perjantaina, heinäkuuta 27, 2007

Vakuutusoikeuden tyrmäystilastot 2006





- Klikkaamalla kaaviota hiirellänne; saatte sen ruudullenne isompana -


HUOM! Jos viittamamme linkki on lakannut toimimasta, niin tee haku asiakirjan nimellä tai tunnukselle; avoimen internetin hakukoneita hurauttelemalla.

Työryhmämme palailee pikku hiljaa kesätauolta; yllä olevan kaavion mukaiseen aihepiiriin.

Julkistamme jonkin aikaa muhimassa ollutta aihetta muutamilta eri kanteilta katsottuna.

Sosiaalivakuutuksista tehtäviä valituksia Suomessa käsittelevän ylimmän tuomioistuimen, vakuutusoikeuden, koneisto tekee vuosittain hämmästyttävän kellontarkkaa työtä.

Liike-elämästä tuttu 80/20 – sääntö pätee yllättävän hyvin vakuutusoikeuden ja sen alaisten ensimmäisen asteen tuomioistuimien eli lautakuntien toimintaa.

Omissa vuosikertomuksissaan kyseiset erityistuomioistuinjärjestelmään kuuluvat tuomioistuimet puhuvat muutosprosenteista, mutta kohta seuraavien lukujen valossa kansalaisten pitää muistaa puhua valituksiaan koskevista hylkäysprosenteista.

Hylkäysprosentit kertovat lakisääteisten vakuutusten maailmassa karusti sen, kuinka monta prosenttia vakuutusyhtiöiden päätöksistä tehdyistä valituksista päättyy niiden voittoon.

Pelkistetyimmillään 80/20 – sääntö kertoo esimerkiksi sen, että keskimääräisen hylkäysprosentin ollessa vakuutettujen tekemistä valituksista 80 prosenttia, niin suomalaiset vakuutusyhtiöt takovat lakisääteisistä eli pakollisista vakuutuksista keskimääräisesti kaikista kuluista puhdistettuna katteen, joka on suuruudeltaan 20 prosenttia.

Suomeksi sanottuna tämän päivän liike-elämässä suomalaiset vakuutusyhtiöt vuolevat lakisääteisillä vakuutuksilla kultaa.

Yhteiskuntavastuuta tuntevana työryhmänä annamme tämän kertaisen kirjoituksemme lopussa linkin siihen toimintamalliin, johonka varsinkin ammattiliittojen on syytä lakisääteisten vakuutusten parissa nopeasti integroitua.

MIKÄ ON 80/20 – SÄÄNTÖ KOSKIEN LAKISÄÄTEISTEN VAKUUTUSTEN LIIKETOIMINTAA?

Liiketoiminta, lainsäädäntö ja laillisuusvalvonta on Suomen tapauksessa ulkoistettu valtion toimesta yksityisesti toimivien liikeyritysten haltuun, jotka toimivat konsernirakenteella pankki- ja vakuutusalan busineksessa.

Vastineeksi lienee sitten saatavissa esimerkiksi lainarahaa valtion tarpeisiin edullisesti. Ajankohdaksi työryhmämme arvio tämänkaltaisen menettelyn alkamisessa vuodet 1995 – 1996, josta alkaen muulle kuin iänperusteella tapahtuvalle työeläkkeelle pääsyä on tiukennettu huomattavasti; vaikkei lainsäädännöllisiä muutoksia lakeihin ole toistaiseksi tehtykään.

Taloudellisten riskien leikkaamisessa vakuutuslääkärit pystyvät tekemään paperilla sisäsiististi tapahtuvia operaatioita, joita voitaneen perustellusti katsoa kliinisen lääketieteen näkökulmasta vastuuttomaksi puoskaroinniksi.

”Ota vuoteesi – vaivasi ja käy; ei Sinusta mitään vaivaa paperilta katsottuna näy!”

Toisaalta saattaa olla myös niin, että järjestelmään liittyvien ns. avainhenkilöiden (jotka tietävät kieron kokonaisuuden) suhde järjestelmässä työtään tekevien ja elantoaan hankkivien kanssa onkin 20/80.







- Klikkaamalla kaaviota hiirellänne, saatte sen ruudullenne isompana –

Palataanpa sitten tuohon liike-elämästä tuttuun 80/20 – sääntöön ja lakisääteisiin vakuutuksiin.

Työeläkeyhtiöiden väittämän mukaan työkyvyttömyyseläkkeelle hakijoista 80% pääsee lakien mukaiselle eläkkeelle ensimmäisellä yrittämällä.

”Vain” 20 % hakemuksista hylätään.

Tosin noissa luvuissa ei ole huomioitu Suomessa vuonna 2005 testatun Englannin mallin ns. PCA - menetelmän mukaisia tuloksia.

Sen mukaan tarkasteluun otetuista tapauksista 40 prosenttia olisi ilman PCA - menetelmän tuomaa lisätietoa tulleet vakuutuslääkärin toimesta suoraan hylätyiksi.

Jolloin kyseiset työkyvyttömyyseläkkeelle hakijat olisivat joutuneet aloittamaan pirullisessa ja byrokraattien rakentamassa kahden lääkärin loukussa vaeltamisen.







- Klikkaamalla kaaviota hiirellänne, saatte sen ruudullenne isompana –


TYÖTAPATURMAT JA AMMATTITAUDIT 80/20 - SÄÄNTÖ

Työtapaturmien ja ammattitautien kohdalla 80/20 sääntö muuttuukin vakuutusyhtiöiden päätöksestä valitusta käsittelevän portaan mukaan seuraavasti.

- - - - -

1. Vakuutusyhtiöiden itseoikaisu 94/6 – sääntö:

Työtapaturmia ja ammattitauteja koskien vuonna 2006 vakuutusyhtiöt käyttivät itseoikaisua 5,99%:ssa päätöksiä koskevista valituksista.

Eli 94,01 prosenttia vakuutusyhtiöiden päätöksistä tehdyistä valituksista on vakuutusyhtiöiden mielestä väärin perustelin tehtyjä.

- - - - -

2. Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta 90/10 –sääntö:

Valituksia käsittelevät ensimmäisen asteen tuomioistuin tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta muutti vuonna sinne tehdyistä valituksista 10 %:a valittajan hyväksi.

Eli 90 prosenttia tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan tehdyistä valituksista päätetään vakuutusyhtiöiden hyväksi.

- - - - -

3. Vakuutusoikeus 94/6 – sääntö:
Valituksia ylimpänä tuomioistuimena Suomessa käsittelevä vakuutusoikeus muutti sinne tehdyistä valituksista 6,04%:a valittajan hyväksi.

Eli 93,96 prosenttia vakuutusoikeuteen asti viedyistä valituksista päätetään vakuutusyhtiöiden hyväksi.

- - - - -

Eli toisin sanoen valittajan hyväksi vuonna 2006 valitustapauksista päätettiin 22,03%.

1. Vakuutusyhtiöiden itseoikaisut 5,99%
2. Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan muutokset 10,00 %
3. Vakuutusoikeuden muutokset 6,04%

---------
 

Yhteensä 22,03 %

Vakuutusyhtiön hyväksi päätettiin siten vuonna 2006 valituksista 77,97 %.

Prosenttiluku nousee todellisuudessa vakuutusyhtiöiden hyväksi yli 80 %:n, koska kaikki vammautuneet tai sairastuneet eivät ole kykeneviä jättämään kirjallisia valituksia määräajassa, joka on yleensä 30 vuorokautta päätöksen tiedoksisaannista.

- - - - -

Toisaalta edellä kerrottujen lukujen valossa voidaan tehdä sellainen johtopäätös, että vakuutusyhtiöiden koko ajan uloslähtevistä tapaturmia sekä ammattitauteja koskevista hylkäyspäätöksistä 22,03 prosenttia on siten valmiiksi virheellisiä.

Mikäli kyseisiä valituksia käsiteltäisiin todellakin puolueettomassa ja avoimessa tuomioistuinjärjestelmässä, niin oikeusturvan VOLF - työryhmä arvioi, että suhde valittajan hyväksi tehtävistä päätöksistä olisi 80 prosenttia ja vakuutusyhtiöiden hyväksi päätöksiä tulisi 80/20 - säännön mukaisesti 20 prosenttia.





- Klikkaamalla kaaviota hiirellänne, saatte sen ruudullenne isompana –

Tapaturma-asiain korvauslautakunta toimii nelikantaisen toimintarakenteen mukaan erityistuomioistuinjärjestelmän ja maan vakiintuneen oikeuskäytännön paaluttajana.

- - - -

Relander muistuttaa, että ammattiliitot syntyivät ajamaan työntekijöiden etuja pääomaa vastaan.

"Nyt ne suojelevat yhä enemmän niitä, joilla on töitä, niitä vastaan, joilla ei ole.

Ammattiliitot alkavat olla enemmän osa valtarakenteita."

Ammattiliittojen alasajoa Relander ei halua, niitä tarvitaan edelleen, mutta näkökulmaa on muutettava.


Lähde: Helsingin Sanomat 16.7.2007 – Ammattiliittojen on uudistuttava

- Klikkaamalla tästä, saatte halutessanne lisätietoa sairastuneiden työntekijöiden heikentyneestä työsuhdeturvasta, josta ammattiliitotkin ovat tyystin vaienneet -


- - - -

Hankenumero: STM137:00/2005
Hankkeen nimi: Tapaturma-asiain korvauslautakunta
Toimikausi/aikataulu: 1.1.2006 – 31.12.2008
Tavoitteet: Yleisohjeiden ja lausuntojen antaminen työtapaturma- ja ammattitautiasioissa
>>> Linkki lopettanut toimintansa, tiedon saadaksesi; ota yhteyttä sosiaali- ja terveysministeriöön.

- Klikkaamalla tästä pääsette katsomaan nelikantaisesti toimivan lautakunnan jäsenet -

Jostain syystä valtioneuvoston ylläpitämästä hankerekisteristä on tässä kohtaa jäänyt tai jätetty kokonaan pois tapaturma-asiain korvauslautakunnan jäsenten siviilityöpaikat.

Tapaturma-asiain korvauslautakunnan kirjallisesti antamaan lausuntosuositukseen liittyvät käsittelijä-/esittelijämuistiot kuin myös lääkärijäsenten lausumat eivät ole asianomaisjulkisia, vaikka lausuntosuositukseen liittyvät ratkaisevat asiat ovat olleet pääosin lääketieteellisiä.

Työtapaturmakirjasta 2004 lainatussa kaaviossa mainittu tapaturmalautakunta toimii nykyisin tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan nimellä, jonka toiminnasta syntyvät vuosittaiset kustannukset maksavat vakuutusyhtiöt.

Tosin viime kädessä kustannukset maksavat kuitenkin aina vakuutuksenottajat. Tässäkin tapauksessa ilman mitään sanavaltaa järjestelmässä vuosikymmenten aikana ilmenneiden epäkohtien poistamiseksi.






- Klikkaamalla kaaviota hiirellänne, saatte sen ruudullenne isompana –


Ihmetystä työryhmässämme herättää se, että poistuvatko yli 360 päivää työkyvyttömänä olleet työtapaturman tai ammattitaudin saaneet potilaat kokonaan tilastoista?

Vasemmistoliiton kansanedustaja Esko - Juhani Tennilä on tehnyt eduskunnassa tuoreen kirjallisen kysymyksen, josta ilmi käyvä tapaturmaeläkkeellä (sisältää ammattitautiin sairastuneet) olevien potilaiden määrä Suomessa on hämmästyttävän pieni.

Tapaturmaeläkkeellä olevan matka-alennukset KK 115/2007 - Esko-Juhani Tennilä /vas:

”Oikeus tapaturmaeläkkeeseen voi syntyä esimerkiksi työtapaturman tai ammattitaudin vuoksi.

Alle 65-vuotiaita pelkkää tapaturmaeläkettä nauttivia oli vuoden 2006 lopussa 1 766.”


Olemme lähestyneet kansanedustaja Esko – Juhani Tennilää tarkentavilla lisäkysymyksillä, joihin odotamme saavamme häneltä vastauksen elokuun aikana.

VAKUUTUSOIKEUDEN HYLKÄYSPROSENTIT ASIARYHMITTÄIN VUONNA 2006

1. Ahvenanmaan mk-hallituksen eläkkeet 100,00 %
2. Asumistukiasiat 88,41 %
3. Eläkkeensaajien hoitotukiasiat 76,82 %
4. Julkiset eläkeasiat 76,79 %
5. Kansaneläkeasiat 80,38 %
6. Kansaneläkekuntoutusasiat 77,89 %
7. Kuel – kuntoutusasiat 100,00 %
8. Kuntien eläkeasiat 80,61 %
9. Lapsen hoitotukiasiat 87,50 %
10. Liikennevahinkokuntoutusasiat 78,85 %
11. Maahanmuuttajan erityistukiasiat 60,00 %
12. Maatalousyrittäjien tapaturma-asiat 93,02 %
13. Maatalousyrittäjien eläkeasiat 69,91%
14. Mel – kuntoutusasiat 100,00 %
15. Merimieseläkeasiat 47,37 %
16. Myel – kuntoutusasiat 100,00 %
17. Opintotukiasiat 77,13 %
18. Palkkaturva-asiat 95,24 %
19. Partisaanikorvausasiat 85,96 %
20. Rikosvahinkoasiat 60,56 %
21. Sosiaaliturvan soveltamisasiat 93,75 %
22. Sotiin liittyvissä tehtävissä palv. kuntoutus 100,00 %
23. Sotilasvamma-asiat 92,15 %
24. Tapaturma-asiat (ammattitautiasiat) 93,96 %
25. Tapaturmavakuutuskuntoutusasiat 75,00 %
26. Tel-kuntoutusasiat 95,83 %
27. Työeläkeasiat (Työkyvyttömyyseläkkeet) 75,67 %
28. Työttömyysturva-asiat 82,98 %
29. Vammaistukiasiat 91,18 %
30. Vel – kuntoutusasiat 100,00 %
31. Yel - kuntoutusasiat 80,00 %
32. Yrittäjien eläkeasiat 70,18 %

Vakuutusoikeuden ilmoittama keskimääräinen hylkäysprosentti 81,22 %.

Todellinen VOLF - keskiarvo hylkäysprosentille (asiaryhmiä 32 kpl) 83,97%.

Lähde: Vakuutusoikeuden vuosikertomus 2006 sivut 25 ja 26

Näppituntumana voidaan pitää sitä, että mitä suurempi ja pitempiaikainen lakien mukainen korvausvelvollisuus vakuutusyhtiöille valitustapauksissa on kyseessä, niin sitä suurempi on hylkäysprosentti valittajan kannalta.

Pelkästään vakuutusoikeuden hylkäävä päätös ilman tosiasiallisia perusteluita on Suomen perustuslain, hallintolain, hallintolain käyttölain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastainen.

Yleensä vakuutusoikeuden hylkäävästä päätöksestä kannattaa valittajan erityisesti kiinnittää huomio niihin oman tapauksensa lääkärinlausunnoissa esitettyihin tosiasioihin, jotka vakuutusoikeus harkintavaltaansa väärin käyttäessään jättää kokonaan huomioimatta.

- Tästä klikkaamalla voitte tutustua vakuutusoikeuden toimintaan pikaisesti tarvittavista muutoksista -


Lisäksi valtiovallan on huomioitava takautuvasti maksettavat korvaukset kaikille niille elossa oleville potilaille, joidenka oikeus lakien mukaisiin korvauksiin, eläkkeisiin, hoitoihin, kuntoutukseen ja apuvälineisiin on vakuutusoikeudessa ilman tosiasiallisia perusteluita hylätty.

80/20 – sääntö vakuutusoikeudessa vuosina 2002 - 2006

Jotta emme jättäisi rahallisia asioita pelkän sattuman varaan, niin olemme ajaneet tämän vuoden alussa vertailun tuosta 80/20 – säännön olemuksesta vakuutusyhtiöiden hyväksi.

Herää kysymys siitä, että pitäisikö vakuutusoikeuden nimi muuttaa, paremmin maan vakiintunutta käytäntöä vastaavaksi, vakuutusyhtiöoikeudeksi?

- Klikkaamalla tätä linkkiä pääsette vertailemaan aiempien vuosien satoa -


# # # # # # # # # # # # # # # #

Perustuslain kirjain - Perustuslakirikollisuus?

”Perustuslain perusoikeussäännökset eivät juurikaan herätä kiistoja Suomessa, ne ovat tekstissä hyvin kattavasti ja laajasti turvatut.

Kenelläkään ei siten ole tältä osin valittamista.

Käytäntö on kuitenkin hieman karumpi, mutta tämä ei kiinnosta IHMISTÄ, JOKA EI JOUDU OIKEUKSIAAN VAATIMAAN.

TÄMÄ KIINNOSTAA VAIN IHMISTÄ, JOKA ON JOUTUNUT VALTION KANSSA VASTAKKAIN TAHALLAAN TAI TAHTOMATTAAN.”


Lähde: Kari Uotin blogi 4.7.2007

# # # # # # # # # # # # # # # #

Tiedotusvälineissä puhutaan vuositasolla paljon vakuutuspetoksista.

Olisiko jo korkea aika tehdä puolueeton tutkimus mahdollisesta petosvakuuttamisesta lakisääteisten vakuutusten parissa Suomessa?

- Klikkaamalla tästä; pääsette tutustumaan yhteen varteenotettavaan vaihtoehtoon -

Tulemme myös esittelemään lähiaikoina tarkkaa tilastotietoa siitä, kuinka vakuutusoikeus on tehostanut toimintaansa.

Yhden kirjallisen valitustapauksen päätökseen käytetty keskimääräinen käsittelyaika on saatu tietojemme mukaan tiputettua 15 minuutista jo 10 minuutin pintaan!

Laittakaa taas palautepostia tulemaan toimituksemme studioon: jesp1981 (at) yahoo.com

Kesäterveisin
Oikeusturvan VOLF- työryhmä

 

# # # # # # # # # # # # # # # #

TAUSTATIETOA

- Klikkaamalla tästä; saatte tietoa ammattiliittojen uudesta toimintamallista -


# # # # # # # # # # # # # # # #
 

Asiasta saatte halutessanne oivaa lisätietoa myös eduskunnan www- sivustolta.

Mikäli huomaatte, että tätä kirjoittaessamme esille laittamamme eduskunnan linkki ei myöhemmässä vaiheessa toimi, niin älkää peljästykö.

Olemme huomanneet, että eduskunta on virtuaalimaailmassa yksi tämän valtakunnan dynaamisimmista organisaatiosta.

Ainakin muuttamaan asiakirjoihin liittyviä suoria www – osoitteita, kun liikennemäärät jonkin asiakirjan kiinnostuksen osalta kasvavat liian suuriksi.

Sen takia liitämme tähän yhteyteen myös laajemmat hakutiedot, jotka auttavat Teitä keihästämään onnellisesti tarpeelliseksi katsomamme taustatiedon aina tarvitessanne uudelleen esiin.

# # # # # # # # # # # # # # # #
 

PTK 69/2004 vp Tarkistamaton

69. TORSTAINA 3. KESÄKUUTA 2004 kello 16.30
N:o 107) Työkyvyttömät työttömyystilastoissa

- Tästä klikkaamalla kansanedustaja muun muassa Mikko Elon/sd puheenvuoroon, työministeri Tarja Filatovin/sd , sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäreen/sd sekä oikeusministeri Johannes Koskisen/sd antamiin vastauksiin -


# # # # # # # # # # # # # # # #

PTK 10/2006 vp Tarkistamaton

10. PERJANTAINA 17. HELMIKUUTA 2006 kello 13
2) Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus oikeuskanslerin virkatoimista ja lain noudattamista koskevista havainnoista vuodelta 2003Kertomus K 13/2004 vp
Perustuslakivaliokunnan mietintö PeVM 1/2006 vp

- Tästä klikkaamalla keskusteluun -


# # # # # # # # # # # # # # # #

PTK 12/2006 vp Tarkistamaton

12. KESKIVIIKKONA 22. HELMIKUUTA 2006 kello 15 (15.06)

1) Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus oikeuskanslerin virkatoimista ja lain noudattamista koskevista havainnoista vuodelta 2003
Kertomus K 13/2004 vp
Perustuslakivaliokunnan mietintö PeVM 1/2006 vp

- Tästä klikkaamalla keskusteluun -

# # # # # # # # # # # # # # # #

PTK 20/2006 vp Tarkistamaton

20. KESKIVIIKKONA 8. MAALISKUUTA 2006 kello 15 (15.07)
5) Hallituksen esitys työntekijän eläkelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Hallituksen esitys HE 45/2005 vp
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 5/2006 vp
Lakialoite

- Tästä klikkaamalla yleiskeskusteluun –


# # # # # # # # # # # # # # # #

PTK 30/2006 vp

30. TIISTAINA 28. MAALISKUUTA 2006 kello 14

3) Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2007-2011

- Tästä klikkaamalla lähetekeskusteluun -


# # # # # # # # # # # # # # # #
 

PTK 35/2006 vp Tarkistamaton

35. KESKIVIIKKONA 5. HUHTIKUUTA 2006 kello 15 (15.06)
2) Hallituksen toimenpidekertomus vuodelta 2005Kertomus K 4/2006 vp

- Tästä klikkaamalla kansanedustaja Mikko Kuopan/vas puheenvuoroon -


# # # # # # # # # # # # # # # #

PTK 40/2006 vp Tarkistamaton

40. TORSTAINA 20. HUHTIKUUTA 2006 kello 16.30
N:o 53) Työkyvyttömyyseläkehakemusten hylkääminen

- Tästä klikkaamalla kansanedustaja Mikko Kuopan/vas puheenvuoroon ja sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haataisen/sd vastaukseen -

# # # # # # # # # # # # # # # #

 

Yksi erittäin mielenkiintoinen tietolähde saattaa monelle Teistä olla oheinen kirja, joka keskeisiltä osiltaan iskee poljennollaan ja ajankohtaisuudellaan kuin AC/DC – yhtyeen Back In Black – levy vuodelta 1980.



- Klikkaamalla kuvaa hiirellänne, saatte sen kuvaruudullenne isompana -

 

* * * *

Haluatko auttaa meitä kaikkia? - 6.10.2016
Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Uusimmat käänteet ja ison kuvan katsaukset löytyvät; esimerkiksi
>>> Suomi 2017 - verkoston
kautta.

Liity mukaan toimiin yli puolue- ja aaterajojen. Yli media- ja etujärjestörajojen.

Yhdessä toimien huomaamme, voimme vaikuttaa ja olemme enemmän.

* * * *


Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *

- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -


Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

* * * *


- Kaikki kirjoituksemma linkit ovat julkaisun hetkellä toiminnassa -

Tunnisteet: , , , , , , ,

lauantaina, heinäkuuta 21, 2007

Lähdekirjallisuutta ja kommentteja korporativismista

Kansanedustajien, ministereiden, virkamiesten ja järjestövallan apparatsikkien viettäessä kesälomiaan aloitamme pikku hiljaa käynnistämään työryhmämme koneistoa loppuvuotta silmällä pitäen.

Annamme samalla muutamia hyviä kirjavinkkejä tietoonne, joidenka avulla olemme rakentaneet Teitä varten nelikantaista toimintamallia paremmin hahmottavia kaavioita.

Toki omakohtaisten ja muiden kokemuksiin saamiamme tietoja peilaten.

# # # # # # # # # # #

Sailas uskoo tupon olevan historiaa

Suomessa ei ehkä tehdä enää tulopoliittista kokonais­ratkaisua, sanoo valtiosihteeri Raimo Sailas. Sailas kertoo sanomalehti Länsi-Savon haastattelussa uskovansa, että työnantajat päättivät kuopata tupon kaikessa hiljaisuudessa jo ennen kevään eduskuntavaaleja.

Lähde: Helsingin Sanomat 14.7.2007

# # # # # # # # # # #

Nimimerkki Jasseri kirjoittaa osuvasti tuohon HS:n uutiseen liittyvässä keskusteluketjussa:

”Vaikka keskitetty tupo - laitettaisiin syväjäähän, niin kuitenkin kolmikannalla ja siihen entistä vahvemmin kytkeytyvällä pankki- ja vakuutusmaailmalla on niin paljon valtaa, että kulisseissa tapahtuu entistä enemmän ja pienessä piirissä puikkelehtien.”

# # # # # # # # # # #

Viimekertaisen kirjoituksemme pohjalta saimme lukijakysymyksen siitä, että mitä korporativismi muutamalla sanalla kerrottuna oikein on?

Annamme vastausvuoron maalaiskirjeenvaihtajallemme, joka astuttaa termin samalla tähän laajasti uutisoituun tupon historiaan siirtymisestä:

”Korporativismi = järjestövaltaan perustuva demokratiakäsitys.

Korporativismi pyrkii koko ajan piilottamaan totaalista luonnettaan ja irrottamaan kokonaisuudestaan osia, joidenka kohdalla on kuljettu tie elinkaaren loppuun.

Samalla järjestövaltaa käyttävät apparatsikit pitävät entiset valtasuhteensa visusti voimassa.”

# # # # # # # # # # #

Sitten otamme esittelyyn korparativismista kumpuavia toimintamalleja kuvaavia VOLF - kaavioita ja niiden rakentamisessa oivana apuna toiminutta lähdekirjallisuutta.

Järjestövaltaan perustuva demokratiakäsitys on varmasti monen vallanhaluisen uraihmisen unelma.

Pienellä ydinporukalla voidaan hoitaa todella isoja asioita ilman todellista ja arkipäivän tasolle ulottuvaa valvontaa.

Paperille kirjattujen asioiden ja ruohonjuuritason todellisuuden välillä vallitsee kasvava epäsuhta.

Esimerkiksi ”maan vakiintuneen korvaus – ja oikeuskäytännön” luojia erityistuomioistuinjärjestelmän ja lakisääteisten vakuutusten toimijoiden piiristä ei kukaan ole onnistunut tähän mennessä jäljittämään; saatikka yksilöimään.

Asiat vain ikään kuin tapahtuvat yhteisesti sovitun stasimaisen standardin mukaan.

KORPORATIVISMIN HARMAAN ALUEEN TOIMINTAA KAAVIOIN




- Klikkaamalla kaaviota hiirelläsi; saat sen ruudullesi isompana -



- Klikkaamalla kaaviota hiirelläsi; saat sen ruudullesi isompana -




- Klikkaamalla kaaviota hiirelläsi; saat sen ruudullesi isompana -


KORPORATIVISTISTA TOIMINTAA TAUSTOITTAVAA LÄHDEKIRJALLISUUTTA





- Klikkaamalla kansikuvaa hiirelläsi; saat sen ruudullesi isompana -






- Klikkaamalla kansikuvaa hiirelläsi; saat sen ruudullesi isompana -






- Klikkaamalla kansikuvaa hiirelläsi; saat sen ruudullesi isompana -







- Klikkaamalla kansikuvaa hiirelläsi; saat sen ruudullesi isompana -


KORPORATIVISMIN OLEMUSTA TAUSTOITTAVAA LÄHDEKIRJALLISUUTTA

Seuraavaksi muutamia edustamamme ”toimialan” ytimeen osuvia poimintoja muun muassa Osku Pajamäen kirjasta.

# # # # # # # # # # #

Osku Pajamäki
AHNE SUKUPOLVI – suurten ikäluokkien perintö

Ajatus Kirjat, Gummerus Kustannus Oy, ISBN 951-20-6938-5

sivu 63

Eläkejärjestelmä


On olemassa kaksi niin sanottua puhdasta sosiaaliturvan rahoituksen mallia: täydellisesti rahastoiva malli ja jakojärjestelmään perustuva malli. Sama koskee eläkejärjestelmää.

Täysin rahastoiva järjestelmä tarkoittaisi, että kukin sukupolvi maksaisi omat eläkkeensä työssäoloaikana kerätyillä maksuilla.

Puhtaassa jakojärjestelmässä työssäkäyvä sukupolvi puolestaan rahoittaa täysin edellisen sukupolven eläkkeet. Englanniksi jakojärjestelmän nimi on pay-as-you-go, kädestä suuhun.

sivu 64

Kumpikaan näistä järjestelmistä ei ole meillä käytössä. Suomalainen työ eläkejärjestelmä on sekoitus jakojärjestelmää ja rahastointia, ja sitä kutsutaan osittain rahastoivaksi malliksi.

Työeläkemaksu eli Tel –maksu jakaantuu työantajien ja työntekijöiden kesken ja vie suomalaisten palkkasummasta nykyisin noin 21,5 prosenttia.

Maksu kerätään työnantajalta. mutta kysymys on toki työntekijöille maksettavan palkan myöhentämisestä siten, että osa maksetaan eläkkeenä. Työntekijät ovat siis suostuneet pienempiin palkkoihin. Jotta saisivat vastineeksi eläketurvan.

Vuodesta 1993 työeläkemaksua on kerätty myös suoraan työntekijöiltä. Samalla on sovittu, että tuleva eläkemaksun nousu rahoitetaan puoliksi työnantajan ja työntekijän kesken.

Suuret ikäluokat ovat luoneet järjestelmän, jossa he maksoivat helposti raivaaja sukupolvien pienet eläkkeet ja sopivat samalla keskenään, että heidän lapsensa maksavat heidän suuret eläkkeensä.

Sivu 86

Oman ikäluokkani mediavaikuttajien, ja ex-nuorenkin roolina on toimia aika kiltisti ja rajatusti lähinnä massaviihteen tarjoajina.

Joka kerta, kun nuorempi ikäluokka on vahingossa sohaissut poliittisesti, on peli pantu heti poikki.

Suurten ikäluokkien mielestä tämä tuntematon sukupolvi käyttää mediaa luvattomasti ja vastuuttomasti, koska suuri ikäluokka ei sen toimintatapaa ymmärrä. Hentoiset kökkötraktori-aggressiot vaiennetaan nopeasti, tai maksetaan pois.

sivu 87

Iso asuntolaina syö kummasti nuorten radikalismia, eikä yhtenäistä mediapoliittista linjaa pääse syntymään.

Yksittäisten toimittajien pokka ei riitä pitämään kiinni omasta viestistä.

Toisaalta kaupallisella puolella koomisinta on oikeastaan vapaus tehdä ja sanoa aivan mitä huvittaa, kunhan sanat ja kuvat eivät häiritse mainostajien intressejä.

Sivu 165

Suuren ikäluokan päättäjät ovat kovaa porukkaa. He eivät ole koskaan olleet väärässä. Kaikki on tehty oikein.

Suuri ikäluokka oli myös mielipiteissään liikuttavan yksimielinen. Aivan kuin sitä olisi harjoiteltu yhdessä.

Kaikki takasivat toisensa kuin Agatha Christien ”Idän pikajunassa. ”

Kukaan ei ollut syyllinen, mutta selässäni oli sata puukkoa.

# # # # # # # # # # #

- Tästä klikkaamalla Osku Pajamäen/sd ja Eero Akaan – Penttilän/kok 12.3.07 Sanomatalossa eduskuntavaalien 2007 alla käytyyn vaaliväittelyyn -

# # # # # # # # # # #

Matti Wiberg
VALTA KUNNASSA

Professori Matti Wiberg varoittaa eliittivallasta: Kunnissa päätökset tehdään kaveriporukassa

”Kunnallispolitiikka on hyvin elitististä: tosiasiallisesti pieni virkamiesten ja muutaman johtavan poliitikon kaveriporukka tekee kaikki oleelliset päätökset. Politiikka on eliittivallan käyttöä. Monesti puoluetoveruudesta voi kaveruuden kannalta olla suoranaista haittaa. Olennaista on, että kaverit ovat tottuneet sopimaan keskenään, miten kunnan asiat päätetään. Ennustettavuus on luottamuksen perusta.”

Näin kirjoittaa Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wiberg kirjassaan: Valta kunnassa. Wiberg pohtii kirjassaan mm. keillä kunnissa on valta.

Kirja julkistettiin Helsingissä 30.6.2005 Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) Polemia –sarjassa.

- Klikkaamalla tästä saat Valta kunnassa - kirjasta lisätietoa -

# # # # # # # # # # #

Sauli Niinistö
VIIDEN VUODEN YKSINÄISYYS

KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ TEOS. HELSINKI, ISBN951-85I-040-7, 2005

”Työelämän varsinainen koetinkivi liittyi ja liittyy varmasti yhä työehtosopimusten yleissitovuuteen. Tällä on tietysti paljon aineellista merkitystä itse työelämälle, mutta vielä olennaisemmalta näyttää sen valta poliittinen merkitys.

Pääpiirteissään kuvattuna yleissitovuus tarkoittaa sitä, että työehtosopimusta on noudatettava kaikissa työpaikoissa riippumatta siitä, onko työnantaja järjestäytynyt vai ei. Milloin työehtosopimus on niin edustava tai kattava, että sille voidaan antaa yleissitova merkitys, määritellään laissa.

Miten tällainen pykäläkiemura sitten voi toimia valtapolitiikan aineksena? Yksinkertaisesti siten, että mitä laajempi yleissitovuus on, sen laajempi on joukko, johon työmarkkinajärjestöjen tekemiä sopimuksia sovelletaan. Kysymys on siis olennaisesti pääsopijakumppaneiden SAK:n ja silloisen TT:n vaikutusvallasta. Kapeampi yleissitovuus merkitsisi, että useammilla työpaikoilla tehtäisiin sopimukset itse.

Ei voinut olla huomaamatta, että Lipposen ensimmäisen hallituksen loppuvuosina SAK:lainen kommentti yleissitovuuden laajentamisen tarpeesta pulpahti yhä useammin pinnalle. Ei voinut myöskään olla päätymättä siihen ajatukseen, että yleissitovuudelle liputettiin seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluja silmällä pitäen.

Yleissitovuuden laajentaminen on aina kuulunut SAK:n keskeisiin tavoitteisiin, mutta 1990-luvun lopussa sen esille ottamiseen oli erityisiä syitä. Kaikki työllisyyteen ja työttömyyteen liittyvät kysymykset olivat kuluneen vaalikauden aikana aina osoittautuneet hallitukselle hankalimmiksi, eikä SAK ollut kovin mielissään lopputuloksista. Eräillä toimijoilla järjestäytymisaste oli alentunut niin paljon, että niiden kohdalla yleissitovuus tuli erityisen kyseenalaiseksi. Myös keskustan puheenjohtajan, Esko Ahon, lanseeraama työ reformi varmasti ärsytti SAK:ta. Oli siis vastaiskun aika.

Aho ja Ihalainen kävivät joulukuun 2. päivänä 1999 televisiossa keskustelun työreformista, joka sinällään sai runsaasti olennaisin poliittinen viesti. Ihalainen nimittäin otti esille olennaisin poliittinen viesti. Ihalainen nimittäin otti esille reformiin, ja onnistui saamaan Aholta jonkinasteista ymmärtämystä.

Kokoomuksessa tämä tulkittiin selväksi signaaliksi pitää keskustan ovet avoimina hallitusneuvotteluihin, joskin hyvin ymmärrettiin, että työreformiaan lieventävän keskustan ia Ahon oli taktisesti mahdotonta asettua kokonaan poikkiteloin SAK:n suhteen.

Ennen vuoden 1999 vaaleja asetelma oli se, että tuo työelämän kysymyksiä koskeva jännite, joka oli vallinnut koko Lipposen ensimmäisen hallituksen ajan, oli kylvetty myös seuraavan vaalikauden pohjalle.”

# # # # # # # # # # #

Katja Boxberg
Paavo Lipponen

Nemo, 2004, ISBN 952-5180-63-8

Porvariston härnääminen oli Kekkosen lempiharrastus.

Presidentti kannusti ylioppilaita kokeilemaan uutta ja rikkomaan tabuja.

Jo vuonna 1960 Ylioppilaslehden haastattelussa 6o-vuotias Kekkonen moitiskeli nuorisoa vanhoillisuudesta.

”Seuraan jatkuvasti ylioppilasmaailman tapahtumia. Tämän päivän ylioppilas on opinnoissaan tunnollisempi kuin monet aikaisemmat polvet. Ehkä se liiaksi laskettelee ’vanhoissa raiteissa’, kun on kysymys suurista yhteiskunnallisista ja kansallisista kysymyksistä.

Toivoisin, että opintojen ohella jäisi aikaa seurata oman yhteiskunnan ja maailman tapahtumia, joiden arvioinnissa pitäisi antaa tilaa ennakkoluulottomuudelle.

Haluaisin virittää jokaisessa henkilökohtaista rohkeutta ajatella itsenäisesti tarpeen tullen myös vastoin enemmistöä ja sanoa julki, mitä ajattelee”, Kekkonen yllytti.

Kun Ylioppilaslehden päätoimittaja Jorma Cantell vuonna 1964 joutui lehden kirjoittelun vuoksi yliopiston rehtorin ankaraan puhutteluun, kirjoitti Kekkonen Cantellille kannustuskirjeen.

”Olen seurannut lehteänne ja pidän sen rohkeasta uutta näkemystä edustavasta toimitavasta. Kirjoitin kerran, että rapatessa roiskuu, mutta uutta ei saada aikaan ellei rakenneta ja rapata”, presidentti lohdutteli.”

# # # # # # # # # # #

Raija-Sinikka Rantala
Optimisti – Äänetön monologi

LIKE 2005, ISBN 952-471-648-8

Raija-Sinikka Rantalan romaani Optimisti on tositapahtumiin perustuva kafkamainen painajainen. Se vie lukijan tutustumisretkelle hyvinvointivaltion pimeälle puolelle, 2000-luvun Suomeen, jossa yritykset tehostavat toimintaansa työntekijöiden kustannuksella.

Raija-Sinikka Rantala (s. 1947) on ohjaaja, joka on toiminut myös teatterinjohtajana ja Teatterikorkeakoulun johtotehtävissä. Hän on tehnyt lukuisia dramatisointeja ja käsikirjoituksia sekä julkaissut kirjoja. Ohjaustöitä hän on tehnyt niin teatterille, televisiolle kuin radiollekin.

Pitkän uran tehnyt näyttelijä savustetaan ulos omasta teatteristaan. Kun mies alkaa hapuilla otetta uudesta elämästään, turvaverkko toisensa jälkeen pettää.

Työvoimatoimisto, Kela, sosiaalitoimisto, terveydenhuolto ja entinen työnantaja eksyttävät ikuista optimistia yhä syvemmälle byrokratian labyrinttiin, josta ei näytä löytyvän ulospääsyä.

# # # # # # # # # # #

Ulla Nevalainen
Haista home vakuutusoikeus!

Nevac 2004, ISBN 952-91-7578-7

Muuten. Tarvitseeko Valtiokonttorin noudattaa voimassa olevaa ammattitautilakia?

Lainaus kirjan sivuilta 256-257, joka koskee liitettä 16, joka koskee valituslupahakemusta ja valitusta korkeimmalle oikeudelle. Vakuutusoikeuden päätös 24.4.2002, Dnro 9201/99/1026. Muutoksenhakija työvoimaneuvoja, sairaanhoitaja Ulla Nevalainen.

Lainaus alkaa:

”Nevalainen liittää tähän valituslupahakemukseen Vakuutusoikeuden suullisessa käsittelyssä nauhoitetun henkilötodistelun ja osapuolten lausumat. Todistajakertomukset ja lausumat on kirjoitettu tekstiksi Vakuutusoikeuden äänittämistä ääninauhoista. Vakuutusoikeuden suullisessa käsittelyssä valtiokonttoria edusti korvauspäällikkö Vuokko Hänninen (VH) ja asiantuntijalääkäri Matti Mero (MM). Vakuutusoikeus liittänee alkuperäiset ääninauhat asiakirja-aineistoon Korkeimmalle oikeudelle.

Valtiokonttorin edustajan, korvauspäällikkö Vuokko Hännisen lausumasta selviää mm. se, että valtiokonttorin tarkoituskaan ei ole ollut, Nevalaisen tapaturmaeläkkeen evätessään noudattaa ammattitautilakia ja tapaturmavakuutuslakia. Hänninen totesi vakuutusoikeudessa mm.:

”Ja kaiken kaikkiaan, miks olemme tähän ratkaisuun päätyneet on se, että vakuutusoikeuden kantana on tähän asti ollut se, että tapaturmavakuutusjärjestelmästä ei tapaturmaeläkettä makseta” (sivu 3)

------

”Sitten vielä sen verran korvauskäytännöstä, eli tapaturma-asiain korvauslautakunta, joka meillä on tällainen neuvoa-antava elin. Siellä on aina katsottu työkykyiseks tämä potilas riippumatta siitä, onko se työpaikka saatu altistusvapaaks vai ei. Elikkä tapaturmaeläkettä ei juurikaan ole lähdetty maksamaan. Eli rajana on vähän veteen piirrettynä ollut tämä, että niin kauan, kun se on päivärahavaiheessa, noin vuoden verran, mutta ei enää eläkevaiheessa.” (sivu 4)

Loppulausunnossaan valtiokonttorin edustaja Hänninen niinikään totesi valtiokonttorin Nevalaisen tapaturmaeläkkeen eväämisen perustuvan ”vallitsevaan korvaus- ja oikeuskäytäntöön sekä tapaturma-asiain korvauslautakunnan lausuntoon”:

”Kun olemme tämän päätöksen antaneet, tää meidän arviohan on perustunut tähän asiantuntijalautakunnan eli tapaturma-asiain korvauslautakunnan kantaan, jonka linjaa noudatamme kaikissa päätöksissä, että emme koskaan poikkea heidän kannan otoistaan, lausunnoistaan. Eli hehän sorvaavat tätä korvauskäytäntöä niin kuin valtakunnan tasolla. Yrittävät pitää sitä ja pitävätkin sitä yhdenmukaisena. Plus lisäksi ratkaisu on perustunut myös vallitsevaan korvaus- ja oikeuskäytäntöön, mikä näitten homeammattitautien kohdalla on omaksuttu linjaks.”

Lainaus päättyy.

- Tästä klikkaamalla saatte lisätietoa Haista home vakuutusoikeus - kirjasta -

# # # # # # # # # # #

Halutessanne kirjoihin kannattaa tutustua pikku hiljaa ja oman mielenkiinnostuksen puitteissa.

Uskomme, että esille ottamamme kirjat löytyvät valtaosin myös mainiosti toimivan kirjastojärjestelmämme kautta luettavaksenne.

Kaikille matalan palkkatason ammattien piirissä työskenteleville voimme suositella lämpimästi edesmenneen toimittajan Pertti Klemolan kirjaa ” Kenen asialla SAK?”

Kirja kannattaa kuitenkin ehdottomasti lukea ennen tulevan syksyn liittokohtaisia palkkaneuvotteluja.

- Klikkaamalla tästä saatte halutessanne muhevaa lisätietoa korporativismista -

# # # # # # # # # # #

Laittakaa taas palautetta ja mahdollisia omia kirjavinkkejänne tulemaan toimituksemme studioon: jesp1981(at)yahoo.com

Kesäterveisin
Oikeusturvan VOLF – työryhmä




sunnuntaina, heinäkuuta 08, 2007

Lukijapalautetta korporativismista

Julkistamme luvan saatuamme seuraavanlaisen lukijapalautteen ja kiitämme Viljo R Räsästä aktiivisuudesta.

Palautteen lopussa kuvamuotoinen kysymys siitä, että kenelle laillisuusvalvonnan piirissä kuuluu lakisääteisten vakuutusten ympärillä tapahtuvien asioiden kokonaisvastuu?

Mielenkiintoiseksi tämän palautteen tekee se, että tämä liittyy erittäin tiivisti käynnissä olevien sosiaaliturvan uudistamiskomitean sekä tapaturma- ja ammattitautilainsäädäntöä uudistavan työryhmän vastuualueisiin, joiden kokoonpanoista puuttuvat jälleen kerran kokonaan käytännöntason ongelmakohdat parhaiten tuntevat potilas- ja kansalaisjärjestöjen edustajat.

# # # # #

Datum: Tue, 3 Jul 2007 14:49:57 +0300
Från: "ViljoRR1958"

Till: "Oikeusturvan ajankuvan toimitus" < jesp1981 @ yahoo.com >
Ämne: Ammattiyhdistystaustoitusta

Hyvät kesäpäivät,

Laitan Teille oheisena tuoretta viisiosaista kirjoitussarjaanne koskien vastauksen, jonka sain vuoden vaihteessa eduskuntavaaleissa olleelta STTK:n / SDP:n ehdokkaalta.

Ensin tulee minun hänelle esittämäni alustus ja sitten hänen vastauksensa, joka käsittääkseni liittyy juuri käsittelemiinne HE 47/2005 tapaturma-asioiden ja HE 91/2006 työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaa sekä HE 12/2006 koskien hallintotuomioistuimia eli koko erityistuomioistuinjärjestelmää.

Itse havahduin tämän vastauksen löytymisen kautta miettimään entistä enemmän sitä, että kenen puolella ammattiyhdistysliike on, kun heidän jäsenensä sairastuu tai vammautuu pysyvästi? Siis taistelussa vakuutusyhtiön esittämää kantaa vastaan?

Ammattiliitothan ovat ainakin niiden nettisivujen mukaan iso myynnillinen jakelukanava vakuutusyhtiöiden vapaaehtoisille vakuutuksille. Ns. jäsenetuvakuutukset.

Ystävällisin terveisin
Viljo RR

- - - - - - - -

Lähettäjä: ViljoRR1958 [mailto:viljorr@gmail.com] .
Lähetetty: 16. joulukuuta 2006 20:33
Vastaanottaja: heli.puura @ sttk.fi
Kopio: pirjo.helin @ kemianliitto.fi

Aihe: Lakien kansalaisille takaamista ihmisoikeuksista ja oikeusturvasta

Hyvää iltaa Teille matkalla eduskuntaan,

Viestini lopussa tietoonne uusin käänne Suomen uuden ihmisoikeustuomarin Päivi Hirvelän valintaan liittyvistä käänteistä, joka kertoo mielestäni Suomessa vallitsevan EU-puheenjohtajuuden alussa kuulutetun avoimuuden ja läpinäkyvyyden tasosta sekä suomalaisten kansalaisten ihmisoikeuksien kunnioittamisesta.

Kiitos Teille jo näin etukäteen viestini lukemiseen käyttämästänne ajasta.

Lähestyn viestini otsikon aihetta perustuslain 21 ja 22 §:n näkökulmasta sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklojen 6 ja 13 näkökulmasta, jossa keskeiseksi mittavan yhteiskunnallisen ongelman synnyttäjäksi nousevat vakuutuslääkäreiden ja vakuutusoikeuden välisen niin sanotun suljetun kierron erityistuomioistuinjärjestelmä.

RUOHONJUURITASON KANSALAISTEN KOVENEVA HÄTÄHUUTO

Saatan tietoonne tällä viestilläni varmistuksen omaisesti seuraavat linkit ja tiedot, jotka osuvat otsikon aiheeseen laajemmin.

Siis sellaisten kansalaisten näkökulmasta tarkasteltuna, joidenka koko loppuelämän on muuttanut vakava sairaus, tapaturma, ammattitauti, liikenne-, potilas- tai lääkevahinko.

Yleensä ongelmat alkavat lakisääteisiin vakuutuksiin liittyvissä asioissa viimeistään noin vuoden jälkeen tapahtumasta.

Tuossa kohden monen kovia kokeneen kansalaisen kohdalla lakisääteisten vakuutusten mukainen oikeus hoitoon, kuntoutukseen ja toimeentuloon saatetaan kiistää vakuutusyhtiön taholta härskisti kokonaan tai osittain. Ilman mitään tosiasiallisia perusteluita.

Moni joutuu elämänsä kovimpaan myllytykseen ja lopulta yksittäinen kansalainen joutuu huomaamaan, ettei edes oma ammattiliittokaan anna vuosia kestävään asianajoon tukeaan.

Hyvän kokonaiskuvan tarkoittamastani erikoisesta suljetusta erityistuomioistuinjärjestelmästä saatte tutustumalla vakuutusoikeuden vuosikertomuksen 2005 sivulla 8 olevaan kaavioon http://www.oikeus.fi/vakuutusoikeus/uploads/inktw8j.pdf

Kyseessä ovat pitkäkestoisten inhimillisten kärsimysten lisäksi siten rahallisestikin miljardien eurojen suuruiset summat vuosittain.

Toisaalta nämä ongelmat, joita "toimiala" edustaa liittyvät myös voimassa olevien lakien takaamiin suomalaisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan pitkäkestoisiin rikkomuksiin.

Karkea arvio, että lakisääteisten vakuutusten miinakenttien niin sanotulla harmaalla alueella elää tällä hetkellä Suomessa 150-200 000 henkilöä.

Tarkoittamani henkilöt ovat sellaisia, että he ovat vakuutuslääkäreiden mielestä "liian" terveitä täydelle eläkkeelle ja hoitavien lääkäreiden sekä työnantajien mielestä liian sairaita paluuseen työelämään.

Kelan Sosiaalivakuutus-lehdessä 5/2006 kerrotaan, että osa tähän pyöritykseen joutuneista kuolee ennenaikaisesti. Kelan kannan mukaan heillä jokaisella pitäisi olla käytettävissään lakiviidakkoon sekaantuessaan henkilökohtainen selvitysmies, jotta he eivät poistuisi keskuudestamme ennenaikaisesti.

Toivottavasti ongelmakentän käsittely eri kanteilta katsottuna jatkuu vilkkaana toimestanne ja tukiryhmänne keskuudessa. Koska tämä ongelmakenttä on elänyt mielestäni jo vuosikymmenten ajan liian pitkään.

Kiitos Teille vielä kertaalleen viestini lukemiseen käyttämästänne ajasta.

Hyvän joulunajan toivotuksin

Viljo R Räsänen

* * * *

--------------------------------------------------------------------------------






- Klikkaamalla kuvaa hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -

# # # # # # # # # # # # # # # #


- Klikkaamalla kuvaa hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -

Tuoreena uutisena huomasimme, että työmarkkinalakimies Heli Puura on nimitetty sosiaaliturvan uudistamiskomitean alaisuudessa toimivaan ansioturvajaostoon jäseneksi:

Puura Heli, lakimies, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry

Hankenumero: STM042:00/2007
Hankkeen nimi: Sosiaaliturvan uudistamiskomitea
Toimiaika: 15.6.2007 - 31.12.2009

Joten toivotaan, että tällä kertaa STTK:n lakimies Heli Puura hyödyntää hänelle kertynyttä tieto-taitoaan myös ammattiyhdistysliikkeen jäsenten hyväksi. Siis sellaisten jäsenten, joiden kohdalle on tullut pysyvä sairaus, tapaturma, ammattitauti, liikenne-, potilas- tai lääkevahinko.






- Klikkaamalla kuvaa hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana –

Jäämme odottamaan syksyn tullen laajan julkisen keskustelun avautumista isoksi kasvaneen vallankäytön harmaan alueen ongelmien tiimoilta, sillä yksikin menetetty ihmishenki tiedossa olevien kokonaisjärjestelmän virheellisyyksien takia on ollut turhaa.

Käynnissä olevien sosiaaliturvan uudistamiskomitean sekä tapaturma- ja ammattitautilakia uudistavan työryhmän koordinointi ovat toivomme mukaan jo hallituksen ja eduskunnan hallinnassa.

Sillä ilman tarkkaa koordinointia monet tiedossa olevat ongelma-alueet sosiaalivakuutusten piirissä muuttavat vain muotoaan.

Minimivaatimus ulospäin on mielestämme se, että näiden molempien määräaikaisten toimijoiden kaikki kokouspöytäkirjat liitteineen ja asiantuntijakuulemisineen ovat kaikille julkisia.

Perusteluna tuolle julkisuusvaatimukselle käy juuri se, että potilas- ja kansalaisjärjestöt on jälleen kerran syrjäytetty lait valmistelevista korporaatioita edustavista toimijakollektiiveista.

Laittakaa edelleenkin tervetullutta lukijapalautetta tulemaan toimituksemme studioon: jesp1981 @ yahoo.com

Kesäterveisin
Oikeusturvan VOLF - työryhmä



* * * *

Haluatko auttaa meitä kaikkia? - 6.10.2016
Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Uusimmat käänteet ja ison kuvan katsaukset löytyvät; esimerkiksi
>>> Suomi 2017 - verkoston
kautta.

Liity mukaan toimiin yli puolue- ja aaterajojen. Yli media- ja etujärjestörajojen.

Yhdessä toimien huomaamme, voimme vaikuttaa ja olemme enemmän.

* * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *


- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -

Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

* * * *


- Kaikki kirjoituksemma linkit ovat julkaisun hetkellä toiminnassa -


Tunnisteet: , , , , ,

keskiviikkona, heinäkuuta 04, 2007

Yhteenvetoa nelikantaisesta lainsäädäntömallista




- Klikkaamalla kaaviota hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -





- Klikkaamalla kaaviota hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -


Kritiikin lisäksi esitämme lopuksi tyylillemme uskollisina myös konkreettisia parannusehdotuksia lainsäädäntöön.

Parannusehdotukset ovat, poliittisen tahdon löytyessä, nopeasti toteutettavissa.

# # # # # # # # # # # # # # # # # # #

Niille henkilöille, jotka olette juuri liittyneet kanavallemme annamme pienen tarkentavan tiedotuksen .

Aina käytyämme edellisissä jaksoissa yhden alla olevista neljästä hallituksen esityksestä läpi, niin se on muuttunut perustietojensa osalta väritykseltään punaiseksi.

Kuten suomalaisten hyvin tuntemien Formula ykkösten starttivalot.

Joten tätä femmalogiamme yhteenvetoa kirjoittaessamme starttivalot ovat jääneet poikkeukselliseen neljän punaisen valon tilttiin. Kuin merkkinä valtakunnassamme päällä olevasta hälytystilanteesta.

Muun muassa seuraavien neljän edellisen hallituksen esitysten pohjalta voimaan saatetut lait ovat työryhmämme mielestä Suomen perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaisia.

# # # # # # # # # # # # # # # # # # #

Olemme koostaneet kansalaisille avoimesta Valtioneuvoston hankerekisteristä – HARE (Esimerkki > Vakuutusoikeus -) kaikkiin kyseisiin hallituksen esityksiin liittyvää dokumentaatiota.

# # # # # # # # # # # # # # # # # # #

1. HE 62/2004 - Hallituksen esitys laiksi tapaturmavakuutuslain 17 ja 41 d §:n muuttamisesta
 

- Klikkaamalla otsikkoa; niin saat sen takaa avautuvasta linkistä lisätietoa -

Hankenumero: STM025:00/2004
Hankkeen nimi: Laiksi tapaturmavakuutuslain 17 ja 41 d §:n muuttamisesta, hallituksen esityksen valmistelu (mm. selkeytetään vakuutuslaitoksen lääkäriasiantuntijan kannanoton merkitystä korvausratkaisuissa).

Yhteyshenkilö: Hallitussihteeri Jaakko Hannula STM

HE 62/2004
StVM 12/2004
EV 87/2004


Lain voimaantulon allekirjoittajat:

Naantalissa 24 päivänä kesäkuuta 2004

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Ministeri
Tarja Filatov


# # # # # # # # # # # # # # # # # # #

2. HE 47/2005 (HE 155/2003) - Hallituksen esitys toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevaksi lainsäädännöksi annetun hallituksen esityksen (HE 155/2003 vp) täydentämisestä
 

- Klikkaamalla otsikkoa; niin saat sen takaa avautuvasta linkistä lisätietoa -

Hankenumero: STM133:00/2003
Hankkeen nimi: Laki toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevaksi lainsäädännöksi, hallituksen esityksen valmistelu

Yhteyshenkilö: Ylitarkastaja Kai Kullaa STM

HE 155/2003
HE 47/2005
PeVL 22/2005
StVM 11/2005
EV 99/2005


Lain voimaantulon allekirjoittajat:

Helsingissä 26 päivänä elokuuta 2005

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Sosiaali- ja terveysministeri
Sinikka Mönkäre


# # # # # # # # # # # # # # # # # # #

3. HE 91/2006 - Hallituksen esitys työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain muuttamisesta
 

- Klikkaamalla otsikkoa; niin saat sen takaa avautuvasta linkistä lisätietoa -

Hankenumero: STM009:00/2006
Hankkeen nimi: Laki työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain muuttamisesta, hallituksen esityksen valmistelu

Yhteyshenkilö: Ylitarkastaja Carita Wuorenjuuri STM

HE 91/2006
PeVL 35/2006
StVM 39/2006
EV 175/2006


Lain voimaantulon allekirjoittajat:

Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2006

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Sosiaali- ja terveysministeri
Tuula Haatainen

# # # # # # # # # # # # # # # # # # #


4. HE 12/2006 - Hallituksen esitys laiksi oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

- Klikkaamalla otsikkoa; niin saat sen takaa avautuvasta linkistä lisätietoa -

Hankenumero: OM030:00/2002
Hankkeen nimi: Oikeudenkäynnin julkisuus hallintolainkäytössä

Yhteyshenkilö: Lainsäädäntöneuvos Arja Manner

HE 12/2006
LaVM 25/2006
EV 268/2006


Lain voimaantulon allekirjoittajat:
Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2007

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Oikeusministeri
Leena Luhtanen

# # # # # # # # # # # # # # # # # # #


Näiden edellä mainittujen hallitusten esitysten kautta, pitkään käytössä jo ollut ns. ”maan vakiintunut oikeudellinen käytäntö”, on saanut lakiteksteihin perustuvan muotoilun.

”Maan vakiintunut oikeudellinen käytäntö” näissä tapauksissa koskee lakisääteisten vakuutusten laajaa kenttää.






- Klikkaamalla kaaviota hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -

Lakiteksteihin perustuvan muotoilun kautta suomalainen kahden lääkärin loukku on nyt 100 prosenttisen valmis. Tämä ei liene ollut lainsäädännön muuttamisen päätavoite?

Joten konkreettisia muutoksia lainsäädäntöön pitää alkaa pikaisesti tapahtumaan.

Työryhmämme mielissä heräsivät tietysti kysymykset:

A.
Ovatko muutokset edes mahdollisia nykypäivän Suomessa?

B.Kenen hallussa on tällä hetkellä ratkaisun avaimiin tarvittava poliittinen tahto?

> LAKIEN LAADUNVALVONTA JA JÄLKIKONTROLLI EIVÄT SUOMESSA TOIMI -
 

- Klikkaamalla otsikkoa; niin saat sen takaa avautuvasta linkistä lisätietoa -

Varatuomari Risto Airikkala on kiteyttänyt kirjoituksessaan 08.06.2007 ; kyseisiin hallituksen esityksiinkin liittyvän problematiikan erinomaisesti:

”Laki laaditaan tietty tavoite mielessä. Lain tulisi muuttaa yhteiskuntaa yhteisesti toivotulla tavalla.

Säännöksen vaikutukset tulisi voida arvioida ennakkoon.

Jos lain todelliset vaikutukset poikkeavat siitä, mitä sillä arvioitiin olevan, tulisi laki ottaa automaattisesti uudelleen harkintaan ja valmisteluun.

EU:ssa em. toimii jopa siten, että tuomioistuin voi kokonaan kumota komission ja neuvoston asetuksen, mikäli sen vaikutusarviointi on tehty puutteellisesti.

Olisiko meillä syytä samanlaiseen käytäntöön?

- -

On demokratian pilkkaamista sallia sellaisten säädösten voimassaolokin, joiden vaikutusarvioinnista on annettu eduskunnalle, valtioneuvostolle tai muille päätöksentekijöille väärä kuva.

Käräjillä oikeuden harhaanjohtamisyrityskin on rangaistava prosessipetoksen yritys.

Miksi lainsäätäjää tai muuta säädösten antajaa saa johtaa harhaan seurauksitta?"

Lähde: Sanomat24.fi - Lakien vaikutusarviointia parannettava

# # # # # # # # # # # # # # # # # # #

Toisaalta tässä nimenomaisessa femmalogiamme käsittelemissä hallituksen esityksissä olisi erinomaisen tärkeää ensin selvittää:

A.”Ketkä päätökseen tekoon osallistuneista henkilöistä tiesivät, mihin näillä lakimuutoksilla todellisuudessa pyrittiin?”

B.
”Miksi kukaan päätöksiin osallistunut henkilö ei ole jättänyt asiakirjoihin mainintaa eriävästä mielipiteestään?”

C.
”Mihin mennessä lakipaketteihin liittyvät selvät ristiriidat Suomen perustuslain 21§:n ja 22§:n sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen artikla 6 ja 13 suhteen ovat korjattu?”

D.
”Toimiiko tässä kohtaa Suomen perustuslain 88 § miten nopeasti ja minkälaisilla toimenpiteillä?”

> Suomen perustuslain 88 § -

Yksityisen laillinen saatava valtiolta

Jokaisella on oikeus talousarviosta riippumatta saada valtiolta se, mitä hänelle laillisesti kuuluu.

Kuka tai ketkä olivat todelliset lakien taustalla olevat toimeksiantajat?

Sen jälkeen on helpompi uuden hallituksen ja eduskunnan voimin edetä nopeiden korjaustoimien saralle.

OIKEUSTAKUU KÄYTTÖÖN PIKAISESTI

Yhden erinomaisen kannatettavan ehdotuksen erityistuomioistuinjärjestelmässä vallitseviin epäkohtiin toi nykyisen hallituksen puolustusministerinä toimiva Jyri Häkämies.

Mielestämme potilaan elämän loppuelämää koskevien toimeentuloturvakiistojen käsittely pitää pystyä viemään kaikkine valitusportaineen läpi kuudessa (6) kuukaudessa. Nykyisen hyvin yleisen keskimääräisen ajan - 36 kuukauden sijaan.

Toki lakisääteisiä vakuutuksia käsittelevää kokonaisuutta pitää hioa lainsäädännöllisesti järkevämpään suuntaan, jotta kaikkien maalaisjärkeen ja citylogiikkaan sopivat vaiheet sekä tutkimukset ovat huolella kunkin potilaan osalta tehdyt että dokumentoidut.

# # # # # # # # # # # # # # # # # # #

Häkämies esittää oikeustakuuta

”Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jyri Häkämies esittää, että Suomessakin otettaisiin käyttöön oikeustakuu eli lakiin tulisi selvät määräajat, joissa tietyt asiat on käsiteltävä.

Hallituksen kaavailemaa hyvitystä kohtuuttoman pitkistä oikeudenkäynnistä kärsinelle kanslaisille Häkämies pitää aivan liian pienenä.

Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan oikeusministeriön työryhmä tulee esittämään enimmillään 5 000 euron korvausta kohtuuttoman pitkästä oikeudenkäynnistä kärsineelle.

- Hyvityksen pitää olla selvästi hallituksen kaavailemaa hyvitystä korkeampi. Punamultahallituksen aikomukset ylipitkien oikeudenkäyntien lyhentämiseksi ovat riittämättömiä, Häkämies sanoo.

Häkämiehen ehdottama oikeustakuu olisi samankaltainen kuin hoitotakuu, josta hänen mukaansa on saatu hyviä kokemuksia, kun hoitoon pääsy on terveydenhuollossa nopeutunut.”

Lähde: Verkkouutiset 3.1.2007






- Klikkaamalla kaaviota hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -

Jotta tuohon kuuden (6) kuukauden läpimenoaikaan erityistuomioistuinjärjestelmässä ja lakisääteisiä vakuutuksia hoitavissa vakuutusyhtiöissä päästäisiin, niin työryhmämme mielestä kaikkia lakisääteisiä vakuutuksia koskeviin lakeihin pitää saada tarkat automaattivaiheet (potilas saattaen vaihdettava) ja määräajat:

1. Lääketieteellisen hoidon ja kuntoutuksen antamiselle
2. Ammatillisen kuntoutuksen selvityksen tekemiselle
3. Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteiden läpiviemiselle
4. Työvoimatoimiston antamalle lausunnolle potilaan mahdollisuuksista työelämässä
5. PCA – menetelmän mukaisen tutkimuksen tekemiselle potilaalle
6. Tarvittavien loppupäätelmien ja päätöksien tekemiselle potilaan työkyvystä

Näiden kuudesti laukeavien automaattivaiheiden kautta etenemällä; päästään kerralla oikeudenmukaisempaan ja kriittisenkin moraalisen tarkastelun kestävään lopputulokseen kaikkien osapuolten kannalta.

Näin toimien lakisääteisistä vakuutuksista kerätyt maksut kohdentuvat oikeammassa suhteessa vakuutetun, vakuutetun työnantajan ja vakuutusyhtiön välillä.









- Klikkaamalla hiirelläsi kuvaa, saat sen ruudullesi isompana -

Merkittävä korkeimman oikeuden ennakkopäätös (KKO:2006:104) näet linjaa, että potilaan asemassa edelleen olevan työntekijän työsuhteen voi nykyisin purkaa vuoden yhtämittaisen sairastamisen jälkeen, mutta toisaalta lain mukaista työkyvyttömyyseläkettä saati kuntoutusta vakuutusyhtiön ei tarvitse potilaalle myöntää.

Suomalainen kahden lääkärin loukku on tuolloin taas napsahtanut ja potilaan edessä on vuosien uuvuttava taistelu lakien takaamista oikeuksista.

Näistä ammattilaiset vs. amatööri taisteluista on monelle potilaalle avautunut hidas ja mutkainen tie, joka johtaa entistä useammin hautuumaalle. Monesti täysin turhaan ja ennenaikaisesti.

Herää pakostakin kysymys; tähänkö rahapainotteisella nykyjärjestelmällä pyritäänkin?

Kesäterveisin
Oikeusturvan VOLF - työryhmä


* * * * * * *

Haluatko auttaa meitä kaikkia? - 6.10.2016
Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Uusimmat käänteet ja ison kuvan katsaukset löytyvät; esimerkiksi
>>> Suomi 2017 - verkoston
kautta.

Liity mukaan toimiin yli puolue- ja aaterajojen. Yli media- ja etujärjestörajojen.

Yhdessä toimien huomaamme, voimme vaikuttaa ja olemme enemmän.


* * * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *

- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -


Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

Tunnisteet: , , , , , , ,