Sairas ja työkyvytön työvoimatoimistossa?

Suosittelemme lukemaan myös tähän liittyvän >>> Miksi kahden lääkärin loukku on mahdollinen? - bloggauksen 18.4.2007. Samalla herää kysymys siitä, että kuinka monilla korttipakoilla esimerkiksi sdp pelaa?

Sitten otsikon mukaisesti eteenpäin. Monesti meiltä on kysytty siitä, että miksi työkyvyttömäksi hoitavan lääkärin tutkimuksissa todetun ja siten edelleen sairaan potilaan pitää ilmoittautua toimeentuloa saadakseen työvoimatoimistoon?

Selvittelimme tilauksesta tätä asiaa ja kiitämme lämpimästi kansanedustaja Tarja Filatovia (sd.) saamastamme vastauksesta kysymyksiimme. Esitimme kysymykset sähköpostilla 8.7.07 ja saimme vastauksen pyytämäämme takarajaan 3.9. mennessä.

Tosin oman tulkintamme ja tuntemamme maan vakiintuneen käytännön mukaan saamamme vastauksen pohjalta lainsäädännössä on tälläkin kohtaan porsasrekan mentäviä aukkoja.

Ja nimenomaan vakuutusalan toimijoiden hyväksi.

Järjen vastainen tilannehan alkaa viimeistään siinä vaiheessa, kun potilaan 300 päivän sairauspäivärahamaksimi on tullut täyteen tai esimerkiksi tapaturman/ammattitaudin tapahtumisesta/toteamisesta on kulunut 12 kuukautta.

Työttömyyskorvauksen maksajana toimivat peruspäivärahan osalta Kela tai ansiosidonnaisen päivärahan kohdalla oman ammattiliiton työttömyyskassa.

Tässä yhteydessä työvoimatoimiston työnhakijaksi ilmoittautuminen edellyttää hylkäävän eläkepäätöksen tai vireillä olevan eläkehakemuksen esittämistä.

Vaikkakin potilas on siis edelleen todellisuudessa työkyvytön.

Ensin tilanteeseen sovellettava työttömyysturvalain kohta ja sitten kansanedustaja Tarja Filatovin/sd. kanssa käytyä kirjeenvaihtoa aiheen tiimoilta.

# # # #

- Työttömyysturvalaki 30.12.2002/1290 -
3 luku

Etuuden saamisen yleiset rajoitukset

3 §
Työkyvyttömyys

Työkyvyttömällä henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen.

Työkyvyttömänä pidetään henkilöä, joka saa sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaista sairauspäivärahaa tai osasairauspäivärahaa tai kansaneläkelain (347/1956) mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea taikka täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa etuutta jonkin muun lain nojalla. Työkyvyttömänä pidetään myös henkilöä, joka on todettu sairausvakuutuslain tai kansaneläkelain mukaisesti työkyvyttömäksi, vaikka etuutta ei ole hänelle myönnetty. (8.6.2006/462)
Työnhakijalla, joka saa työkyvyttömyyseläkettä kansaneläkelain 22 §:n 2 momentin perusteella tai työkyvyttömyyden perusteella eläkettä vain toisen valtion lainsäädännön mukaan, on oikeus työttömyysetuuteen edellyttäen, että hän muutoin täyttää tässä laissa työttömyysetuuden saamiselle asetetut edellytykset.

3 mom.
Työnhakijalla, joka on saanut enimmäisajan sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa ja jonka edelleen on katsottu olevan terveydellisistä syistä kykenemätön työhönsä, on oikeus työttömyysetuuteen, jos hänen työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on vireillä tai hylätty. Jos työnhakija on työ- tai virkasuhteessa edellytetään lisäksi, ettei hänen työnantajallaan ole tarjota hänelle hänen työkykynsä mukaista työtä. Työnhakijalla, joka saa työnantajalta sairausajan palkkaa tai muuta vastaavaa korvausta kokoaikatyön perusteella, ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. (24.6.2004/608)

Työkyvyttömäksi tulleella työttömyysetuuden saajalla, joka ei saa sairausvakuutuslain 19 §:n 1 momentissa olevan rajoituksen (omavastuu) vuoksi päivärahaa tai muuta vastaavaa lakisääteistä korvausta taikka työnantajalta sairausajan palkkaa, on työkyvyttömyydestään huolimatta ja sen estämättä, mitä 2 luvussa säädetään työnhakijana olosta, oikeus työttömyysetuuteen.

# # # #

Till: petri_salo_2000 @ yahoo.com
Från: "Filatov Tarja"
Datum: 3 Sep 2007 23:37:00 +0300
Ämne: Työkyvyttömät työnhakijat
Hyvä Petri Salo,

kiitoksia viestistänne. Tässä vastauksia kysymyksiinne.

Ystävällisin terveisin Tarja Filatov

# # # #

Olette pitäneet hyvin esillä työllisyysasioihin liittyviä aiheita oppositiossa.

Tiedustelen Teiltä kohteliaimmin vastausta seuraaviin kansalaisjärjestömme jäsenkunnalta useaan kertaan tulleisiin kahteen kysymykseen, joihin osaatte varmaankin antaa tarkat lainkohdat sisältävät vastaukset.

1. Mihin lakiin ja lainkohtaan perustuu maan vakiintunut käytäntö ohjata lääkärinlausunnolla todistettavasti työkyvytön henkilö, jonka sairauspäiväraha- tai työkyvyttömyyseläkeasia on edennyt valitusasteeseen, työttömyysturvan piiriin?
Työkyvyttömyyden määrittelystä muiden lakien avulla voi aiheutua käytännön ongelmia, jos muiden lakien nojalla työkyvyttömäksi todettu henkilö on kuitenkin jäänyt niiden mukaisien etuuksien ulkopuolelle.

Tällainen on esimerkiksi sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa 300 päivän enimmäisajan saanut henkilö. Hänen jäämisensä perusturvan ulkopuolelle merkitsisi perustuslain vastaista väliinputoajatilannetta. Tähän ongelmaan haettiin ratkaisua työttömyysturvalain säätämisen yhteydessä.

Työttömyysturvalain 3 luvun 3 §:n 3 momentin mukaan työnhakija, joka on jo saanut sairauspäivärahaa enimmäismäärän ja joka on edelleen terveydellisistä syistä kykenemätön työhönsä, on oikeutettu työttömyysetuuteen, jos hänen työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on vireillä tai hylätty.

Työkyvyttömyyseläkkeen hakeminen toisin sanoen ehkäisee aiemmin ongelmana olleen väliinputoajatilanteen. Jos työnhakijalle myönnetään eläke, saa hän perustoimeentulon sen kautta, ja jos eläkehakemus hylätään, hän saa työttömyysturvaa.

Toinen asia on, onko tällaisessa tilanteessa tarkoituksenmukaista järjestää perustoimeentulon turva työttömyysetuuden vai sairauspäivärahan avulla.

Kansaneläkelaitoksen johdolla toiminut työryhmä selvitti vuonna 2003sairauspäivärahan kehittämistarpeita. Työryhmä totesi nykyiset sairauspäiväraha- ja työkyvyttömyyseläkejärjestelmien perusrakenteet toimiviksi, eikä siksi ehdottanut niihin muutoksia.

Sairauspäivärahaa 300 päivää saaneilla henkilöillä on mahdollisuus saada kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke kuntoutustukena yli kuukauden pituisilta työkyvyttömyysjaksoilta.

Sairauspäivärahaoikeuden jatkaminen yli 300 arkipäivän koskisi lähtökohtaisesti siten vain alle kuukauden mittaisia jaksoja.

Tällaista järjestelmää työryhmä ei pitänyt tarpeellisena. Jos sairauspäiväraha koskisi myös kuukautta pidempiä työkyvyttömyysjaksoja, luotaisiin työkyvyttömyyseläkkeen kanssa päällekkäinen järjestelmä.

Tätä työryhmä ei myöskään pitänyt tarkoituksenmukaisena.

Työryhmä katsoi saamiensa selvitysten perusteella, ettei ole tarpeen luoda järjestelmää, joka jatkaisi sairauspäivärahaoikeutta saman sairauden perusteella nykyistä lainsäädäntöä pidemmäksi ajaksi.

Sen sijaan työryhmä piti nykyisten järjestelmien kehittämisessä tavoiteltavana sellaisten ratkaisujen löytämistä, jotka täydentävät nykyisiä järjestelmiä ja korjaavat mahdollisia epäkohtia.

Päätöksenteko sosiaalivakuutusasioissa, kuten työkyvyttömyyseläkeratkaisuissa, tapahtuu usean henkilön yhteistyönä.

Vakuutuslaitoksen palveluksessa oleva lääkäri osallistuu kokonaisarvion tekemiseen hakijan selviytymisestä työelämässä yhtenä asiantuntijana lakimiesten, eläkkeenlaskijoiden, eläkeratkaisijoiden ja muiden hänen kanssaan samassa asemassa olevien asiantuntijoiden kanssa.

Työkyvyttömyyseläkepäätöstä tehtäessä kyse ei ole päätöksentekoon osallistuneen vakuutuslääkärin tai kenenkään muun päätökseen osallistuneen yksittäisestä kannanotosta.

Sosiaalivakuutusasioissa ongelmana ovat usein pitkät käsittelyajat viranomaisissa.

Perustuslain 21 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä toimivaltaisessa viranomaisessa.

Asianmukaiseen käsittelyyn kuuluu muun muassa asianosaiselle laissa taatut oikeusturvan takeet, kuten oikeus täydentää viranomaiselle toimitettua puutteellista asiakirjaa ja oikeus tulla kuulluksi asiassaan.

Viranomaisen on lisäksi käsiteltävä asia huolellisesti, jotta siinä annettavaratkaisu olisi perusteltu ja oikeansisältöinen. Hallintolain mukaan asia on kuitenkin käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä.

Nämä laissa asetetut vaatimukset koskevat myös sairauspäiväraha- ja eläkeasioiden käsittelyä.

2. Mihin lakiin ja lainkohtaan perustuu ohjata lääkärinlausunnolla todistettavasti työkyvytön henkilö ilmoittautumaan työvoimatoimistoon työnhakijaksi, saadakseen lakisääteistä työttömyysturvaa, vaikka hänen työsuhteensa on edelleen voimassa?
Työttömyysturvalain mukaan enimmäisajan sairauspäivärahaa saaneella on oikeus työttömyysetuuteen, jos hänen on edelleen katsottu olevan terveydellisistä syistä kykenemätön työhönsä.

Edellytyksenä on tällöin, että hänen työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on joko vireillä tai hylätty.

Jos työnhakija on työ- tai virkasuhteessa, edellytetään lisäksi, ettei hänen työnantajallaan ole tarjota hänelle hänen työkykynsä mukaista työtä.

Jos työnhakija saa työnantajalta sairausajan palkkaa tai muuta vastaavaa korvausta kokoaikatyön perusteella, ei hänellä ole oikeutta työttömyysetuuteen. Henkilön on myös ilmoittauduttava työttömäksi työnhakijaksi työvoimatoimistoon, sillä tämä on työttömyysetuuden saamisen yleinen edellytys.

# # # #

Kuitenkin Turun Sanomissa oli kirjoitus jo 13.11.2005, jossa kerrottiin vakuutuslääkärin ratkaisijan roolista Kelan ja kolmen työeläkeyhtiön kokeilemassa PCA - menetelmän eli Englannin mallin koekäytöstä seuraavaa:

”Eri yhteyksissä korostetaan silti, että lääkärit eivät päätä etuuksista.

Siksi huomiota kiinnittää sekin, miten Kelan kokeilusta annetussa tiedotteessa ja raportissa ilmaistaan hakuprosessin kulku.

Kun hakija ja arvioiva lääkäri ovat täyttäneet lomakkeet, paperit siirtyvät vakuutuslääkärille.

Tiedotteen mukaan kokeilussa ehdotuksen päätöksestä teki vakuutuslääkäri.
Raportissa taas mainitaan lopussa, kuin varkain, että varsinaisen päätöksen teki eläkeratkaisija.

Olisi hauska tietää, tehtiinkö päätös koskaan lääkärin ehdotuksen vastaisesti.

Vai muutetaanko eläkeratkaisijat entistä vahvemmin vain ihmisen näköisiksi kumileimasimiksi?”

Artikkeli kokonaisuudessaan luettavissa seuraavan linkin kautta:

- Kielijuttu: Sananvalta ja eläkepäätös -HUOM! Päivitys 10.7.2016
> Suora linkki Turun Sanomien sivulle lopettanut toimintansa
> Kiitokset tilanteen huomanneella ja siitä ilmoittaneelle.
> Tässä ajankohtainen teksti kokonaisuudessaan palautettuna arkistostamme:

Lähde on Turun Sanomat - Alkuperäinen teksti on julkaistu 13.11.2005 3:06:12.

Kielijuttu: Sananvalta ja eläkepäätös
Kela julkisti hyviä uutisia: työkyvyttömyyseläkkeen hakemista kehitetään. Kela ja eräät työeläkelaitokset olivat mukana kokeilussa, jossa ei tarkasteltu vain sitä, miten eläkkeen hakija pärjää työssään. Uuden lomakkeen avulla selvitettiin myös sitä, miten ihminen selviää kotonaan. Onkin järkeen käypää, että jos ei pääse kunnolla sängystään, voi olla vaikeaa töissäkin.

Englannista lainatussa menetelmässä hakija ja lääkäri pantiin vastaamaan samoihin kysymyksiin. Ensin hakija täytti lomakkeen. Sitten lääkäri arvioi vastaanotolla samoja asioita. Lopuksi käytiin yhdessä läpi asioita, joista oltiin erimielisiä.

Lomakkeessa kysyttiin esimerkiksi sitä, miten hakija kykenee istumaan tai nousemaan tuolilta. Siinä selvitettiin kykyä kumartua ja kyykistyä, seistä ja kävellä, nostaa ja vääntää jne.

Kokeilussa on paljon hyvää. Lomake ohjaa mainitsemaan asioita, joita muuten ei ehkä muistettaisi tai ymmärrettäisi ottaa huomioon eläkehakemuksessa.

Kokeilu herättää myös kysymyksiä. Siitä tehty raportti ei kerro, miksi potilas ja lääkäri vastaavat samoihin kysymyksiin. Ehkä jatkossa pitäisi tähdentää, että useita potilaita kohtaava lääkäri saa asioihin toisenlaisen näkökulman kuin hakija, joka katsoo asioita omasta vinkkelistään.

Jos kysymys jätetään avoimeksi, se johtaa epäilemään, että hakijan itse esittämiin asioihin ei uskota. Eläkkeen hakija kertoo yleensä tilanteestaan oman elämänsä kokonaisuudesta käsin. Siksi on todennäköistä, että ihmiset ovat ennen tätä kokeiluakin kertoneet arjestaan myös työkyvyttömyyseläkettä hakiessaan.

Voi kysyä, millaisten ohjeiden varassa päätökset on aiemmin tehty. Onko ollut kiellettyä käyttää järkeään, kuulla hakijaa ja ottaa huomioon tämän arkinen selviäminen?

Kokeilulla on ongelmansakin. Se voi vahvistaa entisestään asemaa, johon lääkärit ovat vastentahtoisesti joutuneet. Outi Cavénin tutkimuksesta (1999) selviää, että monet lääkärit ovat turhautuneita roolistaan byrokratian rattaissa.

Jo vanhastaan ongelmana on myös ollut, että päätöksenteossa siirretään sananvalta lääkäreille. Näin voi käydä, vaikka päätettäisiin asiasta, jossa painavat muutkin kuin lääketieteelliset seikat. Sananvallan siirto on konkreettinen kielenkäytön ilmiö.

Päätöstekstissä voidaan sivuuttaa hakemuksessa mainitut asiat tai referoida vain lääkäriä, vaikka hakija itse kertoisi samoista asioista.

Päätöksen perusteluinakin voidaan esittää pelkkä lääkärin kanta.

Eri yhteyksissä korostetaan silti, että lääkärit eivät päätä etuuksista. Siksi huomiota kiinnittää sekin, miten Kelan kokeilusta annetussa tiedotteessa ja raportissa ilmaistaan hakuprosessin kulku.

Kun hakija ja arvioiva lääkäri ovat täyttäneet lomakkeet, paperit siirtyvät vakuutuslääkärille. Tiedotteen mukaan kokeilussa ehdotuksen päätöksestä teki vakuutuslääkäri.

Raportissa taas mainitaan lopussa, kuin varkain, että varsinaisen päätöksen teki eläkeratkaisija.

Olisi hauska tietää, tehtiinkö päätös koskaan lääkärin ehdotuksen vastaisesti. Vai muutetaanko eläkeratkaisijat entistä vahvemmin vain ihmisen näköisiksi kumileimasimiksi?

ULLA TIILILÄ

Kirjoittaja on kielentutkija, joka viimeistelee väitöskirjaa etuuspäätöksistä.

Lähteet :Cavén, Outi 19991: Sujutusta ja pyöritystä. Tutkimus byrokratian merkityksistä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastyössä. Tampere. www.kela.fi

# # # # #

Kannattaa lukea myös Ulla Tiililän Auttajista lausuntoautomaateiksi? Lääkäreillä keskeinen rooli etuuksista päätettäessä - Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim
> Linkki toiminnassa 10.7.2016 > Linkki korjattu 1.12.2020. Kiitos tilanteen huomanneelle ja siitä ilmoittaneelle henkilölle.

Eikä tuossa vielä kaikki.

>>> Tässä linkissä Oikeusturvan ajankuvan tietopaketti PCA-menetelmän Suomen kokeilusta ja tuloksista.

# # # # #

Näin kerrotaan sosiaali – ja terveysministeriön www - sivustolla edellä kerrottujen asioiden ja epäkohtien polttopisteessä olevan vakuutusosaston sekä eläkevakuutusyksikön rooleista:

Vakuutusosasto VAO - 6.2.2006
Vakuutusosaston tehtävänä on johtaa ja ohjata vakuutuspolitiikkaa ja kehittää sosiaalivakuutus- ja muuta vakuutuslainsäädäntöä.

Osasto käsittelee asiat, jotka koskevat Kansaneläkelaitosta ja muita vakuutus- ja eläkelaitoksia.

Osastolle kuuluvat myös Eläketurvakeskusta, Vakuutuskassojen yhdistystä, Liikennevakuutuskeskusta, Potilasvakuutuskeskusta, Työttömyysvakuutusrahastoa ja Tukirahastoa sekä Koulutusrahastoa koskevat asiat.

+ + + +

Eläkevakuutusyksikkö (EVY) - 16.3.2007
Eläkevakuutusyksikkö (EVY)
käyntiosoite: Kirkkokatu 14, 00170 HELSINKI
postiosoite: PL 33, 00023 VALTIONEUVOSTO
puh. (09) 160 73314, osastosihteeri
faksi: (09) 160 73164
s-posti: etunimi.sukunimi @ stm.fi

Eläkevakuutusyksikkö, tulosryhmän tehtävänä on käsitellä asiat, jotka koskevat työeläkelainsäädäntöä ja kansaneläkettä, perhe-eläketurvaa, vammais- ja hoitotukea, tapaturma- ja ammattitautiasioita, ryhmähenkivakuutusta ja urheilijoiden sosiaaliturvaa, rintamasotilaseläkkeitä ja veteraanitunnuksia sekä sosiaaliturvamaksuja.

Yksikkö käsittelee myös työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan, sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan ja tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan, Kansaneläkelaitoksen, Eläketurvakeskuksen, Tapaturmavakuutuslaitosten liiton, Tapaturma-asiain korvauslautakunnan sekä Eläketurvakeskuksen eläkelautakunnan asioita siltä osin kuin ne kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriön tehtäviin.

Yksikön johto ja sosiaalivakuutusjärjestelmien yhteensovitus
>>> Apulaisosastopäällikkö, hallitusneuvos Tuulikki Haikarainen

Tapaturmavakuutusjärjestelmä ja urheilun sosiaaliturva
>>> Hallitusneuvos Jaakko Hannula

Kansaneläkejärjestelmä ja sosiaaliturvamaksut
Vanhempi hallitussihteeri Juha Rossi

Työeläkejärjestelmä, TEL, LEL, TaEL, YEL ja lakisääteiset vakuutusmaksut
Hallitussihteeri Maritta Hirvi

Työeläkejärjestelmä, tapaturmavakuutusjärjestelmä, sosiaalivakuutuksen oikeusturva
Hallitussihteeri Carita Wuorenjuuri

Kansaneläkejärjestelmä ja vammaisetuudet
Ylitarkastaja Milla Meretniemi

Notaarin tehtävät, lainsäädäntöön liittyvät valmistelutehtävät
Notaari Aija-Leena Ahonen

+ + + +

Mielenkiintoista olisi siis viimeinkin tietää, että kuka puhuu totta vakuutuslääkärin roolista lakisääteisten vakuutusten korvauspäätöksissä ja erityistuomioistuinjärjestelmässä?

Varsinkin kun pääpaino päätöksen tekemisessä on ollut lääketieteellisten seikkojen arvioinnissa työ- sekä toimintakykyyn ja sitä kautta loppuelämää koskevan lakisääteisen toimeentuloturvan saamiseksi.

Toivottavasti edellä nimellä mainitut sosiaali – ja terveysministeriön virkamiehet kertovat avoimesti julkisuuteen miten asiat ovat heidän mielestään.

Valitsevasta todellisista käytännöistä ja maan vakiintuneesta toimintatavasta lupaamme toimittaa materiaalia julkisuuteen sitten heidän kanssaan tasatahtiin.

Ai niin. Meinasi unohtua.

Kukahan tietää Suomeen tuodun, koekäytetyn ja hyväksi havaitun PCA eli Englannin mallin käyttöönotosta potilaiden työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa?

Senhän kerrottiin lokakuussa 2005 parantavan nimenomaan potilaiden oikeusturvaa. Niin kuin tuossa aiemassa Turun Sanomien kirjoituksessa kerrottiin.

Syysterveisin
Oikeusturvan VOLF - työryhmä

* * * *


Haluatko auttaa meitä kaikkia? - 6.10.2016
Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Uusimmat käänteet ja ison kuvan katsaukset löytyvät; esimerkiksi
>>> Suomi 2017 - verkoston kautta.

Liity mukaan toimiin yli puolue- ja aaterajojen. Yli media- ja etujärjestörajojen.

Yhdessä toimien huomaamme, voimme vaikuttaa ja olemme enemmän.


* * * *

Päivitys 10/2014

>>> Hitaan syöksykierteen - malli avaa silmiä siitä, kuinka ja miksi työkyvyttömät joutuvat menemään työvoimatoimiston asiakkaaksi. Vaikkakin odottaisivat pääsyä hoitoon, kuten leikkaukseen ja sen jälkeiseen kuntoutukseen.

* * * *

Miltä tilanteet näyttävät Björn Wahlroosin ajatusmaailmasta katsottuina? Lue Oikeusturvan ajankuva artikkeli > "Vakuutusoikeusrahasta" -

* * * *

Yksi uusista tuttavuuksista on Älä Sairastu Vakavasti Suomessa - blogiliike:
- toimii uuden ajan keskusasemana. Aiheina terveydenhuolto kuin vakuutukset.
http://ala-sairastu-vakavasti.blogspot.fi/
https://fi-fi.facebook.com/alasairastuvakavasti
- tutustu kaikessa rauhassa ja vinkkaa, niin halutessasi, verkostoissasi edelleen. Kiitoksin.

* * * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *

- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -


Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.