Valtio ei voi taata kansalaistensa onnellisuutta

Mielestäni valtio voi kuitenkin toimillaan edesauttaa paljonkin, että lakeihin kirjattuja oikeuksia ja velvollisuuksia noudatetaan.

Ja se taas edesauttaa suuresti niitä kansalaisia, joidenka kohdalle on jo osunut tai tulee napsahtamaan pirullinen ja aito supisuomalainen kahden lääkärin loukku.

# # # # # # # # # # # # # # # #

Prologi 1:

”On yhteinen etumme tehdä kaikkemme, jotta ihmisarvoinen elämä jatkuisi loppuun saakka.

Kuolemaankin liittyy ihmisoikeuksia, joista meidän on syytä pitää kiinni.”
(Markku J. Jääskeläinen)

Kirjoittaja on TELA Eläketiedotuksen johtaja ja Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja.

Lähde: 12.02.2007 Uutispäivä Demari

* * * * * * * *

Prologi 2:

”Tiedän, että monessa maassa on ajauduttu paljon pidemmälle julkisen panettelun ja vuodatusten tiellä. Mutta juuri sille tielle en haluaisi meidän menevän.

Me olemme pärjänneet syrjäisestä sijainnistamme ja oudosta kielestämme huolimatta osaksi juuri sen takia, ettemme kansakuntana ole suistuneet likaisten keinojen valtaväylille.

Toivottavasti emme poimi kansainvälistymisen hedelmistä pilaantuneimpia.”

(Markku Lehto toimi sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkönä 15 vuotta)

Lähde: Työvoitto – lehti 1/2006

# # # # # # # # # # # # # # # #

Pääministeri Matti Vanhanen patisti jo 29.12.2006 pitämässään uudenvuoden puheessaan työhön sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta (MTV3 - STT).

Uuden II hallituksensa ja hallitusohjelmansa julkistamistilaisuudessa 19.4.2007 pääministeri Matti Vanhanen kertoi muun muassa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisäämisestä:

”Kansalaisille on taattava oikeus vaikuttaa, osallistua ja olla osallisia päätöksenteossa.

Tarvitsemme uutta yhteisöllisyyttä. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa hallitus haluaa selkiyttää oman vastuun, yhteisen vastuun ja yhteiskunnan vastuun välistä suhdetta.

Kansalaisten perusturvaa on vahvistettava.

Yhteiskunnan sosiaalisia tukia ja palveluita pitää kohdentaa huolenpitoa eniten tarvitseville.

Ketään ei jätetä yksin.”

Tässä jaksossa Oikeusturvan VOLF - työryhmän maalaiskirjeenvaihtajamme zuumaa lähemmin korporaatioiden hallitsemaan ja hallinnoimaan Suomeen.

Hyviä lukuhetkiä mielestäni ajanhermolle erittäin hyvin osuvan tekstin kanssa.

Oikeusturva – terveisin
Petri

# # # # # # # # # # # # # # # #

EDUSKUNTAVAALIEN TULOS RUOHONJUURITASOLTA KATSOTTUNA

Pohdittaessa Suomen sosialidemokraattisen puolueen hyvin huomattavaa vaalitappiota, syitä siihen ollaan nykyään määrittämässä kollektiiviselle muistille mahdollisimman helposti purtavaan muotoon.

Eräs sellainen tullee olemaan liturginen selityslisäke siitä, ettei sanoma tavoittanut jostain syystä äänestäjiä, mikä sitten antaakin puolueelle hyvän pohjan kaunistelevalle liirumlaarumille tuleviin vakaviin pohdintoihin demareiden vallan palauttamiseksi.

Toinen liturgisoitumassa oleva selitys lienee hyvin todennäköisesti SAK:n "ylilyönti" omassa osuudessaan tukea vaaliaktiivisuutta.

Vaalimenestystä voidaan ennakoida monin keinoin, kysytään kansalta kysymyksiä, suorempia tai sitten vähemmän suoria ja tehdään niiden pohjalta päätelmiä.

Menetelmässä on vain se sen perusteita jäytävä heikkous, että jos yhteiskunnassa on ns. sensuroituja tai muuten vain vaiettuja puheenaiheita, ne eivät pääse vaikuttamaan kyselyiden tuloksiin, useimmiten kyselytilanteessa niiden vaikutus jopa aktiivisesti unohdetaan.

SUOMALAISEN ELÄKEJÄRJESTELMÄN ANATOMIASTA

Suomessa eläkevakuutussysteemi on koettu laajasti ja yleisesti ongelmalliseksi Kelan, työvoimatoimistojen asiakastyön piirissä, kuntien sosiaalitoimen käytännön asiakaspalvelun tasolla ja jo kaikkialla myös oikeaa potilastyötä harjoittavien lääkäreiden keskuudessa.

Lisäksi hankaluudet ovat tietenkin hyvin tuttuja eläkeongelmaisten lähipiirissä ja jopa näiden tuttujen tutuille. Suomalaisissa pikkukunnissa aivan koko kunnan väellekin.

Sosiaalidemokraateille on ollut jo pitkään ominaista värisuorien ja täyskäsien pelaaminen omaan haltuunsa. Värisuorista nyt välittämättä, Suomen sosialidemokraattisen puolueen haltuunsa haalima sosiaalihallinnon täyskäsi, kaikki toimeenpanovalta on ollut kiistattomasti sosialidemokraattien hallussa. Jo vuosia.

Kun vakuutusongelmaisen tilannetta pohtii hiemankin pidemmälle, perheen, kylänmiesten tai asiakaspalvelutason virkailijoiden kanssa, niin vain pienen pinnan raaputtelemisen jälkeen ongelmien aiheuttajaksi löytyy aina sosialidemokraattinen hallinnointi.

Demariajattelun tuotokset ovat nähtävissä työvoimatoimistojen nöyryyttävistä kirjaamismenettelyistä, sosiaalitoimen ylläpitämistä kuitti - tsembaloista, ja ennen kaikkea asiallisten lääkärintodistusten painajaismaisesta käsittelemisestä vakuutuslääkäreiden ja vakuutusoikeuden toimesta.

Kaikki tuo edellä kuvattu on vähän jokaiselle tuttua ja esimerkkejäkin todellisuudesta on yltä kyllin kaikille. Toisaalta kokonaiskuva on jätetty jäsentämättä pönäkän arvovallan itsevaltaisen sanelun jalkoihin, on lautakuntia, oikeudenistuntoja ja viimeisen sanan sanomisen omineita vakuutusyhtiöiden ylilääkäreitä sekä jumalaton määrä erilaisia ministeriöiden ja muiden toimielinten byrokraatteja, joilla kaikilla on yhtenevä mielipiteensä siitä, että virastotyönä papereita plaraamalla tehty ihmisen kohtaaminen on se ainoa oikea tapa päättä ihmisten työkykyisyydestä.

KONSENSUKSESSA TAPAHTUNUT HILJAINEN VALLANKAAPPAUS

Eläkevakuutusyhtiöiden toiminta niiden yksityisestä perusluonteesta johtuen on tunnetusti Suomessa ns. kolmikannan ulkoparlamentaaristen osien johtama. Ja sielläkin on selvästi havaittavissa, että työnantajapuoli on söpössä konsensushengessä luovuttanut jo ajat siten koko alan käytännössä Suomen sosialidemokraattisen puolueelle ideologisesti alisteisille ammattiliitoille.

On esitetty, että työnantajapuoli on luovuttanut valtaansa eläkeyhtiöissä pois typeryyttään ja huonon kokonaiskuvan hallintakykynsä takia. Itse uskon kuitenkin, että tilanteeseen on vain hiljakseen ajauduttu pyrittäessä vetelästi ylläpitämään konsensushenkeä elämän alueella, jossa on luultu ja uskottu, että sosialistinen eetos ainakin eläkekysymyksissä jotenkin pystyisi tunnollisuuteen ja järjen käyttöön.

Näin eläkevakuutusyhtiöiden varat ovatkin muuttuneet samankaltaiseksi punapääomajärjestelmäksi, joita aikoinaan olivat KK:n (Kulutusosuuskuntien Keskusliitto r.y.), OTK:n, Hakan, Kansan ym. muodostamat vanhat punapääoman linnakkeet, ne joista nyttemmin jäljelle on jäänyt pelkkä mahdollisimman hajuttomaksi dödötetty muisto. Samalla tavalla kuin entinenkin punapääoma aikoinaan oli, tämä nykyinenkin eläkevakuutusyhtiöiden punapääoman linnoitusrakennelma on nyt selvästikin romahtamistaan edeltävässä selittelytilassaan.

Muiden puolueiden, ennen kaikkea Kepun ja Kokoomuksen myötäsyyllisyys nyt syntyneeseen tilanteeseen on ilmeinen. Ei niinkään varsinaisina katastrofin värkkääjinä, vaan vastuuttomina sivullisina. Demaripuuhastelu kaikkine Puron työryhmineen ja muine epäreilun kansallisen kartellijärkkäilyn, salailun, sekä lääketieteen ja oikeuslaitostoimen rappeuttamisen parissa on ollut hyvin nähtyä pitkäaikaiskehitystä, johon muut poliittiset tahot eivät ajoissa ole konsensushenkisestä ruususenunestaan vaivautuneet heräämään.

Näin vaikka jo ne viidentoista vuoden takaiset opetukset Suomen punapääoman silloisesta romahduksesta, - joka vieläpä tapahtui samoihin aikoihin goljatiksi kasvaneen demariuden pikkuveliaatteen, kommunismin täystuhon kanssa - eivät tulleet ymmärretyiksi ainoalla oikealla tavalla; siten että sosialisteista ei ole vastuuntuntoisiksi kansalaisten tulevaisuuden ja vanhuuden turvaajiksi.

TOISTAAKO HISTORIA ITSEÄÄN?

Nyt kysymys ei ole enää muutamista tuhansista edistyksellisen osuuskauppansa kaatumisen myötä säästökassoihin hyväuskoisesti rahansa uskoneiden vähäväkisten rahojen hävittämisestä.

Eläkkeitä ollaan jo tähän mennessä niihin lääketieteellisin perustein oikeutetuilta evätty noin 200 000 ihmiseltä.

On viivytelty, venytty ja vetkuteltu.

Ja on rakennettu muka aidon laillisuusperiaatteen mukainen valitusportaikkokin päätösten lainmukaisuuden varmistamiseksi. Samalla kuitenkin on varmistettu, että laillisuusportaikoissa on joka tasollaan edustettuna asiaan vakuutuslääketieteellisen erikoiskoulutuksen saanut lääkäri. Näin kikkailemalla on kaikki saatu näyttämään länsimaisen oikeuskäytännön kehyksiin sopivalta.

Tosiasiassa, niin kuin asiaa on kuvattu, laillisuusportaikon eri askelmilla mukana olevien vakuutuslääkäreiden tarkoituksena on pääsääntöisesti kuljettaa alkuperäistä vakuutusyhtiön vakuutuslääkärin näkemystä käsiteltävästä asiasta systeemin läpi, oli se kuinka naurettavan typerä tahansa.

Sillä tärkeintähän ei ole todellisuus tai edes uskottavuus, vaan riittävä määrä hylkääviä vakuutuspäätöksiä, ettei eläkevakuutusyhtiöiden maksukyvyttömyys ainakaan vielä tulisi ilmi.

Lautakuntien muiden jäsenten rooli jää lähinnä kokouspalkkion nautinnalla höystetyksi voyerismiksi ja näiden yleensä puhtaan kolmikanta - korporativistisesta sidosryhmistä johtuen myös systeemin sujuvuuden tarkkailemiseksi noin yleensä.

VALTIO VALTIOSSA

Tyypillisesti eläkevakuutuksen käsittelyputken lautakunnat ovat aidon toverituomioistuimen tyyliin koottu muka kansalaisia edustavien työntekijä- ja työnantajajärjestöjen alempiarvoisista hukkaputkeen ajautuneista uskollisista appartsikeista ja valtion edustajina kokouspalkkioilla toimeentuloaan aikansa kuluksi parantelevista byrokraateista.

Lautakuntiahan on tavan mukaan terästetty esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön demarivirkamiehellä tai parilla. Valituslautakunnat, tai mitkä niiden nimet milloinkin ovatkaan, on jo suomalaista eurooppalaisemman oikeuskäsityksen takia alettu ymmärtää alemmiksi oikeusistuimiksi. Eli vetkutellaan nyt vielä vähän, niin eiköhän kyseisten toimielimien nimet taas muutu.

Länsimaisen oikeuskäsityksen kontekstissa lautakuntakäsittely, kuten itse Vakuutusoikeudenkin työtapa ei mitenkään kestä lähempää tarkastelua. Siellä ei harrasteta asianomaisen suullista kuulemista, ei ole puolustusasianajajaa, - maksutonta eikä maksulista - eikä ole puhettakaan oikeudenkäynnin julkisuusperiaatteen noudattamisesta.

Mutta asiaa käsitellessä se viimeisen portaan vakuutusyhtiön sanansaattaja, vakuutuslääkäri on kyllä sielläkin äänessä. Pahintahan on tietenkin se, että oikeudenkäynnin jonotusaikojen pituudesta johtuen asianomistajan asemassa sairauden myötä on useimmiten tapahtunut niin paljon muutoksia kulloisenkin käsittelyajan noin kahden vuoden takaisesta lähtötilanteesta, että vakuutusoikeuden päätös ei koskaan järjellisellä tavalla vastaa sen antamisajankohdan tilannetta.

Pitää vain ihmetellä pelissä mukana olevien vakuutuslääkäreiden lääketieteellisen ymmärryksen tasoa, näiden ei ainoastaan nähdessä miten systeemi pelaa, vaan vieläpä ollessa järjestelmän pääpelureita. Oikeastaan koko systeemin ja siinä toimivien lääkäreiden toimien "ihmetteleminen" on enää turhaa, heidän ammattitaitonsa ja kykynsä ymmärtää käsittelemiään asioita on syytä enää pelkästään kyseenalaistaa, kuten lukuisissa yksittäistapauksissa on jo tehtykin.

Systeemin simpukkamaisen suljetun rakenteen takia tosin ne kyseenalaistamiset järjestään häipyvät yöhön ja usvaan. Julkisuudelta piiloon ja sitä kautta vaikuttamaan vain vaalikoppien yksinäisyydessä mitattavaan kansalaisten luottamukseen valtiovaltaan, lääkäreihin ja koko systeemiin. Ja siinäpä sitten sitä, demareiden rökäletappion selitystä.

VASELININ VAIKO SINKOSIIVEN VELJEKSET?

Eläkevakuutusyhtiöiden taloudellisesta taitamattomuudesta on kuulunut ajoittain esiin pyrkineitä huutoja korvesta. Sittemmin myös sosiaalidemokraattisen liikkeen keskipohjalaisessa kepu - ilmastossa karaistuneet Sailaksen veljekset on pantu syöttämään eläkevakuutustodellisuuden mykysoppaa kansalle.

Ovat sopivasti sen verran nuoriakin, että sopivasti pystyvät olemaan muistamatta sitä pikkujuttua, että niin sanotut suuret ikäluokat myös maksoivat valtavia määriä eläkevakuutusmaksuja aktiivisen työuransa aikana. Silloin ne rahat todella kerrottiin rahastoitavan ja lihotettavan kunnon eläkkeiksi. Nythän sailaslainen näkemys on se, että pikkuruiset uudet ikäluokat ne 1946-1948 ikäluokkien eläkkeet maksavat, eikä rahastoista liikene eläkkeisiin kuin kolmannes tai neljännes.

Tosiasiassa voihan sen noinkin sanoa, että eläkejärjestelmä on pettänyt.

Tosin julkisanomatta sitä, että taas kävi näin, tuli tehtyä vanhanaikainen punapääomamoka, nyt vain vielä entistäkin suuremmilla rahoilla, eikä edes demaripuolueen tai järjestöjen omilla.

Muutetaan vain puheita ja unohdetaan miten asiaa ennen selitettiin, niin kyllä ne ihmiset ja mediakin unohtaa. Ja samalla kai toivotaan, että ne suuret ikäluokatkaan eivät ihmettelisi, minne ihmeeseen ne niiltä kerätyt valtavat pääomat on hukattu. Ne suuria edeltäneet sotaikäluokat kun olivat todella pieniä, ja ovat juuri päässeet eläkkeelle.

TILASTOJEN SALOISTA ALKAA TOTUUDEN ESIIN KELAAMINEN

On täysin aiheellista ihmetellä tätä nykyistä katastrofiin ajautumassa olevaa tilannetta eläkejärjestelmässä. Ja olisi sitä toki aihetta ihmetellä julkisuudessa enemmänkin. Ei näissä asioissa mikään ole tullut kenellekään päätösten tekoihin osalliselle yllätyksenä.

Kaikki on ollut nähtävissä Kelan tilastoista koko ajan.

Rahoituksen kertymät, odotettavissa olevan eliniän kehitys, terveydenhoidon edellytysten paraneminen ja samanaikainen kallistuminen. Aivan kaikki Suomessa, jossa perinpohjaisemmin kuin missään muualla koko maailmassa ihmisistä on kerätty tietoa jo puolentoista kuukauden ikäisestä sikiöstä alkaen.

Eräs selitys saattaa olla se, että myös Kela toimiessaan pitkälle viedyssä sairaiden kansalaisten kiusaamisyhteistyössään yksityisten eläkevakuutusyhtiöiden kanssa on jossain toimintansa vaiheessa valinnut poliittisen kannan, jonka mukaan myös Kelan tulee osallistua maksajana eläkkeiden maksukyvyttömyyshäpeän peittelyyn.

KONSENSUSTWISTIN YLIVOIMAA

Demareiden ollessa hallitusvastuussa ja hallinnoidessa kaikkia alaa vähänkin sivuavia ministeriöitä, asia onkin sangen luontevasti saattanut tulla perustelluksi jonkinlaisena kansallisena peittelyä ja sumutusta vaativana jättioperaationa. Mutta onko se vieläkin sellainen? Ja jos on niin, kysyn vain, että millä eväillä nyt enää?

Kelan pääjohtajan viimevuotiset lausunnot eläkesysteemin uudistustarpeesta olivat jonkinlainen yritys saada liikettä systeemiin, ellei muuta niin ainakin puheenvuoron saattoi lukea vaikkapa kehotukseksi edes käyttää järkeä. Muitakin puheenvuoroja on aikojen saatossa voitu kuulla, enemmän tai vähemmän siltä saralta, etteivät eläkevarat riitä, niistä isoveli - Sailaksen ja globalisaatioraportin käsitykset ehkä tunnetuimpina, Johannes Koroman (TALOUSELÄMÄ 26.5.2006 - Valittavana työeläkkeet tai hyvinvointi) viime kesäistä puheenvuoroa unohtamatta.

Ja kuitenkin mitäs me eduskuntavaaleihin valmistautuessamme saimmekaan kuulla.

Eläkevakuutusyhtiöiden läheisriippuvainen, entisten aikojen sosiaali- ja terveysministeri Haatainen parkuu oman vaalikampanjansa aloitukseksi, että on vastuutonta pelotella vaalien alla varojen loppumisella (YLE Vaaliuutiset 9.1.2007 Haatainen tyrmää pelottelun eläkevarojen loppumisesta).

Ja läpi meni eduskuntaan, ilmeisesti eläkevakuutusyhtiöiden työpaikkojensa puolesta hätääntyneiden toimistotyöntekijöiden äänillä. Myös omaa osuuttaan eläkevakuutusjärjestelmän rahapulan peittelyssä ylimpänä työvoimaviranomaisena hoidelleen Tarja Filatovin viimeaikojen haikailut menneen maailman perään olisivat sydäntä riipaisevia, ellei niiden takaa paistaisi kauhu koko eläkesotkun julkitulon pelosta (YLE24 Online Uutiset 20.04.2007 / Filatov: Työministeriö lakkautettiin ideologisin perustein).

VAKUUTUSLÄÄKÄREIDEN YLIVOIMAA

Vakuutuslääkärit mielletään useimmiten kokoomuslaisiksi, - totta tai ei - jonkinlaiseksi johtavaksi ammattiväeksi terveydenhoidon alalla. Samanlaiseksi porukaksi kuin se, jonka voimin hoitotakuun purkaminenkin on onnistuttu Suomessa saattamaan nykyiseen typerään pattitilanteeseensa.

Kysymys lienee maailmankuvasta, minkä yksittäinen työhönsä tympääntynyt lääkäri pyrkii joukon jatkona omaksumaan omaksumaan itselleen ylivoimaiseksi kasvaneen rattaiston paineessa.

Ajan kuluessa näiden systeemin seassa selviytyjien eettinen kyseenalaisuus ja tulonhankintarutiinit ovat kuitenkin kasvaneet niin merkittäviksi yksityisiksi nautintaoikeuksiksi, että niin vakuutuslääkäreiksi kuin muihinkin lääkärinammatin johtotehtäviin on vain tunku lisääntynyt; ammattialoille, joihin lääkäreiden valintaperusteet koulutukseensa, opinnot, tai monissa tapauksissa nähtävästi edes moraalinen kypsyys eivät riitä.

Kysymys on systeemisestä opportunismista, korporativistisen maailmankuvan mukaansatempaavimmasta ominaispiirteestä, joka saattaa vielä hyvinkin lähitulevaisuudessa olla aiheena laajempiinkin pohdintoihin.

Se, että eläkevakuutusjärjestelmän rappeutuneisuuden peittelyyn on osallistuneet niin monet tahot, on ollut pelkästään poliittisen järjestelmän kyvyttömyyttä tarttua ajoissa härkää sarvista.

EI SAVUA ILMAN TULTA

Peittelyyn osallistuneet Kela, sosiaali- ja terveysministeriö, työministeriö ja oikeusministeriö ovat kaikki olleet Suomen sosialidemokraattisen puolueen tiukassa ohjauksessa jo vuosikausia.

Niin kuin ovat vakuutusyhtiötkin olleet SAK:n tarkassa kontrollissa ja komennossa jo vuosia. Mukana muodon vuoksi pyörineet työnantajien edustajat ovat kvartaalitalouspaineissaan vain toteuttaneet lyhytnäköisiä haikailujaan "työrauhan" puolesta ja jättäneet pidempilinjaiset pohdinnat löysien ala-astetasoisten koulutus-fraseologioiden varaan.

Vielä kunnista. Onhan se ollut kaikkien aikojen puhallus tuolta eläkevakuutusvakuutustaholta. Panna valtaosaltaan kepulaisjohtoiset kunnat raskaimman päälle maksumiehiksi ja kustannusten tasaajiksi, kun ei rahat riitä jumalauta. Ja ne kunnat ovat olleet niin tyhmiä, että ovat suostuneet kaikkeen.

Olisipa niissä marxilaissosialistisissa eläkevakuutusporukoista löytynyt vastaavanlaista luovuutta siinä vaiheessa kun olisi ollut aika etukäteen miettiä, miten ne suurten ikäluokkien eläkkeille menemiset aikanaan hoidetaan. Lupausten pitäminen tai vastuuntunto kun eivät oikein tunnu olleen asiaa hoidelleiden ominta alaa.

Eikä edes olisi tarvinnut väsäillä uusia peittelylakeja, joita nyt tarvitaan noiden onnettomien vakuutuslääkärireppanoiden maineen suojelemiseksi oikeaa työtä tekeviltä kollegoiltaan. Kyllä 80 vuoden salaiseksi julistamisessa on jo aikamoista häpeällisyyttä peiteltäväksi, kun rikosten salaiseksi julistamiset ovat aiemmin olleet vuosissa vain korkeintaan puolet siitä mitä vakuutuslääkäreiden kohdalla nyt tehdään.

Mutta eiköhän ne lait ainakin vielä panna ennen aikojaan lihoiksi, ja nahkurin orsille ne, joiden siellä pitääkin riippua.

Hauskaa muuten tuo korporativistisen sanapelin pyöritys. Itse korporativimi on sanana ikään kuin jäänyt taustalle, käytettäväksi ainoastaan vakavien pohdintojen piirissä. Kolmikanta on jotenkin tunkkaisena ja itsensä tuhrineena jäänyt hieman entistä pienemmälle käytölle ja hyvä niin, sen verran kyllästyttävää jargonia se yleisen propagandasopan joukossa jo onkin.

Korporativismin suorahko käännös, järjestövalta, näyttää hukkuvan sanankäytön yleiseen harmauteen siinä missä demokratia ja avoimuuskin, niistähän jokaisella on joko aivan oma mielipiteensä tai sitten papukaijamainen puoluejohdon käsitys asiasta. Huomasin kuitenkin, että peliin on heitetty taas uutta yritystä käsitteiden vatkaamiseksi jotenkin paremmin mielialamarkkinoille sopivampaan muotoon.

Demareiden vaaliromahduksen selvittelytyöryhmän vetäjä Antti Kalliomäki puhui radio-ohjelmassa muistaakseni 11.4. kauniisti "sopimusyhteiskunnasta". Ja sittemminhän kolmikantaa aiemmin sillä nimellä puolustanut presidentti Halonen sai vanhat kolmikannan mainospuheensa nekin uusinnettua sopimusyhteiskunnaksi. Kuten uuden hallituksen muodostamisen yhteydessä teki.

Mitenkäs päin se nyt olikaan? Niin, vanha valistusfilosofi puhui aikoinaan, silloin kuin eurooppalaiselle demokratialle ja sivistysperinteelle luotiin pohjaa "yhteiskuntasopimuksesta", mikä termiä on sittemmin vakiintunut pitämään sisällään modernin, vastuuntuntoisen yhteiskuntapolitiikan demokraattisten periaatteiden koko kirjon.

On tyypillistä orwellilaisuutta kääntää termikikkailulla käsite hipomaan korporativistisen suunnitelmatalouden ihanteita ja hakemaan itseään raikkaampia sävyjä sieltä, mistä niitä on vapaasti varastettavissa.

Yhteiskuntasopimus ei tarkoita samaa kuin demareiden nyt tyrkyttämä sopimusyhteiskunta.

Sopimusyhteiskunta on epäparlamentaarista järjestövaltaa, sitä itseään, korporativismia, vaikka voissa paistaisi.

Terveisin
Oikeusturvan VOLF - työryhmän Maalaiskirjeenvaihtaja

* * * * * *

Epilogi 1:
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö siirtyy eläkkeelle.

- Valtio ei voi taata onnellisuutta, Lehto summaa.

Viisitoista vuotta sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkönä ollut Markku Lehto siirtyy eläkkeelle. Lehdon läksiäisseminaari järjestettiin alkuviikolla Helsingissä.

Lehdon kunniaksi voidaan lukea, että hän kykeni ylläpitämään hyvinvointivaltion rippeet lamavuosien ahdingosta huolimatta kasassa.

- Viisitoista vuotta sitten mietimme sosiaali- ja terveysministeriössä aika epätoivoisissa tunnelmissa, kuinka sosiaaliturvasta voisi pelastaa edes sen arvokkaimmat osat. Kaikki muistamme, kuinka hurjalta talouden syöksy silloin näytti, Lehto toteaa.

Lehto muistuttaa, että jo viisitoista vuotta sitten tehtiin ne linjaukset, joita nyt toteutetaan. Suomen sosiaalijärjestelmän selviytymismalliksi otettiin ihmisten työ- ja toimintakyvyn parantaminen, työuran pidentäminen ja palvelurakenteen uudistaminen.

Lähde: Uutispäivä Demari 13.12.2006 - Markku Lehto jätti taakseen suuret saappaat

Epilogi 2:
”Ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio: siinä on eräänlainen kolmijalka, jossa jokaisen jalan pitäisi olla vahva, ettei pöytä keikkuisi.”

Lähde: MTV3 – STT 06.12.2006 Halonen: Oikeusvaltiopohja pettää Venäjällä

Epilogi 3:
”Suomi on, ja sen pitää olla, omalta osaltaan rakentamassa oikeudenmukaisempaa maailmaa. Tämä on moraalisesti oikein ja samalla se on omien etujemme mukaista, presidentti huomautti.

Puheensa lopussa Halonen palasi vuoden takaiseen tilanteeseen, jolloin käytiin presidentinvaalikampanjaa. Hän sanoi pyrkineensä ottamaan huomioon kansalaisten silloin antaman keskeisen viestin, jonka mukaan presidentin pitää osallistua aktiivisesti myös suomalaista yhteiskuntaa koskevien asioiden käsittelyyn.”

Lähde: MTV3 – STT 01.01.2007 12:18

* * * * * *

LISÄTIETOA AIHEEN TIIMOILTA:

Presidentti Pauliine Koskelo, Korkein oikeus: Suomella on varaa hyvään oikeuslaitokseen - Riippumattomuus on oikeuslaitoksen kulmakivi
(CHYDENIUS OP - ryhmän jäsenlehti 3/2006)

Eläkekurjuudella uhkailu ärsyttää Antti Tanskasta
(Taloussanomat Kansantalous Riikka Kalmi 12.1.2007)

Kari Puro: Eläketurvalla tulee toimeen
(Taloussanomat - Politiikka Kaija Lähteenmaa 28.12.2006)
* Kari Puro uskoo, että jos eläkemaksun korotuspaine ei tehdyin toimin alene, paineet puuttua varhaiseläkejärjestelmiin kasvavat.

Suorakulma vai vedenkiehumispiste?
Jostain on nyt levinnyt julkiseen keskusteluun käsitys vain 40 prosentin eläkkeestä…
(Uutispäivä Demari 04.12.2006 Markku J. Jääskeläinen)

Henkilökohtainen selvitysmies (Kelan Sosiaalivakuutus - lehti 5/2006)

Miten korjata eläkepolitiikan epäkohdat? (Uutispäivä Demari 28.11.06 Jacob Söderman).

Markku Lehto jää eläkkeelle - mutta ei jätä sosiaalipolitiikkaa (Socius - lehti 6/2006).

Taloustoimittaja Teija Sutinen: Työeläkeala ei osaa vastata kritiikkiin (Työeläke 3/2006)

Työkykyä, lääketiedettä ja vakuutuslääketiedettä (Työeläke 4/2006)

TALOUSELÄMÄ – LEHDEN ARTIKKELIT:

Osake lämmittää enemmän kuin eläke (Talouselämä 28.11.2006 Esko Rantanen)

Älä luota pomosi eläkelupauksiin (Talouselämä 27.10.2006 Esko Rantanen )

Eläkeläiset anovat, mutta heille ei anneta (Talouselämä 9.10.2006 Terho Puustinen)

Puron ryhmä tarkoittaa valtaa (Talouselämä 16.6.2006 Eeva-Riitta Seies)

Hyviä eläkepäiviä! (Talouselämä 2.6.2006 Kirsi Piha)

Valittavana työeläkkeet tai hyvinvointi (Talouselämä 26.5.2006Johannes Koroma)

Mestari antautuu kilpailuun – Etera (Talouselämä 17.5.2006 Terho Puustinen)

Suomi on eläkevakuutetun mansikka - Vielä kun saisi avoimuutta ja läpinäkyvyyttä (Talouselämä 6.5.2005 Terho Puustinen)

Et ehkä tiedä, mihin eläkemaksusi joutuvat (Talouselämä 5.5.2006 Pekka Seppänen)

Pankit ja vakuutusyhtiöt viilaavat eläkemallia (Talouselämä 5.5.2006 Esko Rantanen)

Herää, pieni ikäluokka – Osku Pajamäki (Talouselämä 5.5.2006 Kirsi Piha)

Ahne ja kärsimätön käsirysyssä –Osku Pajamäen Ahne sukupolvi kirjan arvio (Talouselämä 2.5.2006 Esko Rantanen, Terho Puustinen)

YLEN KANAVILTA ONNEKKAASTI ESIIN ONGITTUJA:

MOT 23.4.2007 Eläkekasino
* Jo yli 600 000 suomalaista on ottanut vapaaehtoiseneläkevakuutuksen.
* Vakuutuksien kuluja on kuitenkin vaikea selvittää, saati vertailla.
Toimittaja Matias Möttölä

MOT 23.9.2002 Sijoitukset hukassa.
Leikataanko eläke-etuuksia yksityisen finanssi-imperiumin pönkittämiseksi?
Toimittaja: Olli Ainola

MOT 08.05.2000 Työttömyyskassojen miljardit – ammattiliittojen apaja?
* Tämän illan MOT tutkii työttömyyskassojen miljardeja.
* Miten ay-liike käyttää sille uskottuja yhteisiä varoja
Toimittaja Jouni Tervo

MOT 17.01.2000 Kansa taisteli, juristit laskuttavat
* Kuka olikaan vastuussa siitä, että eläkeyhtiön kassa tyhjennettiin?
Toimittaja: Matti Virtanen

MOT 16.02.1998 Hyvät veljet ja tarkoitukset.
* Kuka vetää välistä eläkerahastoista?
Toimittaja: Olli Ainola

# # # # # # # # # # # # # # # #

Ja ei siis mitään syytä huoleen… Kuulen jonkun selvästikin siellä ruudun takaa sanovan.

Otetaanpa siksi vielä yhteys kerran poimintayhteys Yleisradion arkistoon.

# # # # # # # # # # # # # # # #

VAKUUTUSVALVONTAVIRASTOLLE MOITTEET

Sosiaali- ja terveysministeriö arvostelee Vakuutusvalvontavirastoa puutteista sen toiminnassa.

Vakuutusyhtiöiden sisäisen valvonnan tarkastuksissa on tehostamista, eikä sijoitustoiminnan riskien valvonnassa asetettuja tavoitteita ole täysin saavutettu. Ministeriö korostaa, että kummassakin on kyse järjestelmän kannalta tärkeästä asiasta.

Vakuutusvalvontaviraston tehtävä on ylläpitää suomalaista vakuutusjärjestelmää kohtaan tunnettua luottamusta.

Ministeriö pitää antamaansa kritiikkiä osoituksena hallinnon läpinäkyvyydestä.

Ylijohtaja Hely Salomaa Vakuutusvalvontavirastosta kertoo TV-uutisille, että moitteet ovat tiedossa ja niihin tulee puuttua. Puutteiden korjaamiseen käytetään jatkossa myös entistä enemmän resursseja.

Vakuutusvalvontaviraston johto saa pyyhkeitä myös tutkimuksessa, jossa selvitettiin eri virastojen mainetta. STM on ensimmäisenä Suomessa pannut oman hallinnonalansa virastot paremmuusjärjestykseen.

Arvosana annettiin toiminnasta viime vuonna. Parhaiden joukossa olivat Säteilyturvakeskus ja Työterveyslaitos, huonoin oli Vakuutusvalvontavirasto.

Lähde: Ylen TV-uutiset 30.08.2006, klo 20.56 (päivitetty 30.08.2006, klo 22.07)

# # # # # # # # # # # # # # # #

SILMINNÄKIJÄ: MILJARDIEN ELÄKEVELJET 11.5.2006

Suomalaisten työntekijöiden eläkevaroja hoitavien eläkeyhtiöiden rooli on muuttunut nopeasti. Vielä reilut kymmenen vuotta sitten työeläkeyhtiöt olivat vain konttoreita, joista yritykset hakivat eläkerahaa lainaksi. Tänään nämä samaiset eläkeyhtiöt ovat mahtavia sijoittajia, kymmenien miljardien eurojen isäntiä.

"Työeläkeyhtiöistä tulikin yhteiskunnan suuria omistajia. Joka ainoassa isossa yrityksessä istuu tel-yhtiön edustaja, tavalla tai toisella, hallituksessa, nimitysvaliokunnissa, ties missä tahoissa", vakuutusmatemaatikko, yhteiskuntatieteiden tohtori Olli Pusa sanoo.

Työeläkeyhtiöiden aseman vahvistuminen on tuonut niiden toimintaan omavaltaisia piirteitä. Ne ovat laskuttaneet yrityksiltä ja työntekijöiltä liikaa eläkemaksuja, mutta olleet haluttomia palauttamaan ylijäämiä. Ne ovat onnistuneet lobbaamaan eläkesäännöksiä, joiden avulla ovat pystyneet kaappaamaan eläkesäätiöitä ja valtaamaan lisää markkinoita.

Eläkeyhtiöt sijoittavat suomalaisten eläkevaroja pääosin tuottavasti ja eettisesti. Joukkoon mahtuu myös poikkeuksia: omistuspelejä, huonoiksi luokiteltuja sijoituskohteita tai golf-osakkeita. Suomalaisten eläkemiljardien siirtelyä johtaa pieni eläkeyhtiöiden ja työmarkkinajärjestöjen sisäpiiri. Suurten eläkeyhtiöiden johdolla tapahtuva valmistelu ei kaikilta osin kestä päivänvaloa. Eläkeyhtiöiden hyvät yhteiskuntasuhteet takaavat kuitenkin sen, ettei epäkohtiin puututa.

"Päätöksentekijät Arkadianmäellä katsovat tätä toimintamallia sormien läpi. Päätöksentekijät menevät sen taakse, että työmarkkinajärjestöt sopivat, mutta se työmarkkinajärjestöjen sopiminenhan tapahtuu alan toimijoiden avittamana. Periaatteessa nämä työmarkkinajärjestöt vaan siunaavat sen, mitä ala itse päättää", sanoo johtaja Risto Suominen Suomen Yrittäjistä.

Toimittajat Juha Ristamäki ja Boris Salomon.

Lähde: Silminnäkijän www - sivusto

* * * *

8.5.2013 päivitys

Vakuutusmatemaatikko Olli Pusan nettikirjat aiheesta vapaasti ladattavissa osoitteessa:
www.pusa.fi

Renkien kaappaus
Renkien valta

* * * *

Suomen todellinen hallintamuoto ja hallitsijat? Tsekkaa Oikeusturvan VOLF-työryhmän arvio Ryhmäteatterin > Eduskunta 2 - dokumenttinäytelmästä -