Kroonista rappeutumaa järjestelmässä?

Tämänkertaisen kirjoituksemme lopussa tuore uutispoiminta siitä, kuinka julkisten virkojen täyttö Suomessa voidaan hoitaa edelleen pelkästään julkishallinnollisen organisaation perinteisellä seinään kiinnitetyllä ilmoitustaululla. Työryhmämme mielissä heräsi oitis kysymys, kuinka laajasta vakiintuneesta käytännöstä onkaan kysymys?

Yksi suurimpia epäkohtia nykyisessä lakisääteiseen vakuutusturvaan liittyvässä oikeuskäytännössä on mielestämme selkeästi se, että vakuutetun katsotaan pääsääntöisesti pitkäkestoisissa sairaus- ja vahinkotapauksissa olevan erään sortin vakuutushuijari.

Eli todistustaakka on sälytetty yksinomaan vakuutetun harteille. Varsinkin, jos vakuutusyhtiön hylkäävästä ja tosiasiallisesti perustelemattomasta päätöksestä lähtee aivan oikeutetusti valittamaan, niin vakuutetun kohdalle lyödään hyvin herkästi ”eläkehakuisen” ja turhasta valittajan henkilön leima.

Esimerkkipäätöksiäkin todistustaakan toisenlaisesta mahdollisuuksista on kuitenkin olemassa. Nyt pitää vain tapaturma- ja ammattitautilakia uudistavan työryhmässä työntekijäpuolta edustavien henkilöiden toimia palkanmaksajiensa etujen puolesta.

Vakuutetun viruttaminen suomalaisessa kahden lääkärin loukussa 10 - 20 vuoden ajan; ei voi olla lakisääteisen vakuutusturvan ainoa vakiintunut ja hyväksyttävissä oleva olomuoto.

> tiistaina, toukokuuta 15, 2007 > Rappeuman ja kuluman ero? -

- - - - 

Yksityistapaturmavakuutus - Todistustaakka

Vakuutuslautakunnan lausunto VKL 373/94, annettu 22.12.1994:

”Kun vakuutettu on selvittänyt tapaturman sattuneen, on Suomessa voimassa olevan oikeuden mukaan vakuutusyhtiön velvollisuutena näyttää toteen vamman aiheutuneen jostakin muusta syystä, mikäli tahtoo vapautua korvausvelvollisuudesta.

Kun vammautuminen on tapahtunut tapaturman yhteydessä, lautakunta katsoo, ettei korvauksen epäämistä vakuutuksesta voida perustaa vain siihen, että todettu vamma tai sairaus voi johtua myös tapaturmasta riippumattomasta syystä, ettei vakuutetulle suoritetuissa tutkimuksissa ole todettu viitteitä vammautumiselle altistavasta tapaturmasta riippumattomasta sairaudesta.

Lautakunta katsoo jääneen osoittamatta, että vakuutetun vammautumiseen olisi olennaisesti myötävaikuttanut jokin tapaturmasta riippumaton sairaus.”

Lähde: Vakuutuslautakunnan lausuntoja 1994

- - - -

Kuntien eläkevakuutuksen johtajaylilääkäri Esko Matikainen sekä neurologian ja vakuutuslääketieteen dosentti on todennut vuonna 2006 pitämässään esityksessään ”Kipu vakuutuslääketieteellisenä ongelmana” seuraavaa:

1. Vakuutuslääketiede:
Vakuutuslääketiede on ala, jossa lääketieteellistä tietoa ja kokemusta sairauksista sovelletaan sosiaalivakuutuksen ja yksityisen henkilövakuutuksen oikeudellisiin käsitteisiin.

Vakuutuslääkäri soveltaa eri erikoisaloihin kuuluvaa tietoa vakuutussopimuksen solmimisen, korvattavuuden ja hylkäämisen juridiikkaan.

2. Vakuutuslääkärit:

Vakuutuslääkärin tehtävissä toimii yli 300 lääkäriä vakuutusalan ja sosiaalivakuutuksen eri alueilla.

Suurin osa vakuutuslääkäreistä tekee työtään sivutoimisena, päätoimi on yleensä terveydenhuollon eri toimialoilla, terveyskeskuksissa, sairaaloissa tai työterveyshuollossa.

Vakuutuslääkärien erikoisalat kattavat suuren osan lääketieteen erikoisaloista, eniten edustettuina ovat sisätaudit, yleislääketiede ja työterveyshuolto.

! - - - - !

Saamiemme tiedustelujen tuloksena saimme tietoomme, että potilaan käytettävissä ei ole edelleenkään julkisesti ja ajan tasalla olevaa tietoutta kaikista vakuutuslääketieteen erityispätevyyden omaavista lääkäreistä.

Tietojemme mukaan ainoa tapa varmistua ennen luottamuksellisen potilas-/lääkärihoitosuhteen muodostumista siitä, että onko hoitava lääkäri myös vakuutuslääkäri; on kysyä asiaa ennakkoon ajanvarausta tehtäessä mahdolliselle uudelle hoitavalle lääkärille tai sitten suoraan vastaanotolla lääkäriltä itseltään.

! - - - - !

Jääkiekkoilija Esa Keskisen tapauksessa kiisteltiin 7 vuotta siitä, että oliko Keskisen työkyvyttömyyden aiheuttanut; työssä tapahtuneessa tapaturmassa syntynyt vamma ja sen jälkitila vai selkäperäinen välilevyrappeuman sairaus sekä selkärangan rakenteellinen vika?

Kiista vakuutusyhtiö Pohjolan kanssa päättyi Keskisen nostaman kanteen oikeuskäsittelyn edettyä Helsingin hovioikeuteen asti. Pitkäkestoinen taistelu päättyi Keskisen voittoon.

Toki kanteen nostolla on aina isot taloudelliset riskinsä. Keskisen tapauksessa hänen käytössään olivat tietojemme mukaan Suomen parhaimmat kyseisen vammatyypin lääketieteen ja juridiikan asiantuntijat.

- - - -

Lähde: Helsingin käräjäoikeus, tuomio 16148, Keskinen vastaan Pohjola

”Todistustaakka syy-yhteydestä on korvausta vaativalla.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että korvaus velvollisuus voisi tulla kysymykseen vain sellaisissa tapauksissa, joissa syy-yhteys vahinkotapahtuman ja todetun vamman tai sairauden välillä on mahdollista lääketieteellisin menetelmin aukottomasti todeta.

Vahinkotapahtumalle tyypillisten seurausten oletetaan yleensä johtuneen kyseisestä tapahtumasta ellei muuta ilmene.

Korvauskanne tulee kuitenkin hylätä, mikäli väitetty syy-yhteys ei ole lääketieteellisesti mahdollinen tai muu seikka on todettua vahinkotapahtumaa todennäköisempi vamman tai sairauden syy.”

- - - -

Oheisena kuvatiedostoina tietoa normaalin iän mukaisen muutoksen terminologiasta Tapiolan vakuutusylilääkärin Ilkka Torstilan (ex- Pohjolan vakuutusylilääkärin) sekä sosiaali- ja terveysministeriön edustajan Jaakko Hannulan näkökulmista.

Ruma sana korvauskäytännöissä: Rappeutuma.

Yleisimmin sanat rappeutuma/rappeuma tulevat esiin niissä tapauksissa, jossa vakuutusyhtiö kiistaa korvausvelvollisuutensa esimerkiksi tapaturmasta tai liikennevahingosta aiheutuneen vamman tai vammojen jälkitilan hoidon, kuntoutuksen ja toimeentulosta aiheutuvien menetysten korvaamisen suhteen. Osittain tai kokonaan.

Rappeutuman/rappeuman löytyminen omasta sisäisestä koneistosta tulee valtaosalle vakuutetuista yllätyksenä. Varsinkin, jos juuri siihen kohtaan liittyviä lääkärissä käyntejä, hoitotoimenpiteitä, kuntoutusta tai sairaspoissaoloja ei ennen tapaturmaa tai liikennevahinkoja ole edes olemassa.

Ilkka Torstilakin myöntää avoimesti, että kyseessä on rappeutumista puhuttaessa koko vakuutusalaa koskeva ”laaja harmaa alue.” Annamme nyt puheenvuoron heille, jotka tämän vakuutusalan harmaan alueen toiminnot parhaiten työnsä puolesta tuntevat.

- Klikkaamalla kuvaa hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -

- Klikkaamalla kuvaa hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -

- - - -

Työryhmämme tietojen mukaan nuorin henkilö, jolta Suomessa vakuutusehtojen mukaiset korvaukset hoitoon ja kuntoutukseen on evätty, on ollut 15-vuotias. Perusteena hylkäävälle korvauspäätökselle oli vakuutusyhtiön antamien perustelujen mukaan havaittu ”rappeutuma/rappeuma” tapaturmassa vammautuneessa polvessa.

- - - -

Ilkka Torstila toimii vakuutusalalla monessa mukana. Vaikkakaan seuraavan tyyppisten koplausten ei pitäisi virallisen Suomen kannan mukaan olla edes mahdollista puolueettomasti toimivassa tuomioistuinjärjestelmässä.

Ilkka Torstila vakuutuslääkärikollegoineen toimii muun muassa työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa:

Hankenumero: STM113:00/2006
Hankkeen nimi: Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta
Toimikausi/aikataulu: 1.1.2007 – 31.12.2011

Hankenumero: STM116:00/2003
Hankkeen nimi: Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta
Toimikausi/aikataulu: 1.1.2004 – 31.12.2006

Muuten 1:
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa toimii jäsenenä 2007 - 2011 Kelan pitkäaikainen ylilääkäri Antti Huunan - Seppälä, jonka mukaan Englannissa hyväksi havaitun PCA - menetelmän käyttöönoton työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa piti parantaa vakuutetun/potilaan oikeusturvaa Suomessa.

Ja sitten alkoi vuodesta 2005 kestänyt hiljaisuus asian ympärillä. Tuon menetelmän koekäyttö Suomessa kun osoitti, että 40%:a hylkäävistä päätöksistä koskien työkyvyttömyyseläkkeitä on vääriä!

Muuten 2:
Tässä yhteydessä ihmetyttää kroonisesti vakuutettujen oikeusturvaa rappeuttanut Eteran (entinen LEL - työeläkekassa) ylilääkäri Juhani Juntusen pitkäaikainen toiminta tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa (entinen tapaturmalautakunta).

Lisätietoa osoitteessa: http://www.hare.vn.fi/
!! Linkki on lopettanut toimintansa. Muutoksenhakulautakuntaan liittyvät kokoonapanotiedot ovat saatavissa tietopyynnöllä, sosiaali- ja terveysministeriön kirjaamon kautta.

- - - -

Ilkka Torstilan kanssa artikkelissa esiintyvä STM:n Jaakko Hannula toimii myös melkoisena vaikuttajana vakuutusalan puolesta. Kuten olemme jo aikaisemminkin kertoneet.

Yhdessä Ilkka Torstilan kanssa he toimivat tiiviissä yhteistyössä tapaturma-asiain korvauslautakunnassa.

Tapaturma-asiain korvauslautakunta toimii tuomioistuinjärjestelmän ulkopuolella korvauskäytäntöjen linjaajana ja ns. vakiintuneen oikeuskäytännön paaluttajana nelikantaisen toimintamallin mukaan.

HUOM! Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta (ex - Tapaturmalautakunta) on aivan eri asia.

Hankenumero: STM137:00/2005
Hankkeen nimi: Tapaturma-asiain korvauslautakunta
Toimikausi/aikataulu: 1.1.2006 – 31.12.2008

Hankenumero: STM137:00/2002
Hankkeen nimi: Tapaturma-asiain korvauslautakunta
Toimikausi/aikataulu: 1.1.2003 – 31.12.2005

Hankenumero: STM0555:00/15/07/1999
Hankkeen nimi: Tapaturma-asiain korvauslautakunta
Toimikausi/aikataulu: 1.1.2000 – 31.12.2002

Hankenumero: STM0054:00/15/07/1997
Hankkeen nimi: Tapaturma-asiain korvauslautakunta
Toimikausi/aikataulu: 14.1.1997 – 31.12.1999

Lisätietoa osoitteessa: http://www.hare.vn.fi/
!! Linkki on lopettanut toimintansa. Muutoksenhakulautakuntaan liittyvät kokoonapanotiedot ovat saatavissa tietopyynnöllä, sosiaali- ja terveysministeriön kirjaamon kautta.

Mielenkiintoista on mielestämme seurata lähivuosina hallitusneuvos Jaakko Hannulan urakehitystä. Viekö hänen uraputkensa; eräänlaisen nokialaisen suoravirtausventtiilin kautta mahdollisesti, vakuutusalan rahakkaampiin pyörteisiin?

- - - -

Helsingin Sanomat raaputti tätä suppean sisäpiirin järjestelmää koskevaa kroonista rappeutumaa yhdeltä kantilta hieman auki.

”Eduskunnan oikeusasiamies tutkii suppean piirin virkahakuja”

Viranhakuilmoituksen julkistamisesta vain työpaikan omalla ilmoitustaululla on tehty kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle. Oikeusasiamies ottaa kantaa, onko hakumenettely ilmoitustaulun avulla avointa ja julkista, jollaista valtion virkamiesasetus määrää.

Kantelijan mukaan Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan Somlan vakinaisen esittelijän viranhakuilmoitus oli esillä vain jonkin aikaa viraston ilmoitustaululla, jota ulkopuolinen väki ei näe.

Kantelijan mielestä Somlan ja sen edeltäjän Tarkastuslautakunnan Talkin hakumenettely on ollut perustuslain, virkamiesasetuksen ja hyvän hallinnon periaatteiden vastaista.

Somlan puheenjohtaja Pekka Humalto lupaa vastineessaan, että Somlan avoimet virat toimitetaan jatkossa lautakunnan ulkopuoliseen hakuun.

Lähde: Helsingin Sanomat 11.12.2007

- - - -

- Klikkaamalla kaaviota hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -

Toivomme, että eduskunnan oikeusasiamies oma-aloitteisesti laajentaa tuon tutkimuksensa koskemaan Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan (entinen Kelan Tarkastuslautakunta) lisäksi punaisella rajattuihin:

* Opintotuen muutoksenhakulautakuntaan
* Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan
* Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan
* Työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan

Eduskunnan oikeusasiamiehen laajennettu tutkimus on syytä ulottaa; vakiintuneen suppean piirin virantäytön pitävän näytön osalta, taannehtivasti 10 vuotta taaksepäin, koska näilläkin lautakunnilla on olemassa aikaisempi toimintahistoria esimerkiksi nimillä Eläke - ja Tapaturmalautakunta.

Rehellisen joulunajan - terveisin
Oikeusturvan VOLF – työryhmä

- - - -

p.s. Saimme tietoomme ensimmäisen konkreettisen löydöksen tapaturma- ja ammattitautilaki uudistavan työryhmän tiimoilta.

Toivottavasti kyseiseen lainsäädäntöön tehtävät muutokset eivät tapahdu tällä tavalla pala palalta, koska silloin ollaan jälleen kerran tilanteessa, että vastuu lainsäädännön tulkinnoista ja oikeuskäytännön vakiinnuttamisesta on jätetty vakuutusalan itsensä hoidettavaksi.

- - - -

HE 138/2007

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tapaturmavakuutuslain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tapaturmavakuutuslakia. Eräistä pitkän altistusajan vaativista ammattitaudeista sekä vakuuttamattomista tapaturmista Tapaturmavakuutuslaitosten liitolle aiheutuvat korvauskustannukset siirrettäisiin rahoitettaviksi jakojärjestelmällä.

Vakuutusyhtiöt vastaisivat näistä nykyisin rahastoitavista korvauskustannuksista vuosittain vakuutusmaksutulojensa mukaisessa suhteessa. Tapaturmavakuutuksen toimeenpanoa varten tarvittavien terveystietojen luovuttamista ja siitä aiheutuvien kustannusten korvaamista koskevia säännöksiä täsmennettäisiin.

Suullinen käsittely tehtäisiin mahdolliseksi tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa myös asianosaisen pyynnöstä.

Tapaturmavakuutuslakiin, ammattitautilakiin, tapaturmavakuutuslain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännökseen, työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annettuun lakiin ja työntekijän eläkelakiin ehdotetaan lisäksi eräitä lähinnä teknisiä muutoksia.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
Lisätietoa osoitteessa: http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2007/20070138


* * * *

Haluatko auttaa meitä kaikkia? – 17.4.2021
Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Uusimmat käänteet ja ison kuvan katsaukset löytyvät; esimerkiksi
>>> Suomi 2017 - verkoston kautta.

Liity mukaan toimiin yli puolue- ja aaterajojen. Yli media- ja etujärjestörajojen.

Yhdessä toimien huomaamme, voimme vaikuttaa ja olemme enemmän.

* * * *



Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -


* * * *

- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -


Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.