sunnuntaina, maaliskuuta 18, 2007

Hallitusohjelma 2007-2011 / Haluathan vaikuttaa hallitusohjelmaan?

Hitaan syöksykierteen malli. Lakisääteinen vakuutus- ja sosiaaliturva.


o Potilaan/asiakkaan on vaikeaa ilman kaaviokuvaa, lähes mahdotonta hahmottaa, missä vaiheessa ja keiden toimijoiden kanssa hänen oma tilanteessa on kulloinkin menossa.

o Potilaan/asiakkaan on mahdotonta ensikertalaisena tunnistaa ja osata käynnistää useita samanaikaisia hakemus- ja valitusprosesseja, jos hän saa ensimmäisen hylkäävän päätöksen vakuutusyhtiöltä/Kelalta/työeläkeyhtiöltä tapauksestaan.

o Lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvajärjestelmän sisällä vallan kolmijako-oppien mukainen toisistaan riippumaton vallan kolmijako ei pelaa.

o Nelikanta = kolmikanta + rahoitus-/vakuutusala käyttää eri instansseissa toimien merkittävää lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa.

o Laillisuusvalvojat, KKO ja KHO ovat toimillaan sekä ennakkopäätöksillään antaneet Suomen perustuslain ja lainsäädännön vastaisen menon jatkua jo vuosikymmenten ajan.

o Toimeentulo-ongelmissa lakisääteisen vakuutusturvan piiriin oikeutettu asiakas/potilas saattaa päätyä oman asuinkuntansa sosiaalitoimen pitkäaikaisasiakkaaksi, jolloin kunnat maksavat vakuutusyhtiöille kuuluvia kustannuksia lisääntyvien sosiaalimenojen muodossa.

o Viime kädessä lakisääteisen vakuutusturvan maksajina ovat veronmaksajat; valtion sijaan.

o Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ottaa kantaa kansallisen valitustien päättymisen jälkeen vain oikeusprosessin oikeellisuuteen Euroopan ihmisoikeussopimuksen kannalta.

o Kansallisesta oikeusjärjestelmästä annettua päätöstä Euroopan ihmisoikeusistuin ei tule muuttamaan.

o Valitus Euroopan ihmisoikeusistuimeen on tehtävä 6 kuukauden kuluessa kansallisen valitustien viimeisen tuomioistuimen antamasta päätöksestä ja sen tiedoksi saamisesta.


Jottei totuus unohtuisi

Kirjoittaessani tätä tekstiä eduskuntavaalien lopputulos ei ole vielä selvillä, mutta seuraavia jatkoaskelia on hyvä ottaa esittelyyn.

Tulin tehneeksi edustamani ”toimialan” suhteen sen verran katulähetystyötä ehdokkaiden parissa, että tiedon leviäminen lakisääteisiin vakuutuksiin liittyvästä isosta ongelmakentästä on paikallaan.

Tiedotusvälineiden mukaan uuden hallitusohjelman suunnittelu on ollut jo pitkään vireillä puoluekoneistoissa ja niiden sidosryhmien kesken. Ministeriöistä puhumattakaan.

Vaikka vaalien lopputulos pitäisi käsittääkseni ensin olla tiedossa hallituspohjan muodostamisen kannalta. Vaan toisaalta on hyvä, että valmiina on tekstipohjia, joita sitten aletaan sovittelemaan yhteen. Toivottavasti sentään edes joitain ennen vaaleja annetuista lupauksista pidetään. Muuten menee usko ja toivo äänestämisellä vaikuttamiseen.

Ehkä rehellisimmän vastauksen jo käynnistyneeseen ministerinpaikkojen jakoon ja hallitusohjelman tekoon lausui kokoomuksen Pertti Salolainen Helsingin Sanomissa 7.3.2007:

"Puolueiden ohjelmat ja julkilausumat lentävät jätepaperilaatikkoon jokaisten vaalien jälkeen, ja uusi hallitus päättää sitten, mitä yhdessä tehdään.

Hallitustyöskentelystä tulee käytännössä lehmänkauppaa.

Hallituksella on sen kokoonpanosta riippumatta hyvin vähän liikkumatilaa."

Oikeusturvan ongelmat hallitusohjelman ratkaistavien asioiden A-ryhmään

Yksi iso kansallinen ongelma - alue, joka on jäänyt jostain syystä pois kaikista vaaleja edeltäneistä puolueiden puheenjohtajien julkisista keskusteluista, on oikeusturvaan ja ihmisoikeuksiin liittyvä ongelmakenttä.

Pahimmiksi ongelmat kyseisissä aihepiireissä ovat kasvaneet suljetussa erityistuomioistuin- ja salatussa vakuutuslääkärijärjestelmässä.

Järjestelmän olemassaolo paljastuu tavalliselle ruohonjuuritason kansalaiselle vasta, kun omalle kohdalle täi lähipiiriin osuu pitkäaikainen sairaus, vakava tapaturma tai ammattitauti, liikenne-, potilas- tai liikennevahinko ja vakuutusyhtiö kiistää lakiin perustuvan korvausvelvollisuutensa kokonaan tai osittain.

Kaiken kaikkiaan tällä lakisääteisten vakuutusten harmaalla alueella vaeltaa tällä hetkellä arviolta 200 000 suomalaista. Joten kyseessä ei voi olla enää mielestäni mikään merkityksetön marginaaliryhmä.

Pääasiallinen ongelma on heidän kohdallaan ns. ”kahden lääkärin loukku”.

Hoitavan lääkärikunnan mielestä kyseinen henkilö on liian sairas työelämään, kun taas vakuutuslääkärikunnan mielestä kyseinen henkilö on liian terve täydelle tai edes osittaiselle eläkkeelle. Ja näin on suomalainen hitaan syöksykierteen malli käynnistynyt.

Yhteenvetoa oikeusministeri Johannes Koskisen haastatteluista

”Suomessa lakisääteisen tapaturmavakuutuksen muutoksenhaku tapahtuu ensin tapaturmalautakunnassa (1.1.2006 alkaen tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta).

Toisessa ja käytännössä viimeisessä vaiheessa haetaan muutosta vakuutusoikeudesta.

Joissakin tapauksissa on lähinnä teoreettinen valitusoikeus korkeimpaan oikeuteen. Korkein oikeus todella harvoin myöntää edes itse valituslupaa vaikka siihen laissa vaaditut perusteet täyttyisivät.

Oikeusministeri Johannes Koskinen on avoimesti em. haastatteluissa kertonut sen tosiasian, että muutoksenhaun kaksi ensimmäistä vaihetta eivät kykene tarjoamaan kansalaisille puolueetonta oikeudenkäyntiä, koska vakuutusyhtiöt ovat niissä ylivertaisessa asemassa.

Muuta kansallista muutoksenhakutietä ei käytännössä ole olemassa. Joten oikeutta pitää hakea Euroopan ihmisoikeus tuomioistuimesta.

Voitaneen perustellusti kysyä, että onko Suomi millään tavalla länsimainen oikeusvaltio?

Selvennyksenä ja mahdollisena motiivina kieroutuneeseen tilanteeseen todettakoon, että tapaturmalautakunnan kaikki vuotuiset kulut maksavat vakuutusyhtiöt.

Vakuutusoikeudessa puolestaan presidentti Halosen vahvistaman uuden lain mukaan istuu potilaiden vastapuolen, eli vakuutusyhtiön kouluttama lääkärijäsen on ns. vakuutuslääkäri.”

Lähde: Oikeusministerin haastattelut > tästä linkistä -

§ § § § § § § § § § § § § § § § § §

Yhteenveto - osuudessa mainittu tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaa koskeva HE 47/2005 astui voimaan 1.1.2006.

18.3.07 suora linkki lakitekstiin:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050681

"Vakuutusoikeuden lausunnot ylimalkaisia"
Entinen oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.) haluaisi vahvistaa tasapuolisuutta valitusprosessissa.

- Eläkelautakuntien yhteyksiä hoitaviin lääkäreihin tulisi lisätä, ja siten vahvistaa lautakuntien asiantuntemusta, jotta valittajat kokisivat prosessin puolueettomaksi, Koskinen sanoo.

Hän kertoo, että tänä vuonna eduskunnan käsittelyyn tulee mahdollisesti uusi laki, jolla itsenäistettäisiin lautakuntien työskentelyä. Käsittelyajat tulisivat nopeammiksi ja vakuutusoikeuteen vietyjen tapausten määrä vähenisi.

- Näkemyserot ristiriitaisissa lausunnoissa tulisi selvittää useammin ja vakavammin. Syyt tulisi myös kirjata kielteiseen päätökseen, sillä nykyisellään vakuutusoikeuden lausunnot ovat aivan liian ylimalkaisia, Koskinen vetoaa.

Lähde:Satakunnan Kansa 22.6.2006
Työkyvyttömyyseläkkeen hakija usein taistoon vakuutusyhtiön kanssa
Yhteyttä hoitavien lääkärien ja vakuutusoikeuden välille kaivataan

§ § § § § § § § § § § § § § § § § §

Oikeusministerinä toimineen Johannes Koskisen edellisessä haastattelussa mainitsema lakiuudistus on HE 91/2006 ja se astui voimaan 1.1.2007. Lakimuutos koskee työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaa.

Työeläkeyhtiöiden asema suhteessa yksittäiseen valituksen tekijään vahvistui HE 91/2006 myötä entisestään, koska esimerkiksi ratkaisukokoonpanossa istuva lääkärijäsen on ns. vakuutuslääkäri eli vakuutusalan kouluttama ja tuomioistuimen vuotuiset kulut maksavat oikeusprosessin toinen osapuoli eli työeläkeyhtiöt.

18.3.07 suora linkki lakitekstiin HE 91/2006:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20061298

§ § § § § § § § § § § § § § § § § §

Ihme kyllä HE 91/2006 toistaa HE 47/2005 tehdyt ”virheet” Suomen perustuslain sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen takaamien ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisten suhteen.

Eduskuntaa läheltä olevien lähteiden mukaan olen saanut kuulla, että kummatkin hallituksen esitykset on annettu kolmikannasta.

Tapaturma-asioiden ja työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan vuotuiset kustannukset kerätään vakuutusalan yrityksiltä näiden edellä kerrottujen lakiuudistusten jälkeen ”oikeushallintomaksujen” nimellä.

Uutispäivä Demari 22.12.2006 Suomiko eturivin oikeusvaltio?
Korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo toteaa väliotsikossa osuvasti - Oikeuteen voitava luottaa:

”Perustuslakiin kansalaisen perusoikeudeksi kirjattu oikeusturva on vaarassa unohtua säästöinnossa.

- On häpeällistä, että tätä perustuslakiin otettua sitoumusta ei oteta oikein vakavasti.”

Koskelo myöntää samassa haastattelussa, että Suomi on saanut langettavia tuomioita useammin kuin muut Pohjoismaat.

Samoin hän toteaa kyseisessä haastattelussa, että on tärkeää riippumattomuuden kannalta, etteivät tuomareiden nimitykset lähde Suomessa politisoitumaan.

Muista Pohjoismaista mallia erityistuomioistuimien ongelmaratkaisuun?

Me täällä Suomessa otamme monessa asiassa mallia ja vertailuja länsinaapuriimme Ruotsiin.

Seura-lehdessä (41/2006) olleen uutisen mukaan Ruotsia huolettavat Euroopan lhmisoikeustuomioistuimessa saamat useat tuomiot reilun oikeudenkäynnin periaatteiden rikkomisesta.

Suomihan on tuomittu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa monta kertaa useammin kuin Ruotsi.

Miksi on tärkeää saada tämän ongelmakentän ratkaisu hallitusohjelmaan?

Oikeusministeriön kansliapäällikkö Kirsti Rissanen haluaa, että hallitukset ryhtyvät vastaisuudessa laatimaan koko vaalikauden kattavia lainsäädäntöohjelmia.

Niiden toteutumista seuraisi erityinen ministeriryhmä tai -valiokunta.

"Jollei hallintoon saada tämäntapaista elintä, säädösvalmistelun parantaminen ei etene", Rissanen sanoo.

Hänen mukaansa lainsäädännön paisuminen ja lainvalmistelun ongelmat aiheuttavat jo niin paljon pulmia, että ne ovat nousseet esteeksi hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle.

Kehno sääntely on viime vuosina herättänyt runsaasti arvostelua. Lakeja syntyy jatkuvasti, mutta kokonaisuus horjuu ja laatu heittelehtii. Syynä on muun muassa ministeriöiden sektorikohtainen lainvalmistelu.

Hallituksen pitäisikin Rissasen mukaan käydä laaja ja periaatteellinen keskustelu siitä, mitä oikeuden alueita kehitetään, ja kirjata tärkeimmät hankkeet ohjelmaan.

Rissanen arvostelee myös poliittisia valtiosihteereitä sekaantumisesta lainsäädäntöön.

Lähde: Helsingin Sanomat 19.6.2007

§ § § § § § § § § § § § § § § § § §

Toivottavasti samaa sekaantumisen esto tulee koskemaan myös erilaisia etujärjestöjä ja niihin kytkeytyviä sidosryhmiä. Kuten esimerkiksi kolmikantaa ja vakuutusalaa.

Miten muka yksittäinen kansalainen voi vaikuttaa hallitusohjelmaan?

Tutustumalla esimerkiksi viisiosaiseen reportaasisarjaamme
> "Vakuutuslääkäreistä ja vakuutuslääketieteestä eduskunnassa kysyttyä" -

Sillä kaikki pienetkin teot vaikuttavat kaikkeen ja yhdessä ME teemme aina hiukan enemmän.

"Reippain remontti" - terveisin ja kiitoksin
Oikeusturvan VOLF- työryhmä

* * * *

14.5.2013 kello 9:58


Tiesitkö jo nämä asiat vuoden 2011 hallitusohjelmasta? Katsaus koskee lakisääteistä vakuutus- ja sosiaaliturvaa. > Hallitusohjelmasta - keskiviikkona, 8. elokuu
ta, 2012.

Mainosmiesten mukaan on lottovoitto syntyä Suomeen ja suomalaiseksi. Koska yleisesti tunnettua on jo se, että loton päävoittoja ja muita suurvoittoja
osuu erittäin harvojen kohdalle, niin heitämme eetteriin  seuravaanlaisen kysymyksen.

Jokohan Suomessa, vuoden 2013 aikana, aletaan noudattamaan perustuslain ja vallan kolmijako-opin mukaisia velvoitteita?


Tunnisteet: , , , , , ,

0 Comments:

Lähetä kommentti

Links to this post:

Luo linkki

<< Home