Vakuutuslääkäreiden toimien tuottavuus vakuutusyhtiöille

3/2014 > Koko kuva viimein julki? Katso lisää > Aurinkokuningatar - Suomi 2017 ajatushautomo

”Kuuntelette Aamun peiliä, minä olen Maria Keskitalo...

Sosiaaliasioiden oikeusturva pannaan remonttiin.

Vakuutusyhtiöiden ja niiden lääkäreiden valtaa pidetään nykysysteemissä liian vahvana.

Oikeusministeri Johannes Koskisen mukaan tavoitteena on selkiyttää muutoksenhakua ja parantaa näin oikeusturvaa.

Valtioneuvosto asettaa lähiaikoina laajan komitean valmistelemaan uudistusta.

Tapani Leisti...

Toimeentuloturvan kenttä on laaja, eri eläkkeet asumis, vammais hoito ja opintotuet, työtapaturma, kuntoutus, sotilasvamma-asiat ja työttömyysturva muiden muassa kuuluvat sen piiriin.

Kaikissa näissä asioissa kansalaisen oikeus korvaukseen on eläkelaitosten, vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuasteena toimivien erityisten lautakuntien hyväksymis ja hylkäämisvallan alaisena ja joistakin asioista voi vielä valittaa vakuutusoikeuteen ja aina korkeimpiin oikeuteen asti.

Valituksia käsitellään vuosittain viitisenkymmentä tuhatta eli sosiaalipuolen oikeusturva koskettaa suurta ihmisjoukkoa.

Oikeusministeri Johannes Koskinen...

Tämä lautakuntien järjestelmä on hajanainen ja monipolvinen ja samoin sitten vakuutusoikeus on ollut kritiikin kohteena taas siitä, että sillä ei ehkä täysimääräisesti toteudu ne hallintolain käytön periaatteet joita on muualla pystytty kohentamaan elikkä niin tässä tosiasiallisen oikeusturvan toteutumisessa on nähty olevan ongelmia. Molempien näiden ikään kuin selkeämmän systeemin laatimista ja sitten kansalaisten tosiasiallisen oikeusturvan parantamista tässä täytyy hakea.

Järjestelmä on kasvanut rinnan hyvinvointivaltion etuusjärjestelmien kanssa. Kansalaiset ovat moittineet usein, että hylkääviä päätöksiä ei perustella. Asiaan on vaatinut kohennusta myös Eduskunnan apulaisoikeusasiamies ja korkein oikeus antoi viimekesänä pyyhkeitä päätösten perusteluiden puuttumisesta vakuutusoikeudelle.

Mitä ne käytännössä ovat ne puutteet oikeusturvassa?

No siellähän ei ehkä ihan toteudu tää osapuolten tasavertaisuus, että hakija ja nää suuret eläkeyhtiöt tai kansaneläkelaitos ei oikein tasavertaisia tuossa prosessissa kaikin osin ole.”

Lähde: 25.01.2000 Ylen radiouutiset kello 08.00.

* * * * 

Mikä on päivän tilanne vuonna 2008, kun nuo valtioneuvoston nimittämät komiteat ja ministeriöiden sekä etujärjestöjen junailemat työryhmät ovat tehtävänsä suorittaneet?

Pysykää penkeillänne.

Esittelemme Teille seuraavaksi yhden Suomen suurimmista lainsäädäntöön rakennetuista merkkaamattomista miinakentistä.

Kyseessä ei ole enää mikään Paul Newmanin ja Robert Redfordin legendaarinen ja lämminhenkinen ”Puhallus”.

Kysymyksessä on kylmäverisesti kokoon keitetty kansallinen koko kansan kusetus. Jota myös konsensukseksi; korporativismin kulisseissa, kutsutaan.

* * * *





- Klikkaamalla kaaviota hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -

Vakuutuslääketieteen erityispätevyydessä ei ole kyseessä mikään kliinisen lääketieteellinen erikoispätevyys. Siksi käytössä on harhaanjohtava nimi erityispätevyys.

Kyseessä on yhdistystasoinen - Suomen vakuutuslääkärien /Suomen lääkäriliiton/Vakuutuskuntoutus r.y. - koulutukseen ja kansalliseen nelikantaiseen (kolmikanta + rahoitus-/vakuutusala) päätöksentekoon perustuva toimintamalli.

Toiminnalle ei ole olemassa mitään kansainvälisesti hyväksyttyjä eettisiä ohjeita eikä edes kansallisesti toimivaa laillisuusvalvontaa.

Suomen lääkäriliitto on keskeisessä asemassa myöntäessään vakuutuslääketieteen erityispätevyyden ainoastaan sen mielestä alalle soveltuville jäsenilleen.

Vakuutuslääketieteen alalle soveltuvuuden kriteerit voi kukin; näistä lähtökohdista katsottuna, arvata.

Vakuutuslääketieteen erityispätevyyden suorittaneista lääkäreistä ei ole saatavissa kaikille potilaille avointa ja ajantasaista tietoa. Yhtenä perusteena on työryhmämme tietoon tullut se, että koska kyseessä on todellakin vain yhdistystasoinen erityispätevyys, niin tietosuojavaltuutetulla ei toimintavaltaa asiassa.

* * * *

Työeläkeyhtiöiden etujärjestö Työeläkevakuuttajat – Tela ry on Facultas - projektin kautta ”kouluttanut” hoitavaa lääkärikuntaa kirkastamaan käsityksiään työkyvyttömyyden kriteereistä.

Facultas – projektin yhtenä tavoitteena on ollut julkisuuteen lipsahtaneiden tietojen mukaan vakuutusoikeuteen päätyvien valitusten määrän konkreettinen vähentäminen.
Asiasta kerrottiin 15.5.2006 Uutispäivä Demarissa. Jutussa puhuttiin vain työkyvyttömyyseläkkeelle pääsemisen perusteista. Jostain ihmeen syystä tapaturma- ja ammattitautiasioista vaiettiin taas kerran. Kumminkin pakollinen tapaturmavakuutus on ensisijainen korvaaja, kun tapaturma sattuu tai ammattitauti todetaan.

Vakuutuslääketieteestä ja vakuutuslääketieteen erityispätevyydestä keskusteltaessa tulisi myös julkisuudessa keskustella siitä, että miksei Suomessa edelleenkään työkyvyttömyyttä määriteltäessä haluta käyttää muualla käytettävää tehokasta PCA – menetelmää?

Kelan ja kolmen suuren työeläkeyhtiön vuonna -05 koekäyttämässä PCA – menetelmässä (nk. Englannin mallissa) todennettiin, että hylkäävä työkyvyttömyyseläkepäätös muuttuikin myönteiseksi 40 prosentissa ennakkoon hylkäävään päätökseen katsotuista tapauksista.






- Klikkaamalla kaaviota hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -

Ensimmäisen tuomioistuinasteen lautakuntien kustannukset maksavat vakuutusyhtiöt.

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan muuttamisesta annetussa laissa (Finlex 1298/2006) määritellään asiat seuraavasti:

2 § - Muutoksenhakulautakunnan puheenjohtajat ja jäsenet… Muutoksenhakulautakunnan muut 32 jäsentä ovat sivutoimisia. Heistä seitsemän jäsenen tulee olla vakuutuslääketieteeseen perehtyneitä laillistettuja lääkäreitä.

16 § - Muutoksenhakulautakunnan talouden perusteet

Työntekijän eläkelain 3 §:ssä mainittujen lakien mukaisesta eläketurvasta vastaavat työeläkelaitokset ovat velvolliset suorittamaan vuotuisen oikeushallintomaksun. Työeläkelaitoksilta perittävä oikeushallintomaksu vastaa niitä kokonaiskustannuksia, jotka aiheutuvat muutoksenhakulautakunnalle tässä laissa säädettyjen muutoksenhakua koskevien tehtävien hoitamisesta.

* * * *

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan ( entinen tapaturmalautakunta) kohdalla lakitekstissä (Finlex 681/2005) määritellään sitä koskevat asiat seuraavasti:

53 § - Tapaturmavakuutusasioissa toimivat muutoksenhakueliminä tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta, vakuutusoikeus ja korkein oikeus.

Lääkärijäsenen tulee olla vakuutuslääketieteeseen perehtynyt laillistettu lääkäri.
53 i §- Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan toiminta rahoitetaan lakisääteistä tapaturmavakuutustoimintaa harjoittavilta vakuutuslaitoksilta perittävillä oikeushallintomaksuilla.
Eli tuomioistuinkäsittelyn toinen osapuoli kouluttaa ratkaisukokoonpanossa istuvan lääkärijäsenen ja maksaa ensimmäisen asteen tuomioistuimien vuosittaiset kulut.

SUOMEN PERUSTUSLAIN 21 § ja 22 § TOTEUTUMATTOMAT KOHDAT

Edellä kerrottujen tehtyjen lakimuutosten kautta Suomen peruslain seuraavat kohdat ovat menettäneet lakisääteisessä vakuutusjärjestelmässä kokonaan merkityksensä.

21 §
OikeusturvaJokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.

Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

22 §
Perusoikeuksien turvaaminen
Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

EUROOPAN IHMISOIKEUSSOPIMUKSEN TOTEUTUMATTOMAT KOHDAT

Kun otetaan huomioon lakisääteisiä vakuutuksia nelikannassa luotu salattu vakuutuslääkäri- ja suljettu erityistuomioistuinjärjestelmä, niin seuraavat Euroopan ihmisoikeussopimuksen kohdat jäävät koko ajan toteutumatta, jos potilas lähtee valittamaan vakuutusyhtiönsä päätöksestä.

6 artikla - Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin

1. Jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä. Päätös on annettava julkisesti, mutta lehdistöltä ja yleisöltä voidaan kieltää pääsy koko oikeudenkäyntiin tai osaan siitä demokraattisen yhteiskunnan moraalin, yleisen järjestyksen tai kansallisen turvallisuuden vuoksi nuorten henkilöiden etujen tai osapuolten yksityiselämän suojaamisen niin vaatiessa, tai siinä määrin kuin tuomioistuin harkitsee ehdottoman välttämättömäksi erityisolosuhteissa, joissa julkisuus loukkaisi oikeudenmukaisuutta.

13 artikla - Oikeus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon

Jokaisella, jonka tässä yleissopimuksessa tunnustettuja oikeuksia ja vapauksia on loukattu, on oltava käytettävissään tehokas oikeussuojakeino kansallisen viranomaisen edessä siinäkin tapauksessa, että oikeuksien ja vapauksien loukkauksen ovat tehneet virantoimituksessa olevat henkilöt.

* * * *

” Eduskunnan palkkaaman tutkijan mukaan talo ei ole pystynyt toteuttamaan strategiaansa, koska siihen ei ole haluttu sitoutua, organisaatio on hajanainen ja työkulttuurissa lainsäädäntötyö ja siihen liittyvät tehtävät ajavat kaiken muun edelle.

- -

Kukaan ei ole missään vaiheessa arvostellut eduskunnan ydintoimintaan eli lainsäädäntöön liittyvää työtä.”

Lähde: HS 26.2.2008

* * * *

Tietoomme ei ole tullut vielä tähän asti eduskunnan lainsäädäntötyöhön kytkeytyvää toimivaa palautejärjestelmää. Päättäjien taholta on vain vastattu ylimielisesti, että Euroopan neuvosto sitten aikanaan katsoo, onko asioissa lainvastaisuuksia vai ei.

Näin pelataan siis vakuutusyhtiöiden säännöillä seuraavat 10-15 vuotta, kunnes ensimmäiset edellä kerrottuja lainkohtia vastaan nostetut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Suomen valtiolle annetut langettavat tuomiot näkevät päivän valon.

Sitten taas valtioneuvoston nimittämät komiteat ja ministeriöiden sekä etujärjestöjen junailemat työryhmät ”kehittävät” asioita seuraavat 5-10 vuotta.

Tosin Suomen valtion nimittämän ihmisoikeustuomari Päivi Hirvelän CV-sotkut ovat edelleen selvittämättä…..

MINKÄLAISIA TULOKSIA EDELLÄ MAINITTU JÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

Vakuutusyhtiöille tulokset ovat näillä pelisäännöillä pelattaessa taloudellisesti varmasti erinomaisia.

Esimerkiksi lyhyt aikaisissa = alle vuosi kestävissä työtapaturma ja ammattitautitapauksissa korvausongelmia ei yleensä esiinny.

Vaikeaselkoisen lakitekstin osuuden kasvu päätöksissä tapahtuu sitä nopeammin mitä vähemmän työnantaja tai oma ammattiliitto auttaa asioiden ajamisessa.

Mikäli potilas valittaa vakuutusyhtiön kielteisestä päätöksestä, niin vakuutusyhtiö ei käytä lain suomaa itseoikaisumahdollisuutta 95%:ssa tapauksissa.

Tällöin potilas joutuu käymään vuosia kestävän kirjallisen valituskierroksen suljetussa erityistuomioistuinjärjestelmässä. Tunnetaan myös nimellä ”suomalainen kahden lääkärin loukku.” Tässä vaiheessa potilas taistelee yleensä jo yksin.

Ensimmäisen asteen tuomioistuin eli tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta yhtyy vakuutusyhtiön kantaan keskimäärin 90%:ssa tapauksia eli potilas häviää. Yleensä ilman tosiasiallisia perusteluita.

Korkeimman asteen tuomioistuin työtapaturma – ja ammattitautiasioissa eli vakuutusoikeus yhtyy vakuutusyhtiön kantaan 93 - 95%:ssa tapauksia eli taas potilas häviää. Edelleen ilman tosiasiallisia perusteluita.

* * * *

Poliitikkojen lupauksilla ei ole kuluttajansuojaa.

Pitäisikö kuitenkin noilla edellä kerrotuilla hylkäysprosenteilla edes kuluttaja-asiamiehen puuttua muutoksenhakulautakuntien erittäin harhaan johtaviin ja totuudenvastaisiin nimiin?

Vieläkin kun otetaan huomioon, että niiden päätösten taustalla on todellisuudessa tuomioistuinjärjestelmän ulkopuolinen ohjaaja - tapaturma-asiain korvauslautakunta.

Joka on myös nimeltään ja toimiltaan täysin harhaanjohtava, niin kuluttaja-asiamies voisi osoittaa elonmerkkejä asioiden suhteen, joiden suhteen eduskunnan oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin toimien kohdalla on ollut havaittavissa kansalaisten valvontamonitoreissa vain pitkäkestoista punaista viivaa.

* * * *

Vakuutusoikeudessa toimivat 50 niin kutsuttua työelämän asiantuntijaa ovat kaikki juristeja. Joten vakuutusoikeudessa ei ole tällä hetkellä yhtään kattavasti arkipäivän työelämää ja olosuhteita tosiasiallisesti tuntevaa asiantuntijaa.

(Yle24 Online 3.2.2007 – Ilkka Taipale sd.)

Kaiken lisäksi suurin osa erityistuomioistuimiin tulevista lakisääteisistä vakuutuksista tehdyistä valituksista on ratkaisujen osalta pääpainoltaan lääketieteellisiä.

Erityistuomioistuimen ratkaisukokoonpanon sisällytetty vakuutuslääkärijäsenen lausumat saadaan tällä hetkellä lainvoimaisesti salatuksi 80 vuoden ajaksi asianomaiselta itseltään, vaikka potilas antamansa ja oikeaksi todistetun valtakirjan voimin haluaisi nimenomaan kyseiset vakuutuslääkärijäsenen tiedot julkisiksi. Finlex 381/2007; voimassa 1.10.07 alkaen.

Päätöksistähän nuo lääketieteeseen perustuvat perustelut puuttuvat yleensä tyystin kokonaan.

Siihen nähden on aiheellista tuoda avoimeen julkiseen keskusteluun se, että onko työtapaturman aiheuttaman pysyvän vammautumisen tai työpaikalla vallitsevista olosuhteista syntyneen ammattitaudin uhreilla sitä lakisääteisen vakuutusturvan suojaa, jonka itse kukin meistä katsoo itsellään voimassa olevien lakien ja asetusten mukaan oikeutetusti olevan?

Erittäin tärkeää on mielestämme myös se, että edes yksi kansan edustaja (näin kirjoitettuna) uskaltaa ruveta vaatimaan, systemaattisesti ja pitkäkestoisesti, > perustuslain mukaisten saatavien - maksamista. Takautuvasti ja korkojen kera kaikille niille työssään pysyvästi vammautuneille ja sairastuneille, joilta vakuutusyhtiöt ovat varastaneet; pseudotiede vakuutuslääketieteen avulla, heille kuuluvan täysimääräisen eläkkeen (85 prosenttia ansiotasosta laskettuna). Ilman tosiasiallisia perusteluita.

Erityisen tärkeänä pidämme sitä, että hallitus ja eduskunta saattavat pikaisesti voimaan lainsäädännön, jonka turvin kaikki vakuutetut saavat oikeaksi todistetut kopiot työnantajansa ja vakuutusyhtiön välisestä vakuutussopimuksesta liitteineen.

Näin toimien voidaan varmistua siitä, ettei vakuutussopimuksessa ole sovittu merkittävästä vakuutusmaksujen pienentämisestä. Korvausvastuiden rajoittamista vastaan. Esimerkiksi jokaisesta täydelle tapaturmaeläkkeelle joutuvasta työntekijästä työnantaja joutuu maksamaan kertakorvauksena vakuutusyhtiölle 500 000 euroa.


Avoimen avartavin terveisin
Oikeusturvan VOLF - työryhmä

* * * *

Tapaturmaeläkkeellä olevien suomalaisten määrä vuonna 2006





- Klikkaamalla kuvaa hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -

Seuraavissa kohdissa käytetty terminologia ja suomen kieli saattavat aiheuttaa 99 prosentissa lukijoita hämmennyksen tunteita, mutta tärkeintä on mielestämme hahmottaa kokonaisuus sekä petosvakuuttamisen miljardiluokan mittasuhteet Suomessa.

Vakuutuslajin mukaiselle eläkkeellä olevien määrät pitää suhteuttaa vuosittaisin vahinkomääriin sekä laskea esimerkiksi pitkäkestoisten vahinko tapahtumien todellinen määrä esimerkiksi 15 vuodelle.

Jo pelkkien vakuutusyhtiöiden hyväksymien työtapaturmien määrä on vuositasolla 120 000 – 140 000 kappaletta.

Vakuutusyhtiöiden hyväksymiä ammattitauteja todetaan vuosittain 4000-5000 kappaletta.

A. ETK - Eläketurvakeskus:
Saamme LITA - tiedot (liikenne- ja tapaturmavakuutuslaki) Suomen Vakuutusdatasta julkaisua 'Tilasto Suomen eläkkeensaajista' varten.

Ko. julkaisussa ei ole tietoa pelkkää LITA - eläkettä saavista, vaan täydennämme työ- ja/tai kansaneläkkeen ohella LITA - eläkettä saavien tietoja (eläkkeen suuruus).

Suomen Vakuutusdata lähettää meille sellaisten henkilöiden LITA - tiedot työkyvyttömyyseläkettä koskien, joita voidaan työ- ja kansaneläkejärjestelmän määritelmien mukaan pitää eläkkeinä, joko täytenä työkyvyttömyyseläkkeenä (työkyky alentunut vähintään 3/5) tai osatyökyvyttömyyseläkkeenä (työkyky alentunut 2/5-3/5).

Vähäisempien työkyvyn alenemien mukaan maksettavia LITA - korvaustietoja ei siis meille välitetä.

Suomen Vakuutusdatan meille välittämien tietojen mukaan vuoden 2006 lopussa maksettiin pelkkää tapaturmaeläkettä 1766:lle alle 65-vuotaille henkilölle.

Näiden henkilöiden työkyvyn alenema siis täyttää työ- ja kansaneläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkekriteerit, mutta heille ei makseta työkyvyttömyyseläkettä ko. järjestelmistä (eli kun yhdistimme Suomen Vakuutusdatan lähettämät tiedot ETK:n ja Kelan yhteistilastotietovaraston tietoihin, niin näille 1766:lle henkilölle ei löytynyt vastinparia sieltä).

Siis kaiken kaikkiaan: 1766 alle 65-vuotiasta henkilöä sai vuoden 2006 lopussa pelkkää tapaturmaeläkettä, joka täyttää työ- ja kansaneläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkekriteerit.

Alempien haitta-asteiden mukaan maksettavat tapaturmakorvaukset eivät siis sisälly lukuun. Niitä koskevia tietoja luulisi löytyvän Tapaturmavakuutuslaitosten liitosta.

B. TVL = Tapaturmavakuutuslaitosten liitto
Vuonna 2006 tapaturmaeläkettä sai yhteensä noin 16.400 henkilöä.

Osan näistä korvaus ei ole nimeltään tapaturmaeläke, vaan elinkorko.

Se johtuu suuresta korvausmuutoksesta, joka tehtiin vuonna 1981. Jos tapaturma on sattunut 1982 tai sen jälkeen, ansionmenetyskorvaus on nimeltään tapaturmaeläke.

Ennen vuotta 1982 sattuneiden vahinkojen perusteella suoritetaan elinkorkoa. Noin puolet 16.400:sta saa vanhan lain mukaista korvausta.

Näistä 16.400:sta on noin 56 % alle 65-vuotiaita.

Tapaturmaeläkettä saavista 73 % saa täyttä tapaturmaeläkettä.

Jäljellä olevat saavat osaeläkettä, jonka suuruus vaihtelee 5-65 %:n välillä.

TVL:sta tilastoista ei ole saatavissa tietoa siitä, mitä korvauksia nämä osaeläkeläiset saavat tapaturmaeläkkeensä ohella.

Osa heistä on varmasti edelleen työelämässä ja saavat osaeläkettä sen takia, että tapaturmavamma on aiheuttanut ansionalenemaa ja siten oikeuden osaeläkkeeseen.

* * * *


Päivitys 3/2014

Asiaa ja tilastoja Yhtiöittäin tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnasta:
> Suomen ihmisoikeustilanteesta euroissa -

Asiaa ja tilastoja Yhtiöittäin työeläke-asioiden muutoksenhakulautakunnasta:
> Löysän hirttoköyden taktiikasta -

Asiaa ja tarkkoja lukuja tapaturmaeläkkeellä (työtapaturma/ammattitauti) olevien määrästä:
> Tapaturmaeläkkeellä olevien määrästä - osa 2 -

Asiaa ja lukuja niin kutsutusta vakuutusoikeusrahasta sekä Björn Wahlroosin näkökulma
> Vakuutusoikeusraha -

Vakuutuspetokset vaiko petoksella vakuuttaminen on suurempaa euroissa?
> Petosvakuuttaminen -

* * * * *

Haluatko auttaa meitä kaikkia? - 6.10.2016
Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Uusimmat käänteet ja ison kuvan katsaukset löytyvät; esimerkiksi
>>> Suomi 2017 - verkoston kautta.

Liity mukaan toimiin yli puolue- ja aaterajojen. Yli media- ja etujärjestörajojen.

Yhdessä toimien huomaamme, voimme vaikuttaa ja olemme enemmän.

* * * *


Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -


* * * *

- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -


Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.