maanantaina, joulukuuta 31, 2007

Oikeus oman vahinkotapauksen asiapaperikopioihin

Viime aikoina Oikeusturvan VOLF - työryhmän tietoon on tullut kiihtyvällä tahdilla tapauksia, joissa vakuutusyhtiö ei ole suostunut antamaan vakuutetulle (hänen omaa tapaustaan koskevia) kopioita asiapapereista, jotka ovat vakuutusyhtiön hallussa.

Vakuutusyhtiöiden taholta on vedottu muun muassa liian isoon työmäärään ja työvoiman niukkuuteen. Varsinkin, jos vakuutetun tapauksen asiakirjamäärää punnitaan jo kiloissa tai kymmenissä.

Korostamme taas kerran sitä, että vain itse olemalla aktiivinen ja aloitteellinen vakuutusyhtiöön päin, vakuutettu pysyy kärryillä mitä kaikkea asiapaperimateriaalia vakuutusyhtiön hallussa kulloinkin on. Ja kuka todellisuudessa; lääketieteellisiä seikkoja sisältävien, vahinkotapausten korvauspäätökset, esimerkiksi lakisääteisen tapaturma- ja liikennevakuutuksen korvausasioissa tekee.

Kova päivätahti. 10 000 korvauspäätöstä per vuosi. 200 työpäivää.
Keskimäärin 50 päätöstä päivässä.
8 tunnin tauottomalla ja päivittäisellä työajalla 6,25 korvauspäätöstä tunnissa.
Ympäri vuoden.


Olemme ihmetelleet moneen otteeseen sitä, että miksei kaikkia osapuolia helpottavaa; esimerkiksi työtapaturman, vahinkotapauksen juoksevaa asiakirjanumerointia ja – yksilöintiä ei ole hoksattu ottaa käyttöön? Tällöin kaikkien osapuolten olisi helppoa pysyä kärryillä esimerkiksi vahinkotapaukseen liittyvistä lausunnoista, tutkimuksista ja päätöksistä jne.

Varsinkin, jos vakuutettu/potilas joutuu pirulliseen ja pitkäkestoiseen suomalaisen kahden lääkärin loukkuun. Kulunutta aikaa ruvetaan mittamaan vuosissa ja vahinkotapauksen tiimoilta kulunutta asiapaperimäärää riiseissä.

Tämän kirjoituksemme lopussa edellä kerrottuihin ongelmiin liittyvä pienimuotoinen ratkaisuehdotuksemme.

REKISTERINPITÄJÄN LAKIEN MUKAISET VELVOLLISUUDET

Seuraavaksi asiapapereiden saamisessa mahdollisesti apua tuovaa tietoutta käyttöönne:

"Henkilötietolain 26 pykälän mukaan jokaisella on salassapitosäännösten estämättä oikeus tiedon etsimiseksi tarpeelliset seikat ilmoitettuaan saada tietää, mitä häntä koskevia tietoja henkilötietorekisteriin on tallennettu tai, ettei rekisterissä ole häntä koskevia tietoja.

Lainkohdan 2 momentin mukaan rekisterinpitäjä saa periä tietojen antamisesta korvauksen vain, jos siitä, kun asianomainen edellisen kerran sai tarkastettavakseen rekisterin tiedot, on kulunut vähemmän kuin yksi vuosi. Perittävän korvauksen tulee olla kohtuullinen eikä se saa ylittää tiedon antamisesta aiheutuvia välittömiä kustannuksia.

Lainkohdan 2 momentin mukaan rekisterinpitäjän on ilman aiheetonta viivytystä varattava rekisteröidylle tilaisuus tutustua 26 pykälässä tarkoitettuihin tietoihin tai annettava tiedot pyydettäessä kirjallisesti.

Tiedot on annettava ymmärrettävässä muodossa.

Jos rekisterinpitäjä kieltäytyy antamasta tietoja, hänen on annettava tästä kirjallinen todistus.

Todistuksessa on mainittava myös ne syyt, joiden vuoksi tarkastusoikeus on evätty.

Tarkastusoikeuden epäämisen veroisena pidetään sitä, että rekisterinpitäjä ei ole kolmen kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä antanut kirjallista vastausta rekisteröidylle.

Rekisteröity voi saattaa asian tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi.

Edellä siteeratun henkilötietolain 28 pykälän 2 momentissa sanotaan täysin selvästi, että tiedot on pyydettäessä annettava kirjallisesti. Se, kuinka paljon työtä ja vaivaa se rekisterinpitäjälle mahdollisesti aiheuttaa, on tiedonsaantioikeuden kannalta täysin yhdentekevää.

Henkilöllä on oikeus siis saada kaikista julkisista asiakirjoista sekä mahdollisista asianosaisjulkisista asiakirjoista jäljennös. Tämä koskee niin käsittelymuistioita kuin mitä tahansa muuta asiakirjaa. Jos asiakirjoja on sähköisessä muodossa, henkilöllä on oikeus saada niistä paperitulosteet. Mahdollisista selittelyistä niiden tulostamisen vaikeudesta ei tarvitse välittää.”


Tietojen lähde: Tietosuojavaltuutetun toimisto

- - - - - - - - - - - - - - -

Toki nyt meidän kaikkien samassa veneessä ilman airoja ja vaikutusvaltaista perähenkilöä olevien on syytä olla tarkkana! Erittäin tarkkana.

Huomaamattomalla asetusmuutoksella tuokin erittäin tärkeä perusoikeus voidaan viedä meiltä pois. Sen voimaantulon huomaa sitten yleensä ensimmäisenä se henkilö, joka siihen oman tapauksensa kautta törmää….

OIKEUSTURVA-AUKKOJEN PAIKKAAMINEN KÄYNTIIN VUODEN 2008 AIKANA?

Tällä hetkellähän suomalaiset vakuutusyhtiöt skannaavat valtaosin kaiken sisään saapuvan asiapaperimateriaalin sähköiseen muotoon tapauskohtaista käsittelyä varten.

Saapuva materiaali ohjataan sähköisessä muodossa koko maan kattavaan työjonoon odottamaan käsittelyprosessin käynnistymistä. Päätöksen jälkeen sähköisessä muodossa olevat asiapaperit jäävät vakuutusyhtiön sähköiseen asiakirja – arkistoon. Arkistoituna ajallisesti kutakin asiakirjanimikettä koskevien lakien ja asetusten mukaisesti.

Suomessa on tulossa käyttöön 2010-luvulla sähköinen potilastietojärjestelmä, jossa potilas voi tietokoneeltaan käsin katsoa ja tarkistaa omia tietojaan. Tietosuoja ja – turva eivät ole tietojemme mukaan tänäkään päivänä esteenä asianomaiselle toiminnalle.

Toivottavasti sama onnistuu vakuutetun kannalta myös lakisääteisissä vakuutuksissa. Vaikka jo vuoden 2008 kuluessa. Esimerkiksi omilla pankkitunnuksilla.

JUOKSEVA ASIAKIRJANUMEROINTI JA - KOONTILUETTELO KÄYTTÖÖN

Juoksevan asiakirjanumeron ja – nimen sisältävästä; koko vahinkotapauksen, kattavasta asiakirjojen koontiluettelosta on mielestämme hyvä aloittaa, jokaisen lakisääteisesti vakuutetun/potilaan kohdalle osuvien isoksi revenneiden oikeusturva - aukkojen korjaaminen.

Ensi alkuun vuoden 2008 aikana mukaan tulisivat Kela, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöt. Tarvittavat atk – ja henkilöresurssit ovat heillä jo kohdallaan.

Lakisääteisesti voimaan saatettuna se valkaisisi myös vuoden 2009 aikana isoja harmaan lainkäytön alueita vakuutuslääkäri- ja erityistuomioistuinjärjestelmässä, joissa tapahtuva asioiden käsittely perustuu juuri yksittäisiin asiakirjoihin. Joita ei siis tällä hetkellä tarvitse yksilöidä eikä nimetä. On vain erilaisia järjestyksekseen nippaistuja asiakirjanippuja.

Mallia edelliseen voitaisiin ottaa käräjä- ja hovioikeuksien tavasta tehdä tuomiosta kansliassa annettu kirjallinen versio.

Ilman tätä pitkään odottanutta muutosta suomalaisen paperi- ja globaalin kopiokoneteollisuuden rattaat käyvät tämän asian tiimoilta jatkossakin kuumina. Lakisääteisen vakuutusturvan eri osapuolista puhumattakaan.

Vakuutusvalvontavirastokin on herännyt tietojemme mukaan rahtusen verran unestaan ja tuottanut historiansa ensimmäisen lakisääteistä tapaturmavakuutuksen korvausmenettelyä koskevan selvityksen:

”Kyselyn perusteella tapaturmavakuutusyhtiöiden korvauskäsittelyprosesseissa ei havaittu mainittavia puutteita tai ongelmia.”

Toivottavasti asiasta saadaan myös Suomen valtion sekä vakuutusalan ohjauksesta ja painostuksesta riippumattoman ulkopuolisen tahon puolueeton tutkimus aikaiseksi. Ilman etukäteisilmoituksia ja koko erityistuomioistuinjärjestelmän kattaen. Puoli vuosittain toteutettuna.

Olisiko tässä poikkihallinnollisen hattutempun, profiilin noston ja yhteisen mission paikka - ETYJ, Euroopan neuvosto ja Euroopan komissio?

Avoimemman vuoden 2008 - terveisin
Oikeusturvan VOLF – työryhmä


- - - - - - - - - - - - - - -

Kirjallinen rekisteritietojen tarkastuspyyntö - Valmis lomake:
http://www.tietosuoja.fi/fi/index.html

Henkilötietolaki 22.4.1999/523:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523


- - - - - - - - - - - - - - -


8/2007; Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen korvausmenettelyselvitys
23.10.2007

"Vakuutusvalvontavirasto teki syksyn 2006 ja kevään 2007 aikana lakisääteistä tapaturma­vakuutusta koskevan korvausmenettelyselvityksen.

Selvityksen perusteella todettiin, että korvausmenettelyprosessin järjestäminen vakuutus­yhtiöissä vaihtelee huomattavasti yhtiön koosta riippuen.

Kyselyn perusteella tapaturmavakuutusyhtiöiden korvauskäsittelyprosesseissa ei havaittu mainittavia puutteita tai ongelmia.

Vakuutusvalvontaviraston käsityksen mukaan korvauskäsittelyn resurssit on kuitenkin useissa yhtiöissä mitoitettu melko tiukoiksi, kun otetaan huomioon lainsäädännön ja alan ohjeistuksen korvauskäsittelylle asettamat vaatimukset."

Lähde: Vakuutusvalvontavirasto


Lisää taustatietoa avoimesta internetistä:

kahden lääkärin loukku
vakuutuslääketieteellinen arvio
vakuutuslääkärijärjestelmä

* * * *

Haluatko auttaa meitä kaikkia? - 6.10.2016
Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Uusimmat käänteet ja ison kuvan katsaukset löytyvät; esimerkiksi
>>> Suomi 2017 - verkoston
kautta.

Liity mukaan toimiin yli puolue- ja aaterajojen. Yli media- ja etujärjestörajojen.

Yhdessä toimien huomaamme, voimme vaikuttaa ja olemme enemmän.


* * * *


Päivitys 5.5.2013

Hävisitkö suljetusti ja kirjallisesti toimivassa vakuutusoikeudellisessa erityistuomioistuinjärjestelmässä? Mielestäsi ilman tosiasiallisia perusteluita ja vastoin asiassasi esittämää näyttöä?

Muista valittaa määräaikaan mennessä.

Pyydä aina myös kirjallisesti hylkäävään päätökseen liittyvät asianomaisjulkiset käsittelijä-ja esittelijämuistiot. Niistä saat selville, kuinka juttusi on esimerkiksi vakuutusoikeudessa rakennettu.



> <

Toimittaja Paula Sallinen  historiallinen reportaasi:
> Noste 1/2013 < - Vakuutusoikeuden lääkäreillä kytköksiä vakuutusyhtiöihin.


> <

Rikosylikonstaapeli Pekka Mustonen ja kertoo ammattitautiin sairastuneen näkökulmaa; tiedossa olevien epäkohtien suhteen. Haastatteluun ja asiakokonaisuuteen Järviradiossa > tästä linkistä -

* * * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *

- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -


Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

Tunnisteet: , , , , , ,

maanantaina, joulukuuta 17, 2007

Kroonista rappeutumaa järjestelmässä?

Tämänkertaisen kirjoituksemme lopussa tuore uutispoiminta siitä, kuinka julkisten virkojen täyttö Suomessa voidaan hoitaa edelleen pelkästään julkishallinnollisen organisaation perinteisellä seinään kiinnitetyllä ilmoitustaululla. Työryhmämme mielissä heräsi oitis kysymys, kuinka laajasta vakiintuneesta käytännöstä onkaan kysymys?

Yksi suurimpia epäkohtia nykyisessä lakisääteiseen vakuutusturvaan liittyvässä oikeuskäytännössä on mielestämme selkeästi se, että vakuutetun katsotaan pääsääntöisesti pitkäkestoisissa sairaus- ja vahinkotapauksissa olevan erään sortin vakuutushuijari. Eli todistustaakka on sälytetty yksinomaan vakuutetun harteille. Varsinkin, jos vakuutusyhtiön hylkäävästä ja tosiasiallisesti perustelemattomasta päätöksestä lähtee aivan oikeutetusti valittamaan, niin vakuutetun kohdalle lyödään hyvin herkästi ”eläkehakuisen” ja turhasta valittajan henkilön leima.

Esimerkkipäätöksiäkin todistustaakan toisenlaisesta mahdollisuuksista on kuitenkin olemassa. Nyt pitää vain tapaturma- ja ammattitautilakia uudistavan työryhmässä työntekijäpuolta edustavien henkilöiden toimia palkanmaksajiensa etujen puolesta.

Vakuutetun viruttaminen suomalaisessa kahden lääkärin loukussa 10 - 20 vuoden ajan; ei voi olla lakisääteisen vakuutusturvan ainoa vakiintunut ja hyväksyttävissä oleva olomuoto.

> tiistaina, toukokuuta 15, 2007 > Rappeuman ja kuluman ero? -

- - - - 

Yksityistapaturmavakuutus - Todistustaakka

Vakuutuslautakunnan lausunto VKL 373/94, annettu 22.12.1994:

”Kun vakuutettu on selvittänyt tapaturman sattuneen, on Suomessa voimassa olevan oikeuden mukaan vakuutusyhtiön velvollisuutena näyttää toteen vamman aiheutuneen jostakin muusta syystä, mikäli tahtoo vapautua korvausvelvollisuudesta.

Kun vammautuminen on tapahtunut tapaturman yhteydessä, lautakunta katsoo, ettei korvauksen epäämistä vakuutuksesta voida perustaa vain siihen, että todettu vamma tai sairaus voi johtua myös tapaturmasta riippumattomasta syystä, ettei vakuutetulle suoritetuissa tutkimuksissa ole todettu viitteitä vammautumiselle altistavasta tapaturmasta riippumattomasta sairaudesta.

Lautakunta katsoo jääneen osoittamatta, että vakuutetun vammautumiseen olisi olennaisesti myötävaikuttanut jokin tapaturmasta riippumaton sairaus.”

Lähde: Vakuutuslautakunnan lausuntoja 1994

- - - -

Kuntien eläkevakuutuksen johtajaylilääkäri Esko Matikainen sekä neurologian ja vakuutuslääketieteen dosentti on todennut vuonna 2006 pitämässään esityksessään ”Kipu vakuutuslääketieteellisenä ongelmana” seuraavaa:

1. Vakuutuslääketiede:
Vakuutuslääketiede on ala, jossa lääketieteellistä tietoa ja kokemusta sairauksista sovelletaan sosiaalivakuutuksen ja yksityisen henkilövakuutuksen oikeudellisiin käsitteisiin.

Vakuutuslääkäri soveltaa eri erikoisaloihin kuuluvaa tietoa vakuutussopimuksen solmimisen, korvattavuuden ja hylkäämisen juridiikkaan.

2. Vakuutuslääkärit:

Vakuutuslääkärin tehtävissä toimii yli 300 lääkäriä vakuutusalan ja sosiaalivakuutuksen eri alueilla.

Suurin osa vakuutuslääkäreistä tekee työtään sivutoimisena, päätoimi on yleensä terveydenhuollon eri toimialoilla, terveyskeskuksissa, sairaaloissa tai työterveyshuollossa.

Vakuutuslääkärien erikoisalat kattavat suuren osan lääketieteen erikoisaloista, eniten edustettuina ovat sisätaudit, yleislääketiede ja työterveyshuolto.

! - - - - !

Saamiemme tiedustelujen tuloksena saimme tietoomme, että potilaan käytettävissä ei ole edelleenkään julkisesti ja ajan tasalla olevaa tietoutta kaikista vakuutuslääketieteen erityispätevyyden omaavista lääkäreistä.

Tietojemme mukaan ainoa tapa varmistua ennen luottamuksellisen potilas-/lääkärihoitosuhteen muodostumista siitä, että onko hoitava lääkäri myös vakuutuslääkäri; on kysyä asiaa ennakkoon ajanvarausta tehtäessä mahdolliselle uudelle hoitavalle lääkärille tai sitten suoraan vastaanotolla lääkäriltä itseltään.

! - - - - !

Jääkiekkoilija Esa Keskisen tapauksessa kiisteltiin 7 vuotta siitä, että oliko Keskisen työkyvyttömyyden aiheuttanut; työssä tapahtuneessa tapaturmassa syntynyt vamma ja sen jälkitila vai selkäperäinen välilevyrappeuman sairaus sekä selkärangan rakenteellinen vika?

Kiista vakuutusyhtiö Pohjolan kanssa päättyi Keskisen nostaman kanteen oikeuskäsittelyn edettyä Helsingin hovioikeuteen asti. Pitkäkestoinen taistelu päättyi Keskisen voittoon.

Toki kanteen nostolla on aina isot taloudelliset riskinsä. Keskisen tapauksessa hänen käytössään olivat tietojemme mukaan Suomen parhaimmat kyseisen vammatyypin lääketieteen ja juridiikan asiantuntijat.

- - - -

Lähde: Helsingin käräjäoikeus, tuomio 16148, Keskinen vastaan Pohjola

”Todistustaakka syy-yhteydestä on korvausta vaativalla.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että korvaus velvollisuus voisi tulla kysymykseen vain sellaisissa tapauksissa, joissa syy-yhteys vahinkotapahtuman ja todetun vamman tai sairauden välillä on mahdollista lääketieteellisin menetelmin aukottomasti todeta.

Vahinkotapahtumalle tyypillisten seurausten oletetaan yleensä johtuneen kyseisestä tapahtumasta ellei muuta ilmene.

Korvauskanne tulee kuitenkin hylätä, mikäli väitetty syy-yhteys ei ole lääketieteellisesti mahdollinen tai muu seikka on todettua vahinkotapahtumaa todennäköisempi vamman tai sairauden syy.”

- - - -

Oheisena kuvatiedostoina tietoa normaalin iän mukaisen muutoksen terminologiasta Tapiolan vakuutusylilääkärin Ilkka Torstilan (ex- Pohjolan vakuutusylilääkärin) sekä sosiaali- ja terveysministeriön edustajan Jaakko Hannulan näkökulmista.

Ruma sana korvauskäytännöissä: Rappeutuma.

Yleisimmin sanat rappeutuma/rappeuma tulevat esiin niissä tapauksissa, jossa vakuutusyhtiö kiistaa korvausvelvollisuutensa esimerkiksi tapaturmasta tai liikennevahingosta aiheutuneen vamman tai vammojen jälkitilan hoidon, kuntoutuksen ja toimeentulosta aiheutuvien menetysten korvaamisen suhteen. Osittain tai kokonaan.

Rappeutuman/rappeuman löytyminen omasta sisäisestä koneistosta tulee valtaosalle vakuutetuista yllätyksenä. Varsinkin, jos juuri siihen kohtaan liittyviä lääkärissä käyntejä, hoitotoimenpiteitä, kuntoutusta tai sairaspoissaoloja ei ennen tapaturmaa tai liikennevahinkoja ole edes olemassa.

Ilkka Torstilakin myöntää avoimesti, että kyseessä on rappeutumista puhuttaessa koko vakuutusalaa koskeva ”laaja harmaa alue.” Annamme nyt puheenvuoron heille, jotka tämän vakuutusalan harmaan alueen toiminnot parhaiten työnsä puolesta tuntevat.





- Klikkaamalla kuvaa hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -


- Klikkaamalla kuvaa hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -

- - - -

Työryhmämme tietojen mukaan nuorin henkilö, jolta Suomessa vakuutusehtojen mukaiset korvaukset hoitoon ja kuntoutukseen on evätty, on ollut 15-vuotias. Perusteena hylkäävälle korvauspäätökselle oli vakuutusyhtiön antamien perustelujen mukaan havaittu ”rappeutuma/rappeuma” tapaturmassa vammautuneessa polvessa.

- - - -


Ilkka Torstila toimii vakuutusalalla monessa mukana. Vaikkakaan seuraavan tyyppisten koplausten ei pitäisi virallisen Suomen kannan mukaan olla edes mahdollista puolueettomasti toimivassa tuomioistuinjärjestelmässä.

Ilkka Torstila vakuutuslääkärikollegoineen toimii muun muassa työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa:

Hankenumero: STM113:00/2006
Hankkeen nimi: Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta
Toimikausi/aikataulu: 1.1.2007 – 31.12.2011

Hankenumero: STM116:00/2003
Hankkeen nimi: Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta
Toimikausi/aikataulu: 1.1.2004 – 31.12.2006

Muuten 1:
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa toimii jäsenenä 2007 - 2011 Kelan pitkäaikainen ylilääkäri Antti Huunan - Seppälä, jonka mukaan Englannissa hyväksi havaitun PCA - menetelmän käyttöönoton työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa piti parantaa vakuutetun/potilaan oikeusturvaa Suomessa.

Ja sitten alkoi vuodesta 2005 kestänyt hiljaisuus asian ympärillä. Tuon menetelmän koekäyttö Suomessa kun osoitti, että 40%:a hylkäävistä päätöksistä koskien työkyvyttömyyseläkkeitä on vääriä!

Muuten 2:
Tässä yhteydessä ihmetyttää kroonisesti vakuutettujen oikeusturvaa rappeuttanut Eteran (entinen LEL - työeläkekassa) ylilääkäri Juhani Juntusen pitkäaikainen toiminta tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa (entinen tapaturmalautakunta).

Lisätietoa osoitteessa: http://www.hare.vn.fi/

- - - -

Ilkka Torstilan kanssa artikkelissa esiintyvä STM:n Jaakko Hannula toimii myös melkoisena vaikuttajana vakuutusalan puolesta. Kuten olemme jo aikaisemminkin kertoneet.

Yhdessä Ilkka Torstilan kanssa he toimivat tiiviissä yhteistyössä tapaturma-asiain korvauslautakunnassa.

Tapaturma-asiain korvauslautakunta toimii tuomioistuinjärjestelmän ulkopuolella korvauskäytäntöjen linjaajana ja ns. vakiintuneen oikeuskäytännön paaluttajana nelikantaisen toimintamallin mukaan.

HUOM! Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta (ex - Tapaturmalautakunta) on aivan eri asia.

Hankenumero: STM137:00/2005
Hankkeen nimi: Tapaturma-asiain korvauslautakunta
Toimikausi/aikataulu: 1.1.2006 – 31.12.2008

Hankenumero: STM137:00/2002
Hankkeen nimi: Tapaturma-asiain korvauslautakunta
Toimikausi/aikataulu: 1.1.2003 – 31.12.2005

Hankenumero: STM0555:00/15/07/1999
Hankkeen nimi: Tapaturma-asiain korvauslautakunta
Toimikausi/aikataulu: 1.1.2000 – 31.12.2002

Hankenumero: STM0054:00/15/07/1997
Hankkeen nimi: Tapaturma-asiain korvauslautakunta
Toimikausi/aikataulu: 14.1.1997 – 31.12.1999

Lisätietoa osoitteessa: http://www.hare.vn.fi/

Mielenkiintoista on mielestämme seurata lähivuosina hallitusneuvos Jaakko Hannulan urakehitystä. Viekö hänen uraputkensa; eräänlaisen nokialaisen suoravirtausventtiilin kautta mahdollisesti, vakuutusalan rahakkaampiin pyörteisiin?

- - - -

Helsingin Sanomat raaputti tätä suppean sisäpiirin järjestelmää koskevaa kroonista rappeutumaa yhdeltä kantilta hieman auki.

”Eduskunnan oikeusasiamies tutkii suppean piirin virkahakuja”

Viranhakuilmoituksen julkistamisesta vain työpaikan omalla ilmoitustaululla on tehty kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle. Oikeusasiamies ottaa kantaa, onko hakumenettely ilmoitustaulun avulla avointa ja julkista, jollaista valtion virkamiesasetus määrää.

Kantelijan mukaan Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan Somlan vakinaisen esittelijän viranhakuilmoitus oli esillä vain jonkin aikaa viraston ilmoitustaululla, jota ulkopuolinen väki ei näe.

Kantelijan mielestä Somlan ja sen edeltäjän Tarkastuslautakunnan Talkin hakumenettely on ollut perustuslain, virkamiesasetuksen ja hyvän hallinnon periaatteiden vastaista.

Somlan puheenjohtaja Pekka Humalto lupaa vastineessaan, että Somlan avoimet virat toimitetaan jatkossa lautakunnan ulkopuoliseen hakuun.

Lähde: Helsingin Sanomat 11.12.2007

- - - -





- Klikkaamalla kaaviota hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -

Toivomme, että eduskunnan oikeusasiamies oma-aloitteisesti laajentaa tuon tutkimuksensa koskemaan Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan (entinen Kelan Tarkastuslautakunta) lisäksi punaisella rajattuihin:

* Opintotuen muutoksenhakulautakuntaan
* Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan
* Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan
* Työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan

Eduskunnan oikeusasiamiehen laajennettu tutkimus on syytä ulottaa; vakiintuneen suppean piirin virantäytön pitävän näytön osalta, taannehtivasti 10 vuotta taaksepäin, koska näilläkin lautakunnilla on olemassa aikaisempi toimintahistoria esimerkiksi nimillä Eläke - ja Tapaturmalautakunta.

Rehellisen joulunajan - terveisin
Oikeusturvan VOLF – työryhmä


- - - -

p.s. Saimme tietoomme ensimmäisen konkreettisen löydöksen tapaturma- ja ammattitautilaki uudistavan työryhmän tiimoilta.

Toivottavasti kyseiseen lainsäädäntöön tehtävät muutokset eivät tapahdu tällä tavalla pala palalta, koska silloin ollaan jälleen kerran tilanteessa, että vastuu lainsäädännön tulkinnoista ja oikeuskäytännön vakiinnuttamisesta on jätetty vakuutusalan itsensä hoidettavaksi.

- - - -

HE 138/2007

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tapaturmavakuutuslain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tapaturmavakuutuslakia. Eräistä pitkän altistusajan vaativista ammattitaudeista sekä vakuuttamattomista tapaturmista Tapaturmavakuutuslaitosten liitolle aiheutuvat korvauskustannukset siirrettäisiin rahoitettaviksi jakojärjestelmällä.

Vakuutusyhtiöt vastaisivat näistä nykyisin rahastoitavista korvauskustannuksista vuosittain vakuutusmaksutulojensa mukaisessa suhteessa. Tapaturmavakuutuksen toimeenpanoa varten tarvittavien terveystietojen luovuttamista ja siitä aiheutuvien kustannusten korvaamista koskevia säännöksiä täsmennettäisiin.

Suullinen käsittely tehtäisiin mahdolliseksi tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa myös asianosaisen pyynnöstä.

Tapaturmavakuutuslakiin, ammattitautilakiin, tapaturmavakuutuslain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännökseen, työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annettuun lakiin ja työntekijän eläkelakiin ehdotetaan lisäksi eräitä lähinnä teknisiä muutoksia.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.Lisätietoa osoitteessa: http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2007/20070138


* * * *

Haluatko auttaa meitä kaikkia? – 23.1.2017
Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Uusimmat käänteet ja ison kuvan katsaukset löytyvät; esimerkiksi
>>> Suomi 2017 - verkoston
kautta.

Liity mukaan toimiin yli puolue- ja aaterajojen. Yli media- ja etujärjestörajojen.

Yhdessä toimien huomaamme, voimme vaikuttaa ja olemme enemmän.

* * * *



Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -


* * * *

- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -


Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

Tunnisteet: , , , , , , ,

lauantaina, joulukuuta 08, 2007

Etujärjestöt ja vallan kolmijako-oppi

Käynnissä olevan sosiaaliturvan uudistamiskomitean työstä kirjoitetaan tiedotusvälineissä tiheään.

Viimeksi tänään Helsingin Sanomat kirjoittivat pääkirjoituksessaan aiheesta otsikolla ”Sosiaaliturvan uudistus on kovan väännön takana.”

- - - - - -

Työelämää koskevissa asioissa toisiinsa etabloituneet etujärjestöt ovat tottuneet Suomessa hoitamaan isotkin asiat pienessä piirissä. Samat henkilöt toimivat eri kokoonpanoissa, eri nimikkeillä ja eri etujärjestöjen nimissä. Asiantuntijuustarpeiden mukaan.

Saamiemme selitysten mukaan todellisista työelämän asiantuntijoista on Suomessa niin huutava pula, että sen takia samoja henkilöitä on pakko kierrättää eri tehtävissä mahdollisimman tehokkaasti.

Etujärjestöjen vetämässä konsensusmenettelyssä ei ole mielestämme sinällään haittaa, jos esimerkiksi lainsäädäntöhankkeiden valmistelu ja eteneminen tapahtuvat avoimesti.

Esimerkiksi eduskunnan valiokuntien valitsemien asiantuntijoiden kuulemiset pitää saada avoimiksi, niin kirjallisten lausuntojen kuin suullisten lausumien suhteen. Suomessahan teknologian ei pitäisi olla tässä asiassa avoimuuden suhteen hidasteena. Vai mitä?

- - - - - -

Sosiaaliturvaa uudistavan komitean työstä saa näköjään suomalaisissa tiedotusvälineissä kirjoittaa, mutta missä mennään tapaturmavakuutus – ja ammattitautilainsäädäntöä uudistavan työryhmän toimien kanssa?

Kohderyhmänä ovat sentään kaikki Suomen työikäiset henkilöt. Pahimmillaan uusi lainsäädäntö voi vaikuttaa myös tapaturman tai ammattitaudin takia työelämästä ulos lentäiden ja työkyvyttömäksi todettujen henkilöiden loppuelämään. Tuhoisasti.

Saimme yhdeltä avustajistamme seuraavat lehtileikkeet, jotka kertovat ainakin siitä, että jotain kerrottavaa työryhmän tuloksista alkaa olla jo valmiina….




- Klikkaamalla kuvaa hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -



- Klikkaamalla kuvaa hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -

- - - - - -

Hankenumero: STM120:00/2006
Hankkeen nimi: Tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön uudistamistyöryhmä


Asettaja: Sosiaali- ja terveysministeriö
Asettajan osasto/yksikkö: Vakuutusosasto
Asettamispäivä: 4.1.2007
Hankkeen tila: Käynnissä
Toimikausi/aikataulu: 4.1.2007 – 31.1.2008
Tehtävä: Lainsäädäntöhanke

Tehtäväkuvaus:
Työryhmän tehtävänä on selvittää, minkälaisia lainsäädännön rakennetta ja sisältöä koskevia muutoksia tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädäntöön on tarpeen tehdä lainsäädännön uudelleenkirjoittamista ja selkeyttämistä varten.

Työryhmän tulee tarkastella muun muassa: 1) lain soveltamisalaa, 2) korvattavien vahinkojen määrittelyä ja 3) korvausten määräytymisperusteita.

Tavoitteet: Työryhmän tavoitteena on laatia vakuutusperiaate huomioon ottaen ehdotukset tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön rakenteen ja sisällön uudistamiseksi.

Samalla työryhmän on myös arvioitava vastaako nykyinen tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädäntö sisällöltään muuttuneita työelämän olosuhteita.

Lähde: http://www.hare.vn.fi/

- - - - - -

Seuraavat henkilöt toimivat mielestämme valittuina ja paljon vartijoina:

Hannula, Jaakko hallitusneuvos, sosiaali- ja terveysministeriö, puheenjohtaja
Wuorenjuuri, Carita hallitussihteeri, sosiaali- ja terveysministeriö, sihteeri


JÄSENET:

Väänänen, Pirjo sosiaalipoliittinen asiantuntija, SAK ry
Koskinen, Timo lakimies SAK ry
Aaltonen, Juri lakimies, STTK ry
Ilveskivi, Paula lakimies, Akava
Nyyssölä, Mikko asiantuntija, VT, Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Rantahalvari, Vesa asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Kaukinen, Kari ylilääkäri, Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Leivo, Pirkko apulaisneuvottelupäällikkö, Kunnallinen työmarkkinalaitos
Vuoriluoto, Irmeli henkilöstöpoliittinen asiamies STTK ry
Hirvonen, Merja työmarkkina-asiamies, Suomen Yrittäjät
Sukselainen, Tuomas budjettineuvos, valtiovarainministeriö
Kannisto, Miia työmarkkinalakimies, valtiovarainministeriö
Mänttäri, Mika lakimies, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto

ASIANTUNTIJAT:

Miettinen, Tapani toimitusjohtaja, Tapaturmavakuutuslaitosten Liitto
Pohjolainen, Kirsi lakiasiainjohtaja, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto
Ijäs, Hannu vahinkovakuutuspäällikkö, Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto
Tola, Sakari ylilääkäri, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto
Hakkola, Hannu oikeustieteen kandidaatti, Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta
Lumiaho, Maire jaostopäällikkö, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK
Mäntyniemi, Lea johtaja, Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto

Lähde: http://www.hare.vn.fi/

- - - - - -

Mielenkiintoista on huomata, että työeläkeyhtiö Varman ylilääkäri Sakari Tola esiintyy tässä kokoonpanossa tällä kertaa Tapaturmavakuutuslaitosten palkkalistoilla?

- - - - - -

Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliittoa kokoonpanossa edustavan johtaja Lea Mäntyniemen mielipide vakuutuslääkäri- ja erityistuomioistuinjärjestelmästä:

A-pisteen selvityksen mukaan jokaisessa neljässä tärkeimmässä muutoksenhakulautakunnassa istuu vakuutusyhtiöiden palkkalistoilla olevia lääkäreitä tuomarin vastuulla arvioimassa vakuutusyhtiöiden lääkäreiden korvauspäätöksiä. Vakuutusala siis valvoo itse itseään.

Onko valvonta sitten hoidettu hyvin?

Johtaja Lea Mäntyniemi, Vakuutusalan keskusliitto: "Kyllä minun mielestäni se on hoidettu erinomaisesti."

Lähde: Yle A - piste 8.10.2004

- - - - - -

Kertauksena sen verran, että tapaturma-asiain korvauslautakunta toimii tuomioistuinjärjestelmän ulkopuolella korvauskäytäntöjen linjaajana ja ns. vakiintuneen oikeuskäytännön paaluttajana nelikantaisen toimintamallin mukaan.

Eli sen rooli on vallan kolmijako-oppeja mukaillen ohjata tapaturma- ja ammattitautilain toimeenpanoa ja koko erityistuomioistuinjärjestelmän läpikulkevaa tuomiovaltaa edustavan kirjallisen liitepäätösmenettelyn formatointia. Intressiryhmien yhteisesti ennakkoon sopimalla tavalla.

HUOM! Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta (ex - Tapaturmalautakunta) on aivan eri asia kuin tapaturma-asioiden korvauslautakunta.

Tapaturma- ja ammattitautilain uudistamistyöryhmän puheenjohtajan roolia vetävä Jaakko Hannula on toiminut puheenjohtajana tapaturma-asiain korvauslautakunnassa ainakin seuraavina ajanjaksoina:

Hankenumero: STM0054:00/15/07/1997
Hankkeen nimi: Tapaturma-asiain korvauslautakunta
Toimikausi/aikataulu: 14.1.1997 – 31.12.1999
Lisätiedot: http://www.hare.vn.fi/mKokoonpanonSelailu.asp?h_iID=4656&tVNo=6&sTyp=Selaus

Hankenumero: STM0555:00/15/07/1999
Hankkeen nimi: Tapaturma-asiain korvauslautakunta
Toimikausi/aikataulu: 1.1.2000 – 31.12.2002
Lisätiedot: http://www.hare.vn.fi/mKokoonpanonSelailu.asp?h_iID=4664&tVNo=6&sTyp=Selaus

Hankenumero: STM137:00/2002
Hankkeen nimi: Tapaturma-asiain korvauslautakunta
Toimikausi/aikataulu: 1.1.2003 – 31.12.2005
Lisätiedot: http://www.hare.vn.fi/mKokoonpanonSelailu.asp?h_iID=7819&tVNo=6&sTyp=Selaus

Hankenumero: STM137:00/2005
Hankkeen nimi: Tapaturma-asiain korvauslautakunta
Toimikausi/aikataulu: 1.1.2006 – 31.12.2008
Lisätiedot: http://www.hare.vn.fi/mKokoonpanonSelailu.asp?h_iID=11336&tVNo=6&sTyp=Selaus

(Niin kuin mahdollisesti huomasitte, niin jostain syystä lautakuntaan kuuluvien jäsenten pää- ja sivutyönantajien nimet ovat unohtuneet kaikista kokoonpanoista pois….?!)

- - - - - -

Huolestuttavinta tuossa tapaturma- ja ammattitautilakia uudistavassa kokoonpanossa on kaikkien Suomessa työskentelevien työntekijöiden kannalta se, että kokoonpanossa ovat mukana vain työntekijäpuolen keskusjärjestöjen edustajat. Terveet sellaiset.

Eivät siis niiden pysyvästi vammautuneiden ja sairastuneiden ammattiliittojen entisten/nykyisten jäsenten, jotka on jätetty oikeusturvan toteutumisen ja lakien mukaisen vakuutusturvan kannalta täysin heitteille.

Kuitenkin etujärjestöjen puolelta samoja henkilöitä toimii sosiaaliturvaa uudistavassa komiteassa, josta puuttuvat taas kerran ruohonjuuritason ongelmat parhaiten tuntevat potilas- ja kansalaisjärjestöjen edustajat kokonaan.

- - - - - -

Kunnallisvaalien lähestyminen alkaa näkyä jo eduskunnassa, koska Kelan valtuutetut ovat viimeinkin osoittaneet kauan odotettuja elonmerkkejä:

”Kansaneläkelaitoksen valtuutetut vaativat sosiaali- ja terveysministeriötä puuttumaan sosiaaliturvan muutoksenhaun pitkiin käsittelyaikoihin.

Käsittely muutoksenhakulautakunnassa kestää nyt yleensä yli 13 kuukautta. Näin pitkä aika ei valtuutettujen mukaan ole oikeusturvan ja kansalaisten toimeentulon takaamisen kannalta mitenkään hyväksyttävissä.

Mahdollinen jatkovalitus vakuutusoikeuteen kestää sekin tavallisesti yli vuoden.

- Pitkät muutoksenhakuajat pakottavat usein henkilöt hakemaan kunnallista toimeentulotukea, mikä lisää paineita tähän viimesijaiseen tuen muotoon, Kelan valtuutetut arvostelevat tiedotteessaan.”

Lähde: Plaza –STT 5.12.2007

Kuitenkin Kelan sanomissa (1/2007) kerrottiin asioiden olevan aivan toisella tolalla. Artikkeli ”Muutoksenhaku Kelan päätöksiin selkeytyi” löytyy tätä juttuja kirjoitettaessa Kelan omilta sivuilta.

Kuntataloushan kantaa jo tälläkin hetkellä viime kädessä niitä lakisääteisen vakuutusturvan aiheuttamia kustannuksia, jotka kuuluisivat ensisijaisesti vakuutusyhtiöille.

Kyseessä on tuolloin perustelemattoman vakuutusyhtiön hylkäävän päätöksen jälkeen käynnistyvä hitaan syöksykierteen malli, jonka loppupäässä häämöttää kotikunnan sosiaalitoimen pitkäaikainen asiakkuussuhde. Lakien mukaisen ja tapauskohtaisen eläkkeen sijaan.

- - - - - -

Euroopan unionin entisen oikeusasiamiehen, kansanedustaja Jacob Södermanin (sd) 9.11.2007 tekemä kirjallinen kysymys hallitukselle - KK 440/2007 Kansalaisten oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa, tuli ajallisesti oikeaan paikkaan. Kysymykseen vastasi eduskunnassa 28.11.2007 oikeusministeri Tuija Brax.

Kysymys ja vastaus löytyvät kokonaisuudessaan eduskunnan www – sivustolta:
http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/eduskunta/index.htx?lng=fi

> Valtiopäiväasiat ja -asiakirjat > Kysymykset - VK, KVN, KK, SKT, SK

Tehtyä kysymystä ja annettua vastausta emme lähde tässä yhteydessä sen tarkemmin analysoimaan, mutta toivottavasti vihreiden reaalielämän toimiin kuuluvat myös suomalaisiin kohdistuvien ihmisoikeuksien ja oikeusturvaloukkausten esilletuonti sekä estäminen. Siis Suomessa.

- - - - - -

Oikeusturvaloukkaus voitaneen määritellä kertaluontoiseksi ja satunnaiseksi tapahtumaksi?

Täyttyvätkö oikeusmurhan tunnusmerkit, jos tiedossa olevat oikeusturvaloukkaukset ovat jatkuneet ainakin yli 10 vuoden ajan?

Malliksi työryhmämme on poiminut muutamia Jacob Södermanin puoluekollegan Esa Lahtelan kirjallisia kysymyksiä eri hallituksille vuosilta 1996-2007:

1.
KK 45/1996 Esa Lahtela /sd:
Vakuutusyhtiön korvausmenettelystä suhteessa potilasta hoitaneen lääkärin antamaan lausuntoon
Vastaaja sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

2.
KK 622/1996 Esa Lahtela /sd, Kalevi Olin /sd, Marjaana Koskinen /sd Raimo Mähönen /sd: Työtapaturmakorvausten käsittelyjärjestelmän kehittämisestä
Vastaaja sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

3.
KK 892/1996 Esa Lahtela /sd. Marjaana Koskinen /sd:
Vajaakuntoisten aseman parantamisesta
Vastaaja sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

4.
KK 815/1999 Esa Lahtela /sd:
Vakuutusyhtiön tai Valtiokonttorin määräämät lääkärintutkimukset
Vastaaja sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho

5.
KK 1159/2001 Esa Lahtela /sd:
Homesairauksien testausmenetelmien kehittäminen
Vastaaja sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho

6.
KK 1158/2001 Esa Lahtela /sd, Ulla Juurola /sd, Pirkko Peltomo /sd:
Homesairauksiin erikoistuneen asiantuntijan kuuleminen homealtistumistapauksissa
Vastaaja sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho

7.
KK 1360/2001 Esa Lahtela /sd, Matti Kangas /vas:
Työtapaturmasta johtuvan fysikaalisen hoidon korvaaminen
Vastaaja sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho

8.
KK 918/2002 Esa Lahtela /sd, Marjaana Koskinen /sd, Tero Rönni /sd, Harry Wallin /sd:
Ikään perustuva syrjintä tapaturmavakuutuskorvauskäytännöissä
Vastaaja sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho

9.
KK 1041/2002 Esa Lahtela /sd:
Tapaturmakorvauksen saannin kesto
Vastaaja sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho

10.
KK 203/2004 Esa Lahtela /sd, Marjaana Koskinen /sd, Matti Kangas /vas:
Kielteisen eläkepäätöksen perustelut selkokielisiksi
Vastaaja sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

11.
KK 889/2004 Seppo Lahtela /kesk, Esa Lahtela /sd:
Kansalaisten eriarvoinen kohtelu työkyvyttömyyseläkeasioissa
Vastaaja sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

12.
KK 848/2005 Esa Lahtela /sd:
Vakuutusoikeuden päätöksenteon nopeuttaminen
Vastaaja oikeusministeri Leena Luhtanen

13.
KK 487/2006 Esa Lahtela /sd:
Kansalaisten oikeusturvan parantaminen
Vastaaja oikeusministeri Leena Luhtanen

14.KK 507/2006 Esa Lahtela /sd:
Kansalaisten kantelut viranomaisten toiminnasta
Vastaaja oikeusministeri Leena Luhtanen

15.
KK 783/2006 - Esa Lahtela /sd:
Potilasvahinkolautakunnan päätösten nopeuttaminen
Vastaaja peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

16.
KK 834/2006 Esa Lahtela /sd:
Viiveiden poistaminen tapaturmaeläkeasioiden käsittelystä
Vastaaja oikeusministeri Leena Luhtanen

17.KK 1144/2006 KK 1144/2006 - Esa Lahtela /sd:
Korkeimman oikeuden päätösten puolueettomuus
Vastaaja oikeusministeri Leena Luhtanen

18.
KK 350/2007 - Esa Lahtela /sd:
Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen ilman väliinputoamisia
Vastaaja sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

- - - - - -

Tuon eduskunnan ja Euroopan unionin entisen oikeusasiamiehen Jacob Södermanin (sd) kirjallisen kysymyksen tekee historialliseksi sen, että edellisten kansanedustaja Esa Lahtelan (sd) yli 10 vuoden aikana eduskunnassa jo tehtyjen kirjallisten kysymysten ja niihin ministerin suulla annettujen vastausten valossa voidaan perustellusti katsoa, ettei päättäjien tiedossa oleville epäkohdille:

A.
Ole tarkoituskaan tehdä mitään.

B.
Eduskunnalla ja hallituksella ei ole toimivaltaa epäkohtien korjaamiseksi.

Mikäli vastaus vaihtoehdoista on B, niin kyseeseen saattaa tulla silloin Euroopan unionin kilpailulainsäädännön ja sisämarkkinasääntöjen pitkäkestoinen rikkomus. Takautuvine korvausvastuineen?

Muuten. Tässähän on mielestämme mahtava EU - maineen kohotuspaikka Euroopan unionin organisaation toimijoille. Suomen sosiaalidemokraattista puoluetta ollenkaan unohtamatta.

Toivottavasti kansanedustajat Söderman ja Lahtela uskaltavat olla ulkopuolisen tutkinnan aloittamisen suhteen oma-aloitteisia ja saavat omalta puolueeltaan kaiken sen toiminnallisen tuen sekä suhdeverkoston käyttöönsä mitä tämän koko luokan asioiden selvittelyssä tarvitaan.

Näin toimien myös kansalaisten usko edustuksellisen demokratian vaikutuskeinoihin vahvistuisi kertahujauksella. Ainaisten kertahuijausten sijaan.

- - - - - -

Pakollinen vakuutussopimushan solmitaan työnantajan ja vakuutusyhtiön välille.

Kuten työtapaturman ja ammattitaudin varalle tapaturmavakuutus ja työeläkevakuutus, joka sisältää lakisääteisen toimeentuloturvan ja oikeuden ammatilliseen kuntoutukseen pysyvän työkyvyttömyyden uhatessa tai toteutuessa.

Mikäli vakuutettu jostain perustellusta syystä joutuu tai lähtee valittamaan vakuutusyhtiön päätöksestä, niin tuolloin vastakkain ovatkin yksittäinen vakuutettu (kuluttaja) ja finanssialan konserni lakimiesarmeijoineen.

Oma ammattiliitto tai työnantaja eivät lähde välttämättä puolustamaan aktiivisesti vakuutetun/jäsenen/työntekijän tekemää perusteltuakaan valitusta, koska ne ovat itse mukana etujärjestöjensä kautta nelikantaisesti toimivissa lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa käyttävissä organisaatioissa.

Onko missään muualla Euroopassa olemassa näin vahvaa näyttöä siitä, että samat intressipiirit voivat hallita isoja taloudellisia etujaan näin suvereenisti; kaikilla länsimaisen oikeuskäsityksen mukaisilla, vallan kolmijako-opin alueilla?

”Elämästä ei saa uusintoja; edes lottovoittajien Suomessa” - terveisin
Oikeusturvan VOLF - työryhmä



* * * *

Haluatko auttaa meitä kaikkia? - 6.10.2016
Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Uusimmat käänteet ja ison kuvan katsaukset löytyvät; esimerkiksi
>>> Suomi 2017 - verkoston
kautta.

Liity mukaan toimiin yli puolue- ja aaterajojen. Yli media- ja etujärjestörajojen.

Yhdessä toimien huomaamme, voimme vaikuttaa ja olemme enemmän.

* * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *


- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -

Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

* * * *


- Kaikki kirjoituksemma linkit ovat julkaisun hetkellä toiminnassa -

Tunnisteet: , , , , , , , ,