat käänteet ja ison kuvan katsaukset löytyvät; esimerkiksi
>>> Suomi 2017 - verkoston kautta.

Liity mukaan toimiin yli puolue- ja aaterajojen. Yli media- ja etujärjestörajojen.

Yhdessä toimien huomaamme, voimme vaikuttaa ja olemme enemmän.

* * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *


- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -

Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

* * * *

- Kaikki kirjoituksemma linkit ovat julkaisun hetkellä toiminnassa -