Suomalainen kahden lääkärin loukku 100 prosenttisen valmis! – Osa 4/5

- Klikkaamalla kaaviota hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -

Jatkamme tarkempaan tarkasteluun ottamiemme hallitusten esitysten HE 62/2004, HE 47/2005, HE 91/2006 ja HE 12/2006 analysointia.

Mitä kaikkea sisältää niiden taustalta löytyvä suomalainen nelikantainen lainsäädäntömalli? Se on varmasti kompakti menetelmä saattaa työelämän laajoja lainsäädännöllisiä kokonaisuuksia voimaan nopeasti.

Vaan miten avointa nelikannan toiminta on lainsäädäntöhankkeissa, joiden kohteena ovat kaikki työikäiset suomalaiset tai sieltä pistoraiteelle yllättävän sairauden tai tapaturman takia joutuneet potilaat?

Seuraavaksi käymme läpi suomalaista nelikantaisesti toimivaa lainsäädäntöä ja sen käytäntöjä muun muassa työkyvyttömyyseläkkeisiin liittyen.

# # # # #

HE 47/2005 koski tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaa ja sen vuosittainen potentiaalinen kohderyhmä työtapaturma- ja ammattitautiasioissa vaihtelee 120 000 – 140 000 tuhannen potilaan välillä.

Lisäksi huomioon on otettava lakimuutoksen myötä urheilijoiden tuleminen entistä voimakkaammin tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan asiakaskunnan piiriin (Finlex 682/2005). ”Pohjola vakuuttaa 540 000 ammattilaisena tai lajiliittojen riveissä urheilevaa suomalaista.” - Talouselämä 7.5.2004.

HE 91/2006 koskien työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaa tuo sitten sen vuosittaisen potentiaalisen kohderyhmän piiriin noin 2,5 miljoonaa työikäistä suomalaista.

Samassa yhteydessä lakiesityksen myötä fuusioitiin ja lakkautettiin erilliset eläkelautakunta, Kuntien eläkelautakunta ja Valtion eläkelautakunta.

Eli HE 47/2005 pohjalta monistetun lakiesityksen HE 91/2006 läpimenolla lätkäistiin kolme kärpästä yhdellä iskulla. Ja erittäin mitättömin julkisin keskusteluin.

Käymme seuraavaksi läpi tarkemmin edellisessä eduskunnassa hulahtaen läpimennyttä hallituksen esitystä HE 91/2006 koskien työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaa.

Pureudumme tässäkin jaksossa valiokuntakäsittelyissä kuultuihin asiantuntijoihin sekä valiokunnissa ratkaisevia päätöksiä tehneiden kansanedustajien kokoonpanoihin.

# # # # # 

Tässä vaiheessa kanavalle saapuneille lukijoille kerromme seurannan helpottamiseksi käytössämme olevaa merkintäjärjestelmää.

Aina käytyämme yhden tarkastelun alla olevasta neljästä hallituksen esityksestä läpi, niin se muuttuu perustietojensa osaltaan väritykseltään punaiseksi.

Kuten suomalaisten hyvin tuntemien Formula ykkösten starttivalot.

# # # # # 

Lisäksi olemme koostaneet Valtioneuvoston hankerekisteristä – HARE (http://www.hare.vn.fi/) kyseisiin hallituksen esityksiin liittyvää dokumentaatiota.

Tähän jaksoon olemme poimineet myös valittuja paloja sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemasta Socius – lehdestä (https://stm.fi/etusivu > Julkaisut > Socius ja Socius Finland).

# # # # # 

>>> 1. HE 62/2004 - Hallituksen esitys laiksi tapaturmavakuutuslain 17 ja 41 d §:n muuttamisesta

Hankenumero: STM025:00/2004
Hankkeen nimi: Laiksi tapaturmavakuutuslain 17 ja 41 d §:n muuttamisesta, hallituksen esityksen valmistelu (mm. selkeytetään vakuutuslaitoksen lääkäriasiantuntijan kannanoton merkitystä korvausratkaisuissa).
Yhteyshenkilö: Hallitussihteeri Jaakko Hannula STM

HE 62/2004
StVM 12/2004
EV 87/2004
Lain voimaantulon allekirjoittajat:
Naantalissa 24 päivänä kesäkuuta 2004

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Ministeri
Tarja Filatov

# # # # # 

>>> 2. HE 47/2005 (HE 155/2003) - Hallituksen esitys toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevaksi lainsäädännöksi annetun hallituksen esityksen (HE 155/2003 vp) täydentämisestä

Hankenumero: STM133:00/2003
Hankkeen nimi: Laki toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevaksi lainsäädännöksi, hallituksen esityksen valmistelu
Yhteyshenkilö: Ylitarkastaja Kai Kullaa STM

HE 155/2003
HE 47/2005
PeVL 22/2005
StVM 11/2005
EV 99/2005

Lain voimaantulon allekirjoittajat:
Helsingissä 26 päivänä elokuuta 2005

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Sosiaali- ja terveysministeri
Sinikka Mönkäre

# # # # #


>>> 3. HE 91/2006 - Hallituksen esitys työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain muuttamisesta

Hankenumero: STM009:00/2006
Hankkeen nimi: Laki työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain muuttamisesta, hallituksen esityksen valmistelu
Yhteyshenkilö: Ylitarkastaja Carita Wuorenjuuri STM

HE 91/2006
PeVL 35/2006
StVM 39/2006
EV 175/2006

Lain voimaantulon allekirjoittajat:

Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2006

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Sosiaali- ja terveysministeri
Tuula Haatainen

LAKIESITYKSEN (HE 91/2006) AVAINHENKILÖISTÄ
Suomessahan pitäisi periaatteessa toimia vallan kolmijako – oppi. Siis ainakin paperilla.

Aiemmin nostimme esiin avainhenkilöistä lainsäädäntöneuvos Arja Mannerin oikeusministeriöstä ja oikeustieteen lisensiaatti Maija Sakslinin Kansaneläkelaitoksesta. Molemmat heistä ovat osallistuneet tieto-taidollaan ja edustamiensa organisaatioiden statuksella myös tähän hallituksen esityksen käsittelyyn.

Avainvalmistelijoina sosiaali- ja terveysministeriössä ovat HE 91/2006 lainsäädännön suhteen toimineet seuraavat henkilöt:

1. Haikarainen, Tuulikki apulaisosastopäällikkö, hallitusneuvos, sosiaali- ja terveysministerö 28.4.2004 -22.12.2006

2. Kullaa, Kai ylitarkastaja, sosiaali- ja terveysministeriö 28.4.2004 -22.12.2006 (myös HE 47/2005)

3. Wuorenjuuri, Carita ylitarkastaja, sosiaali- ja terveysministeriö 28.4.2004 -22.12.2006

HALLITUSNEUVOS TUULIKKI HAIKARINEN STM
Hallitusneuvos Tuulikki Haikarainen toimii myös tuomiovaltaa käyttävän työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan varapuheenjohtajana vuosina 2007 – 2011:

Hankenumero: STM113:00/2006
Hankkeen nimi: Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta
Toimikausi/aikataulu: 1.1.2007 – 31.12.2011
Yhteyshenkilö: hallitussihteeri Carita Wuorenjuuri

Lähde: Valtioneuvoston hankerekisteri HARE

Tuulikki Haikarainen toimii myös Kelan eläkeasiain neuvottelukunnassa:
Eläkeasiain neuvottelukunnan tehtävänä on seurata eläkevakuutuksen kehittymistä, edistää kansaneläkelainsäädännön suunnitteluun ja kehittämiseen osallistuvien tahojen yhteisymmärrystä ja yhteistoimintaa sekä tehdä Kelan hallitukselle esityksiä ja antaa lausuntoja eläkevakuutukseen liittyvissä kysymyksissä.

Kelan hallitus asettaa neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Nykyinen toimintakausi on 1.1.2005-31.12.2007.

Jäsenet:

- -

Haikarainen Tuulikki, hallitusneuvos, sosiaali- ja terveysministeriö

Tuulikki Haikarainen toimii myös Kelan kuntoutusasiain neuvottelukunnassa:
Kelan kuntoutusasiain neuvottelukunta toimii Kelan sidosryhmä- ja asiantuntijaelimenä kuntoutustoiminnan sisällöllisissä ja strategisessa kehittämistyössä.

Kelan hallitus asettaa neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Nykyinen toimintakausi on 1.1.2005-31.12.2007.

Jäsenet:

- - -

Haikarainen Tuulikki, hallitusneuvos, sosiaali- ja terveysministeriö

Lähde: Kelan www - sivusto

Tuulikki Haikarainen toimii myös tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa:
Hankenumero: STM134:00/2005
Hankkeen nimi: Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta
Toimikausi/aikataulu: 1.1.2006 – 31.12.2010
Yhteyshenkilö: Kullaa Kai, ylitarkastaja

Varapuheenjohtajat:Haikarainen, Tuulikki oikeustieteen kandidaatti, 1.1.2006 -31.12.2010 Varapuheenjohtaja

Lähde: Valtioneuvoston hankerekisteri HARE

LAKIMIES JANNE METSÄMÄKI SAK
SAK:n lakimies Janne Metsämäki on kerännyt vuosien saatossa kerännyt itselleen laajan tieto-taidon muun muassa sosiaalivakuuttamisen saralta.

Janne Metsämäki sosiaali- ja terveysministerin erityisavustajana:

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäreen erityisavustaja on oikeustieteiden kandidaatti Janne Metsämäki.

Hän on toiminut lakimiehenä SAK:ssa ja ennen sitä mm. sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosastolla pari vuotta 1980-luvulla.

SAK:ssa Metsämäki on vastannut sosiaalivakuutukseen ja työvoimapolitiikkaan liittyvistä asioista, aiemmin myös työsuojeluasioista.

Lähde: 25.04.2003 STM Tiedote 124/2003

Nimi Metsämäki, Janne
Aika 25.4.2003 - 24.6.2003
Hallitus 68. Jäätteenmäki
Tehtävä Sosiaali- ja terveysministerin erityisavustaja

Nimi Metsämäki, Janne
Aika 24.6.2003 - 31.8.2005
Hallitus 69. Vanhanen
Tehtävä Sosiaali- ja terveysministerin erityisavustaja

Lähde: http://www.vn.fi/hakemisto/ministerikortisto/fi.jsp
- linkki lopettanut toimintansa

# # # # #

Samassa yhteydessä työryhmämme huomio kiinnittyi kuin vahingossa sosiaali- ja terveysministerinä toimineen Tuula Haataisen ja kyseisen hallituksen esityksen HE 91/2006 allekirjoituksellaan vahvistaneen, puolison Janne Metsämäen rooliin työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa:

Hankenumero: STM113:00/2006
Hankkeen nimi: Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta
Toimikausi/aikataulu: 1.1.2007 – 31.12.2011
Yhteyshenkilö: hallitussihteeri Carita Wuorenjuuri

Yksityisen alojen eläkejärjestelmään perehtyneet jäsenet:
Metsämäki, Janne oikeustieteen kandidaatti

# # # #

Aivan.

Joku Teistä siellä huomauttaa oikeutetusti, että päällekkäistä aikaa aviopuolison sosiaali- ja terveysministerinä toimimisen ajalta kertyy vain vähän aikaan.

Otetaan siis toinen vertaileva poiminta valtioneuvoston hankerekisteristä Tuula Haataisen sosiaali- ja terveysministerinä toimimisen suhteen:

Haatainen, Tuula Irmeli 23.9.2005 - 19.4.2007 SDP

Lähde: http://www.vn.fi/hakemisto/ministerikortisto/fi.jsp
- linkki lopettanut toimintansa

# # # #

Hankenumero: STM116:00/2003
Hankkeen nimi: Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta
Toimikausi/aikataulu: 1.1.2004 – 31.12.2006
Yhteyshenkilö: Kullaa Kai, ylitarkastaja

Työntekijä- ja toimihenkilöjärjestöjen ehdotuksesta nimitetyt jäsenet:
Metsämäki, Janne oikeustieteen kandidaatti, 1.9.2005 -31.12.2006 Jäsen

Lisäksi monien muiden lukuisten luottamustoimien lisäksi Janne Metsämäki toimii Kelan etuuksista tehtyjen päätösten valituksia käsittelevässä sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa:

Hankenumero: STM123:00/2005
Hankkeen nimi: Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta
Toimikausi/aikataulu: 1.1.2006 – 31.12.2008
Yhteyshenkilö: Wuorenjuuri Carita, ylitarkastaja

Muut jäsenet:
Metsämäki, Janne oikeustieteen kandidaatti, 1.1.2006 -31.12.2008 Jäsen

Lähde: Valtioneuvoston hankerekisteri HARE

HYVÄ HALLINTOTAPA TOIMII SUOMESSA VAIN PAPERILLA?
Toki ymmärrämme sen, että Tuulikki Haikaraiselle ja Janne Metsämäelle monet työtehtävästä lohkeavat tiukan nelikantaisen hierarkkisen työjaon mukaisesti. Samoin kuin Carita Wuorenjuurelle, Kai Kullaalle, Arja Mannerille ja Maija Sakslinille.

Haluamme nostaa laajaan julkiseen keskusteluun, että toimiiko vallan kolmijako-oppi Suomessa käytännössä ja miten jääviys Suomessa määritellään?

Tässä vaiheessa on hyvä nostaa esille vuodelta 2005 oleva asia, josta kyseisten avainhenkilöiden voidaan sanoa asemansa, tehtäviensä ja verkostonsa takia olevan erittäin hyvin tietoisia.

Samalla heille voidaan esittää avoin jatkokysymys, miksi mitään konkreettista ei ole tapahtunut työ- sekä toimintakykyä mittaavalle ns. Englannin mallin eli PCA - menetelmän käyttöönotolle Suomessa?

Sen käyttöönottohan vähentäisi todistetusti turhaa työtä koko erityistuomioistuinjärjestelmän piirissä ja vapauttaisi nopeasti kymmeniä tuhansia potilaita pirullisesta suomalaisesta kahden lääkärin loukusta, jota muun muassa edellä kertomamme henkilöt ovat edustamiensa organisaatioiden kautta toimillaan olleet luomassa sekä hyväksymässä.

Tällä hetkellä 200 000 kahden lääkärin loukussa olevalle potilaalle asianomainen PCA - menetelmä toisi pika-avun 80 000 potilaalle! Luku perustuu menetelmän koekäytöstä vuonna 2005 julkisuuteen annetuista tiedoista. Lisätietoa PCA-menetelmästä esimerkiksi tästä >>> linkistä.






- Klikkaamalla kaaviota hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -

# # # # #

Kotimaa - Toimintakyvyn arvioinnilla työkyvyttömyys esille
Kelan kokeilema toimintakyvyn arviointi vähentää selvästi työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäyspäätöksiä.

Vakuutuslääkärin hylkäävä ennakkoarvio muuttui myönteiseksi noin 40 prosentilla kokeiluun osallistuneista hakijoista.

Kokeilussa oli mukana reilut sata hylkäyspäätöksen saanutta hakijaa.

Kokeilua johtanut Kelan ylilääkäri professori Antti Huunan - Seppälä esittää, että menetelmä otettaisiin ongelmallisissa eläkeratkaisuissa käyttöön jo ensi vuonna.

Valtaosa kokeiluun osallistuneista lääkäreistä katsoi, että arviointimenetelmä toi tärkeää uutta tietoa eläkkeenhakijan toimintakyvystä.

Vastaava järjestelmä on ollut pitkään käytössä Englannissa.

Kaikkiaan Kela antoi viime vuonna päätöksen työkyvyttömyyseläkehakemuksesta runsaalle 25 000 hakijalle, joista hylkäävän päätöksen sai noin 27 prosenttia.

Lähde: Turun Sanomat (STT) 27.10.2005

# # # # #

Ennen eteenpäin siirtymistä otamme kuitenkin pienen lainauksen sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemasta Socius – lehdestä, koska se valottaa hyvin niitä tuntemuksia, mitä sektoriministeriön sisällä vallitsee.

Kansalaisilta kanteluita - päätökset harvoin muuttuvat

...ja valitusosoite tapauksessanne on

Jos työkyvyttömyyseläkettä ei myönnetä, ratkaisuun tyytymätön voi valittaa eläkelautakuntaan. Jos sosiaalitoimisto kohtelee asiakasta tämän mielestä huonosti, siitä voi kannella lääninhallitukseen.

Ratkaisut muuttuvat kuitenkin harvoin.

Onko se merkki siitä, että vakuutusyhtiö tai virkakoneisto on jo alun perin toiminut oikein?

Apulaisosastopäällikkö Tuulikki Haikarainen stm:n vakuutusosastolta on ollut vuosikymmeniä mukana rakentamassa suomalaista eläkejärjestelmää ja osallistunut pitkään myös erilaisten muutoksenhakulautakuntien työhön: vuodesta 1977 eläkelautakunnan ja vuodesta 1982 tapaturmavakuutuslautakunnan tehtäviin.

"On tärkeää, että ihmisillä on oikeus esittää valitus epäoikeudenmukaiseksi katsomastaan päätöksestä. Se on osa oikeusjärjestelmäämme", Haikarainen korostaa.

Toinen juristi kärjistää: "Olisi oikeastaan hälyttävää, jos suuri osa ratkaisuista muuttuisi jälkikäteen. Sehän merkitsisi sitä, etteivät alkuperäiset päätökset ole olleet lainmukaisia."

Itse yli yksitoista vuotta tapaturmakorvauksistaan taistelleella Hannu Kukkosella on ihan toisenlainen käsitys asiasta. "Vakuutusyhtiöillä on taloudellista valtaa ja lobbauskykyjä, ja päätökset ovat sen mukaisia. Joku voidaan todeta työkykyiseksi pelkästään papereiden perusteella. Samojen papereiden pohjalta tehdyt päätelmät poikkeavat toisistaan sen mukaan, kuka niitä kulloinkin tarkastelee."

"Potilaan asiaan perehtyneet lakimiehet, hoitavat lääkärit sekä tutkimustulokset perustelevat näytön yhteneväisesti, mutta päätöstä tekevät päätyvät täysin vastakkaiseen eli hylkäävään lopputulokseen."

- - - -

Työkyvyttömyysasioissa on usein kyse muustakin kuin työkyvystä, niissä on myös tunneasioita. Ihmisillä saattaa olla väärä käsitys myönnettävän eläkkeen määrästä. Samoin työelämän muutokset ja oman ammattitaidon vajavuus saattavat pelottaa", Haikarainen sanoo.

"Takavuosina taustalta saattoi paljastua, että atk:n käyttöönotto saattoi kiirehtiä eläkkeen hakemista. Uuden asian opiskelu pelotti. Mutta ikääntyvätkin ihmiset oppivat uusia taitoja, vaikka muita hitaammin ja sisulla."

Haikarainen muistuttaa, että päätös työkyvyttömyydestä on niin lopullinen, että ensin pitäisi kokeilla kaikkea muuta, esimerkiksi koulutusta ja kuntoutusta. Eläkehakemuksista hyväksytään noin 80 prosenttia, ja lopusta vain osa valittaa sitten ylempiin oikeusasteisiin.

Turhia valituksia ei ole

"Turhia valituksia ei ole", Haikarainen muistuttaa. "Viranomaisten ratkaisut täytyy saada puolueettomiin lautakuntiin tarkistettaviksi, ja tämä useimmiten myös katkaisee lisävalitukset."

Kaikki eivät suinkaan kielteisiin päätöksiin tyydy: sen osoittaa jo Vakuutusongelmaisten liiton nettisivuilla vilkkaana käyvä keskustelu. Myös sosiaali- ja terveysministeriöön otetaan yhteyttä kirjeillä, meileillä ja puheluilla.

"Ministeriö ei kuitenkaan käsittele valituksia, vaan se ohjaa ihmisiä oikeaan osoitteeseen", Tuulikki Haikarainen korostaa. "Stm ei myöskään tiedota näiden etuuksien myöntämisestä, sillä se kuuluu Kelalle ja vakuutusyhtiöille."

Myös vakuutusongelmia pitkään käsitellyt Hannu Kukkonen on sitä mieltä, ettei turhia valituksia ole. Sitä enemmän on hänen mielestään vastoin esitettyä näyttöä hylättyjä valituksia, joissa ei hylkäävän päätöksen tosiasiallisia perusteluja esitetä.

"Ei riitä lause ’teidän katsotaan olevan työkykyinen’ eikä luettelo asiapapereista, joihin päätös perustuu. Länsimaisen oikeusvaltion periaatteisiin ei kuulu hylätä erikoislääkärien vammasta tai sairaudesta esittämää näyttöä - ilman perusteluja. Ainakin asiakkaalle pitäisi ilmoittaa, onko valitus ollut juridisesti puutteellinen."
Lähde: Socius - lehti 4/2006

LOKAKUUN 2006 LOHKAISUJA TYÖELÄMÄÄ KOSKEVIEN LAKIEN LEIPOMISESTA
”Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen arvioi vastikään, että poliittinen valta on luisunut hallitukselta työmarkkinajärjestöille.

Samaa mieltä on hallintotieteen professori Risto Harisalo.

"Demokratia on joutunut alisteiseen asemaan myllytyksessä", hän sanoo. Harisalo tutkii vallankäyttöä johtamistieteen laitoksella Tampereen yliopistossa.

Esimerkiksi työeläkeuudistuksessa eduskunnan arvioidaan olleen kumileimasin, joka vain hyväksyi kolmikannan sorvaaman esityksen.

Kansanedustaja Osmo Soininvaara (vihr) sanoo oppineensa, ettei tavallisen kansanedustajan kannata syventyä lakiesityksiin, joista on sovittu kolmikannassa.

"Lakiteknisesti esitykset ovat niin kelvottomia, että ne on käytävä läpi. Mutta sisältöön ei saa puuttua."

Ongelmaksi kriitikot kokevat myös sen, ettei monilla ryhmillä kuten pienyrittäjillä, opiskelijoilla ja eläkeläisillä ole edunvalvojaa kolmikannassa.

- - - -

Harisalon mielestä kolmikannan hyötyä yhteiskunnalle liioitellaan.

Esimerkiksi tuloerot kasvavat Suomessa, vaikka kolmikannan väitetään estävän tuloerojen kasvua.

Kolmikannan otetta pitäisi Soininvaaran mielestä löysätä, koska se jarruttaa yhteiskunnallisia uudistuksia.

"Kolmikanta tekee pieniä pykälänviilauksia sinne tänne. Keskinäinen edunvalvonta on niin rankkaa, ettei siellä pystytä suuriin uudistuksiin."

Kolmikannan vallankäytöstä pitäisi hänen mielestään myös tehdä avoimempaa ja
läpinäkyvämpää.

Miksei eduskunta sitten hoida työtään ja ota valtaa käsiinsä, joihin se perustuslain mukaan kuuluu?

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok) muistuttaa, miten kävi Esko Ahon, joka yritti horjuttaa työmarkkinajärjestöjen valtaa lainsäädännössä työreformillaan. Aho olisi pääministerinä halunnut muun muassa, että nuorille työntekijöille voidaan maksaa työehtosopimusta alempaa palkkaa.

"SAK uhkasi kolme kertaa yleislakolla", Sasi toteaa.

Kolmikannan toimialuetta pitäisi Sasin mielestä myös rajata työelämään ja työelämän lainsäädäntöön. Erityisesti eläkeasioissa eduskunnan roolia pitäisi vahvistaa. Myös veropäätökset pitäisi irrottaa tupo-pöydästä, sanoo Evan ja Etlan toimitusjohtaja Sixten Korkman sanoo.

"Eduskuntahan verojen säätämistä varten on", hän toteaa.

Hänen mukaansa kolmikannan valta liudentuisi, jos työmarkkinajärjestöt harkitsisivat, millaisissa asioissa valtaa käyttävät.

Sasin mielestä eduskunnan pitäisi tehdä useammin omia ratkaisujaan kolmikannasta riippumatta.

"Muutoksen pitäisi tapahtua vähitellen. Jos se olisi radikaali, se herättäisi kolmikannassa kovan vastustuksen ja syntyisi vaikeasti ratkaistava konflikti", Sasi uumoilee.

Hallitus ei hänen mukaansa voi olla aloitteellinen, koska Sdp, toinen päähallituspuolueista, on liian sidoksissa ammattiyhdistysliikkeeseen.

"Ay-liike valitsee pitkälti Sdp:n puheenjohtajan eikä toisin päin. Siksi Sdp:n valta on rajallinen kysymyksissä, jotka ovat työmarkkinajärjestöjen käsissä", Sasi sanoo.
Lähde: Helsingin Sanomat 2.10.06 - Kansanedustaja: Kolmikannan lakiesityksiin ei voi puuttua

TYÖELÄKEYHTIÖIDEN JA RAHAN YLIVOIMAA
Hallituksen esityksen HE 91/2006 mukaisesti muovaillun lakitekstin tarkemmin tarkastelevat kohdat tulevat seuraavaksi.

Otamme kuitenkin pienen lainauksen sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemasta Socius - lehdestä.

# # # # #

Lainmukaista - entä kohtuullista?
Stm:n hallinnonalan muutoksenhakulautakuntia ovat muun muassa tarkastuslautakunta, työeläkeasiain muutoksenhakulautakunta, työttömyysturvalautakunta, tapaturma-asiain muutoksenhakulautakunta ja ylimpänä vakuutusoikeus; niihin otetaan yhteyttä, jos on tyytymätön siihen, ettei jotakin etuutta ole myönnetty.

Lautakunnat vartioivat ennen kaikkea tehtyjen päätösten lainmukaisuutta; siellä työskentelevät toimivat taustastaan (esimerkiksi lääkäri) riippumatta tuomarin vastuulla.

Yksittäistä tapausta ne joutuvat suhteuttamaan myös kokonaisuuteen ja jo aiemmin tehtyihin päätöksiin.

Ne käyttävät myös harkintaa; sosiaaliasioissa kaikkea ei voi tarkistaa pykälistä.

Kielteisen ratkaisun lainmukaisuus ei ainakaan pettyneestä ihmisestä ole aina sama kuin kohtuullisuus.

Jos oma kroppa ja mieli sanoo, ettei työkykyä enää ole, hylkäävä päätös vihlaisee pahasti.
Lähde: Socius – lehti 4/2006

# # # # #

To: "Petri Salo"

Subject: Lääketieteelliseen arvioinnin muutokset vakuutusoikeudessa
From: Arja.Manner @ om.fi

Date: Fri, 8 Jun 2007 20:24:43 +0300

Hyvä Petri Salo,

kiitos viestistänne.

Tutkija Maija Sakslinin selvityksessä ehdotettiin useita toimia vakuutusoikeuden menettelytapojen kehittämiseksi.

Niissä oli kyse muista kuin lainsäädäntöä edellyttävistä toimista, joten lainvalmisteluosastolla ei ole tällä hetkellä vireillä vakuutusoikeutta koskevan lainsäädännön valmisteluhanketta.

Lääketieteelliset ja sosiaalivakuutuksen aineelliset kysymykset eivät kuulu oikeusministeriön vaan sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan.

Vakuutusoikeus vastaa muiden tuomioistuinten tavoin oman sisäisen toimintansa kehittämistyöstä.

Vakuutusoikeudessa onkin toiminut viime vuosina useita vakuutusoikeuden sisäisiä työryhmiä - muun muassa prosessityöryhmä - jotka ovat pyrkineet parantamaan ja tehostamaan vakuutusoikeuden menettelytapoja.

Oikeusministeriön oikeushallinto-osasto tukee tuomioistuinten omaa kehittämistyötä ja pyrkii turvaamaan tuomioistuimille riittävät henkilöstöresurssit.

Vakuutusoikeuden toiminnan kehittämistyötä on tarkoitus edelleen jatkaa yhteistyössä vakuutusoikeuden kanssa.

Ystävällisin terveisin
lainsäädäntöneuvos Arja Manner
Lainvalmisteluosasto
Oikeusministeriö
PL 25, Eteläesplanadi 10
00023 VALTIONEUVOSTO

# # # # #

Kohta seuraavissa Excellent – tekniikalla työstämisissämme kaavioissa olevat sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntijat ovat sikäli mielenkiintoisesti valittuja, että kukaan heistä ei ole tietojemme mukaan lääkäri eikä lain pääasiallisena kohderyhmänä olevan potilas- tai kansalaisjärjestöjen edustaja.

HE 91/2006 työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaa koskien olisi voitu helposti tehdä lakitekstiin integrointi tehokkaaksi osoittautuneen PCA - menetelmän pakollisesta käyttämisestä kaikissa kiistanalaisissa työkyvyttömyyseläketapauksissa.

Varsinkin mikäli hylkäävän päätöksen saanut potilas on työeläkeyhtiön antamasta päätöksestä täysin eri mieltä ja työeläkeyhtiö ei suostu käyttämään hylkäävässä päätöksessään itseoikaisua.

Toiminta – aikaa ko. tutkimuksen tekemiselle on 60 vuorokautta, kun tieto työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta on saatu työeläkeyhtiön ja asianomaisen tietoon, ellei PCA - menetelmään perustuvaa tutkimusta ole jo aiemmin ko. tapauksessa tehty.

Mikäli PCA - menetelmään perustuvan tutkimuksen jälkeenkään työeläkeyhtiö ei suostu edelleenkään muuttamaan hylkäävää päätöstään, niin vasta sitten työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta ottaa vastaan potilaan tekemän valituksen.

Tässä samassa yhteydessä lakitekstiin tehtäisiin myös muutos, että työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan vakuutuslääkärijäsen toimii vallan vannoneena asiantuntijana ja kaikki hänen lausumansa ovat asianomaisjulkisia.

Hallituksen esitys eduskunnalle lakiehdotuksen hyväksymisestä

”Valiokunta voi pyytää asiasta tai sen osasta lausunnon toiselta valiokunnalta.

Valiokunta antaa asiasta mietinnön, jonka päätösehdotuksessa valiokunta ehdottaa eduskunnalle joko lakiehdotuksen hyväksymistä hallituksen esityksen mukaisena tai valiokunnan ehdottamin muutoksin muutettuna.

Valiokunta voi myös ehdottaa lakiehdotuksen hylkäämistä kokonaan.

Jos valiokunta on ollut asiasta erimielinen, voivat vähemmistöön jääneet valiokunnan jäsenet liittää mietintöön vastalauseensa perusteluineen.”

Lähde: Eduskunnan www - sivusto

# # # #

Olemme myös seurannan ja kokonaiskuvan muodostamiseksi merkinneet Teitä varten, mihinkä kaikkiin nyt tarkastelun alla oleviin hallituksen esityksiin kyseistä asiantuntijaa on kuultu.

Olemme myös seurannan ja kokonaiskuvan muodostamiseksi merkinneet Teitä varten, mihinkä kaikkiin tarkastelun alla oleviin hallituksen esityksiin yksittäinen kansanedustaja on valiokunnan ratkaisevissa istunnoissa osallistunut.

Hallussamme olevien asiakirjojen tietojen mukaan, kukaan valiokuntien jäsenistä ei ole ollut tuolloin valiokunnan enemmistön kanssa eri mieltä.




- Klikkaamalla kaaviota hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -







- Klikkaamalla kaaviota hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -









- Klikkaamalla kaaviota hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -









- Klikkaamalla kaaviota hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -


# # # # #
 
Tämän hallituksen esityksen 91/2006 myötä nostamme esiin selvät ristiriidat Suomen valtion allekirjoittamien lakien ja sopimusten suhteen.

Ensiksi tulevat kyseiset lait pykälineen ja sitten seuraavat HE 91/2006 pohjalta tehdystä lainsäädännöstä näyttö selkeistä ristiriidoista.

Uuden eduskunnan tulevaisuusvaliokunta on ottanut 15.6.2007 asiaan jo tuoreeltaan erinomaisen osuvasti kantaa.

Tulevaisuusvaliokunnan lausunto 2/2007 vp - TuVL 2/2007:
”Demokratia ei toteudu tehokkuutena vaan perustuslaissa mainittujen arvojen toteutumisena.”

SUOMEN PERUSTUSLAIN 21 § ja 22 § TOTEUTUMATTOMAT KOHDAT TYÖELÄKEASIOIDEN MUUTOKSENHAKULAUTAKUNTAA KOSKIEN (HE 91/2006)

21 §
Oikeusturva
Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.

Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

22 §
Perusoikeuksien turvaaminen
Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

# # # # #

EUROOPAN IHMISOIKEUSSOPIMUKSEN TOTEUTUMATTOMAT KOHDAT TYÖELÄKEASIOIDEN MUUTOKSENHAKULAUTAKUNTAA KOSKIEN (HE 91/2006)
Kun otetaan huomioon lakisääteisiä vakuutuksia nelikannassa luotu salattu vakuutuslääkäri- ja suljettu erityistuomioistuinjärjestelmä, niin seuraavat Euroopan ihmisoikeussopimuksen kohdat jäävät koko ajan toteutumatta, jos potilas lähtee valittamaan vakuutusyhtiönsä päätöksestä.

6 artikla - Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin
1. Jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä. Päätös on annettava julkisesti, mutta lehdistöltä ja yleisöltä voidaan kieltää pääsy koko oikeudenkäyntiin tai osaan siitä demokraattisen yhteiskunnan moraalin, yleisen järjestyksen tai kansallisen turvallisuuden vuoksi nuorten henkilöiden etujen tai osapuolten yksityiselämän suojaamisen niin vaatiessa, tai siinä määrin kuin tuomioistuin harkitsee ehdottoman välttämättömäksi erityisolosuhteissa, joissa julkisuus loukkaisi oikeudenmukaisuutta.

13 artikla - Oikeus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon
Jokaisella, jonka tässä yleissopimuksessa tunnustettuja oikeuksia ja vapauksia on loukattu, on oltava käytettävissään tehokas oikeussuojakeino kansallisen viranomaisen edessä siinäkin tapauksessa, että oikeuksien ja vapauksien loukkauksen ovat tehneet virantoimituksessa olevat henkilöt.

# # # # #

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta muuttamisesta annetussa laissa (Finlex 1298/2006) voitte tutustua seuraavaan kohtaan ja joka löytyy kokonaisuudessaan seuraavasta osoitteesta: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20061298

2 §
Muutoksenhakulautakunnan puheenjohtajat ja jäsenet

- -

… Muutoksenhakulautakunnan muut 32 jäsentä ovat sivutoimisia.

Heistä seitsemän jäsenen tulee olla vakuutuslääketieteeseen perehtyneitä laillistettuja lääkäreitä.

16 §
Muutoksenhakulautakunnan talouden perusteet

Työntekijän eläkelain 3 §:ssä mainittujen lakien mukaisesta eläketurvasta vastaavat työeläkelaitokset ovat velvolliset suorittamaan vuotuisen oikeushallintomaksun.

Työeläkelaitoksilta perittävä oikeushallintomaksu vastaa niitä kokonaiskustannuksia, jotka aiheutuvat muutoksenhakulautakunnalle tässä laissa säädettyjen muutoksenhakua koskevien tehtävien hoitamisesta.

# # # # #

Eli työkyvyttömyyseläkkeisiin liittyvän tuomioistuinkäsittelyn toinen osapuoli kouluttaa ratkaisukokoonpanossa istuvan lääkärijäsenen ja maksaa tuomioistuimien vuosittaiset kulut.

# # # # #

"Turhia valituksia ei ole", Haikarainen muistuttaa.

"Viranomaisten ratkaisut täytyy saada puolueettomiin lautakuntiin tarkistettaviksi, ja tämä useimmiten myös katkaisee lisävalitukset."
Lähde: Socius - lehti 4/2006 – Apulaisosastopäällikkö Tuulikki Haikarainen STM

Työryhmämme mielestä selvä ristiriita puheiden ja todellisten tekojen välillä on levinnyt myös suomalaisen virkamieskunnan eliitin piiriin.








- Klikkaamalla kaaviota hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -

Vakuutuslääkärijäsen toimii kirjallisesti toimivan erityistuomioistuimen ratkaisukokoonpanossa tuomarivalan tehneenä, jolloin vakuutuslääkärijäsenen lausumat kuuluvat neuvottelusalaisuuden piiriin eikä asianomainen itse saa niitä tietoonsa, vaikka ratkaisun pääpaino on ollut puhtaasti lääketieteellisissä seikoissa.

Hylkäävien päätösten perusteluista lääketieteellisten seikkojen esiintuonti puuttuu yleensä kokonaan.

Socius – lehdessä 4/2006 mainittu itsevalvonta päätösten lainmukaisuudesta ja tuomarin vastuusta kertovat siitä järjestelmän härskiydestä, jonka potilaat joutuvat valittaessaan kohtamaan:

”Lautakunnat vartioivat ennen kaikkea tehtyjen päätösten lainmukaisuutta; siellä työskentelevät toimivat taustastaan (esimerkiksi lääkäri) riippumatta tuomarin vastuulla.”

Tuon edellisen pohjalta heräävät väkisinkin kysymykset valittajan oikeusturvasta ja mikä on kirjallisesti toimivan erityistuomioistuinjärjestelmän tuomarin vastuu, jos ratkaisukokoonpanon kuuluvan tuomarin (esimerkiksi lääkäri) lausumat ovat salaisia asianomaiselta itseltään?

# # # # #

Helsingin Sanomissa 28.1.2004 kertoi asianajaja Markku Fredman aiheen tiimoilta seuraavaa:

”Joulukuussa mietintönsä luovuttanut tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitea on puuttunut sekä asiantuntijalääkäreiden käyttöön vakuutusoikeudessa että päätösten perustelemiseen. Myös Fredman oli komitean jäsen.

Komitea esitti, että vakuutusoikeudessa pitäisi luopua asiantuntijalääkäreiden kuulumisesta kokoonpanoon.

"Vakuutusoikeuden asiantuntijalääkäreiden mielipiteet ja selvitykset ovat salaisia, sillä ne kuuluvat tuomareiden neuvottelusalaisuuden piiriin", Fredman huomauttaa.

Komitean mielestä pitäisi luoda järjestelmä, jossa ammattituomarit pyytävät tarvittavat lausunnot asiantuntijoilta ja asianosaisilla on mahdollisuus kommentoida niitä.

Vaihtoehtoisesti asiantuntijoita voitaisiin kuulla todistajina.”

# # # # #

Vuonna 2007 sama problematiikka jyllää erittäin elinvoimaisena koko suljetun ja kirjallisesti toimivan erityistuomioistuinjärjestelmän piirissä.

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan (korvaa entiset eläkelautakunnan, Kuntien ja Valtion eläkelautakunnat) koskevan lain tultua voimaan (Finlex 1298/2006), niin lautakunnan vakuutuslääkärijäsen valitaan aina vain niiden 400 vakuutuslääkärin joukosta, jotka ovat suorittaneet vakuutusyhtiöiden kehittämän ja hallinnoiman vakuutuslääketieteen tutkinnon.

YHTEENVETOA LAKIEN TAKAAMISTA TOTEUTUMATTOMISTA OIKEUKSISTA
Suomi saa väkilukuun suhteutettuna erittäin paljon langettavia päätöksiä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta. Moitteita tulee lähes kaksi kertaa niin paljon kuin muille maille keskimäärin.

Muihin pohjoismaihin verrattuna Suomi saa noin seitsenkertaisen määrän langettavia päätöksiä ja esimerkiksi Venäjällä väkiluku on Suomeen nähden 30 kertaa suurempi, mutta tuomioita tulee vain viisinkertainen määrä.

Suomen ihmisoikeusloukkaukset ovat tilastojakin suuremmat, sillä valitusoikeus Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen salataan kansallisista päätöksistä ja myös juttuja ostetaan ihmisoikeustuomioistuimesta pois nimellisellä korvauksella ennen langettavaa tuomiota.

Suomesta tehtävien valitusten määrä vain lisääntyy koska langettavilla tuomioilla ei ole ollut mitään todellista vaikutusta kansallisiin toimintatapoihin. Varsinkin kirjallisesti ja suljetusti toimivan erityistuomioistuinjärjestelmän suhteen.

Mielivaltainen menettely jatkuu vuodesta toiseen Suomen valtaapitävien sallimana ja heikoimmassa asemassa olevat ihmiset jätetään heitteille.

Tästä asiasta kirjoitti ensimmäisenä vakuutusalan organisaationa Kela. Sen julkaisemassa Sosiaalivakuutus-lehden numerossa 5/2006 todettiin, että jokainen potilas tarvitsisi lakiviidakossa selviytyäkseen henkilökohtaisen selvitysmiehen.

Kyseessä on mielestämme pirullisen taitavasti rakennetusta lainsäädännön miinakentästä, jonne ensikertalaisena joutuessaan on aina heikoilla. Ovathan vastapuolella ammatikseen työtään tekevät eri alojen asiantuntijat, jotka ovat verkottuneet erittäin taitavasti.

Ensikertaa ryöpytykseen joutuneen potilaan on täysin mahdotonta hahmottaa kokonaisuuteen liittyvää ns. nelikantaista kytkentätaulukkoa.

Kokonaisvastuuta ei kanna nykysysteemissä kukaan eikä lainsäädännössä ole ajallisia takarajoja eikä sanktioita sille, mihin mennessä esimerkiksi potilaan hoitoon, lääketieteelliseen kuntoutukseen ja ammatillisen kuntoutuksen selvittelyyn tehtävät toimenpiteet pitää olla tehtyjä.

Monessa tapauksessa kukaan lakisääteisten vakuutusten piiriin kuuluvat toimija ei opasta ja puolusta aktiivisesti apua tarvitsevaa potilasta, vaan kafkamainen pallottelu eri lakisääteisten toimijoiden välillä jatkuu, jatkuu, jatkuu, jatkuu….









- Klikkaamalla kaaviota hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -

Helsingin Sanomissa 21.6.07 eduskunnan oikeusasianmies pyrki jo rajamaan kansainvälisten valvontaelinten puuttumista nykymenoon:

”Omassa puheenvuorossaan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio hahmottelee kansallista strategiaa ihmisoikeuksien turvaamiseksi, koska kansainvälisten valvontaelinten toimin on vaikea turvata kansalaisten ihmisoikeuksia.”

Kyseisen uutisen mukaan vuodesta 2003 lähtien laillisuusvalvonta-asioiden määrä on kasvanut peräti 47 prosenttia!

Eniten kanteluita tulee juuri sosiaaliturva – asioista.

Herää kysymys, mistähän pitkään kentällä vallinneessa kansallisessa strategiassa ihmisoikeuksien ”turvaamiseksi” on ollut kysymys?

Siis sen lisäksi, että lainkäytön harmaalta alueelta virtaava rahamäärä vakuutetuilta vakuutusalan toimijoiden laariin on ollut vuosikymmenten varrella loputon.

Terveisin
Oikeusturvan VOLF - työryhmä

1.
Bulevardi 28:n yhteisöt jakavat tietoa suomalaisesta finanssialasta, vakuutustoiminnasta, toteuttavat alan yhteistyötä ja korvaustoimintaa:
http://www.vakes.fi/

2.
Työeläkevakuuttajat TELA on suomalaisten lakisääteistä työeläketurvaa hoitavien yksityisen ja julkisen alan työeläkevakuuttajien edunvalvonta- ja palvelujärjestö:
http://www.tela.fi/

”Tuppaa olemaan niin, että jos nyt jätetään korottamatta (työeläkemaksuista), niin jatkossa voi tulla äkkinäinen kova nousutarve.”

Ex-pääsihteeri Seppo Junttila, STTK ( Uutispäivä Demari 21.6.)

3.
Lisätietoa muun muassa ”vakuutuslääketieteestä” löytyy osoitteessa:
http://therapiafennica.fi/

- - -

Mielenkiintoista on ollut huomata, että kyseisestä ”tieteenalasta” ei löydy juuri mitään tietoa vakuutusalan yritysten tai etujärjestöjen sivuilta.

Kuten ei löydy mitään tietoa Suomen vakuutuslääkäriyhdistyksen www-sivujen kautta. Koska yhdistyksellä ei ole jostain olemassa omia avoimia internet – sivuja. Päivitys 6.10.2016 sivut löytyvä nyt osoitteessa >>> http://www.svly.fi/fi/

Kun taas Suomen liikennelääketieteen yhdistyksellä toimivat sivut taas löytyvät.

# # # # #

TYÖELÄKEASIOIDEN MUUTOKSENHAKULAUTAKUNTAA KOSKEVAA MUUTA LAINSÄÄDÄNTÖÄ – LINKIT TOIMINNASSA 23.6.2007:

Oheisena linkkejä eduskunnassa käytyjä hallintolain ja hallintokäyttölain vaiheita koskien ennen kuin nimenomaisesti työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa sovellettavat lait astuivat HE 91/2006 pohjalta voimaan.

Se kannattaa Teidän aina muistaa, että jos talteen ottamanne eduskunnan linkki ei jostain syystä toimi, niin asiakirja kyllä löytyy eduskunnan arkistoista, mutta tallessanne olevaan tai nyt seuraavassa olevaan linkkiin on saatettu lisätä esimerkiksi välilyönti jne.

- - - -

Hallituksen esitys Eduskunnalle hallintolaiksi ja laiksi hallintolainkäyttölain muuttamisesta: http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2002/20020072

Tarkistettu versio 2.0 PTK 67/2002 vp
67. TIISTAINA 28. TOUKOKUUTA 2002 kello 14
HUOM! Eduskunnan linkit lopettaneet toimintansa.
Tee uusi haku haluamallasi asiakirjatunnuksella.

9) Hallituksen esitys hallintolaiksi ja laiksi hallintolainkäyttölain muuttamisesta
Hallituksen esitys HE 72/2002 vp

Julkinen keskustelu eduskunnassa hallituksen esityksen tavoitteista:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_67_2002_ke_p_4.shtml

Hallintovaliokunnan mietintö 29/2002 vp,HaVM 29/2002 vp - HE 72/2002 vp Hallituksen esitys hallintolaiksi ja laiksi hallintolainkäyttölain muuttamisesta:http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/havm_29_2002_p.shtml

Eduskunnan vastaus 289/2002 vp (EV 289/2002 vp - HE 72/2002 vp)
Hallituksen esitys hallintolaiksi ja laiksi hallintolainkäyttölain muuttamisesta:http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ev_289_2002_p.shtml

Hallintolaki - Finlex: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030434

Laki hallintolainkäyttölain muuttamisesta - Finlex:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030435

- - - -

Yhteenvetona voinemme todeta sen, että pitkään jatkuneista ongelmista kyllä puhutaan eduskunnassakin ajoittain, mutta niiden ratkeamista ja poissa pysymistä ei valvo Suomessa kukaan.

Eikä voimassa olevien lakien jatkuvasta rikkomisesta lakisääteisiä vakuutuksia koskevassa järjestelmässä seuraa mitään sanktioita vakuutusalan ja erityistuomioistuinjärjestelmään kuuluville erilaisille organisaatio- tai henkilötason toimijoille.

- - - -
 
 Haluatko auttaa meitä kaikkia? - 8.4.2021
Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Uusimmat käänteet ja ison kuvan katsaukset löytyvät; esimerkiksi
>>> Suomi 2017 - verkoston kautta.

Liity mukaan toimiin yli puolue- ja aaterajojen. Yli media- ja etujärjestörajojen.

Yhdessä toimien huomaamme, voimme vaikuttaa ja olemme enemmän.

* * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *


- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -

Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

* * * *

- Kaikki kirjoituksemma linkit ovat julkaisun hetkellä toiminnassa -