Finanssialan keskusliitto tunnustaa!

Kovin tunnustus ikinä? Tai siis tähän mennessä. Otsikkoa klikkaamalla lisätietoa aihetta jo tunteville.

Suuri läpimurto? Finanssialan keskusliitto tunnustaa! Uutislukitus 6 http://t.co/UzHnpLT71N #vakuutusala #eduskunta #kumileimasin #uutinen
— Suomi 2017 (@Suomi2017) 11. maaliskuuta 2014

On hyvää jatkoa edelliseen "Eduskunnalle kova kysymys" - kirjoitukseemme ja
liittyy > vuoden 2014 kärkiteemoihimme -

Aurinko paistakoot ja erilaiset "valuviat" valaiskoot!
Oikeusturvan VOLF-työryhmä

* * * * 

Päivitys 3/2014

Asiaa vakuutuslääkärijärjestelmän taloudellisesta intressistä:
> Vakuutuslääkäreiden toimien tuottavuus vakuutusyhtiöille -

Asiaa ja tilastoja Yhtiöittäin tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnasta:
> Suomen ihmisoikeustilanteesta euroissa -

Asiaa ja tilastoja Yhtiöittäin työeläke-asioiden muutoksenhakulautakunnasta:
> Löysän hirttoköyden taktiikasta -

Asiaa ja tarkkoja lukuja tapaturmaeläkkeellä (työtapaturma/ammattitauti) olevien määrästä: > Tapaturmaeläkkeellä olevien määrästä - osa 2 -

Asiaa ja lukuja niin kutsutusta vakuutusoikeusrahasta sekä Björn Wahlroosin näkökulma > Vakuutusoikeusraha -

* * * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *

- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -


Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

Eduskunnalle kova kysymys

Helsingin Sanomat jysäytti uutispommin 27.2.2014 numerossaan.

Toimittaja Tuomo Pietiläinen on osunut tuolla älyvalokuvamuotoon puetussa reportaasissaan todellisen vallan ytimiin Suomessa. Klikkaamalla hiirelläsi saat sen ruudullesi isompana.

Kohteliaimmin tiedoksenne eduskuntaan mennyt tiedustelumme. Johon tuskin tulemme saamaan koskaan vastausta. Ellei sitten meitä liity muitakin kysymään tätä asiaa eduskunnalta ja kansanedustajiltamme.

Rohkeutta ja voimia, kaikille Teille, jatkaa kovaksi keitetyn kansallisen korporatismin esille raaputtamista, jotta kaikista isoin rakenneremontti Suomessa pääsee alkamaan. Sillä se mitä ei virallisen Suomen toimesta tunnusteta, niin sitä ei tarvitse korjatakkaan.

Mikäli saamme tiedusteluumme vastauksen, niin julkaisemme sen tällä alustalla.

Ystävällisin terveisin
Oikeusturvan VOLF-työryhmä

* * * *

Den fredag, 28 februari 2014 11:50 skrev Oikeusturvan ajankuvaa 2014 :
Till eero.heinaluoma @ eduskunta.fi pekka.ravi @ eduskunta.fi anssi.joutsenlahti @ eduskunta.fi petteri.orpo @ eduskunta.fi jouni.backman @ eduskunta.fi jari.lindstrom @ eduskunta.fi  kimmo.tiilikainen @ eduskunta.fi annika.lapintie @ eduskunta.fi mikaela.nylander @ eduskunta.fi outi.alanko-kahiluoto @ eduskunta.fi peter.ostman @ eduskunta.fi markus.mustajarvi @ eduskunta.fi james.hirvisaari @ eduskunta.fi

Hyvä eduskunnan puhemiehistö ja eduskuntaryhmien puheenjohtajat,

Eilisessä Helsingin Sanomien uutisessa kerrotaan lainsäädäntövallan luovuttamisesta korporaatioiden haltuun. Kohteliaimmin kysymme Teiltä alla olevaan (HS 27.2.2014) uutislainaukseen ja lopun linkkaukseen viitaten:

1. Mihin lakiin ja/tai sopimukseen lainsäädäntövallan luovuttaminen korporaatioiden haltuun perustuu?
2. Mistä tuo tieto on saatavissa kaikkien kiinnostuneiden luettavaksi?
3. Miksi samat korporaatiot käyttävät toimeenpanovaltaa (tapaturma-asiain korvauslautakunta) ja tuomiovaltaa (vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjestelmä) vallan kolmijako-opin sekä perustuslain vastaisesti?

Ystävällisin terveisin ja pikaista vastaustanne odottaen
Oikeusturvan VOLF-työryhmä
- osa avointa Oikeusturva-yhteisöä -
(6.8.2021 päivitys, yhtään vastaus ko. kysymyksiin ei tullut)

+ + + +

"Ongelmana avoimuuden lisäämisessä on ollut niin sanottu kolmikantainen valmistelu. Se tarkoittaa, että ministeriö, palkansaajajärjestöt ja työnantajat sopivat esityksestä yhteisymmärryksessä.

Jokaisella kolmikannan osapuolella on valmistelussa veto-oikeus, eli yhdenkin osapuolen vastustus riittää kaatamaan hankkeen. Lainsäädäntövallan luovuttamista eduskunnalta ja ministeriöiltä korporaatioille kutsutaan korporatismiksi."

Helsingin Sanomat 27.2.2014

+ + + +

Kyseessä olevien korporaatioiden valmisteleva ja seitsemän (7) vuotta vireillä ollut tapaturma- ja ammattitautilain uudistaminen TAU - STM114:00/2009 onkin nyt mielestämme tärkeää saada avoimeen keskusteluun ja kommentointiin.

Mielestämme todellisuudessa kyse on nelikannasta, koska lakisääteisten vakuutusten piirissä mukana ovat aina työantaja- ja työntekijäpuolen keskeisimmät järjestöt, vakuutusalan ja/tai heidän etujärjestöjensä sekä valtion edustajat.

Toivomme Teidän vaikuttavan siihen, että lakiluonnoksesta annetut lausunnot asetetaan kaikkien kiinnostuneiden saataville. Joko sosiaali- ja terveysministeriön ja/tai valtioneuvoston hankerekisteriin (HARE).

Ennakkotietojen mukaan etenkin Akavan ja Oikeutta vakuutetuille (Oiva) ry:n lausunnot kiinnostavat. Unohtamatta Invalidiliiton ja Potilasliiton antamia lausuntoja. Lausunnot liittyvät myös ministerin Risikon vakuutuslääkärijärjestelmää kehittäneen työryhmän muistioon (STM091:00/2012) ja siihen saatujen epäkohtien korjaukseen.

+ + + +

Taustatietoa nelikantaisesta toimintamallista - Niin kutsuttu kahden lääkärin loukku - lakipaketti, joka selkeästi perustuslain vastaisena odottaa edelleen tunnustamistaan, korjaamistaan ja korvaamistaan.

* * * *

Päivitys 6.8.2021
Vakuutusalaa, vakuutuslääkäreitä, lakisääteistä vakuutus- ja sosiaaliturvaa sekä vakuutusoikeutta koskevia kirjallisia kysymyksiä on tehty eduskunnassa paljonkin. Miksei siis mitään todellisia parannuksia tapahdu? Voisiko pitkäkestoisella vaalirahoituksella olla osuutensa tilanteeseen?

Tässä päivityksessä Vakuutusongelmaisten liitto ry:n aktiivien tekemään koosteeseen. Se on koostettu vuosien aikana hitaalla, mutta määrätietoisella yhteistyöllä. Pienistä palasista edeten.

Tällaista yhteistyötä kutsutaan myös uusilla nimillä. Kuten joukkoistaminen, talkoistaminen tai crowdsourcing. Vaan kun kaikki tietää. Kaikki ymmärtää. Isojakin asiakokonaisuuksia.

Alla oleva linkki johtaa Oikeusturvan ajankuva – verkoston .pdf – muodossa olevaan ja 11 A4-sivua pitkään yhteenvetoon. Sisältää 114 kirjallisen kysymyksen hakutiedot, vuosilta 1991 – 2007, eduskunnan www-sivuston hakukonetta varten:

https://suomi2017.files.wordpress.com/2013/03/avainluettelo_kirjallisten-kysymysten-aiheille_eduskunnassa_1991_2007_20122007.pdf

Ammattitaudeista, kuten asbestista sairastuneille löytyy sitten tarvittaessa lisäosumia.

>>> Kyseinen ja 31.7.2021 päivitetty linkki on osa Suomi 2017 verkoston bloggausta, joka käsittelee vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottelukuntaa, joka oli yksilöity sosiaali- ja terveysministeriö hankkeisiin tunnuksella STM043:00/2018. Ajallisesti toimikaudeksi neuvottelukunnalle oli asetettu 9.4.2018 – 30.4.2021. Sen toimista piti syntyä vakuutuslääkärijärjestelmän täysremontti, mutta tulikin täydellinen tussahdus!

Viidakkoradion tietojen mukaan "neuvottelukunta" on saamassa jatkoaikaa vuoden 2023 loppuun asti. Jolloin saatetaan olla taas tilanteessa, jossa >>>  sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko vuonna 2014 parkkeerasi (vuonna 2012 käynnistämänsä) vakuutuslääkärijärjestelmän täysremontin, isojen eduskuntapuolueiden hallinnoiman SOSTE ry:n vastuulle.

Joten jokohan olisi aika siirtää lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan asiat Euroopan unionin toimivallan alle?

* * * *

Haluatko auttaa meitä kaikkia? – 6.8.2021
Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Uusimmat käänteet ja ison kuvan katsaukset löytyvät; esimerkiksi
>>> Suomi 2017 - verkoston kautta.

Liity mukaan toimiin yli puolue- ja aaterajojen. Yli media- ja etujärjestörajojen.

Yhdessä toimien huomaamme, voimme vaikuttaa ja olemme enemmän.

* * * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *

- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -

Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

Harmaata valtaa

Suomen todellinen > hallintamuoto - ja hallitsijat tulossa viimeinkin päivänvaloon?
- Klikkaamalla kuvakoostetta hiirelläsi saat sen ruudullesi isompana - Lue myös artikkeli vallankäytöstä järjestötoiminnan valtaamisen kautta >
Valtiovalta. Järjestövalta - AP.Pietilä ja Paavo Väyrynen

Kun kaikki tietää. Kaikki ymmärtää. Isojakin asiakokonaisuuksia.

Lukijapalautetta korporativismista

Julkistamme luvan saatuamme seuraavanlaisen lukijapalautteen ja kiitämme Viljo R Räsästä aktiivisuudesta.

Palautteen lopussa kuvamuotoinen kysymys siitä, että kenelle laillisuusvalvonnan piirissä kuuluu lakisääteisten vakuutusten ympärillä tapahtuvien asioiden kokonaisvastuu?

Mielenkiintoiseksi tämän palautteen tekee se, että tämä liittyy erittäin tiivisti käynnissä olevien sosiaaliturvan uudistamiskomitean sekä tapaturma- ja ammattitautilainsäädäntöä uudistavan työryhmän vastuualueisiin, joiden kokoonpanoista puuttuvat jälleen kerran kokonaan käytännöntason ongelmakohdat parhaiten tuntevat potilas- ja kansalaisjärjestöjen edustajat.

# # # # #

Datum: Tue, 3 Jul 2007 14:49:57 +0300
Från: "ViljoRR1958"

Till: "Oikeusturvan ajankuvan toimitus" < jesp1981 @ yahoo.com >
Ämne: Ammattiyhdistystaustoitusta

Hyvät kesäpäivät,

Laitan Teille oheisena tuoretta viisiosaista kirjoitussarjaanne koskien vastauksen, jonka sain vuoden vaihteessa eduskuntavaaleissa olleelta STTK:n / SDP:n ehdokkaalta.

Ensin tulee minun hänelle esittämäni alustus ja sitten hänen vastauksensa, joka käsittääkseni liittyy juuri käsittelemiinne HE 47/2005 tapaturma-asioiden ja HE 91/2006 työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaa sekä HE 12/2006 koskien hallintotuomioistuimia eli koko erityistuomioistuinjärjestelmää.

Itse havahduin tämän vastauksen löytymisen kautta miettimään entistä enemmän sitä, että kenen puolella ammattiyhdistysliike on, kun heidän jäsenensä sairastuu tai vammautuu pysyvästi? Siis taistelussa vakuutusyhtiön esittämää kantaa vastaan?

Ammattiliitothan ovat ainakin niiden nettisivujen mukaan iso myynnillinen jakelukanava vakuutusyhtiöiden vapaaehtoisille vakuutuksille. Ns. jäsenetuvakuutukset.

Ystävällisin terveisin
Viljo RR

- - - - - - - -

Lähettäjä: ViljoRR1958 [mailto:viljorr@gmail.com] .
Lähetetty: 16. joulukuuta 2006 20:33
Vastaanottaja: heli.puura @ sttk.fi
Kopio: pirjo.helin @ kemianliitto.fi

Aihe: Lakien kansalaisille takaamista ihmisoikeuksista ja oikeusturvasta

Hyvää iltaa Teille matkalla eduskuntaan,

Viestini lopussa tietoonne uusin käänne Suomen uuden ihmisoikeustuomarin Päivi Hirvelän valintaan liittyvistä käänteistä, joka kertoo mielestäni Suomessa vallitsevan EU-puheenjohtajuuden alussa kuulutetun avoimuuden ja läpinäkyvyyden tasosta sekä suomalaisten kansalaisten ihmisoikeuksien kunnioittamisesta.

Kiitos Teille jo näin etukäteen viestini lukemiseen käyttämästänne ajasta.

Lähestyn viestini otsikon aihetta perustuslain 21 ja 22 §:n näkökulmasta sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklojen 6 ja 13 näkökulmasta, jossa keskeiseksi mittavan yhteiskunnallisen ongelman synnyttäjäksi nousevat vakuutuslääkäreiden ja vakuutusoikeuden välisen niin sanotun suljetun kierron erityistuomioistuinjärjestelmä.

RUOHONJUURITASON KANSALAISTEN KOVENEVA HÄTÄHUUTO

Saatan tietoonne tällä viestilläni varmistuksen omaisesti seuraavat linkit ja tiedot, jotka osuvat otsikon aiheeseen laajemmin.

Siis sellaisten kansalaisten näkökulmasta tarkasteltuna, joidenka koko loppuelämän on muuttanut vakava sairaus, tapaturma, ammattitauti, liikenne-, potilas- tai lääkevahinko.

Yleensä ongelmat alkavat lakisääteisiin vakuutuksiin liittyvissä asioissa viimeistään noin vuoden jälkeen tapahtumasta.

Tuossa kohden monen kovia kokeneen kansalaisen kohdalla lakisääteisten vakuutusten mukainen oikeus hoitoon, kuntoutukseen ja toimeentuloon saatetaan kiistää vakuutusyhtiön taholta härskisti kokonaan tai osittain. Ilman mitään tosiasiallisia perusteluita.

Moni joutuu elämänsä kovimpaan myllytykseen ja lopulta yksittäinen kansalainen joutuu huomaamaan, ettei edes oma ammattiliittokaan anna vuosia kestävään asianajoon tukeaan.

Hyvän kokonaiskuvan tarkoittamastani erikoisesta suljetusta erityistuomioistuinjärjestelmästä saatte tutustumalla vakuutusoikeuden vuosikertomuksen 2005 sivulla 8 olevaan kaavioon http://www.oikeus.fi/vakuutusoikeus/uploads/inktw8j.pdf

Kyseessä ovat pitkäkestoisten inhimillisten kärsimysten lisäksi siten rahallisestikin miljardien eurojen suuruiset summat vuosittain.

Toisaalta nämä ongelmat, joita "toimiala" edustaa liittyvät myös voimassa olevien lakien takaamiin suomalaisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan pitkäkestoisiin rikkomuksiin.

Karkea arvio, että lakisääteisten vakuutusten miinakenttien niin sanotulla harmaalla alueella elää tällä hetkellä Suomessa 150-200 000 henkilöä.

Tarkoittamani henkilöt ovat sellaisia, että he ovat vakuutuslääkäreiden mielestä "liian" terveitä täydelle eläkkeelle ja hoitavien lääkäreiden sekä työnantajien mielestä liian sairaita paluuseen työelämään.

Kelan Sosiaalivakuutus-lehdessä 5/2006 kerrotaan, että osa tähän pyöritykseen joutuneista kuolee ennenaikaisesti. Kelan kannan mukaan heillä jokaisella pitäisi olla käytettävissään lakiviidakkoon sekaantuessaan henkilökohtainen selvitysmies, jotta he eivät poistuisi keskuudestamme ennenaikaisesti.

Toivottavasti ongelmakentän käsittely eri kanteilta katsottuna jatkuu vilkkaana toimestanne ja tukiryhmänne keskuudessa. Koska tämä ongelmakenttä on elänyt mielestäni jo vuosikymmenten ajan liian pitkään.

Kiitos Teille vielä kertaalleen viestini lukemiseen käyttämästänne ajasta.

Hyvän joulunajan toivotuksin

Viljo R Räsänen

* * * *

--------------------------------------------------------------------------------






- Klikkaamalla kuvaa hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -

# # # # # # # # # # # # # # # #

- Klikkaamalla kuvaa hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -

Tuoreena uutisena huomasimme, että työmarkkinalakimies Heli Puura on nimitetty sosiaaliturvan uudistamiskomitean alaisuudessa toimivaan ansioturvajaostoon jäseneksi:

Puura Heli, lakimies, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry

Hankenumero: STM042:00/2007
Hankkeen nimi: Sosiaaliturvan uudistamiskomitea
Toimiaika: 15.6.2007 - 31.12.2009

Joten toivotaan, että tällä kertaa STTK:n lakimies Heli Puura hyödyntää hänelle kertynyttä tieto-taitoaan myös ammattiyhdistysliikkeen jäsenten hyväksi. Siis sellaisten jäsenten, joiden kohdalle on tullut pysyvä sairaus, tapaturma, ammattitauti, liikenne-, potilas- tai lääkevahinko.

- Klikkaamalla kuvaa hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana –

Jäämme odottamaan syksyn tullen laajan julkisen keskustelun avautumista isoksi kasvaneen vallankäytön harmaan alueen ongelmien tiimoilta, sillä yksikin menetetty ihmishenki tiedossa olevien kokonaisjärjestelmän virheellisyyksien takia on ollut turhaa.

Käynnissä olevien sosiaaliturvan uudistamiskomitean sekä tapaturma- ja ammattitautilakia uudistavan työryhmän koordinointi ovat toivomme mukaan jo hallituksen ja eduskunnan hallinnassa.

Sillä ilman tarkkaa koordinointia monet tiedossa olevat ongelma-alueet sosiaalivakuutusten piirissä muuttavat vain muotoaan.

Minimivaatimus ulospäin on mielestämme se, että näiden molempien määräaikaisten toimijoiden kaikki kokouspöytäkirjat liitteineen ja asiantuntijakuulemisineen ovat kaikille julkisia.

Perusteluna tuolle julkisuusvaatimukselle käy juuri se, että potilas- ja kansalaisjärjestöt on jälleen kerran syrjäytetty lait valmistelevista korporaatioita edustavista toimijakollektiiveista.

Laittakaa edelleenkin tervetullutta lukijapalautetta tulemaan toimituksemme studioon: jesp1981 @ yahoo.com

Kesäterveisin
Oikeusturvan VOLF - työryhmä


* * * *

Haluatko auttaa meitä kaikkia? - 6.10.2016
Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Uusimmat käänteet ja ison kuvan katsaukset löytyvät; esimerkiksi
>>> Suomi 2017 - verkoston kautta.

Liity mukaan toimiin yli puolue- ja aaterajojen. Yli media- ja etujärjestörajojen.

Yhdessä toimien huomaamme, voimme vaikuttaa ja olemme enemmän.

* * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *


- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -

Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

* * * *

- Kaikki kirjoituksemma linkit ovat julkaisun hetkellä toiminnassa -

Hallitusohjelma 2007-2011 / Haluathan vaikuttaa hallitusohjelmaan?

Hitaan syöksykierteen malli. Lakisääteinen vakuutus- ja sosiaaliturva.

o Potilaan/asiakkaan on vaikeaa ilman kaaviokuvaa, lähes mahdotonta hahmottaa, missä vaiheessa ja keiden toimijoiden kanssa hänen oma tilanteessa on kulloinkin menossa.

o Potilaan/asiakkaan on mahdotonta ensikertalaisena tunnistaa ja osata käynnistää useita samanaikaisia hakemus- ja valitusprosesseja, jos hän saa ensimmäisen hylkäävän päätöksen vakuutusyhtiöltä/Kelalta/työeläkeyhtiöltä tapauksestaan.

o Lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvajärjestelmän sisällä vallan kolmijako-oppien mukainen toisistaan riippumaton vallan kolmijako ei pelaa.

o Nelikanta = kolmikanta + rahoitus-/vakuutusala käyttää eri instansseissa toimien merkittävää lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa.

o Laillisuusvalvojat, KKO ja KHO ovat toimillaan sekä ennakkopäätöksillään antaneet Suomen perustuslain ja lainsäädännön vastaisen menon jatkua jo vuosikymmenten ajan.

o Toimeentulo-ongelmissa lakisääteisen vakuutusturvan piiriin oikeutettu asiakas/potilas saattaa päätyä oman asuinkuntansa sosiaalitoimen pitkäaikaisasiakkaaksi, jolloin kunnat maksavat vakuutusyhtiöille kuuluvia kustannuksia lisääntyvien sosiaalimenojen muodossa.

o Viime kädessä lakisääteisen vakuutusturvan maksajina ovat veronmaksajat; valtion sijaan.

o Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ottaa kantaa kansallisen valitustien päättymisen jälkeen vain oikeusprosessin oikeellisuuteen Euroopan ihmisoikeussopimuksen kannalta.

o Kansallisesta oikeusjärjestelmästä annettua päätöstä Euroopan ihmisoikeusistuin ei tule muuttamaan.

o Valitus Euroopan ihmisoikeusistuimeen on tehtävä 6 kuukauden kuluessa kansallisen valitustien viimeisen tuomioistuimen antamasta päätöksestä ja sen tiedoksi saamisesta.

Jottei totuus unohtuisi
Kirjoittaessani tätä tekstiä eduskuntavaalien lopputulos ei ole vielä selvillä, mutta seuraavia jatkoaskelia on hyvä ottaa esittelyyn.

Tulin tehneeksi edustamani ”toimialan” suhteen sen verran katulähetystyötä ehdokkaiden parissa, että tiedon leviäminen lakisääteisiin vakuutuksiin liittyvästä isosta ongelmakentästä on paikallaan.

Tiedotusvälineiden mukaan uuden hallitusohjelman suunnittelu on ollut jo pitkään vireillä puoluekoneistoissa ja niiden sidosryhmien kesken. Ministeriöistä puhumattakaan.

Vaikka vaalien lopputulos pitäisi käsittääkseni ensin olla tiedossa hallituspohjan muodostamisen kannalta. Vaan toisaalta on hyvä, että valmiina on tekstipohjia, joita sitten aletaan sovittelemaan yhteen. Toivottavasti sentään edes joitain ennen vaaleja annetuista lupauksista pidetään. Muuten menee usko ja toivo äänestämisellä vaikuttamiseen.

Ehkä rehellisimmän vastauksen jo käynnistyneeseen ministerinpaikkojen jakoon ja hallitusohjelman tekoon lausui kokoomuksen Pertti Salolainen Helsingin Sanomissa 7.3.2007:

"Puolueiden ohjelmat ja julkilausumat lentävät jätepaperilaatikkoon jokaisten vaalien jälkeen, ja uusi hallitus päättää sitten, mitä yhdessä tehdään.

Hallitustyöskentelystä tulee käytännössä lehmänkauppaa.

Hallituksella on sen kokoonpanosta riippumatta hyvin vähän liikkumatilaa."

Oikeusturvan ongelmat hallitusohjelman ratkaistavien asioiden A-ryhmään
Yksi iso kansallinen ongelma - alue, joka on jäänyt jostain syystä pois kaikista vaaleja edeltäneistä puolueiden puheenjohtajien julkisista keskusteluista, on oikeusturvaan ja ihmisoikeuksiin liittyvä ongelmakenttä.

Pahimmiksi ongelmat kyseisissä aihepiireissä ovat kasvaneet suljetussa erityistuomioistuin- ja salatussa vakuutuslääkärijärjestelmässä.

Järjestelmän olemassaolo paljastuu tavalliselle ruohonjuuritason kansalaiselle vasta, kun omalle kohdalle täi lähipiiriin osuu pitkäaikainen sairaus, vakava tapaturma tai ammattitauti, liikenne-, potilas- tai liikennevahinko ja vakuutusyhtiö kiistää lakiin perustuvan korvausvelvollisuutensa kokonaan tai osittain.

Kaiken kaikkiaan tällä lakisääteisten vakuutusten harmaalla alueella vaeltaa tällä hetkellä arviolta 200 000 suomalaista. Joten kyseessä ei voi olla enää mielestäni mikään merkityksetön marginaaliryhmä.

Pääasiallinen ongelma on heidän kohdallaan ns. ”kahden lääkärin loukku”.

Hoitavan lääkärikunnan mielestä kyseinen henkilö on liian sairas työelämään, kun taas vakuutuslääkärikunnan mielestä kyseinen henkilö on liian terve täydelle tai edes osittaiselle eläkkeelle. Ja näin on suomalainen hitaan syöksykierteen malli käynnistynyt.

Yhteenvetoa oikeusministeri Johannes Koskisen haastatteluista
”Suomessa lakisääteisen tapaturmavakuutuksen muutoksenhaku tapahtuu ensin tapaturmalautakunnassa (1.1.2006 alkaen tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta).

Toisessa ja käytännössä viimeisessä vaiheessa haetaan muutosta vakuutusoikeudesta.

Joissakin tapauksissa on lähinnä teoreettinen valitusoikeus korkeimpaan oikeuteen. Korkein oikeus todella harvoin myöntää edes itse valituslupaa vaikka siihen laissa vaaditut perusteet täyttyisivät.

Oikeusministeri Johannes Koskinen on avoimesti em. haastatteluissa kertonut sen tosiasian, että muutoksenhaun kaksi ensimmäistä vaihetta eivät kykene tarjoamaan kansalaisille puolueetonta oikeudenkäyntiä, koska vakuutusyhtiöt ovat niissä ylivertaisessa asemassa.

Muuta kansallista muutoksenhakutietä ei käytännössä ole olemassa. Joten oikeutta pitää hakea Euroopan ihmisoikeus tuomioistuimesta.

Voitaneen perustellusti kysyä, että onko Suomi millään tavalla länsimainen oikeusvaltio?

Selvennyksenä ja mahdollisena motiivina kieroutuneeseen tilanteeseen todettakoon, että tapaturmalautakunnan kaikki vuotuiset kulut maksavat vakuutusyhtiöt.

Vakuutusoikeudessa puolestaan presidentti Halosen vahvistaman uuden lain mukaan istuu potilaiden vastapuolen, eli vakuutusyhtiön kouluttama lääkärijäsen on ns. vakuutuslääkäri.”

Lähde: Oikeusministerin haastattelut > tästä linkistä -

§ § § § §

Yhteenveto - osuudessa mainittu tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaa koskeva HE 47/2005 astui voimaan 1.1.2006.

18.3.07 suora linkki lakitekstiin:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050681

"Vakuutusoikeuden lausunnot ylimalkaisia"
Entinen oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.) haluaisi vahvistaa tasapuolisuutta valitusprosessissa.

- Eläkelautakuntien yhteyksiä hoitaviin lääkäreihin tulisi lisätä, ja siten vahvistaa lautakuntien asiantuntemusta, jotta valittajat kokisivat prosessin puolueettomaksi, Koskinen sanoo.

Hän kertoo, että tänä vuonna eduskunnan käsittelyyn tulee mahdollisesti uusi laki, jolla itsenäistettäisiin lautakuntien työskentelyä. Käsittelyajat tulisivat nopeammiksi ja vakuutusoikeuteen vietyjen tapausten määrä vähenisi.

- Näkemyserot ristiriitaisissa lausunnoissa tulisi selvittää useammin ja vakavammin. Syyt tulisi myös kirjata kielteiseen päätökseen, sillä nykyisellään vakuutusoikeuden lausunnot ovat aivan liian ylimalkaisia, Koskinen vetoaa.

Lähde:Satakunnan Kansa 22.6.2006
Työkyvyttömyyseläkkeen hakija usein taistoon vakuutusyhtiön kanssa
Yhteyttä hoitavien lääkärien ja vakuutusoikeuden välille kaivataan

§ § § §

Oikeusministerinä toimineen Johannes Koskisen edellisessä haastattelussa mainitsema lakiuudistus on HE 91/2006 ja se astui voimaan 1.1.2007. Lakimuutos koskee työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaa.

Työeläkeyhtiöiden asema suhteessa yksittäiseen valituksen tekijään vahvistui HE 91/2006 myötä entisestään, koska esimerkiksi ratkaisukokoonpanossa istuva lääkärijäsen on ns. vakuutuslääkäri eli vakuutusalan kouluttama ja tuomioistuimen vuotuiset kulut maksavat oikeusprosessin toinen osapuoli eli työeläkeyhtiöt.

18.3.07 suora linkki lakitekstiin HE 91/2006:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20061298

§ § § § 

 
Ihme kyllä HE 91/2006 toistaa HE 47/2005 tehdyt ”virheet” Suomen perustuslain sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen takaamien ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisten suhteen.

Eduskuntaa läheltä olevien lähteiden mukaan olen saanut kuulla, että kummatkin hallituksen esitykset on annettu kolmikannasta.

Tapaturma-asioiden ja työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan vuotuiset kustannukset kerätään vakuutusalan yrityksiltä näiden edellä kerrottujen lakiuudistusten jälkeen ”oikeushallintomaksujen” nimellä.

Uutispäivä Demari 22.12.2006 Suomiko eturivin oikeusvaltio?
Korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo toteaa väliotsikossa osuvasti - Oikeuteen voitava luottaa:

”Perustuslakiin kansalaisen perusoikeudeksi kirjattu oikeusturva on vaarassa unohtua säästöinnossa.

- On häpeällistä, että tätä perustuslakiin otettua sitoumusta ei oteta oikein vakavasti.”

Koskelo myöntää samassa haastattelussa, että Suomi on saanut langettavia tuomioita useammin kuin muut Pohjoismaat.

Samoin hän toteaa kyseisessä haastattelussa, että on tärkeää riippumattomuuden kannalta, etteivät tuomareiden nimitykset lähde Suomessa politisoitumaan.

Muista Pohjoismaista mallia erityistuomioistuimien ongelmaratkaisuun?
Me täällä Suomessa otamme monessa asiassa mallia ja vertailuja länsinaapuriimme Ruotsiin.

Seura-lehdessä (41/2006) olleen uutisen mukaan Ruotsia huolettavat Euroopan lhmisoikeustuomioistuimessa saamat useat tuomiot reilun oikeudenkäynnin periaatteiden rikkomisesta.

Suomihan on tuomittu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa monta kertaa useammin kuin Ruotsi.

Miksi on tärkeää saada tämän ongelmakentän ratkaisu hallitusohjelmaan?
Oikeusministeriön kansliapäällikkö Kirsti Rissanen haluaa, että hallitukset ryhtyvät vastaisuudessa laatimaan koko vaalikauden kattavia lainsäädäntöohjelmia.

Niiden toteutumista seuraisi erityinen ministeriryhmä tai -valiokunta.

"Jollei hallintoon saada tämäntapaista elintä, säädösvalmistelun parantaminen ei etene", Rissanen sanoo.

Hänen mukaansa lainsäädännön paisuminen ja lainvalmistelun ongelmat aiheuttavat jo niin paljon pulmia, että ne ovat nousseet esteeksi hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle.

Kehno sääntely on viime vuosina herättänyt runsaasti arvostelua. Lakeja syntyy jatkuvasti, mutta kokonaisuus horjuu ja laatu heittelehtii. Syynä on muun muassa ministeriöiden sektorikohtainen lainvalmistelu.

Hallituksen pitäisikin Rissasen mukaan käydä laaja ja periaatteellinen keskustelu siitä, mitä oikeuden alueita kehitetään, ja kirjata tärkeimmät hankkeet ohjelmaan.

Rissanen arvostelee myös poliittisia valtiosihteereitä sekaantumisesta lainsäädäntöön.
Lähde: Helsingin Sanomat 19.6.2007

§ § § §

Toivottavasti samaa sekaantumisen esto tulee koskemaan myös erilaisia etujärjestöjä ja niihin kytkeytyviä sidosryhmiä. Kuten esimerkiksi kolmikantaa ja vakuutusalaa.

Miten muka yksittäinen kansalainen voi vaikuttaa hallitusohjelmaan?

Tutustumalla esimerkiksi viisiosaiseen reportaasisarjaamme:
> "Vakuutuslääkäreistä ja vakuutuslääketieteestä eduskunnassa kysyttyä" -

Sillä kaikki pienetkin teot vaikuttavat kaikkeen ja yhdessä ME teemme aina hiukan enemmän.

"Reippain remontti" - terveisin ja kiitoksin
Oikeusturvan VOLF- työryhmä

* * * *

14.5.2013 kello 9:58

Tiesitkö jo nämä asiat vuoden 2011 hallitusohjelmasta? Katsaus koskee lakisääteistä vakuutus- ja sosiaaliturvaa. > Hallitusohjelmasta - keskiviikkona, 8. elokuuta, 2012.

Mainosmiesten mukaan on lottovoitto syntyä Suomeen ja suomalaiseksi. Koska yleisesti tunnettua on jo se, että loton päävoittoja ja muita suurvoittoja osuu erittäin harvojen kohdalle, niin heitämme eetteriin  seuravaanlaisen kysymyksen.

Jokohan Suomessa, vuoden 2013 aikana, aletaan noudattamaan perustuslain ja vallan kolmijako-opin mukaisia velvoitteita?

Tässä mahdollisuus tutustua vuonna 2008 päättäjille kasvokkain vietyyn >>> "Lakisääteinen vakuutusturva ja sen mustat aukot" - tietopakettiin.

Ei johtanut toimenpiteisiin eikä ylittänyt suomalaista uutiskynnystä.

Eduskuntavaalit 2007 - Kolmikannasta siirrytty kovennettuun nelikantaan?

Kolmikannan puolelta ongelmista erityisen hyvin tietoisina ja informoituina pidämme Puron työryhmää ja sen alaisissa työrukkasryhmissä toimineita henkilöitä. Koska juuri he ovat olleet edustamiensa etujärjestöjen puolesta vaikuttamassa muun muassa voimassa olevaan lainsäädäntöön suljetussa erityistuomioistuinjärjestelmässä. Toki eduskunnan kautta voimallisesti koukaten.

Esimerkkeinä edellisestä voidaan nostaa esille > HE 62/2004 > HE 47/2005 > HE 91/ 2006. Unohtamatta suljettuun erityistuomioistuinjärjestelmään liittyvää HE 12/2006.

Legendaarisen Puron ryhmän jäsenet ovat tietojemme mukaan olleet vuoden 2006 aikana muun muassa seuraavat henkilöt:

* pääsihteeri Seppo Junttila, STTK
* lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen, EK
* neuvottelupäällikkö Markku Lemmetty, Akava
* johtaja Pertti Parmanne, SAK
* toimitusjohtaja Matti Vuoria, Varma
* toimitusjohtaja Kari Puro, Ilmarinen

Tuomiovaltaa kolmikanta käyttää yhdessä nelikannan neljännen osapuolen kanssa eli vakuutusalan kanssa suljetussa erityistuomioistuinjärjestelmässä.

Talouselämä 16.6.2006

>>> Tapaturma – asiain korvauslautakunta
Mielestämme suurimpana kolmikannan tai parempi on sanoa jo avoimesti nelikannan taustavaikuttajana toimii tapaturma- ja ammattitautiasioissa tapaturma-asioiden korvauslautakunta.

Sehän toimii ovelasti koko suljetun erityistuomioistuinjärjestelmän taustalta ohjaajana. Maan vakiintuneen oikeuskäytännön paaluttajana ja lainsäädännön sanelijana. Varsinkin suljettuun erityistuomioistuinjärjestelmään päin. >>> Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) kautta koukaten.

>>> Sitä ei pidä sekoittaman tapaturma – asioiden muutoksenhakulautakuntaan, joka on suljetun erityistuomioistuinjärjestelmän ensimmäisen asteen tuomioistuin ja joka hylkää sinne kansalaisten viemistä valituksista keskimäärin 90 % vakuutusyhtiöiden hyväksi.

Sen toimintahan rahoitetaan nykyisin vakuutusyhtiöiltä kerättävältä oikeushallintomaksulla.

>>> Miksi puhumme nelikannasta kolmikannan sijaan?

Tapaturma-asioiden korvauslautakunnassa toimii erittäin vahvasti edustettuina vakuutusalan suurten organisaatioiden avainhenkilöitä. Yhdessä kolmikannan edustajien kanssa.

Jostain syystä valtion hankerekisteristä on jäänyt kokonaan pois tapaturma-asioiden korvauslautakunnan jäsenien ja varajäsenien siviilityöpaikat.

Varsinkin tapaturma – asioiden korvauslautakunnan lakimies- ja lääkärijäsenten sekä heidän varajäsentensä siviilityöpaikkojen pois jättäminen mietityttää työryhmäämme syvästi.

Samoin kuin se, että työntekijöitä ja toimihenkilöitä edustavat työmarkkinajärjestöjen nimet ovat jääneet kokonaan myös listalta pois sekä se, että minkä puolueen mandaatilla kukin jäsen tapaturma - asioiden korvauslautakunnassa istuu.

Valtion hankerekisteristä lainattua ja siististi esille siivutettuina

Hankenumero: STM137:00/2005
Hankkeen nimi: Tapaturma-asiain korvauslautakunta
Hankkeen ruotsinkielinen nimi: Ersättningsnämnden för olyckfallsärenden
Asettaja: Sosiaali- ja terveysministeriö
Asettajan osasto/yksikkö: Vakuutusosasto
Asettamispäivä: 19.12.2005
Hankkeen tila: Käynnissä
Toimikausi/aikataulu: 1.1.2006 – 31.12.2008
Organisointitapa: Neuvottelukunta, Lautakunta
Yhteyshenkilö: Kullaa Kai, ylitarkastaja, etunimi.sukunimi@stm.fi
Tehtävä: Muu
Tavoitteet: Yleisohjeiden ja lausuntojen antaminen työtapaturma- ja ammattitautiasioissa

Hankkeen henkilöiden kokoonpano / vastuuhenkilö(-t)

Nimi Nimike Työnantaja Rooli

>>> Hannula, Jaakko varatuomari Puheenjohtaja

Lakimiesjäsenet
Nimi Nimike Työnantaja Rooli

Laurila, Sirkka oikeustieteen kandidaatti Jäsen
Laakso, Niina oikeustieteen kandidaatti Jäsen
Vairila, Arja oikeustieteen kandidaatti Jäsen
Toivonen, Ilpo oikeustieteen kandidaatti Varajäsen
>>> Terhemaa, Kirsi oikeustieteen kandidaatti Varajäsen
Lappikoski, Mailis varatuomari Varajäsen
Serni, Henrika oikeustieteen kandidaatti Varajäsen

Lääkärijäsenet
Nimi Nimike Työnantaja Rooli

Björkenheim, Jan-Magnus dosentti Jäsen
Rahkonen, Esa ylilääkäri Jäsen
Juutilainen, Timo lääketieteen tohtori Jäsen
Kaukinen, Kari ylilääkäri Jäsen
>>> Ihalainen, Risto varatoiminnanjohtaja Jäsen

Hedenborg, Mikael Ylilääkäri Varajäsen
Rechardt, Jari asiantuntijalääkäri Varajäsen
Saarnio, Heikki asiantuntijalääkäri Varajäsen
Selonen, Reijo ylilääkäri - Varajäsen
Partanen, Teemu työlääketieteen erikoislääkäri - Varajäsen
Torstila, Ilkka dosentti Varajäsen
Kirvelä, Olli osaston ylilääkäri, dosentti Varajäsen
Öhman, Juha professori, ylilääkäri - Varajäsen

Työnantajia edustavat työmarkkinajäsenet
Nimi Nimike Työnantaja Rooli

Hollmén, Jyrki oikeustieteen kandidaatti Jäsen
Wärn, Riitta varatuomari Jäsen
Räsänen, Mikko oikeustieteen kandidaatti Varajäsen
Sajavaara, Anu oikeustieteen kandidaatti Varajäsen

Työntekijöitä ja toimihenkilöitä edustavat työmarkkinajärjestöt
Nimi Nimike Työnantaja Rooli

>>> Koskinen, Timo lakimies Jäsen
Auvinen, Erkki työympäristöasiantuntija Jäsen
Helle, Minna lakimies Varajäsen
Flinkman, Mervi sosiaali- ja terveyspoliittinen asiamies Varajäsen
Mustakallio, Petri sosiaalipoliittinen asiantuntija Varajäsen

€ € € €

Että semmoinen tapaus tällä kertaa.

Ensimmäistä kiveä tuskin tarvitsee kenenkään tässä asiassa heittää, koska kiviä tuskin on tarpeeksi. Eikä niiden viskominen ruudun takaa virtuaalisesti ratkaise vielä mitään.

Siten mielestämme useammallekin Jeanne d`Arcille ja Robin Hoodille olisi nyt näissä vuoden 2007 eduskuntavaaleissa kymmenien tuhansien äänien apajat tarjolla.

Varsinkin niille puolueille ja niiden ruohonjuuritason kansalaisia edustaville ehdokkaille, jotka uskaltavat ottaa tämän alueen ongelmat ykkösaiheekseen.

Myös todellisten muutosta tuovien tekojen tasolla. Eduskuntaryhmästä erottamisen uhallakin.


Oikeusturvan VOLF – työryhmä
p.s. Bloggauksen linkit on tarkistettu, päivitetty ja korjattu 1.12.2020. Kiitos tilanteen huomanneelle ja siitä ilmoittaneelle henkilölle.

* * * *

Haluatko auttaa meitä kaikkia? - 24.11.2016
Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Uusimmat käänteet ja ison kuvan katsaukset löytyvät; esimerkiksi
>>> Suomi 2017 - verkoston kautta.

Liity mukaan toimiin yli puolue- ja aaterajojen. Yli media- ja etujärjestörajojen.

Yhdessä toimien huomaamme, voimme vaikuttaa ja olemme enemmän.

* * * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *


- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -

Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

* * * *

- Kaikki kirjoituksemma linkit ovat julkaisun hetkellä toiminnassa -

Ihmeissään on myöskin hän - Herra 47/2005

Helsingin Sanomissa ilmestyi kolmikantaa eri kanteilta käsittelevä artikkelisarja. Sarjassa kerrottiin, miten kolmikanta toimii ja käyttää valtaa.

Artikkelisarjan ensimmäisessä osassa 2.10.06 toimittaja Piia Elonen kysyi työmarkkinajohtajilta kolmen kysymyksen patterin, josta referoin kakkoskysymystä ja siihen annettuja vastauksia esilämmittelynä päivän pakinani aiheeseen.

Kuka vallan on järjestöllenne antanut?

"Jokainen organisaatio ottaa sen vallan, ei sitä kukaan anna, se on otettava."
Mikko Mäenpää, 52, STTK

"Poliittinen päätöksentekijä antaa silloin tahdonilmaisun, kun asettaa työryhmän. Eläkeratkaisua on kritisoitu, mutta monissa Euroopan maissa on hulinoitu eläkeratkaisujen yhteydessä, mutta Suomessa kaikki meni rauhallisesti, kun oli yhdessä etsitty konsensus."
Risto Piekka, 58, Akava

"Valtaa on absoluuttinen määrä, vain vallankäyttäjien suhteet vaihtelevat. Hallitukset ovat usein tukeutuneet siihen, mihin järjestöt ovat neuvotteluissaan päätyneet. Eivät meillä hallitukset uskalla haastaa ay-liikettä. Kun hallitus haluaa kolmikantaa, niin pitäisikö meidän kieltäytyä?"
Seppo Riski, 63, Elinkeinoelämän keskusliitto EK

"Valta tulee käytännön toiminnasta. Jos valtaan on suhtauduttu passiivisesti, niin se lähtee valumaan ja aina löytyy niitä, jotka haluavat tätä valtaa käyttää. Mutta kyseessä ei ole vallankaappaus negatiivisessa mielessä. Jos valtaa on meille valunut, niin monesti lopputulos on ollut yhteiskunnan etu."
Jouni Ekuri, 60, Kunnallinen työmarkkina-laitos

"Vapaaseen demokratiaan kuuluu oikeus neuvotella ja sopia. Valta tulee siitä, että molemmilla puolilla ollaan hyvin järjestäytyneitä ja siksi kyetään kollektiivisiin sopimuksiin.

Voi ajatella myös niin, että järjestöt ovat päästäneet hallituksen omaan neuvottelupöytäänsä, avanneet ovia hallitukselle tulla katsomaan neuvottelujamme."
Lauri Ihalainen, 59, SAK

S.O.S. – peilaus lakisääteisten vakuutusten lainsäädäntötoimiin

Eduskunnanhan ei pitäisi olla vallan kolmijako-opin mukaan kumileimasin kuin ei myöskään liian norja kumivitsa.

Koska itseltäni puuttuu edelleenkin perspektiiviä, lakialan koulutus ja syvällinen lakialan kokemus suhteuttaa kokemaani laajempiin kokonaisuuksiin, niin annetaan sen tekeminen henkilölle, jolla siihen voidaan katsoa olevan oivalliset lähtökohdat.

Hyvät naiset ja herrat! Mina damer och herrar! Korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo jatkaa aiheesta:

”Suomella on varaa hyvään oikeuslaitokseen”

lähde: CHYDENIUS OP - ryhmän talousjulkaisu 3/2006

Lainaus alkaa.

Oikeusturva on kansalaisen perusoikeus

”Oikeusturvapolitiikan lähtökohdat ovat selvät, tai ainakin niiden pitäisi olla. Oikeusturva ei ole pelkkä tavoite, joka voi joustaa poliittisten ja taloudellisten suhdanteiden mukaan. Sen järjestäminen on valtioelimiä oikeudellisesti sitova velvoite.

Pääsy riippumattomaan tuomioistuimeen ja oikeudenmukainen oikeudenkäynti
kohtuullisessa ajassa on perusoikeus.

Miksi oikeusturvalla on tällainen status?

Koska oikeusturva on alussa kuvatuin tavoin olennainen osa sitä perustaa, jolla yhteiskunnallinen ja taloudellinen järjestelmämme lepää.

Toteutuakseen tämä perusoikeus edellyttää kokonaisen järjestelmän ylläpitoa: yksilön perusoikeudesta seuraa vaativa systeemivelvoite. Tämä on usein todettu Euroopan ihmisoikeussopimuksen oikeusturva-artiklan soveltamiskäytännössä.

Ihmisoikeustuomioistuin ei tosin voi pakottaa valtioita järjestelmänsä korjaamiseen.
Se voi vain velvoittaa taloudellisiin hyvityksiin. Maan maine oikeusvaltiona kuitenkin kärsii erityisesti sellaisista langettavista tuomioista, jotka ovat osoitus järjestelmän puutteista.

Suomen tilanne on erityinen. Täällä ei ole vain sitouduttu ihmisoikeussopimukseen, vaan on haluttu panna paremmaksi kirjaamalla oikeusturvatakeet perusoikeutena myös omaan perustuslakiin. Tästä tehtiin yksimielinen päätös vuoden 1995 perusoikeusuudistuksessa.

Tehtiinkö se tositarkoituksella vai sittenkin lähinnä hyvien vaikutelmien toivossa?

Kysymys on ajankohtainen, sillä etenkään resurssipäätöksissä ei ole pantu painoa sille, että pitäisi myös käytännössä varmistaa oikeuslaitoksen edellytykset tarjota se oikeusturvan taso, johon on sitouduttu.

Perustuslaki bluffin välineenä on huono idea.”

Lainaus loppuu.

HE 47/2005 liukastettu läpimeno eduskunnassa avoimeen keskusteluun

Etlan ja Evan toimitusjohtaja Sixten Korkman on rohjennut ääneen ihmetellä suomalaisen kolmikannan saavuttamaa asemaa (Taloussanomat 8.9). Korkman palautti mieliin, miten esimerkiksi taannoisessa työeläkejärjestelmän uudistamisessa eduskunta oli pelkkä kumileimasin.

Eduskunnan vuoden vaihteessa jättävä kansanedustaja Osmo Soininvaara (vihr) sanoi Helsingin Sanomissa 2.10.06 oppineensa, ettei tavallisen kansanedustajan kannata syventyä lakiesityksiin, joista on sovittu kolmikannassa.

"Lakiteknisesti esitykset ovat niin kelvottomia, että ne on käytävä läpi. Mutta sisältöön ei saa puuttua."

Samassa artikkelissa kolmikannan kriitikot kokevat ongelmaksi myös sen, ettei monilla ryhmillä kuten pienyrittäjillä, opiskelijoilla ja eläkeläisillä ole edunvalvojaa kolmikannassa.

Hallitus ei käy heidän puolestapuhujakseen, koska hallitus ei Soininvaaran mukaan ole useinkaan läsnä, kun työmarkkinaosapuolet päättävät asioista. "Oikeastaan kyseessä onkin kaksikanta, ei kolmikanta", Soininvaara sanoo.

Miten isoja ovat puheiden ja todellisten tekojen väliset erot?

Itse ottaisin esiin eduskunnassa tuolla eduskunnan kumileimasin mallilla läpiviedyn HE 47/2005, joka astui voimaan 1.1.2006. Siinä vakuutusyhtiöiden yksinoikeudella jalostaman ja hallinnoiman vakuutuslääketieteen asemaa vahvistettiin, vaikka samaan aikaan on ollut huippupäättäjien ja oikeusoppineiden tiedossa hyvin se, että Suomen valtion on saanut Euroopan ihmisoikeusistuimelta samaa asiaa koskien jo langettavan tuomion!

Presidentti Tarja Halonen sekä sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre kuitenkin hyväksyivät tieto-taitotasoonsa suhteutettuna surkealaatuisen lain, jonka mukaan tapaturma-asioiden ja työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan lääkärijäseneksi ei pääse enää normaalilla yliopistollisella koulutuksella. Tehtävään edellytetään nyt vakuutusyhtiötaustaista koulutusta eli lääkärijäsenen tulee olla ns. vakuutuslääkäri. Jotta vakuutuslääkärin mielipide pysyisi salattuna myös asianomaiselta itseltään, niin tämä lääkärijäsen on asetettu osaksi tuomioistuimen kokoonpanoa, jolloin hänen mielipiteensä tai lausumansa kuuluvat ns. neuvottelusalaisuuden piiriin. Aikaisemmin samankaltainen muutos on jo toteutettu ”hissun - kissun & vaapula - vissun” tavalla vakuutusoikeudessa.

Tällä hetkellähän vakuutusoikeuden asiantuntijalääkäreiden mielipiteet ja selvitykset ovat edelleen jostain syystä hyvin salaisia, sillä ne kuuluvat ovelasti oivalletun sekä räikeästi hyväksikäytetyn tuomareiden neuvottelusalaisuuden piiriin ja ovat siten salattuja myös asianosaiselta itseltään.

Merkilliseksi tämän menettelyn tekee länsimaalaisesta ja kristillisestä näkökulmasta se, että itse oikeusprosessin tapahtuu lääkärijäsentenkin kohdalla pelkkien asiapapereiden välityksellä!!!

Eikä asianomainen saa edes käräjä- ja hovioikeuksien tapaa listausta siitä, mihin yksilöityihin asiakirjoihin kirjallinen käsittely on perustunut.

On vain erilaisia osapuolten ja tuomioistuimien mukaan nimettyjä nippuja. Joita ei pääse edes jälkeen päin näkemään siinä muodossa kuin ne ovat tosiasiallisesti käsittelyssä olleet.

Esimerkiksi tapaturmalautakunnassa vuonna 2005 kirjallisesti käsitellyissä valituksissa ratkaisujen pääpaino 89 prosentissa tapauksia oli puhtaasti lääketieteellinen. Lääketieteellisistä asioista arviolta noin 75 % oli ortopedian alaan kuuluvia.

Mitä mieltä noista ”paperitutkimuksista” on yksi maailman huippuortopedeistä?

Lähde: Mehiläinen – Terveydenhuoltoa yksityisesti 2/2006

Mehiläisen urheiluklinikka on erikoistunut liikkuvan ihmisen ongelmiin

Lainaus alkaa.

”Vammatyypit ovat samanlaisia niin huipuilla kuin tavallisilla liikkujilla. Tietysti erityisharrastajilla tyyppivammoja on keskimääräisesti enemmän, mutta etenkin nilkka- ja polvivammat ovat usein samanlaisia, arvioi ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri sekä Suomen alppimaajoukkueen lääkäri Eero Hyvärinen Mehiläisen Urheiluklinikalta Helsingistä.

Erikoistumiseen ei ole kuin yksi tie – paljon työtä ja sen myötä kokemusta.

- Jos lääkäri näkee polven kerran viikossa tai revenneen eturistisiteen kerran vuodessa, on vammaa vaikeampi tunnistaa oikein. Ihan samalla lailla kävisi, jos minut pistettäisiin istumaan terveyskeskukseen. Minultakin menisi sormien läpi sellaisia vaivoja, joita en ole tottunut näkemään. Minä sen sijaan olen saanut tuntumaa polvivammoihin, sillä leikkaan niitä satoja vuodessa, Hyvärinen selittää.

……

- Potilaille ei teetetä tutkimuksia varmuuden vuoksi. Ei ole potilaan, yhteiskunnan tai vakuutusyhtiöiden etu, että läväytetään kaikkiin tutkimuksiin varmuuden vuoksi. Juuri siihen tarvitaan ammattitaitoa, kun mietitään, tarvitaanko magneettitutkimuksia vai saadaanko riittävä tarkkuus muilla tavoilla, Hyvärinen kertoo.

Tärkein ja informoivin tutkimus on Hyvärisen mielestä potilaan kuunteleminen.

- Usein ei tarvitse tehdä muuta kuin kuunnelle potilaan kertomus ja tutkia hänet vastaanotolla.

Lainaus loppuu.

Pelkästään papereilta käsin operoivista tuomarilääkäreistä saatte pikakatsauksen tutustumalla esimerkiksi vakuutusoikeuden vuosikertomusten sivuilla (yleensä olevaan) lääkärijäsen luetteloon: http://www.oikeus.fi/hovioikeudet/vaasanhovioikeus/fi/index/vuosikertomukset.html

Lailla perustettu riippumaton ja puolueeton tuomioistuin?

Tietojeni mukaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 (1) artiklan mukaisen tuomioistuinmenettelyn tulee tapahtua ”lailla perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa.”

Lainaan kaksi kohtaa eduskunnan vastauksesta 99/2005 vp Helsingissä 21.06.2005.

Kohta 1

”Laki tapaturmavakuutuslain muuttamisesta”

53 i §
Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan toiminta rahoitetaan lakisääteistä tapaturmavakuutustoimintaa harjoittavilta vakuutuslaitoksilta perittävillä oikeushallintomaksuilla. Niiden yhteismäärä vastaa niitä kokonaiskustannuksia, jotka aiheutuvat tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalle tässä laissa säädettyjen muutoksenhakua koskevien tehtävien hoitamisesta.

Vakuutusvalvontavirasto vahvistaa vuosittain tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan talousarvion tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan hallintojaoston esityksestä. Talousarvio sisältää tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan toiminnasta aiheutuvat kustannukset. Vuosittaisten kustannusten muutosten tulee vastata yleisen kustannustason sekä asioiden lukumäärän ja tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan toiminnan muutosta. Vakuutusvalvontavirasto voi hallintojaoston esityksestä erityisestä syystä vahvistaa tilivuoden kuluessa lisätalousarvion lisäkustannuksista.

Vakuutuslaitoksen oikeushallintomaksu määrätään siten, että 2 momentissa tarkoitetussa talousarviossa vahvistetut tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan kustannukset jaetaan tapaturmavakuutuslaitosten kesken määräämisvuotta edeltävänä vuonna mainittujen tapaturmavakuutuslaitosten lakisääteisen tapaturmavakuutuksen tuloslaskelman mukaisen vakuutusmaksutulon sekä Valtiokonttorin ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen laskennallisen maksutulon perusteella. Oikeushallintomaksun määrän vahvistaa tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan hallintojaoston esityksestä Vakuutusvalvontavirasto. Oikeushallintomaksun maksuunpanosta ja perinnästä vastaa tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta. Tarkempia säännöksiä maksun täytäntöönpanosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan tilintarkastukseen sovelletaan, mitä tilintarkastuslain (936/1994) 5 luvussa säädetään. Tilinpäätöksen vahvistaa ja vastuuvapauden hallintojaostolle myöntää tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan täysistunto. Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta antaa vahvistetun tilinpäätöksen tiedoksi Vakuutusvalvontavirastolle. Jos tilinpäätös osoittaa yli- tai alijäämää vahvistettuun talousarvioon nähden, erotus otetaan huomioon seuraavalta vuodelta määrättävän oikeushallintomaksun perusteissa.

Vakuutuslaitos voi valittaa Vakuutusvalvontaviraston tämän lain nojalla vahvistamasta oikeushallintomaksusta siten kuin Vakuutusvalvontavirastosta annetussa laissa (78/1999) säädetään.

Oikeushallintomaksu saadaan periä ilman tuomiota tai päätöstä siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa säädetään. Jollei maksua suoriteta viimeistään eräpäivänä, maksamattomalle pääomalle peritään vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:ssä tarkoitetun korkokannan mukaan. Viivästyskoron sijasta tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta voi periä viiden euron suuruisen viivästysmaksun, jos viivästyskoron määrä jää tätä pienemmäksi.”

Kohta 2

Laki työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta

16 §
Muutoksenhakulautakunnan talouden perusteet

”Työntekijäin eläkelain (395/1961) 8 §:n 4 momentin 1, 2 ja 10-13 kohdissa mainittujen lakien mukaisesta eläketurvasta vastaavat eläkelaitokset (yksityisten alojen eläkelaitokset) ovat velvolliset suorittamaan vuotuisen oikeushallintomaksun. Eläkelaitoksilta perittävä oikeushallintomaksu vastaa niitä kokonaiskustannuksia, jotka aiheutuvat muutoksenhakulautakunnalle tässä laissa säädettyjen muutoksenhakua koskevien tehtävien hoitamisesta.

Vakuutusvalvontavirasto vahvistaa vuosittain muutoksenhakulautakunnan talousarvion hallintojaoston esityksestä. Talousarvio sisältää muutoksenhakulautakunnan toiminnasta aiheutuvat kustannukset. Vuosittaisten kustannusten muutosten tulee vastata yleisen kustannustason sekä asioiden lukumäärän ja muutoksenhakulautakunnan toiminnan muutosta. Vakuutusvalvontavirasto voi hallintojaoston esityksestä erityisestä syystä vahvistaa tilivuoden kuluessa lisätalousarvion lisäkustannuksista.

Eläkelaitoksen oikeushallintomaksu määrätään siten, että 2 momentissa tarkoitetussa talousarviossa vahvistetut muutoksenhakulautakunnan kustannukset jaetaan yksityisten alojen eläkelaitosten kesken mainituissa eläkelaitoksissa määräämisvuotta edeltävänä vuonna vakuutettujen työansioiden ja työtulojen perusteella. Oikeushallintomaksun määrän vahvistaa muutoksenhakulautakunnan hallintojaoston esityksestä Vakuutusvalvontavirasto. Oikeushallintomaksun maksuunpanosta ja perinnästä vastaa muutoksenhakulautakunta. Tarkempia säännöksiä maksun täytäntöönpanosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Muutoksenhakulautakunnan tilintarkastukseen sovelletaan, mitä tilintarkastuslain (936/1994) 5 luvussa säädetään. Tilinpäätöksen vahvistaa ja vastuuvapauden hallintojaostolle myöntää muutoksenhakulautakunnan täysistunto. Muutoksenhakulautakunta antaa vahvistetun tilinpäätöksen tiedoksi Vakuutusvalvontavirastolle. Jos tilinpäätös osoittaa yli- tai alijäämää vahvistettuun talousarvioon nähden, erotus otetaan huomioon seuraavalta vuodelta määrättävän oikeushallintomaksun perusteissa.

Eläkelaitos voi valittaa Vakuutusvalvontaviraston tämän lain nojalla vahvistamasta oikeushallintomaksusta siten kuin Vakuutusvalvontavirastosta annetussa laissa (78/1999) säädetään.

Oikeushallintomaksu saadaan periä ilman tuomiota ja päätöstä siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/1961) säädetään. Jollei maksua suoriteta viimeistään eräpäivänä, maksamattomalle pääomalle peritään vuotuista viivästyskorkoa korkolain (633/1982) 4 §:ssä tarkoitetun korkokannan mukaan. Viivästyskoron sijasta muutoksenhakulautakunta voi periä viiden euron suuruisen viivästysmaksun, jos viivästyskoron määrä jää tätä pienemmäksi.”

Tämä lienee supisuomalaista riippumattomuutta, kun oikeusprosessin toinen osapuoli kustantaa tuomioistuimen vuosittaiset kustannukset?

Eikä tässä vielä ihan kaikki
Tietojeni mukaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 (1) artiklan mukaan tuomioistuimen tulee myös täyttää laillisuuden vaatimukset myös yksittäisessä asiassa.

Kahden kohdan tsekkauslista edelliseen.

Kohta 1

Laki tapaturmavakuutuslain muuttamisesta

53 §
Tapaturmavakuutusasioissa toimivat muutoksenhakueliminä tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta, vakuutusoikeus ja korkein oikeus.

Jäsenen, joka ei ole aikaisemmin tehnyt oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 7 §:ssä tarkoitettua tuomarin valaa tai sitä vastaavaa vakuutusta, on ennen tehtävään ryhtymistään tehtävä se tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa.

Lääkärijäsenen tulee olla vakuutuslääketieteeseen perehtynyt laillistettu lääkäri.

Kohta 2

Laki työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta
2 §
Muutoksenhakulautakunnan puheenjohtajat ja jäsenet
Muutoksenhakulautakunnassa on päätoiminen puheenjohtaja ja vähintään kolme sivutoimista varapuheenjohtajaa. Puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla tulee olla tuomarin viran hoitamiseen oikeuttava tutkinto ja heidän tulee olla perehtyneitä muutoksenhakulautakunnassa käsiteltäviin etuusjärjestelmiin.

Muutoksenhakulautakunnan muut jäsenet ovat sivutoimisia. Jäsenistä vähintään neljän tulee olla vakuutuslääketieteeseen perehtyneitä laillistettuja lääkäreitä.

* * * * * * * * * * * * * *

Minkä kannan Te , hyvät ruohonjuuritason kansalaiset otatte, tämän hallituksen esityksen käsittelyn puolesta perustuslain 21 ja 22 pykälien kirjaimiin peilaten?

Voitte kohteliaimmin laittaa minulle palautetta osoitteeseen petri_salo_2000@yahoo.com meilaten.

Petri

ps. Tutustukaa ennen meilaamista vielä tämänkertaisen pakinani lisätietoja osioon.

* * * * * * * * * * * * * *

Lisätietoja tätä kirjoittaessani HE 47/2005 vaiheista eduskunnassa
- Huom! 13.11.2012 linkit lopetattaneet Eduskunnan tapaan toimintansa

PTK 77/2005 vp Tarkistamaton 77. TORSTAINA 16. KESÄKUUTA 2005 kello 20.15
…..4) Hallituksen esitys eduskunnalle toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevaksi lainsäädännöksi
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/ptk_77_2005_ke_p_2.htm

PTK 80/2005 vp Tarkistamaton 80. TIISTAINA 21. KESÄKUUTA 2005 kello 12 (12.06)
….18) Hallituksen esitys eduskunnalle toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevaksi lainsäädännöksi:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/ptk_80_2005_o.htm#kohta_linkki18

EV 99/2005 vp - HE 155/2003 vp , HE 47/2005 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 99/2005 vp

Hallituksen esitys eduskunnalle toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevaksi lainsäädännöksi http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/ev_99_2005_p.htm

PTK 136/2005 vp Tarkistamaton 136. MAANANTAINA 12. JOULUKUUTA 2005 kello 12 (12.07)
….24) Hallituksen esitys laiksi toimeentulotuesta annetun lain 7 §:n muuttamisesta
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/ptk_136_2005_o.htm

§ § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § §

StVM 11/2005 vp - HE 155/2003 vp , HE 47/2005 vp
SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 11/2005 vp

Eduskunta on 2 päivänä joulukuuta 2003 lähettänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevaksi lainsäädännöksi (HE 155/2003 vp ).

Eduskunta on 26 päivänä huhtikuuta 2005 lähettänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan hallituksen esityksen toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevaksi lainsäädännöksi annetun hallituksen esityksen (HE 155/2003 vp) täydentämisestä (HE 47/2005 vp ).

Valiokunta on käsitellyt alkuperäisen esityksen ja sitä täydentävän esityksen toistensa yhteydessä.

Asiantuntijat - Valiokunnassa ovat olleet kuultavina:
- ei yhtään kansalais- ja potilasjärjestöjen edustajaa

ylitarkastaja Kai Kullaa ja ylitarkastaja Carita Wuorenjuuri, sosiaali- ja terveysministeriö
ylituomari Timo Havu, vakuutusoikeus
suunnittelupäällikkö Olli Valpola, Kansaneläkelaitos
johtaja Riitta Korpiluoma, Eläketurvakeskus
puheenjohtaja Outi Antila, eläkelautakunta
toimistopäällikkö Kristiina Piilola, kuntien eläkelautakunta
puheenjohtaja Hannu Hakkola, tapaturmalautakunta
lakiyksikön päällikkö Sonja Lilius, Maatalousyrittäjien eläkelaitos MELA
lakimies Kirsi Pohjolainen, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto
lakimies Marja-Liisa Pelander, Työeläkevakuuttajat TELA ry
lakimies Kalle Räisänen, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
varatuomari Mikko Nyyssölä, Elinkeinoelämän keskusliitto
työmarkkina-asiamies Merja Berglund, Suomen Yrittäjät
neuvottelupäällikkö Jorma Skippari, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
johtaja Kaarina Knuuti, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK

Lisäksi oikeusministeriö on antanut kirjallisen lausunnon.

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2005:

pj. Valto Koski /sd
jäs. Sirpa Asko-Seljavaara /kok
Anneli Kiljunen /sd
Marjaana Koskinen /sd
Pehr Löv /r
Riikka Moilanen-Savolainen /kesk
Leena Rauhala /kd
Juha Rehula /kesk
Paula Risikko /kok
Arto Seppälä /sd
Osmo Soininvaara /vihr
Tapani Tölli /kesk
Raija Vahasalo /kok
Erkki Virtanen /vas
Tuula Väätäinen /sd

Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Harri Sintonen

§ § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § §

PeVL 22/2005 vp - HE 47/2005 vp
PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 22/2005 vp

Eduskunta on 26 päivänä huhtikuuta 2005 lähettäessään hallituksen esityksen toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevaksi lainsäädännöksi annetun hallituksen esityksen (HE 155/2003 vp ) täydentämisestä (HE 47/2005 vp ) valmistelevasti käsiteltäväksi sosiaali- ja terveysvaliokuntaan samalla määrännyt, että perustuslakivaliokunnan on annettava asiasta lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle.

Eduskunta on 26 päivänä huhtikuuta 2005 lähettäessään hallituksen esityksen toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevaksi lainsäädännöksi annetun hallituksen esityksen (HE 155/2003 vp ) täydentämisestä (HE 47/2005 vp ) valmistelevasti käsiteltäväksi sosiaali- ja terveysvaliokuntaan samalla määrännyt, että perustuslakivaliokunnan on annettava asiasta lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle.

Asiantuntijat - Valiokunnassa ovat olleet kuultavina:
- ei yhtään kansalais- ja potilasjärjestöjen edustajaa

ylitarkastaja Kai Kullaa ja ylitarkastaja Carita Wuorenjuuri, sosiaali- ja terveysministeriö
oikeustieteen lisensiaatti Maija Sakslin
professori Veli-Pekka Viljanen
Lisäksi kirjallisen lausunnon on antanut professori Kaarlo Tuori.

Valiokunta on antanut hallituksen esityksestä toimeentuloturvan muutoksentekoa koskevaksi lainsäädännöksi (HE 155/2003 vp ) lausunnon (PeVL 25/2004 vp ).

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 2005:

pj. Kimmo Sasi /kok
vpj. Arja Alho /sd
jäs. Leena Harkimo /kok
Irina Krohn /vihr
Annika Lapintie /vas
Reino Ojala /sd
Klaus Pentti /kesk
Markku Rossi /kesk
Simo Rundgren /kesk
Arto Satonen /kok
Seppo Särkiniemi /kesk
Astrid Thors /r
vjäs. Veijo Puhjo /vas

Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Petri Helander.


§ § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § §


29.12.06 päivitettynä extra-bonuksena klikkaamalla tämänkertaisen pakinan otsikkoa; pääsette kurkistamaan Puron työryhmän kulisseihin.

Talouselämä - lehden artikkelin linkki korjattu toimivaksi  18.3.2016

* * * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *

- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -


Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.