sunnuntaina, joulukuuta 31, 2006

Vuoden 2006 vakuutuslääketieteen tilinpäätöstä tutkaillen – Eduskuntavaalit 2007

Klikkaamalla tämän kertaisen pakinamme otsikkoa pääsette vilkaisemaan, missä kaikkialla vakuutuslääketiede ja vakuutuslääkärit voivat tulla elävässä elämässä vastaanne.
- linkki päivitetty 3.5.2014

Toivottavasti jatkossa entistä enemmän hyvässä kuin pelkästään pahassa.

Kumileimasin - toimintamalli yleistymässä yhteiskunnassamme?
Saamiemme tietojen mukaan vakuutuslääkäreiden määrä on ollut vuoden 2006 aikana kovassa kasvussa.

Viidakkoviestimien mukaan vakuutuslääkäreiden määrän kasvu on ollut prosenteissa jopa nopeampaa kuin koko Suomea kohdannut talouskasvu.

Sivutoimenaan yhdelle tai useammalle vakuutus- ja työeläkeyhtiölle sekä suljetussa erityistuomioistuinjärjestelmässä toimivien vakuutuslääkärien määrä lähestyy jo 400 kappaleen rajapyykkiä.

Kukaan potilaista tuskin tietää keitä he tarkkaan ottaen ovat ja missä kaikkialla he toimivat.

Kaksoisagentin tai jopa kolmoisagentin tyyppisessä roolissa toimiminen on työryhmämme mielestä täysin väärin. Moraalisesti ja eettisesti. Varsinkin kun se tapahtuu entistä enemmän salailuun perustuvan toimintamallin kautta.

Suomessa koekäytetyn ja 27.10.2005 Kelan julkaiseman Englannin mallin (PCA) perusteella saatiin tulokseksi se, että jopa yli 40% työkyvyttömyyseläkkeen hylkäyspäätöksistä on väärin perustein tehtyjä.

Turun Sanomat kirjoitti 13.11.2005 numerossaan tuosta kokeilusta seuraavaa:

”Eri yhteyksissä korostetaan silti, että lääkärit eivät päätä etuuksista.

Siksi huomiota kiinnittää sekin, miten Kelan kokeilusta annetussa tiedotteessa ja raportissa ilmaistaan hakuprosessin kulku.

Kun hakija ja arvioiva lääkäri ovat täyttäneet lomakkeet, paperit siirtyvät vakuutuslääkärille. Tiedotteen mukaan kokeilussa ehdotuksen päätöksestä teki vakuutuslääkäri.

Raportissa taas mainitaan lopussa, kuin varkain, että varsinaisen päätöksen teki eläkeratkaisija.

Olisi hauska tietää, tehtiinkö päätös koskaan lääkärin ehdotuksen vastaisesti.

Vai muutetaanko eläkeratkaisijat entistä vahvemmin vain ihmisen näköisiksi kumileimasimiksi?”

- - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sen jälkeen alkoikin tuota PCA - mallia koskeva hiljaisuus julkisessa sanassa. Joka jatkui ja jatkui.

Kunnes yllättäen muutama päivä sitten työryhmämme yhdelle jäsenelle tuli aiheeseen liittyvä hakuosuma internetissä.

Annetaan nyt kohteliaimmin puheenvuoro Valtiokonttorin uudelle ylilääkärille Anne Lamminpäälle

Lainausten lähde on Työeläke – lehti 4/2006, joka löytyy kokonaisuudessaan internetistä.

Artikkelin nimi on osuvasti - Työkykyä, lääketiedettä ja vakuutuslääketiedettä, josta löytyivät leikepöytämme tarjoilun kautta seuraavanlaiset lainaukset:

”Vakuutuslääketieteellinen arvio perustuu asiakirjoihin.

Ei ole realistista, että vakuutuslääkäri arvioi työkykyä paremmin yksittäisen näkemisen perusteella kuin hoitava lääkäri tekee useimmiten pitkäaikaisen potilas-lääkärisuhteessa kertyneiden tietojen pohjalta.

Järjestelmämme toimii, mutta vuoropuhelua on hyvä lisätä.”

Työkyvyttömyyden hoidon sijasta tulee keskittyä työ- tai toimintakyvyn hoitoon.

Tautikohtaista hyväksymis- tai hylkäämiskriteereitä ei ole tehtävissä, mutta yleisistä työkyvyttömyyseläkekriteereistä pitäisi lääkäreillä olla tietoa.

Hoitavan lääkärin ei tarvitse tuntea vallitsevaa korvauskäytäntöä.

Vakuutuslääkärille riittävät lääkärin tiedot.

Ei ole tarkoituksenmukaista, että kaikki lääkärit perehtyvät eläkelainsäädäntöön sekä eläkelautakuntien ja vakuutusoikeuksien ratkaisuihin.

Hakijan oikeusturva ei saisi heikentyä puutteellisten lausuntojen perusteella.

Valtiokonttorissa pyydämme lisäselvityksiä puutteellisiin lausuntoihin ja soitamme lääkärille hakijan luvalla.

Hoitava lääkäri kirjoittaa lausunnon ja näin käytännössä useimmiten kuulee potilaaltaan ratkaisun sisällön. Valtakirjamenettely ratkaisun sisällöstä lausunnon kirjoittaneelle lääkärille on mahdollista, mutta tällaista ei käytännössä ole ollut.

PCA - toimintakykymittari tuonee tarvittavan lisän, mutta sitä ei tarvita, jos lausunnot ovat hyviä.

Vakuutuslääkärillä tulee olla tietoa työurasta, vaikka olisi kysymys pitkäaikaisesta työttömästä henkilöstä.

Arviointi työkyvyn alenemasta tehdään sen tiedon perusteella, mitä toimintakyvystä ja tehdyn työn vaatimuksista on. Työuran pituudesta on eläkelaitoksessa tieto.

Tutkimustietoa on myös syrjäytyneiden työikäisten ihmisten sairastamisesta ja kuolleisuudesta.

Aktiivinen vuoropuhelu terveydenhuollossa toimivien lääkäreiden ja vakuutuslääkäreiden kesken on tärkeää, ja sitä tulee lisätä. Rakentava keskustelu vie kehitystä paremmin eteenpäin kuin vastakkainasettelu.”

Ovatko asiat vakuutuslääkärien ja hoitavien lääkärien suhteen varmalla tolalla?
Työeläkeyhtiö Varman asiakaslehdessä 1/2006, Varman ylilääkäri Sakari Tola kertoo hoitavan ja vakuutuslääkärin rooleista seuraavaa:

”Työkyvyn menettäminen on työikäiselle henkilölle kova paikka. Työn tuoma taloudellinen turvaverkko repeää, osa sosiaalisista suhteita katkeaa ja mikä pahinta, oma terveys on vaarassa.

- Yksilö ei jää missään tilanteessa tyhjän päälle. Nykyään jokainen on jonkinlaisen sosiaaliturvan piirissä, toteaa Varman ylilääkäri, professori Sakari Tola.

Mielenkiintoa herättää se, millä ehdoin etuus myönnetään.

Rajanveto hoitavan lääkärin ja vakuutuslääkärin välillä on epäselvä ja moni ihmettelee välillä ristiriitaisilta tuntuvia päätöksiä, joissa hoitavan lääkärin mielestä potilas ei sovellu työhön, mutta vakuutuslääkäri toteaakin hänet työkykyiseksi.

- Hoitavan lääkärin tehtävänä on vastata potilaan hoidon tarpeeseen. Hänen tehtäviinsä kuuluu myös lausuntojen, kuten esimerkiksi lyhytaikaisten sairaslomien kirjoittaminen.

Lyhytaikaisen sairausloman kohdalla hoitavan lääkärin arvio on yleensä riittävä, mutta työkyvyttömyyden pitkittyessä sosiaalivakuutuksen rooli potilaan ja lääkärin välisen suhteen lisänä korostuu.

Lääkärin asiahan ei ole toimeentuloturvasta vaan hoidosta vastaaminen, Sakari Tola kertoo.

Laki ja käytäntö ratkaisevat

Suuri osa lyhyistä työkyvyttömyysasioista eli sairaspoissaoloista käsitellään niin, ettei vakuutuslääkärin tarvitse ottaa niihin kantaa laisinkaan.

Sen sijaan pitkittyneissä tapauksissa, kuten esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeelle hakeuduttaessa vakuutuslääkärin lausunto on välttämätön.

– Vakuutuslääkäri on perehtynyt sovellettavan sosiaalivakuutuslajin vakiintuneeseen ratkaisukäytäntöön. Hän siis tietää, millaisissa tapauksissa etuus on aikaisemmin myönnetty ja millaisissa evätty. Hän pyrkii siihen, että vakiintunutta linjaa noudatetaan
kaikissa tapauksissa samalla tavalla, Tola jatkaa.

Työkyvyttömyysetuuden, kuten työkyvyttömyyseläkkeen, myöntäminen perustuu siis lakiin, tarkkaan yksilölliseen harkintaan ja vallitsevaan käytäntöön.

Yksittäinen lääkäri, oli hän sitten vakuutus- tai hoitava sellainen, ei voi ”tuosta vaan” todeta potilastaan työkyvyttömäksi, olipa tilanne lähes mikä tahansa.

Tällä toimintatavalla tavoitellaan mahdollisimman suurta oikeudenmukaisuutta ja tasapuolisuutta, niin potilaan kuin etuuden lopulta maksavien TEL- ja YEL - vakuutettujenkin kannalta.”

- - - - - - - - - - - - - - - - - -

Muuten. Huomasitteko?

Yhteen isoon oikeusturvaongelmaan eivät Valtiokonttorin ylilääkäri Lamminpää ja Varman ylilääkäri Tola ottaneet edellisissä jutuissa ollenkaan kantaa.

Se koskee sitä merkittävää juridista eturistiriitaa, kun potilasta hoitava lääkäri toimii myös vakuutuslääkärin roolissa. Vieläpä potilaan itsensä tietämättä.

Esimerkiksi suljetussa erityistuomioistuinjärjestelmässä vakuutuslääkärinä toimiessaan hänen lausumansa salataan myös häneen aiemmin mahdollisesti hoitosuhteessa olleelta potilaalta itseltään.

Työvoimatoimistojen kasvava erikoisryhmä – työkyvyttömäksi ammatillisen kuntoutuksen tutkimuksissa todetut työttömät

Lainaus vuoden vaihteessa eläkkeelle jäävän Ilmarisen toimitusjohtajan Kari Puron haastattelusta Taloussanomissa 28.12.06 – Eläketurvalla tulee toimeen:

”Puro pitää itsekin osa-aika- ja työttömyyseläkejärjestelmiä aika liberaaleina, vaikka ehtoja onkin jo kiristetty.

Silti Puro vakuuttaa, että paareilla ihmisiä ei sairasvuoteelta töihin raahata.

- Kyllä tarkoitus on, että ihmiset tulevat omin jaloin töihin, eläkkeelle Ilmarisen johdosta nyt siirtyvä Puro nauraa.”

- - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sitten annamme vastausvuoron Heljä Taavitsaiselle, joka kirjoitti 30.12.06 Helsingin Sanomien Mielipide-sivulla osuvasti myös vakuutuslääkärien ongelmaa sivuten:

”Uudistamisen voisi aloittaa siitä, että tehdään laittomaksi se, että tulottomalta ihmiseltä voidaan katkaista kaikki toimeentuloturva.

Myös työttömyyskortisto pitäisi puhdistaa. Sinne eivät kuulu määräaikaiselta työkyvyttömyyseläkkeeltä ulos viskatut, eläkehylkypäätöksen saaneet vajaatyökuntoiset ihmiset.”

Ketkä hoitavista lääkäreistä toimivat myös vakuutuslääkärin roolissa?

Tällä hetkellä asia selviää vain suoraan kysymällä asianomaiselta lääkäriltä itseltään.

Virallisen kannan mukaan mitä siis, jos sama lääkäri toimii kaksoisroolissa tai jopa kolmoisroolissa? Asiantuntijoita on kuulemma Suomessa niin harvassa, että heidän pitää toimia useassa paikassa ja eri rooleissa. Eikä sitä tietoa voida avoimesti levittää kaikelle kansalle tiettäväksi.

Vaan hetkinen? Onko tuo edellinen lausahdus sittenkin koko järjestelmän menestyksen salaisuus? Ainakin vakuutusalan näkökulmasta katsottuna…

Avainkysymys on mielestämme se, että saako potilas tehdessään esimerkiksi aikavarausta ko. lääkärille tietää sen, että ko. lääkäri on myös vakuutusyhtiön leivissä?

Lääkärin toimintapaikat ja roolit voivat olla esimerkiksi seuraavanlaiset:

* hoitava lääkäri julkisessa tai yksityisessä terveydenhuollossa
* yhden tai useamman vakuutusyhtiön sivutoiminen vakuutuslääkäri
* yhden tai useamman erityistuomioistuimen vakuutuslääkäri
* tapaturma-asioiden korvauslautakunnan vakuutuslääkäri tai asiantuntijalääkäri
* yksityisten vakuutusten vakuutuslautakunnan asiantuntijalääkäri tai vakuutuslääkäri
* vakuutusyhtiön käyttämä asiantuntijalääkäri käräjä- ja hovioikeuksissa
(esimerkiksi tapaus jääkiekkoilija Esa Keskinen TPS 1999 – 2006)

Sähköinen suomalainen know-how heti käyttöön Sitran tuella
Yksi toimiva ratkaisu on sellainen, että potilas voisi omilla pankkitunnuksillaan tarkistaa lääkärin statuksen ja erikoistumisen alueet halutessaan Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta (TEO).

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteri (TERHIKKI) odottaa avautumistaan kansalaisten oikeusturvaa ja ihmisoikeuksia parantavalle sekä nopeasti vakiintuvalle maan avoimelle ja nykyaikaiselle käytännölle.

Arvojohtajamme näytön paikka?
Presidentti Tarja Haloselta voitaneen odottaa tämän isoksi kasvaneen yhteiskunnallisen ongelmakentän tiimoilta vihdoinkin julkisuudessa käytävän laajan arvokeskustelun avausta?

Entisenä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana, sosiaali- ja terveysministerinä sekä oikeusministerinä hänellä on valtakunnan parhaimmat valmiudet valottaa ruohonjuuritason kansalaisille miten tällaiseen vakuutusyhtiöiden ylivoimatilanteeseen on oikein tultu.

Toivotaan siten meidän kaikkien ruohonjuuritason kansalaisten puolesta avoimempaa uutta vuotta 2007 koko lakisääteisiä vakuutuksia koskevaa järjestelmää kohtaan.

Oikeusturvan VOLF – työryhmä

* * * * * * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * * * * *

- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -


Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

Tunnisteet: , , , , ,

0 Comments:

Lähetä kommentti

Links to this post:

Luo linkki

<< Home