sunnuntaina, kesäkuuta 10, 2007

”Käymme harmaan alueen laitaa” – 2000 - luku AOA ja EOA osa 2/2




- Klikkaamalla kaaviota hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -

MITEN NIIN?..."VAIN VALITETTAVA YKSITTÄISTAPAUS"

Monesti vastuussa olevien virkamiesten ja päättäjien tiedotusstrategia perustuu siihen, että he vetoavat kyseessä olevan vain yksittäisen tapauksen. Jolloin heidän mukaansa yksittäisen tapauksen takana olevaa järjestelmää ei voi pelkästään tuon tapauksen valossa tuomita epäoikeudenmukaiseksi.

Vaan miten he toimivat, jos helposti todistettavissa olevia tapauksia onkin tuhansia? Kymmeniä tuhansia? Kaksi sataa tuhatta (200 000)?

Onko totaalinen vaikeneminen näiden tosiasioiden edessä; pitkään jatkuneiden epäkohtien myöntämisen merkki?

Viitteitä todellisista määristä antoi jo vuonna 2000 Helsingin Sanomissa julkaistu mielipidekirjoitus.

Ja tässä kohtaa on huomioitava, että luvuista puuttuvat lakien mukaisten tapaturman, ammattitaudin, liikenne-, potilas- ja lääkevahingon perusteella korvauksistaan taistelevien kokonaismäärät.

MÖNKÄREEN TERVAUS (MT) – MENETELMÄN TAVOITETILA?

”MUUTOKSEN HAKIJAT NÄÄNNYTETÄÄN VALITUSSUMAAN!

Voimassa olevien lakien mukaan vakuutus- ja työeläkeyhtiöt voivat halutessaan käyttää hylkäävästä päätöksestä tehdyn valituksen suhteen itseoikaisua. Tällöin vältyttäisiin turhalta ja järjettömältä valitusrallilta:

”Valittajan on lähes mahdotonta löytää perusteita valitukselleen, koska niitä ei ole tai ne ovat niin merkillistä siansaksaa, ettei niihin voi edes vastata.

Tämä selviää vasta kun eläkkeenhakijana joutuu sen kanssa vastatusten.

Asioiden saattaminen edes jollakin tavalla hyväksyttävälle mallille vaatii koko työkyvyttömyyseläkejärjestelmän avaamista julkiseen tarkasteluun.

On otettava esiin niin eläkelaitosten menettelytavat, vakuutuslääkäreiden asema, tarkastuslautakuntien toiminta kuin kuntoutuslaitosten sidonnaisuudet niiltä palveluja ostaviin eläkelaitoksiin.

Näistä on muodostunut virkavaltainen kokonaisuus, jonka toiminnasta kukaan ei näytä olevan perillä ja vastuussa.

Eläkepäätöksistä valittajia se kohtelee kuin rikollisia, jotka pyrkivät yhteiskunnassa vapaamatkustajiksi.”

- - -

”Hoitavat lääkärit ovat turhautuneita ja voimattomia järjestelmän edessä.

Monet asianajajat eivät suostu koskemaan eläkevalituksiin tikullakaan.

Pitkäaikainen lakimiestuttavani pahoitteli, ettei voi auttaa ja kertoi tapauksen, jossa eläkettä oli haettu vaikean vatsasairauden perusteella. Vakuutusoikeus hylkäsi valituksen. Perustelu: "Hakijalla on terveet lonkat."

- - -

Ministeri Mönkäre totesi niin ikään kevättalvella 1999 television MOT - ohjelmassa työkyvyttömyyseläkejärjestelmän toimineen hyvin ja olevan veromaksajille edullinen; sen lisäksi se nylkee minut - kirjaimellisesti.

HS oli optimistinen arvioidessaan kyseenalaisen laintulkinnan uhreja olevan yhteiskunnassa yli 10000. Vuosittain järjestelmän tuotos on yli 4000 uutta tapausta. Pikemminkin luku on 30000:n ja 40000:n välillä, joka vastaa noin kymmenen vuoden kertymää. Määrä on niin suuri, että asiasta on syntymässä Suomelle kiusallinen ihmisoikeuskysymys.

- - -

”Ei sivistysvaltio voi kohdella heikommassa asemassa olevia jäseniään huonommin kuin muita.

Jos kysymys on eläkejärjestelmän romahtamisesta, on kohtuutonta soveltaa tarveharkintaa ainoastaan sairaisiin, kun yhteiskunnassa on terveitä työssäkäyviä eläkeläisiä, joiden kuukausieläke saattaa ylittää työkyvyttömyyseläkkeen määrän koko vuoden ajalta, esimerkkinä vaikkapa Sirkka Hämäläinen, pankinjohtaja.

Hyvää asiassa on nyt se, että jotkut kansanedustajat jaksavat pitää työkyvyttömyyseläkeratkaisujen vääryyksiä esillä ja julkiseen keskusteluun ollaan heräämässä.”

Lähde: Helsingin Sanomat 20.5.2000 - Eläkemuutoksen hakija nääntyy valitussumaan/Pekka Piskonen, Mikkeli

VUONNA 2003 OIKEUSMINISTERIÖN TOIMESTA TUTKITTUA JA TODETTUA

Lisää taustoitusta aiheeseen seuraavista oikeusministeriön sivulta löytyvistä selvityksistä.

Selvitys A toteutettiin vastoin kansalaisjärjestöjen toivomuksia vain supistetussa muodossa.

A. 2003:21 Oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa

Menettely työkyvyttömyys- ja tapaturma-asioita koskevien valitusten käsittelyssä

Oikeusministeriö on teettänyt selvityksen perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisesta työkyvyttömyyseläkettä ja lakisääteistä tapaturmavakuutusta koskevien valitusten käsittelyssä.

Selvitys tehtiin haastattelemalla muutoksenhakuelimissä työskenteleviä ja sen kanssa asioineita henkilöitä sekä tutustumalla vakuutusoikeudessa käsiteltyjen asioiden asiakirjoihin ja päätöksiin.

”Justice must not only be done, it must also be seen to be done”1
1 (Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisu Delcourt v. Belgium 17.1.1970 Series A No 11, kohta 31).

Valitettavasti tuota Sakslinin selvityksen sivulla neljä (4) olevaa englanninkielistä lausetta ei ole jostain syystä suomennettu. Toivottavasti kääntämättömyys ei tarkoita sitä, että vuonna 2007 Suomea ja erityistuomioistuinjärjestelmää eivät kyseinen EIT:n ratkaisu velvoita mihinkään….

- - - -

Keskeisimmät kohdat erityistuomioistuinjärjestelmän kannalta, oikeustieteen lisensiaatti Maija Sakslinin (KELA) tekemässä , selvityksessä ovat seuraavat kohdat:

9. Päätösten perusteleminen sivu 17
13. Lääketieteellisten seikkojen arviointi sivu 28

B. Lääketieteelliseen arviointiin vakuutusoikeudessa ehdotetaan muutoksia 17.09.2003

Lääketieteellisen arvioinnin avoimuutta olisi lisättävä ja sen merkitystä vahvistettava käsiteltäessä työkyvyttömyyseläkettä ja tapaturmavakuutusta koskevia valituksia vakuutusoikeudessa.

- - - -

Käytännössä on tapahtunut juuri päinvastoin ja vastuu hylkäävän päätöksen päätösperusteluiden ymmärtämisestä on siirtynyt entistä enemmän valittajalle itselleen.

NS. ENGLANNIN MALLIN ELI PCA - MENETELMÄN KÄYTTÖÖNOTOSTA

Vuonna 2005 pitkän tunnelin päässä potilaille oli kerrankin näkyvissä orastavaa toivoa.

Tarjolle oli tulossa länsimaisen oikeuskäsityksen mukaista oikeusturvaa potilaan kannalta.

Toimintakyvyn arvioinnilla työkyvyttömyys esille

”Kelan kokeilema toimintakyvyn arviointi vähentää selvästi työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäyspäätöksiä. Vakuutuslääkärin hylkäävä ennakkoarvio muuttui myönteiseksi noin 40 prosentilla kokeiluun osallistuneista hakijoista.

Kokeilussa oli mukana reilut sata hylkäyspäätöksen saanutta hakijaa.

Kokeilua johtanut Kelan ylilääkäri professori Antti Huunan-Seppälä esittää, että menetelmä otettaisiin ongelmallisissa eläkeratkaisuissa käyttöön jo ensi vuonna.

Valtaosa kokeiluun osallistuneista lääkäreistä katsoi, että arviointimenetelmä toi tärkeää uutta tietoa eläkkeenhakijan toimintakyvystä.

Vastaava järjestelmä on ollut pitkään käytössä Englannissa.

Kaikkiaan Kela antoi viime vuonna päätöksen työkyvyttömyyseläkehakemuksesta runsaalle 25 000 hakijalle, joista hylkäävän päätöksen sai noin 27 prosenttia.”

Lähde: TURUN SANOMAT/STT 27.10.2005

Mitä kaikkea on tapahtunut nykyaikaisen vallankäytön kelohonkamökeissä?

Työeläkeyhtiö Varman ylilääkäri Sakari Tola kirjoitti menetelmästä erittäin positiivisen lausunnon:

”Englannissa, Australiassa ja Islannissa käytössä olevaa toimintakyvyn arviointimenetelmää (PCA) tutkittiin kansaneläkelaitoksen ja työeläkelaitosten yhteisessä hankkeessa.

Hakijat täyttivät kotona toimintakykyä koskevan lomakekyselyn. Tätä verrattiin sitten erikoiskoulutetun lääkärin tekemään tutkimukseen ja samanlaiseen kyselylomakkeeseen.

Tutkiva lääkäri oli vakuutuslaitoksesta riippumaton.

Itse tutkimukseen kului kokeneen lääkärin tekemänä pari tuntia. Tuloksista keskusteltiin saman tien hakijan kanssa. Näin selvitettiin hakijan toimintakyky, mutta ei ratkaistu mahdollista oikeutta eläkkeeseen.

Eläkepäätös tehtiin kaikki muutkin seikat huomioiden vakuutuslaitoksessa, kuten laki vaatii.

Tulokset olivat rohkaisevia.

Tutkimus oli helppo tehdä, ymmärrettävä hakijoiden näkökulmasta ja toi useissa tapauksissa oleellista lisätietoa. Tätä mieltä oli suurin osa sekä tutkivista asiantuntijalääkäreistä että vakuutuslääkäreistä.”

Lähde: 4 • 2005 Varma 23

Sen jälkeen tämänkin hankkeen ympärille on iskeytynyt Mönkäreen Tervaus (MT) – menetelmästä tuttu jatkoefekti.

Puheet ja lupaukset eivät muutu sitten millään konkreettisiksi teoiksi arkipäivän vakiintuneissa käytännöissä.

VUONNA 2005 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIEHEN TOTEAMAA

Aikaa on kulunut Turun Sanomissa 17.6.1999 - Ministeriön pitää selvittää vakuutuslääkärien valvonta julkaistusta artikkelista yli kuusi (6) vuotta.

Nyt eduskunnan oikeusasiamiehenä toimiva Riitta – Leena Paunio pitää alustuksen oikeustieteen päivillä Lapin yliopistossa 4.11.2005.

Hän kertaa, käsittelee ja käy läpi ne hyvin tiedossa olevat ongelmakohdat, joihin ei ole vieläkään jostain ihmeen syystä saatu korjauksia.

Alustus on sen verran erinomainen, että referoimme sitä koskien suljettua ja kirjallisesti edelleen erityistuomioistuinjärjestelmää.

Lainaus alkaa.

Kuuleminen ja joutuisuus oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin edellytyksenä

Oikeus tulla kuulluksi ja oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kohtuullisessa ajassa ovat Euroopan ihmisoikeussopimuksessa säädettyjä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimuksia. Myös oma perustuslakimme turvaa oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä ja velvoittaa huolehtimaan, että tämä toteutuu niin lainsäädännössä kuin käytännössä.

Tarkastelen tässä lähemmin kahta asiaryhmää, joissa oikeudenkäynnin kesto ja asianosaisen kuuleminen ovat yksittäisiä tapauksia yleisempiä ja rakenteellisia ongelmia. Tällaisia asiaryhmiä ovat oikeudenkäyntimenettely toimentuloturvaa koskevissa asioissa ja lapsia koskevissa asioissa. Herätän myös kysymyksen kansalaisten käytettävissä olevista oikeuskeinoista oikeuksiensa toteuttamiseksi.

Olen valinnut nämä asiat siitä syystä, että laillisuusvalvontakokemukseni perusteella arvioin niiden olevan selkeitä oikeusturvaongelmia maassamme tällä hetkellä. Valintani perustuu osaksi myös siihen, että oikeustieteellisessä tutkimuksessa ja kirjallisuudessa näen niihin tartutun vain vähän.

Toimeentuloturvaa koskeva muutoksenhakujärjestelmä

Toimeentuloturvassa on kyse etuuksista, joilla turvataan ihmisten toimeentuloa silloin, kun he syystä tai toisesta eivät voi hankkia sitä työllä. Tällaisia etuuksia ovat sairauspäivärahat, vanhempainetuudet, työttömyysturva, tapaturmakorvaukset,
eläkkeet jne.

Perustoimeentulo on turvattu perustuslaissa perusoikeutena työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen kohdatessa. Kyse on siis näiltä osin perusoikeuksien toteuttamisesta.

Oikeudenmukainen oikeudenkäynti on turvattava näissä asioissa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan ja joka tapauksessa perustuslain 21 §:n nojalla.

Lainkäyttö- ja muutoksenhakujärjestelmä on näissä asioissa sellainen, että ensi asteen päätöksistä haetaan muutosta muutoksenhakulautakunnista, jotka ovat valtioneuvoston asettamia ja toimivat eri hallinnonaloilla. Ne eivät ole tuomioistuimia.

Niissä on kuitenkin vakuutusoikeuden vuonna 1998 antaman ratkaisun mukaan noudatettava Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklaa, jonka mukaan henkilön oikeuksista päätettäessä jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa.

Näiden lautakuntien jälkeen valitusasteena on vakuutusoikeus, joka on tuomioistuin ja kuuluu oikeusministeriön hallinnonalaan.

Toimeentuloturvan lainkäyttö - ja muutoksenhakujärjestelmä on käsitykseni mukaan jäänyt pahasti jälkeen siitä kehitystyöstä, jolla viime vuosikymmeninä on uudistettu yleisiä tuomioistuimia ja hallintotuomioistuimia ja lainkäyttöä niissä.

Muutoksenhakujärjestelmää on kyllä kehitetty ja ollaan edelleen kehittämässä mutta mielestäni ei riittävästi. Kehittäminen on tapahtunut toimeentuloturvan muutoksenhakukomitean mietinnön ehdotusten pohjalta.

Epäkohtana on ennen kaikkea se, että toistaiseksi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset koskevat täysimääräisesti vasta vakuutusoikeutta eivätkä ensi asteen muutoksenhakuelimiä.

Joutuisa käsittely

Toimeentuloturvajärjestelmän kuvaan kuuluu oleellisesti se, että käsiteltäviä asioita on kymmeniä tuhansia. Vakuutusoikeuteenkin päätyy vuosittain yli 10 000 asiaa.

Nämä kaikki asiat on käsiteltävä perustuslain mukaan ilman aiheetonta viivytystä. Euroopan ihmisoikeussopimus edellyttää, että asiat käsitellään tuomioistuimessa
kohtuullisen ajan kuluessa.

Yleensä ensi asteen päätöksenteko ei etuusasioissa kestä kauan, eivätkä myöskään muutoksenhakulautakuntien käsittelyajat ole olleet pitkiä tarkastuslautakuntaa
lukuun ottamatta.

Tarkastuslautakunnan käsittelyajat ovat nousseet vuodesta 2002 lukien 7,5 kuukaudesta nykyiseen yli 8 kuukauteen. Sen sijaan vakuutusoikeuden keskimääräiset käsittelyajat ovat viime vuosina jatkuvasti kasvaneet kuten asiamäärätkin, ja ne ovat tällä hetkellä yli 13 kuukautta.

Kanteluasioissa ei ole harvinaista, että esimerkiksi eläke- ja työttömyysturva - asiat ovat olleet vakuutusoikeudessa vireillä useita vuosia.

Vakuutusoikeuden käsittelyajat ovat jo vuosia olleet kohtuuttoman pitkiä, kun otetaan huomioon sen käsiteltävänä olevien etuuksien laatu ja niiden merkitys etuuden hakijalle. Vakuutusoikeus on itsekin kiinnittänyt huomiota asiaan.

Olen laillisuusvalvojana kiinnittänyt lukuisissa kanteluvastauksissa, päätöksissä, omissa aloitteissa ja muissa yhteyksissä huomiota siihen, että joutuisuuden ja asianmukaisen käsittelyn vaatimukset eivät toteudu kaikilta osin näissä oikeudenkäynneissä.

Toimeentuloturvan muutoksenhakujärjestelmässä on eräitä erityispiirteitä, joiden merkitystä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimusten kannalta olisi aiheellista pohtia tarkemmin.

Eräs sellainen seikka on se, että sosiaaliturvalaitos ja muutoksenhakuelin voivat aina ottaa lainvoimaisella päätöksellä ratkaistun asian uudelleen tutkittavaksi hakijan eduksi. Tämä saattaa johtaa siihen ajatteluun, että koska etuuden hakija voi saattaa muutoksenhaun kestäessä asiansa uuden selvityksen perusteella uudelleen vireille, hänen oikeutensa tulisi sitä kautta turvatuksi, eikä valituksen käsittelyajalla olisi yhtä suurta merkitystä kuin jossakussa muussa asiassa.

Etuuden hakijat voivat jopa luopua oikeudestaan muutoksenhakuun sen johdosta, että valitusten käsittelyajat ovat pitkät, ja he voivat saada uuden ratkaisun nopeammin sosiaaliturvalaitokselta kuin vakuutusoikeudesta.

Tämä on käytännössä johtanutkin osaltaan siihen valitus- ja etuushakukierteeseen, joissa monet epätoivoiset työkyvyttömyyseläkkeen hakijat ovat.

Huomattavaa kuitenkin on, että etuus lähtee liikkeelle uuden hakemuksen mukaan ja yleensä uudessa lääketieteellisessä selvityksessä olevasta eli myöhemmästä ajankohdasta kuin alkuperäinen hakemus.

Hakija siis saattaa jäädä paitsi etuutta tietyltä ajalta, johon etuuteen hänellä ehkä olisi oikeus. Oikeussuojajärjestelmä ei näyttäisi siis toimivan tarkoitetulla tavalla.

Käsitykseni mukaan viivytyksettömän oikeudenkäynnin vaatimukset ovat yhtä lailla ja ehkä aivan erityisen tärkeitä toimeentuloturvaa koskevissa asioissa, enkä näe perustelluksi lieventää oikeudenkäynnin joutuisuuden vaatimuksia edellä esille tuotujen toimeentuloturvajärjestelmää koskevien erityispiirteiden johdosta.

Korostan tässä myös sitä, että perusoikeuksien toteutumisen arvioinnissa on mielestäni keskeistä etuuden hakijan kannalta hänen etuusasiansa kokonaiskäsittelyaika, joka alkaa hakemuksen käsittelystä ja päättyy viimeisen muutoksenhakuasteen antamaan ratkaisuun.

Valtion vastuuta perusoikeuksien toteuttamisessa tulee mielestäni arvioida asian käsittelyn kokonaiskestosta lähtien.

Johtopäätökseni on, että julkinen valta ei ole järjestänyt oikeudenkäyntimenettelyä toimeentuloturvaa koskevissa asioissa siten, että oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin toteutuisi näissä asioissa perustuslain edellyttämällä tavalla.

Laillisuusvalvontakokemukseni perusteella arvioin, että kyse on myös riittävistä voimavaroista ja vakuutusoikeuden puutteelliset voimavarat järjestää oikeudenkäynti riittävän joutuisasti on ollut tiedossa vuosia. Olen niihin itsekin kiinnittänyt huomiota useassa yhteydessä.

Perustuslaissa säädetty oikeusturvan toteutuminen edellyttää, että viranomaisille turvataan riittävät voimavarat tehtäviensä suorittamiseksi.

Tätä edellyttää perustuslain 22 §:ssä julkiselle vallalle säädetty perus - ja
ihmisoikeuksien yleinen turvaamisvelvollisuus.

Oikeusministeriöstä saamani tiedon mukaan vakuutusoikeus tulee saamaan vuonna 2005 ja tulevina vuosina lisärahoitusta käsittelyaikojen lyhentämiseksi. Tuomioistuimen toiminnan kehittämistä tullaan muutoinkin jatkamaan edelleen.

Kuuleminen

Toinen tähän järjestelmään liittyvä ongelma on asianosaisen kuuleminen ja hänen mahdollisuutensa vaikuttaa oikeudenkäynnissä. Eräs tapa kuulemisperiaatteen toteuttamiseksi on asian suullinen käsittely.

Suullisia käsittelyjä järjestetään kuitenkin näissä asioissa erittäin vähän: vakuutusoikeudessa joitakin kymmeniä vuodessa, muutoksenhakulautakunnissa joitakin yksittäisiä.

Hallintolainkäyttölain mukaan vakuutusoikeudessa ja lautakunnissa toimitetaan asian selvittämiseksi suullinen käsittely (37 §). Vakuutusoikeuden on kuitenkin järjestettävä suullinen käsittely asianosaisen pyynnöstä, paitsi jos vaatimus jätetään tutkimatta tai hylätään heti tai jos se on asian laadun vuoksi tai muusta syystä ilmeisen tarpeeton (38 §).

Näin ei ole asianlaita muutoksenhakulautakunnissa.

Toimeentuloturvan muutoksenhakukomitean mietinnössä ehdotettiin, että suullisen käsittelyn järjestämisvelvollisuus ulotettaisiin kaikkiin toimeentuloturvan muutoksenhakulautakuntiin.

Toistaiseksi suullisen käsittelyn järjestämisvelvollisuus asianosaisen pyynnöstä sisältyy vain työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaa koskevaan lakiin, joka tulee tältä osin voimaan vuonna 2007.

Mielenkiintoinen kysymys on suullisen käsittelyn merkitys niissä asioissa, joiden ratkaisemisessa on kyse pääosin lääketieteellisen selvityksen arvioinnista.

Toimeentuloturvan muutoksenhakukomitean mietinnössä asiaan otettiin se kanta, että näissä asioissa suullisen käsittelyn merkitys olisi ilmeisesti vähäinen.

Kysymys on ollut esillä mm. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa kahdessa
Ruotsia koskevassa tapauksessa.

Toisessa (Salomonsson vs. Ruotsi) ihmisoikeustuomioistuin viittasi sosiaaliturva - asioiden usein tekniseen luonteeseen ja totesi, että monet sellaiset riitaisuudet voidaan käsitellä ilman suullista käsittelyä. Tästä huolimatta suullisen käsittelyn puuttuminen kamarioikeudessa oli tapauksen olosuhteissa vastoin ihmisoikeussopimuksen 6 artiklaa.

Näin oli ennen muuta sen vuoksi, että lääketieteelliset asiantuntijat olivat eri mieltä siitä kysymyksestä, vaatiko vastaajan terveydentilan lisääntynyttä nesteen kulutusta – kyse oli vammaisuuden perusteella myönnettävästä hoitotuesta. Tuomioistuin katsoi, että suullinen käsittely olisi voinut antaa asiaan vaikuttavaa lisätietoa.

Toisesta tapauksesta (Döry vs. Ruotsi) on katsottu voitavan vetää se johtopäätös, että sosiaalietuuksia koskevissa asioissa ihmisoikeussopimuksen ei katsota välttämättä vaativan suullista käsittelyä, vaikka sitä oli pyydetty, kun esitetty lääketieteellinen näyttö oli ristiriidatonta eikä valittaja ollut nimennyt todistajia tai muuten perustellut käsittelyn tarpeellisuutta. Tähän liittyy läheisesti se, miten aktiivisesti sosiaaliturvalaitos selvittää esimerkiksi eläkeasiaa. Sillä on siihen hallintolain 31 §:n mukaan velvollisuus.

Hakijalla on velvollisuus selvittää vaatimuksensa perusteet.

Olen itse ehdottanut, että hakijaa kuultaisiin aina siitä selvityksestä, jolla kielteinen ratkaisu sosiaaliturvalaitoksessa näyttäisi olevan lopputuloksena.

Näin hakija saisi jo aikaisessa vaiheessa tietoonsa ne perusteet, mukaan lukien asiantuntijalääkärin perustellun näkemyksen, jolla hakemusta ei voida hyväksyä.

Hakija tulisi tällaisessa tapauksessa aina ohjata kuntoutuksen piiriin.


Johtopäätös


Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset edellyttäisivätkin mielestäni toimeentuloturvaa koskevissa oikeudenkäynneissä asianosaisen vaikuttamisen ja kuulemisen vahvistamista. Olen käsitellyt näitä kysymyksiä puheenvuorossani oikeusasiamiehen kertomuksessa vuodelta 2001 (http://www.oikeusasiamies.fi/).

Matkalla kohti nykyistä oikeudenmukaisempaa oikeudenkäyntiä tulisi toimeentuloturvaa koskevissa oikeudenkäynneissä tavoitteena olla vahvistaa asianosaisen oikeutta tulla kuulluksi nykyistä laajemmin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Nykyistä joutuisampi kokonaiskäsittely tulisi turvata ja erityisesti vakuutusoikeuden käsittelyaikoja merkittävästi lyhentää.

Lainaus loppuu.

Lähde: Eduskunnan oikeusasiamiehen www - sivusto.

Kohti oikeudenmukaisempaa oikeudenkäyntiä - alustus oikeustieteen päivillä Lapin yliopistossa 4.11.2005 - eduskunnan oikeusasiamies Riitta – Leena Paunio

EDUSKUNNASSA TEHTYJÄ LAKIALOITTEITA

Keskustan kansanedustaja Lauri Oinonen on ollut tekemässä erittäin hyvin perusteltuja lakialoitteita vakuutuslääkärijäsenen statuksen selkeyttämiseksi erityistuomioistuinjärjestelmässä. Vuodet ovat olleet 2001 ja 2005.

1.
LA 150/2001 vp
Laki vakuutusoikeudesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta

Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 2001

Lauri Oinonen /kesk
Petri Neittaanmäki /kesk
Jaana Ylä-Mononen /kesk
Kyösti Karjula /kesk
Seppo Lahtela /kesk
Markku Rossi /kesk
Tero Mölsä /kesk
Antti Rantakangas /kesk
Ismo Seivästö /kd
Marja-Leena Kemppainen /kd
Rauha-Maria Mertjärvi /vihr
Päivi Räsänen /kd
Seppo Kanerva /kok
Hannu Aho /kesk
Timo E. Korva /kesk
Toimi Kankaanniemi /kd

2.
LAKIALOITE 34/2005 vp
Laki vakuutusoikeuslain 4 §:n muuttamisesta


Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2005

Lauri Oinonen /kesk
Esa Lahtela /sd
Petri Neittaanmäki /kesk
Tony Halme /ps
Timo Soini /ps

Kyseiset erinomaiset lakialoitteet ovat jääneet taas kerran mystisesti lähtökuoppiinsa.

Työryhmämme suosittaa lämpimästi niihin liittyvän esitystekstin läpilukemista ja talteen ottamista eduskunnan internet - sivustolta, koska niissä kuvataan sanallisesti potilaalle pirullinen suomalainen kahden lääkärin loukku erinomaisesti.






- Klikkaamalla kaaviota hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -

VUONNA 2007 TILANNEKATSAUS – NÄÄNNYTYSTRATEGIAN RIEMUVOITTO?

Eduskunnan oikeusasiamiehen Riitta – Leenan Paunion lupaukset ja ajatukset parannuksista oikeusturvan alueella eivät ole yli 10 vuodessa toteutuneet.

Erityistuomioistuinjärjestelmässä on käytössään muun muassa edelleen:

1. Suomen lakien vastaiseksi katsottu vuonna 1996 liitepäätösmenettely.
2. Vakuutuslääkärijäsen lausumat salataan asianomaiselta itseltään edelleen.
3. Tuomioistuinkäsittelyn päätöksen perusteena olevista asiakirjoista ei ole saatavissa yksilöityä asiakirjaluetteloa.
4. Hylkääviä päätöksiä ei edelleenkään tosiasiallisesti perustella.
5. Vakuutetun oikeusturvaan liittyvä asema suhteessa vakuutusyhtiöihin on jyrkästi heikentynyt.
6. Käsittelyajat ovat tasaisen tappavasti pidentyneet.
7. Tapaturma-asiain korvauslautakunnan nelikantaista toimintamallia erityistuomioistuinjärjestelmän ulkopuolelta vaikuttavana ”vakiintuneen oikeuskäytännön” mahtitekijänä ei valvo edelleenkään kukaan laillisuusvalvojista.

Joten tässä kohtaa edellä esiteltyä materiaalia voimme tulla siihen vankkaan loppupäätelmään, että suomalainen kahden lääkärin loukku ei ole mikään juridinen ongelma, vaan erittäin onnistuneesti toteutetun Mönkäreen Tervaus – menetelmän (MT) riemuvoittoa.

Erilaisiin sanakrumeluureihin verhottua vedätystä on kuultu jo yli 10 vuotta:

”Tullaan tekemään….”

”On perustettu asiaa tutkiva työryhmä/komitea…”

”Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen kanta tehdään tiettäväksi seuraaville ministeriöille…. toimenpiteitä varten.”

# # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # #

Muutamat kansanedustajat kuuluvat useampiin etujärjestöihin, joten "järjestäytyneiden" kansanedustajien yhteismäärä on noin 150. Se tarkoittaa, että pieni vähemmistö, noin neljännes, edustajista ei kuulu mihinkään etujärjestöön.

Järjestön jäsenyys ei tietenkään velvoita kansanedustajia tottelemaan eduskunnan ulkopuolelta tulevia toivomuksia.

Perustuslain mukaan: "Kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset."

Ei ole syytä epäillä, että perustuslakia rikottaisiin alkavalla eduskuntakaudella. Mutta etujärjestöt ovat osaavat työnsä ja pitävät omistaan kiinni.

Lähde: Helsingin Sanomat 12.2.2007 - Etujärjestöt ovat eduskunnassa/Unto Hämäläinen

# # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # #

Työryhmämme mielissä jyllää yhä kiihkeämmin sama kysymys- yhä uudelleen ja uudelleen:

”Ketkä toimijat henkilöinä ja organisaatioina hyötyvät nykyisestä vakiintuneesta toimintatavasta rahallisesti kaikkein eniten?”

”Ei ole syytä epäillä, että perustuslakia rikottaisiin alkavalla eduskuntakaudella.” Toteaa Unto Hämäläinen kolumnissaan 12.5.07.

Mielenkiintoista olisi mielestämme saada syyskuun alkuun mennessä kaikista etujärjestöistä riippumaton kirjallinen arvio siitä, että rikottiinko Suomen perustuslakia edellisen eduskunnan toimintakaudella 2003 – 2007?

6.6.07 MTV3-uutisissa esitelty video-oikeudenkäyntien mahdollisuus tuskin poistaa erityistuomioistuinjärjestelmään betonoituja väärinkäytöksiä.

Mielestämme koko erityistuomioistuinjärjestelmä tarvitsee ensin kattavan läpivalaisun ja Suomen perustuslain 88 §:n mukaiset korvaustoimenpiteet kaikille ilmeisten väärinkäytösten kohteeksi joutuneille potilaille. Takautuvasti vuodesta 1996 alkaen.

Hellekesän terveisin
Oikeusturvan VOLF - työryhmä


ps 1. HE 62/2004 + HE 47/2005 (HE 155/2003) + HE 12/2006 + HE 91/2006 ovat valtaosalle suomalaisille mitään sanomattomia koodeja eduskunnan loputtomilla asiakirjalistoilla.

Kuitenkin niiden lopputuloksina syntyneiden lakien kohderyhmänä on koko Suomen työikäisten populaatio.

ps 2. Olemme saaneet vihdoinkin avattua noihin hallituksen esityksiin liittyvän koodikielen.

Esittelemme pian julkisten asiakirjojen lukulistojen kärkeen ponnahtavat lakiesitykset sekä niiden voimaansaattajat kanavallamme aivan lähiaikoina.

ps 3.
Jotain merkillistä niiden hyväksymisestä eduskunnassa kertonee sellainen tilastotieto, että istuntosalissa kyseisistä neljästä (4) hallituksen esityksistä käytettiin vain kokonaista kolme (3) puheenvuoroa!

ps 4.
Finlexistä löytyvän 381/2007, joka on annettu Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2007 - Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa; astuessa voimaan 1. päivänä lokakuuta 2007; suomalainen kahden lääkärin loukku on 100 prosenttisen täydellinen.

Siis kaikkien lakisääteisiä vakuutuksia valtion antamalla mandaatilla hoitavien yksityisten tai keskinäisten vakuutusalan yhtiöiden kannalta.

ps. 5.

Eduskunnassa nämä esille tuodut asiat ovat varmasti rahalliselta arvoltaan suurin julkinen talon sisäinen salaisuus, jolle eduskunnalla ei ole ilman nelikannan lupaa tehdä yhtään mitään. Vai onko sittenkin?

0 Comments:

Lähetä kommentti

Links to this post:

Luo linkki

<< Home