STT 2008 - Sosiaaliturvatulot 2008

- Klikkaamalla kuvaa hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -


Ensi alkuun saamaamme lukijapalautetta, joka koskee suomalaista lakisääteistä sosiaaliturvaa.

- - - - 

Sosiaalivakuutusten kilpailuttaminen

Onko kansaneläkelaitos (KELA) ja koko suomalainen sosiaaliturvavakuuttamisjärjestelmä tullut tiensä päähän?

Jo olemassa olevat EY-tuomioistuimen päätökset sekä tulossa olevat Euroopan Unionin sosiaaliturvasäännösten tarkennukset, joilla pyritään vahvistamaan palvelujen vapaata liikkuvuutta, kyseenalaistavat Suomessa vallitsevan sosiaaliturvavakuuttamisen.

Nykyinen sosiaaliturvavakuuttaminen (sosiaali- ja eläketurva- sekä tapaturmavakuutusmaksut) ei tosiasiallisesti anna vakuutetuille sitä sosiaaliturvaa, mitä vakuutettu lakisääteisten vakuutusmaksujen ja paperilla olevan lainsäädäntötekstin kautta olettaa hänellä olevan.

Nykyinen järjestelmä palvelee vain vakuuttajia, koska lakeihin perustuva lainsäädäntö valmistellaan pitkälti heidän ohjaamanaan. Sosiaalivakuutusta koskevia valituksia käsittelevä tuomiovalta, jota kutsutaan harhaanjohtavaksi nimellä, muutoksenhakuoikeus, ei vakuuttajien muodostaman, rahoittaman ja hallinnoiman muutoksenhakujärjestelmän vuoksi tosiasiallisesti toteudu.

Sosiaaliturvavakuuttamista ei ole asianmukaisesti kilpailutettu.

Mikäli sosiaaliturvavakuuttaminen halutaan läpinäkyväksi, eikä riippuvaiseksi vakuutusalan ”vakiintuneista oikeuskäytännöistä”, joita ei ole riittävällä tavalla tuotu julkisiksi, mikä ei rajaa mielivaltaisten päätösten mahdollisuutta, tulee sosiaalivakuuttaminen mielestäni avata kilpailulle.

Vakuutettujen tulee saada valita jatkossa vakuuttaja haluamastaan EU:n jäsenmaasta.

Samalla voidaan tarpeettomana lakkauttaa vallitseva vain vakuuttajien taloudellisten etujen mukaisiin päätöksiin sitoutunut ja vakuutetun kannalta harhaanjohtavasti nimetty muutoksenhakujärjestelmä (muutoksenhakulautakunnat sekä vakuutusoikeus).

Nimimerkki ”SM”

- - - - - 

Kannustava ja oikeudenmukainen sosiaaliturva kaikille – mutta miten?

Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan täysremonttiin.

Sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on tehdä työn vastaanottaminen aina kannattavaksi, vähentää köyhyyttä ja turvata riittävä perustoimeentulo kaikissa elämäntilanteissa.

Lisäksi koko sosiaaliturvajärjestelmästä halutaan yksinkertaisempi ja selkeämpi.

Sosiaaliturvauudistuksesta vastaa sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä. Uudistusta valmistelee komitea, jonka puheenjohtajana toimii valtiotieteen tohtori Markku Lehto.

Mukana komiteassa ja sen jaostoissa ovat keskeiset hallinnonalat sekä työmarkkinajärjestöt ja kolmas sektori.

Mistä suomalainen sosiaaliturva muodostuu?
Sosiaaliturvaan kuuluu asumiseen ja työskentelyyn perustuvia etuuksia.

Kaikki Suomessa vakinaisesti asuvat henkilöt ovat oikeutettuja sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Lisäksi olemme oikeutettuja eläkkeeseen, sairausvakuutukseen sekä vanhempain- ja perhe-etuuksiin. Myös asumista tuetaan.

Työssä olevilla suomalaisilla on oikeus työttömyysturvaan ja työeläkkeeseen. Heidät on myös vakuutettu tapaturmien ja ammattitautien varalle.

Kansaneläke turvaa niiden eläkeläisten toimeentulon, jotka eivät saa muuta eläkettä.

Viimesijaisena turvana on toimeentulotuki, jonka maksaminen on kuntien vastuulla.

Sata erilaista sosiaalietuutta
Kansaneläkelaitos hoitaa ja maksaa sosiaaliturvaan kuuluvia etuuksia.

Sosiaaliturvaa koskevaan lainsäädäntöön kuuluu useita kymmeniä säädöksiä ja erilaisia etuusnimikkeitä lähes sata.

Etuudet poikkeavat toisistaan, koska ne ovat syntyneet vuosien kuluessa ja niitä on muutettu eri aikaan.

Lainsäädäntöä on nyt tarpeen tarkastella kokonaisuutena, jotta saadaan luotettava näkemys siitä, miten sosiaaliturvajärjestelmää pitäisi kehittää.

Lähde: Otakantaa.fi - Kannustava ja oikeudenmukainen sosiaaliturva kaikille

- - - - 

- Klikkaamalla kuvaa hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -


Mielenkiintoinen huomio työryhmämme taholta kohdistui tuohon kaavion alla esiintyvään löytämäämme heittoon sosiaalimenojen kulupuolella.

Onko kyseessä vakuutusalalta tuttu "tekninen sisältövirhe" vai Windowsin Excel – ohjelmaan vakiona liittyvä pyöristysmöyritys?

Kuitenkin 0,1 %:a on tässä tapauksessa rahana 43 400 000,00 €.
Mielestämme perusvirhe sosiaaliturvan uudistuksia tutkivan ja kehittävän SATA - komitean tehtävänasettelussa on se, että se pyrkii keskittymään jostain syystä vain ensisijaisesti Kansaneläkelaitoksen ja kuntien rooliin.

Yksityiset työeläkeyhtiöt ja vakuutusyhtiöt on jätetty kokonaan selvittelystä pois. Kuitenkin niiden toimilla on erittäin suuri vaikutus julkisen puolen sosiaalimenoihin.

Olemme laittaneet Sosiaaliturvamenot 2006 - kaaviosta menopuolen nimikkeet suuruusjärjestykseen:

Työeläkkeet
Kuntien terveyspalvelut
Kuntien sosiaalipalvelut
Sairausvakuutus
Kansaneläke
Työttömyysturva
Muut (ei eritelty? - kts. summa)
Lapsilisät
Sotilas-, tapaturma- ja liikennevakuutus
Asumistuki
Toimeentulotuki

1. Ensiksi ennen kuin Oikeusturvan VOLF – työryhmä pystyy ottamaan tarkempaa kantaa SATA - komitean toimeksiantoon, niin ensin pitäisi saada tietää kuinka paljon rahaa kerätään vuosittaisten sosiaalimenojen varalle lakisääteisesti työnantajilta ja työntekijöiltä?

Samassa yhteydessä on hyvä tietää kuinka paljon erilaisia asiakashyvityksiä maksetaan vuosittain työnantajille?

Samoin kuin se. että mitä tapahtuu niille eläkemaksuille, jotka on kerätty vuosien varrella työnantajalta ja työntekijältä, mikäli hän sattuu kuolemaan ennen eläkkeelle siirtymistään? Esimerkiksi 60-vuotiaana.

Kuuluuko tuolloin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden nimissä työntekijältä kerätyt eläkemaksut indeksikorotuksin maksettuina hänen perillisilleen?

Tai niin kuin veroilmoituksessa voi jo tehdä siirron puolisonsa hyväksi?

- - - - 

Vakuutusmatemaatikko, yhteiskuntatieteiden tohtori Olli Pusa:

”Tel-yhtiöt tällä hetkellä, kun ne määrittävät maksuja, niin nehän harrastavat kansantalouden kirjanpidon mukaan verotusta. Ennen ajateltiin, että verotus on niinku valtion ja eduskunnan päätöksiä. Ehken kunnanvaltuustojen tietyltä osilta.

Tai jotain muita vastaavia… kun ne tekevät muutoksia joihinkin laskuperusteisiin. Oikeastaan ne harrastavat sukupolvien välistä niinku tulonjakopolitiikkaa.

Ja kaikkea tämmöistä toimintaa joka siis... Matti Vuoria tekee selvitystä siitä, että miten työeläkevaroilla tehdään infrastruktuurirahoitusta. Ennen tiehankkeisiin haettiin eduskunnasta rahaa. Eli siis tavallaan tää edustuksellinen demokratia on itse asiassa työnnetty sivuun ja tää valtava rahakasa ottaa näitä tehtäviä hivuttaen itselleen.”

Lähde: SILMINNÄKIJÄ - MILJARDIEN ELÄKEVELJET 11.5.2006

- - - - 

2. Toinen asia mikä pitää saada tietää on tarkka erittely nimikkeestä ”Muut”?

Maatalouteen liittyviä menoja ne tuskin ovat…

Summa on sentään 2 690 800 000,00 €.

3. Kolmantena asiana on tärkeää saada tietää tarkkaan niistä kuluista, jotka kaatuvat vakuutusyhtiöiden (ilman tosiasiallisia perusteluita) korvauksista ja eläkkeistä antaman hylkäävän päätöksen jälkeen seuraavien menonimikkeiden joukkoon:

Kuntien terveyspalvelut
Kuntien sosiaalipalvelut
Työttömyysturva
Asumistuki
Toimeentulotuki

4. Neljäntenä asiana on tärkeää saada tarkkaa tietoa niiden tapausten määrästä, jotka saavat tosiasiallisesti perustelemattoman hylkäävän päätöksen Kelalta vaikeavammaisuuden perusteella myönnettävästä korotetusta vammais-/hoitotuesta.

Myönnettäessä korotetun vammais-/hoitotuen sijasta perushoito/-vammaistuki, niin silloin annetaan myös hylkäävän päätöksen myötä kielteinen päätös Kelan kustantamasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta.

Tällöin vaikeavammaisuuden perusteella tarvittava ja vaikeavammaisen potilaan kuntoutussuunnitelman mukainen kuntoutus kuten fysioterapia, puhe-, toiminta- tai musiikkiterapia siirtyy kuntoutussuunnitelman tehneen tahon kustannettavaksi.

Tahoja voivat olla erikoissairaanhoito, kunnan/kaupungin perusterveydenhuolto, päivähoito tai opetustoimi. Tällöin törmätään usein siihen, ettei tarvittavia toiminnallisia ja taloudellisia resursseja ole vaikeavammaisen potilaan saatavissa ollenkaan.

Kelahan kilpailuttaa yksityiset palveluntarjoajat, joiden palveluita Kela sitten ostaa.

Vuoden ajasta, potilaan paikkakunnasta ja potilastilanteesta riippuen; jonotilanne saattaa olla, esimerkiksi Kelan hyväksymän, puhe- tai toimintaterapeutin vastaanotolle pääsemisen suhteen 1-2 vuotta.

Lisäksi Kela voi ylivertaisen asemansa turvin painaa hintatason haluamalleen tasolle, jolloin saatetaan aiheuttaa kuntouttavaa toimintaa tekeville yrityksille/yrittäjille pakkorako tehdä kannattamatonta liiketoimintaa. Tämä taas saattaa johtaa menojen kasvuun sosiaaliturvamenoissa.

Kuten tasavallan presidentti Tarja Halonen totesi kevään eduskunnan istuntokauden avajaisissa osuvasti: ”…myös yrityksillä on yhteiskunnallinen vastuu ekologisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesta kestävästä kehityksestä.”

Toivottavasti tuo puhe koskee myös valtion omistamaa ja eduskunnan valvonnassa olevaa Kansaneläkelaitosta.

- - - - 

Näiden neljän selvittelyvaiheen jälkeen kaikilla aihepiiristä kiinnostuneilla kansalaisilla on mielestämme helpompi ja avoimempi lähtötilanne puhua Suomen todellisesta sosiaaliturvasta.

Sen kannustavuudesta ja oikeudenmukaisuudesta sekä todellisista tilanteista, jotka vallitsevat kansalaisten arkielämässä.

Tässä yhteydessä SATA - komitean työtä on mielestämme tärkeää estää jo tiedossa olevien potentiaalisten kuntien sosiaalimenojen kasvattajat. Siitä esimerkki seuraavaksi.

- - - - 

Työkyvyttömyyseläkeläisiä uhkaa köyhyysloukku

Taloudelliset vaikeudet uhkaavat työkyvyttömyyseläkeläisiä, sillä parin vuoden päästä voimaan tuleva elinaikakerroin niukentaa heidän vanhuuseläkkeitään tuntuvasti.

Muun muussa masennusta potevien sekä tuki- ja liikuntaelinsairaiden vanhuuseläke laskee tuntuvasti - jopa sadalla eurolla kuukaudessa.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun suomalaisten elinikä jatkuvasti pitenee, kerroin pienentää vuonna 1948 ja sen jälkeen syntyneiden kuukausieläkettä. Tämä ajaa ahtaalle varsinkin työkyvyttömyyseläkeläiset.

- - - -

Kirkkonummelainen Tarja Kiviniitty toimii mielenterveysyhdistys Kisun tiedottajana.

- Minua ihmetyttää, ettei muut potilas- ja vammaisjärjestöt ole tarttuneet tähän asiaan. Rakennus- ja muussa toiminnassa, jossa on työntekijöillä on tuki- ja liikuntaelinsairauksia, luulisi ihmisten heräävän puolustamaan etujaan ja vaatimaan muutosta tähän elinaikakertoimeen, Kiviniitty sanoo.

- Hiukan minua kummastuttaa tämä hiljaisuus.
Työkyvyttömyyseläkkeellä oli Suomessa 267 000 ihmistä vuonna 2006.

Lähde: YLE Uutiset

- - - - 

Toivotaan ainakin, että työntekijäpuolen ammattijärjestöt ovat viimeinkin heränneet puolustamaan jäsenistönsä lakien takaamia oikeuksia lakisääteiseen vakuutusturvaan.

Sillä yksittäisin asetuksin sosiaalivakuutusten lainsäädäntöön on jo saatettu ujuttaa uusia miinakenttiä, jotka odottavat vain ensimmäisiä uhrejaan.

Miinakenttien merkkaus- ja purkuterveisin
Oikeusturvan VOLF - työryhmä

- - - -

MOT Huijarivammaiset? TV1 18.9.2006 toim. Matti Virtanen

Kela jatkaa etuuksien maksua huijarille, koska hän ei itse suostu niistä luopumaan.

Vaikeavammaiselta sen sijaan Kela ottaa etuuksia pois yksipuolisilla päätöksillä.


- - - - - -

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) haluaa kuulla Sinunkin mielipiteesi:

Miten lakisääteistä sosiaaliturvaa pitäisi Sinun mielestäsi uudistaa ja selkeyttää?

Keskustelu on avoinna 04.02.2008 - 02.03.2008 osoitteessa:
http://www.otakantaa.fi/

* * * *

Haluatko auttaa meitä kaikkia? - 6.10.2016
Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Uusimmat käänteet ja ison kuvan katsaukset löytyvät; esimerkiksi
>>> Suomi 2017 - verkoston kautta.

Liity mukaan toimiin yli puolue- ja aaterajojen. Yli media- ja etujärjestörajojen.

Yhdessä toimien huomaamme, voimme vaikuttaa ja olemme enemmän.

* * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *


- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -

Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

* * * *

- Kaikki kirjoituksemma linkit ovat julkaisun hetkellä toiminnassa -