Korporatismi

Tunnetaan myös nimellä korporativismi. Ylittää kaikki puolue-, aate- ja varallisuusrajat. Tekee omista aatelisistaan euromiljonäärejä. Varmuudella. Jo ennen eläkeikää. Kattaa koko perinteisen puoluekartan. Vasemmalta oikealle. Perustuu järjestövaltaan ja tukeutuu valtiovaltaan. Toimii perustuslain vastaisesti. Parlamentarismin ja siten laillisuusvalvonnan ulkopuolella.

> Hallitusohjelmasta -


Alla olevassa kuvakoosteessa muutamia korporatismin/korporativismin tunnusmerkkejä.

Kaikki pelaa. Kaikki hyötyy. Kaikki vaikenee. Järjestelmä kehittyy...


> Korporatismi – Professori Ilkka Saraviita:
- linkki toiminnassa julkaisun hetkellä

”Määritelmä yhteiskuntateoria, jonka mukaan elinkeinoryhmät ja niiden toimielimet ja edustajat,
korporaatiot, muodostavat valtiokoneiston keskeisen osan

Selite Korporatismi (myös korporativismi) tarkoittaa poliittista järjestelmää, jossa lainsäädäntövaltaa käyttävät yleisissä vaaleissa yhtäläisen äänioikeuden perusteella valittujen kansanedustajien sijasta
työnantajien ja työntekijöiden muodostamat ammattikunnat eli korporaatiot.

Tällaista järjestelmää on sovellettu muun muassa
Benito Mussolinin Italiassa sekä Francisco Francon Espanjassa.

Eräissä korporatiivisen järjestelmän tulkinnoissa korporaatioiden keskinäissopimuksin käyttämää valtaa laajennetaan siis poliittiselle tasolle siten,
että kansanedustuslaitoksen jäsenet nimitetään joko kokonaan tai osittain korporaatioiden edustajista.

Poliittiset puolueet eivät muodosta valtiovallan käytön toimintaperustaa.”

Liike-elämän ja vakuutusalan kannalta katsottuna; korporatismista/korporativismistä pystyy parhaiten kertomaan sellainen henkilö, joka on jo eläkkeellä. Taloudellisesti riippumaton, vaikka avaisi suunsa.

Ehdotus.

Valintamme kohdistuu pitkäaikaisena Sampo-konsernin lakiasiainjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä toimineeseen > Ilona Ervasti-Vaintolaan -. Hän siirtyi eläkkeelle marraskuussa 2011. Täytettyään 60-vuotta. Työsopimuksensa ehtojen mukaisesti.

Konkreettinen esimerkki yhdestä korporatismin/korporativismin kyllästämästä alueesta, josta hän pystyy; niin halutessaan, kertomaan lisää:
> Pankkikriisi ja sen seuraukset -

Poliittisen ja aattellisen toiminnan näkökulmasta; korporatismin/korporativismin eduista, pystyy kertomaan esimerkiksi sdp:n puoluesihteerinä toiminut > Ulpu Iivari - . Poliittisen uran uran jälkeen hän on tehnyt menestyksekkään uran lobbausfirman > Eurofacts Oy:n - palveluksessa.

Konkreettinen esimerkki yhdestä korporatismin/korporativismin kyllästämästä alueesta, josta hän pystyy, niin halutessaan kertomaan lisää tulee tässä:
> Perustuslakirikollisuus -



TOIMITUSTEN ESIMIEHET VALLANKÄYTÖN YTIMISSÄ

Poliittisen järjestelmän tilanteiden kertomisessa ja taustoittamisessa; suurinta valtaa käyttävät, valtakunnallisten tiedotusvälineiden politiikan toimitusten esimiehet.


> Kustantajien ja päätoimittajien - ujostellessa  (ainakin toistaiseksi) ulostuloaan korporatismin/korporativismin avaamisen kuin poliittisen kallellaan olonsa suhteen, niin tässä muutamia erittäin suurta tiedonvälitysvaltaa käyttävien tiedotusvälineiden politiikan toimitusten esimiehiä:

Yle > Pekka Ervasti - (aloittaa 3.10.2012)
HS > Marko Junkkari -
MTV3 > Timo Haapala -


Yksi konkreettinen esimerkki kertomatta jättämisistä tulee EU-asioiden lähihistoriasta:
> Mediapomo katuu -

Heidän ja kollegoidensa vallassa on myös se mitä kaikkea yhteiskuntamme ytimien saloista kerrotaan ja miten? Myöskin se, mistä kaikesta vallanytimiin liittyvästä vakaasti vaietaan on heidän käsissään. Kaikki pelaa. Kaikki hyötyy.

Siksi toivomme, että muun muassa valtiosihteeri Raimo Sailas ja teollisuusjohtaja Antti Piippo pääsevät tuomaan; valtakunnallisten tiedotusvälineiden kautta, ajatuksiaan korporatismista/korporativismista.

Yhdessä Sammon ex-lakiasiainjohtaja Ilona Ervasti-Vaintolan ja Eurofactsin senior advisor Ulpu Iivarin kanssa. Kun kaikki tietää. Kaikki ymmärtää. Myös Suomen 1990-luvun pankkikriisistä alkaen Suomessa tapahtuneita asioita. Niin vakuutus- kuin pankkialalla.


Tutustu, niin halutessasi, oman finanssialamme lähihistoriaan:
> Euroopan velkakriisi – kuka maksaa? <<<
Linkki korjattu 8.1.2021

Uskomme, että tämän kohta seuraavan korporatismia/korporativismia käsittelevän analyysin esillenosto auttaa, myös nuorempaa sukupolvea ymmärtämään muun muassa > vakuutusoikeudesta -, vakuutuslääkärijärjestelmästä, vakuutuslakimiehistä ja vakuutusyhtiöistä käytävää keskustelua.

Ja varsinkin sitä tärkeintä osuutta kaiken takana. Todellisia vallankäyttäjiä. Joista moni meistä tietää edelleenkin yllättävän vähän. Ainakin toistaiseksi.

KORPORATISMI/KORPORATIVISMI EU:N TUKIJALAKSI?

Vaikka tieto lisää tuskaa, niin on hyvä tietää, että talouskomissaari ja EU-komission varapuheenjohtaja Olli Rehnin tohtorin väitöskirja Oxfordissa käsitteli korporatismia. Ajaako hän nyt näin aikanaan saamillaan opeilla korporatismia/korporativismia kovan, ei demokraattisesti valitun ja keskusjohtoisen EU:in perustaksi?

Joten tällä lyhyellä alustuksella annamme tanakan puheenvuoron korporatismista/korporativismista VOLF – työryhmän maalaiskirjeenvaihtajallemme. Kaikki valtakunnan viisaushan ei ole koskaan pääkaupungissa.

Kohta avautuva katsaus korporatismiin/korporativismiin tulee vuodelta 2007, joten jokainen Teistä voi vertailla kunnallisvaalien 2012 lähestyessä sitä, että onko mikään muuttunut tai muuttumassa?

Niin kuin olemme aiemmissa yhteenvedoissamme kertoneet ja tuoneet esille. Kolmikannasta toimii Suomessa nykyisin kehittyneempi versio. Nelikanta. Parlamentarismin ja laillisuusvalvonnan ulkopuolella.

Suomi 2017 ajatushautomon > Hyviä uutisia numero 20 - artikkelista lisää. Nykypäivän salaliitot ovat silmiemme edessä koko ajan käynnissä olevia avoliittoja. Onneksi edes Hymy-lehti on uskaltanut hiukkasen valottaa näitä yhteiskunnallisia kytkentäkaavioita avoimeen tarkasteluun.

Helsingin Sanomissa kirjoitettiin 1990-luvun alkupuolella hyviä ajankuva katsauksia korporatismista/korporativismista. Sitten tuli hiljaista. Myös korporatismi/korporativismi kehittyy ja muuttaa muotoaan. Eikä siinä mitään. Kun kaikki tietää. Kaikki ymmärtää.

HS 12.10.2009 - Miska Rantanen
> Suomalaisviranomaiset eivät luota kansalaisjärjestöjen lobbaukseen -
Anders Blom: "Lobbaaminen on viides valtiomahti"
Heidi Hautala suosittelee edunvalvojien ristikuulustelua
- linkki toiminnassa 10.9.2012 kello 10:17
- linkki korjattu 8.1.2021 kello 10.21


Oikeusturvan ajankuvan 100. blogikirjoitus 12.10.2007 kertoi myös > lobbauksesta -

Kunnallisella ja maakunnallisella tasolla korporatismista voitaneen puhua hieman tuttavallisemmalla sekä vähemmän kovemmalta kalskahtavalla termillä? Apparatismi. Kuten edellisessä kirjoituksessamme linkkasimme.

Eikä tässä mitään, jos tämä on sitä mitä yhteiskunnaltamme ja yhteisten asioiden hoitamiselta haluamme, niin tämä on sitten tässä. On kuitenkin hyvä muistaa, että silmiemme edessä piilotellaan hyvinkin vähäpätöiseltä tuntuvaa tietoa. Tästä linkistä > Vanhasen listaan - , joka liittynee "uudistetun" perustuslain vaiheisiin.

Suomen omasta lähihistoriasta on myös hyvä tietää lisää. Tässä yksi avoin lähestymiskulma aiheeseen:

> Usko oikeuslaitoksen ja laillisuusvalvonnan toimintaan horjuu - .

Tuosta aiheesta olisikin hyvä saada katsausta pitkän uran laillisuusvalvonnan piirissä tehneiltä, nyt eläkkeellä olevilta, > Jacob Södermanilta - ja > Riitta-Leena Pauniolta - . Sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) Suomen entiseltä ihmisoikeustuomarilta > Matti Pellonpäältä -, joka toimii tällä hetkellä tuomarina Korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Eikä tässä vielä kaikki.

Syksyiseen synkkyyteen ei kannata vaipua. Vaan tutustua pikku hiljaa yhdessä toimimisen saloihin. Tällä tarkoitamme sitä, että omaa halua toimintaa parannusten aikaansaamiseksi ei kannata enää ulkoistaa. Vaikkakin ulkoistaminen on muualla muotia. Niin omaa loppuelämää kannattaa aina itse kunkin tahoillaan miettiä. Varsinkin, jos tässä katsauksessa esille nostettu korporatismiin/korporativismiin kytkettävissä oleva kohtalonkoura on osunut omalle kohdalle tai omaan lähipiiriin turhan useasti.

Vakuutusyhtiö Pohjolan toimissa euromiljonääriksi tulleen Eino Halosen sanoin > "Elämästä ei saa uusintoja" - on hyvä kannustaa suomalaisten hiljaista enemmistöä heräämään. Halosen Einohan pääsi eläkkeelle jo 58-vuotiaana. Johtajasopimuksensa mukaisesti.

"Korporatismi demokratian kolera" - terveisin
Oikeusturvan VOLF - työryhmä

ps. Avoin kysymys sukunimeen ja ikään liittyvistä yhteneväisyyksistä. Suoraan näitä on ko. henkilöiltä turha kysyä, koska vastauksia emme kokemuksemme mukaan koskaan saa.

Onko Ylen poliitikan toimituksen uusi johtaja Pekka Ervasti (57) miten läheistä kontaktipintaa, Sampo-konsernin lakiasiainjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä pitkään toimineeseen Ilona Ervasti-Vaintolaan (60)?


# # # #

OIKEUSTURVAN VOLF-TYÖRYHMÄN MAALAISKIRJEENVAIHTAJALTA 11.2.2007:

Vähän "teoriaa", joka tässä yhteydessä lienee pikemminkin mutkien oikomista, mutta yhteenveto kumminkin.

- Kolmikanta = > järjestövaltaa - = korporativismia.

- Korporativismi on tehokas tapa kriisitilanteissa tai poikkeusoloissa "yhdistää voimat" ja tehostaa toimintaa.

- Korporativismi toisaalta pitkän päälle aina jäykistää ja kaavamaistaa niin hallinnon kuin yleisen ajattelunkin rakenteita.

- Korporativismilla on nykyaikana myös taipumus neuvostomalliin omia itselleen "demokratian" nimi ja rooli, ja totuttuna toimintatapana levittäytyä kaikille päätöksenteon alueille.

- Korporativismi liittyy oleellisesti fasistisiin ja marxilais-sosialistisiin maailmankatsomuksiin, ja ilmenee käsityksissä siitä miten ihmisryhmiä ajatellaan "massoina" joiden toimintaa pitää, ja helpoimmin voidaan ohjailla.

- Korporativismin suurin viehätys "päättäjätasolla" perustuu siihen, että se on hallinnonjärjestelmänä helppo, ymmärrettävä ja myös taloushallinnollisesti muka "ennustettava."

- Korporatiivitisen järjestelmän purkaminen on hyvin hankalaa koska sen päästyä "järjestäytymään" siitä tulee yleisesti vakiintunut ajattelutapa ymmärtää korporativismi "demokratiaksi." (Fasismin ja marxilais-sosialististen ajattelutapojen ainoa ero on siinä, että fasismi suoraan kiistää demokratian oikeutuksen, kun taas marxilais-sosialistiselle ajattelulle on tyypillistä kaapata demokratian käsite ja nimittää ylhäältä ohjailtua järjestövaltaa demokratiaksi. Joka tapauksessa ajattelutapa tuottaa samanlaisen lopputuloksen, ymmärrettävästi näyttää mukavan selkeältä myös suuria joukkoja työllistävän teollisuuden, kuten myös hallinnon byrokraattienkin mielestä.)

- Korporativismin järjestäytyminen tukeutuu oleellisesti sen rattaistosta turvallisen paikkansa löytäneisiin > apparatsikkeihin -, joiden oikeuskäsitys perustuu säännönmukaisesti kaavamaisesti koetun "yleisen edun" ensisijaisuuteen yksilön oikeuksiin verrattuna.

- Korporativiseen maailmankuvaan sisältyy aina uusien perusteiden hakeminen oman "tehokkaan" päätöksentekomekanisminsa ylläpitämiseksi. (Esimerkkinä vaikkapa Jorma Ollilan viimeaikaiset kannanotot ilmastomuutokseen, terrorismi, globalisaatio, "emme elä enää lintukodossa" - fraasi ym. Usein myös ns. yhteisöllisyyden korostaminen ikään kuin yhteiskunnallisena velvollisuutena.)

- Korporativismi ylläpitää "ulkoisen vaaran" tukielementtiä oman olemassaolonsa perusteluna.

- Korporativismi luo mielellään "demokraattisia" päätöksentekojärjestelmiä, joille kuvaavaa on asiantuntijayhteisöjen ja eri eturyhmien muodostamat kokoukset, kuten erilaiset lautakunnat, toimikunnat ja myös Vakuutusoikeus vakuutuslääkäri - apparatsikkiensa toimintakenttänä.

- Korporativistiselle järjestelmälle on tunnusmerkillistä se, että järjestötason päättäjien valinta on voimaperäisesti ylhäältä johdettua.

- Korporativistinen järjestelmä luo aina alapuolelleen hajautetun vallankäytön järjestelmän, joka suo valituille apparatsikeille mahdollisuuden kokea vallantuntoa ja taloudellisia etuja niin kauan kuin suostuvat olemaan itse järjestelmän alamaisia. Paradoksaalisesti voidaan sanoa, että ainoa asia, jossa korporativistinen järjestelmä on demokraattinen, on sen kyky antaa vallankäyttöön osallistuville apparatsikeilleen mahdollisuuksia kontekstinsa rajoissa koettavaan vallantunteeseen.

- Neuvostoliiton taloudellinen alamäki, samoin kuin vaikka Francon Espanjan ja Salazarin Portugalin esimerkit osoittavat kuinka työlästä korporativistisen järjestelmän purkaminen on. Järjestelmää ylläpitävien, ja siitä hyötyvien verkosto pystyi hallinnoimaan toimintoja hyvin pitkälle, useimmiten tiedotuksen ja tilastoinnin tuella. (Suomessa esimerkiksi nykyään kerrotaan menevän taloudellisesti paremmin kuin koskaan, ja että Suomen kilpailukyky on eurooppalaista huippuluokkaa. Samanaikaisesti kun todellinen työttömyys on kolminkertaisella tasolla lamaa edeltäneeseen tilanteeseen verraten ja kotitalouksien varallisuus on eurooppalaista hännänhuippua yhdessä Portugalin kanssa.) Niin - miksihän Suomessa toisaalta tarpeelliseksi ymmärretty korkeiden virkamiesten "kierrätyksestä" tehtävän päätöksen aikaan saaminen onkin niin tuskastuttavan hankalaa?

- Korporativismilla on aina pitkään jatkuessaan taipumus lamaannuttaa niin yhteiskunnallinen kuin teknologinenkin kehitys ja sen se tekee itse järjestelmän puitteissa luomiensa ajattelutapamallien ja instituutioiden avulla. Luovuutta aletaan kontrolloida yhteiskunnallisten hallintomekanismien avulla niin, ettei uusille ajatuksille jää kanavia. (Suomessa ei ole yleisen ja yhtäläisen ajattelutavan mukaisesti Sitran ja vastaavien, käytännössä kollektiivisten "innovaatiojärjestelmien" lisäksi mitään avoimia kasvumahdollisuuksia uusille ideoille. Sellaiset eivät edes tule päättäjien mieleen, puhumattakaan miten hallintoalamaiset asian ovat opetettu ymmärtämään.)

- Korporativismille on tyypillistä luoda kolhooseja. Laskennallisesti niin aidot kolhoosit kuten myös vaikkapa "suuremmat terveydenhoidon yksiköt" ovat taloudellisesti kannattavia. Luonteensa vuoksi korporativistisellle ajattelulle kuitenkin jää aina vieraiksi muut, inhimillisemmät vaikutukset, ne mikrotaloudelliset tekijät, jotka panevat lasketut systeemit järjestään heittämän kuperkeikkaa. Suomalaista terveydenhoitojärjestelmää kuten työllisyyden hoitoakin on paranneltu ja paikkailtu jo vuosikausia ja sekametelisoppa senkun vain pahenee.

- Korporativistiselle ajattelulle tyypillisesti ongelmia ei suostuta millään näkemään itse hallinnosta ja hallintotavasta johtuvana, vaan niihin pyritään kaavamaisesti etsimään ulkopuolisia syitä. (Sivumennen sanoen lääkäripulaan auttaa vain uusien lääkäreiden kouluttaminen, ei palkankorotukset tai ylilääkäri-virkanimikkeiden inflaatio. Sanoo Lääkäriliitto -niminen vellinhämmentäjä-järjestövaltayksikkö mitä tahansa.)

- Vakuutuslääkärisysteemi on hallinnollisesti eräänlainen korporativistisen ajattelun huippu. Koko eläkevakuutusketju on järjestövallan halussa. Ulkopuolisena apurijoukkonaan systeemillä on vakuutuslääkärit, -lakimiehet ja -tuomarit. Palkollis - apparatsikit, jotka tuovat järjestelmään oman lääketieteellis-juridisen arvovaltalisänsä, ollen samalla myös esimerkkeinä siitä, miten vallankäytön liepeille voidaan rakennella täysin synteettisiä ja irrationaalisia käsikassaroita, hämäräksi jääviä periaatteita noudattava ja ikään kuin oikeudenmukaisuuskäsityksiin pakolla ympättyjä kasvaimia. Se on mahdollista vain siksi, että demokratiakäsitys on Suomessa rappeutunut järjestövallaksi.

- Talouselämä ja teollisuus ovat erehtyneet mieluusti muka oman etunsa nimissä alistumaan korporativistisen järjestelmän kannattajiksi. Niin on käynyt Suomessakin. Kolmikantaa puolustetaankin teollisuuden parissa sangen voimakkaasti. "Tahdotaan pitää pyörät pyörimässä", mikä on ymmärrettävää. Samalla kuitenkin talouselämän veturit ovat sitoutuneet vanhoihin hyväksi koeteltuihin hiilin pannun alla, kuten myös vanhojen tutuksi käyneiden raiteidenkin seuraamiseen. Teollisuudelle on viime aikoina toki ollutkin paljon lohtua järjestövaltaa ylläpitävistä yhteistyökumppaneistaan. Eipä ole ainakaan tarvinnut nähdä lopetettujen, uusien ideoiden puutteeseen uuvahtaneiden tehtaiden työntekijöiden suuttumisia. Ammattijärjestöt kun ovat opettaneet jäsenensä vain masentumaan ja tyytymään ylhäältä annettuun. Mitään uutta, aidosti uutta ja innovatiivista suomalainen teollisuus ei kuitenkaan ole enää Nokian kännykkäinvaasion jälkeen pystynyt luomaan. Ei yli 15 vuoteen.

- Vain aito avoimuus voi toimia korporativistisen ajattelun purkamiskeinona. Yhteiskunnassa pitää voida puhua avoimesti esimerkiksi niistä kymmenistätuhansista ihmisistä, joiden elämäntilanne on käytännössä pelkkää sairaan ihmisen hallinnollista kiusaamista vakuutuslääkäri - apparatsikkien taholta, kuten myös siitä, miten koko työllisyystilanteen tilastointi on täynnä kiisteltäväksi tarjoiltuja tilastointitapojen eroja ja lainsäädäntöä, joiden tarkoituksena on vain hämärtää tosiasioita.

- - -

- Elinkeinoelämän keskusliiton työmarkkinajohtajan Seppo Riskin kolmikantakeskustelun avaus on mielenkiintoinen (Helsingin Sanomat 28.1.07). Siitäkin on luettavissa, että kolmikannan eli korporativistisen hallintotavan yhteiskunnallisen kehityksen dynamiikkaa tukahduttava vaikutus on hiljakseen alettu ymmärtää kehityksen haittatekijäksi. Riski puhuu asiasta varovasti, kohteliaasti ja melkeinpä kuin hevoskuiskaaja hullulle hevoselle, jota ei ihan ampuakaan raskisi. Oikeastaan artikkelin otsikko on suorasukaisinta mitä jutusta löytyy: "Hallitus pakoilee poliittista vastuutaan".

- Se mikä Riskin artikkelista kuitenkin puuttuu, varsinkin ajatellen, että sitä voidaan melkoisen hyvin perustein pitää jonkinlaisena "ohjelmajulistuksena" - kun kukaan ei juuri tuon kummoisempaan tule melkoisella todennäköisyydellä suomalaisessa keskustelukulttuurissa pystymään - on kuitenkin hyvin paljon enemmän kuin koko artikkeli itsessään.

- Suomalainen kolmikanta on vuosien saatossa luonut ympärilleen niin perinpohjaisesti kaiken kattavan korporativistisesti ohjautuneen kulttuurisen hetteikön, että on vakavana vaarana, jos ja kun itse kolmikannalta joskus katkaistaan pää, niin sen luomat järjestelmät, kuten eläkkeiden asianmukaisista maksamisista irti kiemurtelevat vakuutuslääkäri-kummajaiset, jo kymmeniä tuhansia uhreja tuottaneet, poliittisesti valitut lautakunnat ja Vakuutusoikeus jäävät elämään yhteiskunnallisina rasitteina. Eivätkä jo rakennetut instituutiot ole vielä kaikki. Koko demokratian käsite on päästetty luisumaan jäykäksi järjestöbyrokratia-ajatteluksi, jossa yksilöillä ei koskaan ole muita demokraattisia oikeuksia, kuin ne mitä hänelle järjestöjen kautta suodaan. Jos joku ei satu järjestössä edustamaan, niin sitten ei yksilöllä ole osallisuutta demokratiasta. Ei osata edes ajatella muuten, kuin että pitää olla järjestö oikeuksien ajamiseen.

- Suomen suurin virhe on ollut yksilön oikeuksien väheksyminen ja demokratiakäsityksen päästäminen rappeutumaan korporativistiseen ajattelun malliin. Vaikka Suomessa onkin vain viisimiljoonainen väestö, eikä selvästikään olisi pitänyt antaa valtaa kiusaukselle hallita sitä massojen käsittelyopeilla. Kiusaus sellaiseen on kuitenkin ollut suuri - juuri siksi, että väkimäärä on niin pieni, jolloin sen käsittely massana ja eturyhminä on aina ollut erityisen helppoa. (Kuten ihmisillä tehtävien joukkokokeiden työpajassa, Kansanterveyslaitoksessakin hyvin tiedetään.)

Nykyään on nähtävissä, että yksilöllisyyden ymmärtäminen ja demokraattisten oikeuksien tajuaminen henkilökohtaiseksi oikeudeksi olisi ollut koko Suomelle terveempi tie , nyt kun idän massat alkavat näyttää mitä se todellinen massavoima on - vieläpä osaavasti yhdistettynä siihen mikä Suomessa on niin perin pohjin nitistetty - yksilölähtöiseen luovuuteen.

Oikeusturvan VOLF – työryhmän maalaiskirjeenvaihtaja

# # # #

Tältä näyttää korporativistinen vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjestelmä kaavion muodossa. Vakuutusyhtiö voittaa aina yli 90 prosentin varmuudella.

Hyvä tietää kaikkien työssään pysyvästi vammautuneiden ja sairastuneiden...

Ja sitten tuo kaavion kokonaisuus euroissa esiteltynä. Jaettavaa riittää. Muttei vakuutetuille.

* * * *

Lakisääteinen tapaturmavakuutus

Vakuutusmaksut 700 miljoonaa Euroa
Vakuutuskorvaukset 400 miljoonaa Euroa
Kulut 40 miljoonaa Euroa
 
Lähde: MOT - Törmäys ja tyrmäys 23.8.2010 klo 20:00 TV1

Eli puhdas ja täysin riskitön voitto on vakuutusyhtiöille 260 miljoonaa euroa! Siis yhdessä vuodessa ja kate eli voittoprosentti on huikeat 37 prosenttia liikevaihdosta!

* * * *

Maalaiskirjeenvaihtajamme alkuperäiseen juttuun, jonka lopussa
> POIMINTOJA TIEDOTUSVÄLINEISTÄ KOLMIKANNAN KANNOILTA
* silloin, kun ne vielä saivat kertoa asioiden oikeasta tilasta

Tästä linkistä katsaukseen siitä, kuinka yksinkertaistenkin epäkohtien korjaamiseen saadaan helposti kulumaan aikaa 10-15 vuotta. Kyseessä lakisääteinen työtapaturmavakuutus - Oikeusturvan ajankuvaa 2007
 > Etujärjestöt ja vallan kolmijako - oppi

* * * *

Vain yhdessä toimien voimme olla ja vaikuttaa enemmän.

Haasteellisinta korporatismin kaatamisessa ja korjaamisessa on saada vastapuoli ymmärtämään asioita ja epäkohtia. Asioita ja epäkohtia, joita he eivät voi oman uraputkensa ja sosiaalisen asemansa vuoksi välttämättä ymmärtää. Asioita ja epäkohtia, joita he saattavat sanoa ymmärtävänsä ja korjaavansa, mutta eivät voi sitä tehdä, koska muuten he menettävät yhteiskunnallisen asemansa nopeasti.

Maan tapa. Niitä on monia.

Yksi on se, että mitä ei virallisesti tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Sitä mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Yhdessä toimien; se ikuisena pidetty Berliinin muurikin lopulta kaatui. 

Tässä muutamia verkostoja; itse kunkin mielenkiinnon ja elämän tilanteen mukaisesti:
(Päivitetty 8.1.2021)

Älä Sairastu Vakavasti Suomessa
http://ala-sairastu-vakavasti.blogspot.fi/

Rakenteellinen korruptio Suomessa
https://www.facebook.com/groups/rakenteellinenkorruptio

Tbi lives matter
https://www.facebook.com/Tbilivesmatter/

Laita Sinäkin äänesi kuulumaan ja ajatuksesi vaikuttamaan.

Kiitämme avustasi, koska toimimme 0 euron budjetilla. Miljardiluokan liikevaihtoa pyörittäviä finanssikonserneja vastaan.

* * * *

Eikä tässä vielä kaikki. Kaikki yllä oleva tieto on vapaasti kumottavissa.

Kun kaikki tietää. Kaikki ymmärtää. Salaliitotkin ovat koko ajan silmiemme edessä käynnissä olevia avoliittoja. Avoin internet auttaa mielellään. Hakukoneen voi valita vapaasti. Ainakin toistaiseksi.

Hakusanasetiksi esimerkiksi nämä:
harmaa hallinto ja perustuslaki
harmaa valta 2017

* * * *

Haluatko auttaa meitä kaikkia? - 6.10.2016
Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Uusimmat käänteet ja ison kuvan katsaukset löytyvät; esimerkiksi
>>> Suomi 2017 - verkoston kautta.

Liity mukaan toimiin yli puolue- ja aaterajojen. Yli media- ja etujärjestörajojen.

Yhdessä toimien huomaamme, voimme vaikuttaa ja olemme enemmän.