STT 2008 - Sosiaaliturvatulot 2008

- Klikkaamalla kuvaa hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -


Ensi alkuun saamaamme lukijapalautetta, joka koskee suomalaista lakisääteistä sosiaaliturvaa.

- - - - 

Sosiaalivakuutusten kilpailuttaminen

Onko kansaneläkelaitos (KELA) ja koko suomalainen sosiaaliturvavakuuttamisjärjestelmä tullut tiensä päähän?

Jo olemassa olevat EY-tuomioistuimen päätökset sekä tulossa olevat Euroopan Unionin sosiaaliturvasäännösten tarkennukset, joilla pyritään vahvistamaan palvelujen vapaata liikkuvuutta, kyseenalaistavat Suomessa vallitsevan sosiaaliturvavakuuttamisen.

Nykyinen sosiaaliturvavakuuttaminen (sosiaali- ja eläketurva- sekä tapaturmavakuutusmaksut) ei tosiasiallisesti anna vakuutetuille sitä sosiaaliturvaa, mitä vakuutettu lakisääteisten vakuutusmaksujen ja paperilla olevan lainsäädäntötekstin kautta olettaa hänellä olevan.

Nykyinen järjestelmä palvelee vain vakuuttajia, koska lakeihin perustuva lainsäädäntö valmistellaan pitkälti heidän ohjaamanaan. Sosiaalivakuutusta koskevia valituksia käsittelevä tuomiovalta, jota kutsutaan harhaanjohtavaksi nimellä, muutoksenhakuoikeus, ei vakuuttajien muodostaman, rahoittaman ja hallinnoiman muutoksenhakujärjestelmän vuoksi tosiasiallisesti toteudu.

Sosiaaliturvavakuuttamista ei ole asianmukaisesti kilpailutettu.

Mikäli sosiaaliturvavakuuttaminen halutaan läpinäkyväksi, eikä riippuvaiseksi vakuutusalan ”vakiintuneista oikeuskäytännöistä”, joita ei ole riittävällä tavalla tuotu julkisiksi, mikä ei rajaa mielivaltaisten päätösten mahdollisuutta, tulee sosiaalivakuuttaminen mielestäni avata kilpailulle.

Vakuutettujen tulee saada valita jatkossa vakuuttaja haluamastaan EU:n jäsenmaasta.

Samalla voidaan tarpeettomana lakkauttaa vallitseva vain vakuuttajien taloudellisten etujen mukaisiin päätöksiin sitoutunut ja vakuutetun kannalta harhaanjohtavasti nimetty muutoksenhakujärjestelmä (muutoksenhakulautakunnat sekä vakuutusoikeus).

Nimimerkki ”SM”

- - - - - 

Kannustava ja oikeudenmukainen sosiaaliturva kaikille – mutta miten?

Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan täysremonttiin.

Sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on tehdä työn vastaanottaminen aina kannattavaksi, vähentää köyhyyttä ja turvata riittävä perustoimeentulo kaikissa elämäntilanteissa.

Lisäksi koko sosiaaliturvajärjestelmästä halutaan yksinkertaisempi ja selkeämpi.

Sosiaaliturvauudistuksesta vastaa sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä. Uudistusta valmistelee komitea, jonka puheenjohtajana toimii valtiotieteen tohtori Markku Lehto.

Mukana komiteassa ja sen jaostoissa ovat keskeiset hallinnonalat sekä työmarkkinajärjestöt ja kolmas sektori.

Mistä suomalainen sosiaaliturva muodostuu?
Sosiaaliturvaan kuuluu asumiseen ja työskentelyyn perustuvia etuuksia.

Kaikki Suomessa vakinaisesti asuvat henkilöt ovat oikeutettuja sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Lisäksi olemme oikeutettuja eläkkeeseen, sairausvakuutukseen sekä vanhempain- ja perhe-etuuksiin. Myös asumista tuetaan.

Työssä olevilla suomalaisilla on oikeus työttömyysturvaan ja työeläkkeeseen. Heidät on myös vakuutettu tapaturmien ja ammattitautien varalle.

Kansaneläke turvaa niiden eläkeläisten toimeentulon, jotka eivät saa muuta eläkettä.

Viimesijaisena turvana on toimeentulotuki, jonka maksaminen on kuntien vastuulla.

Sata erilaista sosiaalietuutta
Kansaneläkelaitos hoitaa ja maksaa sosiaaliturvaan kuuluvia etuuksia.

Sosiaaliturvaa koskevaan lainsäädäntöön kuuluu useita kymmeniä säädöksiä ja erilaisia etuusnimikkeitä lähes sata.

Etuudet poikkeavat toisistaan, koska ne ovat syntyneet vuosien kuluessa ja niitä on muutettu eri aikaan.

Lainsäädäntöä on nyt tarpeen tarkastella kokonaisuutena, jotta saadaan luotettava näkemys siitä, miten sosiaaliturvajärjestelmää pitäisi kehittää.

Lähde: Otakantaa.fi - Kannustava ja oikeudenmukainen sosiaaliturva kaikille

- - - - 

- Klikkaamalla kuvaa hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -


Mielenkiintoinen huomio työryhmämme taholta kohdistui tuohon kaavion alla esiintyvään löytämäämme heittoon sosiaalimenojen kulupuolella.

Onko kyseessä vakuutusalalta tuttu "tekninen sisältövirhe" vai Windowsin Excel – ohjelmaan vakiona liittyvä pyöristysmöyritys?

Kuitenkin 0,1 %:a on tässä tapauksessa rahana 43 400 000,00 €.
Mielestämme perusvirhe sosiaaliturvan uudistuksia tutkivan ja kehittävän SATA - komitean tehtävänasettelussa on se, että se pyrkii keskittymään jostain syystä vain ensisijaisesti Kansaneläkelaitoksen ja kuntien rooliin.

Yksityiset työeläkeyhtiöt ja vakuutusyhtiöt on jätetty kokonaan selvittelystä pois. Kuitenkin niiden toimilla on erittäin suuri vaikutus julkisen puolen sosiaalimenoihin.

Olemme laittaneet Sosiaaliturvamenot 2006 - kaaviosta menopuolen nimikkeet suuruusjärjestykseen:

Työeläkkeet
Kuntien terveyspalvelut
Kuntien sosiaalipalvelut
Sairausvakuutus
Kansaneläke
Työttömyysturva
Muut (ei eritelty? - kts. summa)
Lapsilisät
Sotilas-, tapaturma- ja liikennevakuutus
Asumistuki
Toimeentulotuki

1. Ensiksi ennen kuin Oikeusturvan VOLF – työryhmä pystyy ottamaan tarkempaa kantaa SATA - komitean toimeksiantoon, niin ensin pitäisi saada tietää kuinka paljon rahaa kerätään vuosittaisten sosiaalimenojen varalle lakisääteisesti työnantajilta ja työntekijöiltä?

Samassa yhteydessä on hyvä tietää kuinka paljon erilaisia asiakashyvityksiä maksetaan vuosittain työnantajille?

Samoin kuin se. että mitä tapahtuu niille eläkemaksuille, jotka on kerätty vuosien varrella työnantajalta ja työntekijältä, mikäli hän sattuu kuolemaan ennen eläkkeelle siirtymistään? Esimerkiksi 60-vuotiaana.

Kuuluuko tuolloin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden nimissä työntekijältä kerätyt eläkemaksut indeksikorotuksin maksettuina hänen perillisilleen?

Tai niin kuin veroilmoituksessa voi jo tehdä siirron puolisonsa hyväksi?

- - - - 

Vakuutusmatemaatikko, yhteiskuntatieteiden tohtori Olli Pusa:

”Tel-yhtiöt tällä hetkellä, kun ne määrittävät maksuja, niin nehän harrastavat kansantalouden kirjanpidon mukaan verotusta. Ennen ajateltiin, että verotus on niinku valtion ja eduskunnan päätöksiä. Ehken kunnanvaltuustojen tietyltä osilta.

Tai jotain muita vastaavia… kun ne tekevät muutoksia joihinkin laskuperusteisiin. Oikeastaan ne harrastavat sukupolvien välistä niinku tulonjakopolitiikkaa.

Ja kaikkea tämmöistä toimintaa joka siis... Matti Vuoria tekee selvitystä siitä, että miten työeläkevaroilla tehdään infrastruktuurirahoitusta. Ennen tiehankkeisiin haettiin eduskunnasta rahaa. Eli siis tavallaan tää edustuksellinen demokratia on itse asiassa työnnetty sivuun ja tää valtava rahakasa ottaa näitä tehtäviä hivuttaen itselleen.”

Lähde: SILMINNÄKIJÄ - MILJARDIEN ELÄKEVELJET 11.5.2006

- - - - 

2. Toinen asia mikä pitää saada tietää on tarkka erittely nimikkeestä ”Muut”?

Maatalouteen liittyviä menoja ne tuskin ovat…

Summa on sentään 2 690 800 000,00 €.

3. Kolmantena asiana on tärkeää saada tietää tarkkaan niistä kuluista, jotka kaatuvat vakuutusyhtiöiden (ilman tosiasiallisia perusteluita) korvauksista ja eläkkeistä antaman hylkäävän päätöksen jälkeen seuraavien menonimikkeiden joukkoon:

Kuntien terveyspalvelut
Kuntien sosiaalipalvelut
Työttömyysturva
Asumistuki
Toimeentulotuki

4. Neljäntenä asiana on tärkeää saada tarkkaa tietoa niiden tapausten määrästä, jotka saavat tosiasiallisesti perustelemattoman hylkäävän päätöksen Kelalta vaikeavammaisuuden perusteella myönnettävästä korotetusta vammais-/hoitotuesta.

Myönnettäessä korotetun vammais-/hoitotuen sijasta perushoito/-vammaistuki, niin silloin annetaan myös hylkäävän päätöksen myötä kielteinen päätös Kelan kustantamasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta.

Tällöin vaikeavammaisuuden perusteella tarvittava ja vaikeavammaisen potilaan kuntoutussuunnitelman mukainen kuntoutus kuten fysioterapia, puhe-, toiminta- tai musiikkiterapia siirtyy kuntoutussuunnitelman tehneen tahon kustannettavaksi.

Tahoja voivat olla erikoissairaanhoito, kunnan/kaupungin perusterveydenhuolto, päivähoito tai opetustoimi. Tällöin törmätään usein siihen, ettei tarvittavia toiminnallisia ja taloudellisia resursseja ole vaikeavammaisen potilaan saatavissa ollenkaan.

Kelahan kilpailuttaa yksityiset palveluntarjoajat, joiden palveluita Kela sitten ostaa.

Vuoden ajasta, potilaan paikkakunnasta ja potilastilanteesta riippuen; jonotilanne saattaa olla, esimerkiksi Kelan hyväksymän, puhe- tai toimintaterapeutin vastaanotolle pääsemisen suhteen 1-2 vuotta.

Lisäksi Kela voi ylivertaisen asemansa turvin painaa hintatason haluamalleen tasolle, jolloin saatetaan aiheuttaa kuntouttavaa toimintaa tekeville yrityksille/yrittäjille pakkorako tehdä kannattamatonta liiketoimintaa. Tämä taas saattaa johtaa menojen kasvuun sosiaaliturvamenoissa.

Kuten tasavallan presidentti Tarja Halonen totesi kevään eduskunnan istuntokauden avajaisissa osuvasti: ”…myös yrityksillä on yhteiskunnallinen vastuu ekologisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesta kestävästä kehityksestä.”

Toivottavasti tuo puhe koskee myös valtion omistamaa ja eduskunnan valvonnassa olevaa Kansaneläkelaitosta.

- - - - 

Näiden neljän selvittelyvaiheen jälkeen kaikilla aihepiiristä kiinnostuneilla kansalaisilla on mielestämme helpompi ja avoimempi lähtötilanne puhua Suomen todellisesta sosiaaliturvasta.

Sen kannustavuudesta ja oikeudenmukaisuudesta sekä todellisista tilanteista, jotka vallitsevat kansalaisten arkielämässä.

Tässä yhteydessä SATA - komitean työtä on mielestämme tärkeää estää jo tiedossa olevien potentiaalisten kuntien sosiaalimenojen kasvattajat. Siitä esimerkki seuraavaksi.

- - - - 

Työkyvyttömyyseläkeläisiä uhkaa köyhyysloukku

Taloudelliset vaikeudet uhkaavat työkyvyttömyyseläkeläisiä, sillä parin vuoden päästä voimaan tuleva elinaikakerroin niukentaa heidän vanhuuseläkkeitään tuntuvasti.

Muun muussa masennusta potevien sekä tuki- ja liikuntaelinsairaiden vanhuuseläke laskee tuntuvasti - jopa sadalla eurolla kuukaudessa.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun suomalaisten elinikä jatkuvasti pitenee, kerroin pienentää vuonna 1948 ja sen jälkeen syntyneiden kuukausieläkettä. Tämä ajaa ahtaalle varsinkin työkyvyttömyyseläkeläiset.

- - - -

Kirkkonummelainen Tarja Kiviniitty toimii mielenterveysyhdistys Kisun tiedottajana.

- Minua ihmetyttää, ettei muut potilas- ja vammaisjärjestöt ole tarttuneet tähän asiaan. Rakennus- ja muussa toiminnassa, jossa on työntekijöillä on tuki- ja liikuntaelinsairauksia, luulisi ihmisten heräävän puolustamaan etujaan ja vaatimaan muutosta tähän elinaikakertoimeen, Kiviniitty sanoo.

- Hiukan minua kummastuttaa tämä hiljaisuus.
Työkyvyttömyyseläkkeellä oli Suomessa 267 000 ihmistä vuonna 2006.

Lähde: YLE Uutiset

- - - - 

Toivotaan ainakin, että työntekijäpuolen ammattijärjestöt ovat viimeinkin heränneet puolustamaan jäsenistönsä lakien takaamia oikeuksia lakisääteiseen vakuutusturvaan.

Sillä yksittäisin asetuksin sosiaalivakuutusten lainsäädäntöön on jo saatettu ujuttaa uusia miinakenttiä, jotka odottavat vain ensimmäisiä uhrejaan.

Miinakenttien merkkaus- ja purkuterveisin
Oikeusturvan VOLF - työryhmä

- - - -

MOT Huijarivammaiset? TV1 18.9.2006 toim. Matti Virtanen

Kela jatkaa etuuksien maksua huijarille, koska hän ei itse suostu niistä luopumaan.

Vaikeavammaiselta sen sijaan Kela ottaa etuuksia pois yksipuolisilla päätöksillä.


- - - - - -

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) haluaa kuulla Sinunkin mielipiteesi:

Miten lakisääteistä sosiaaliturvaa pitäisi Sinun mielestäsi uudistaa ja selkeyttää?

Keskustelu on avoinna 04.02.2008 - 02.03.2008 osoitteessa:
http://www.otakantaa.fi/

* * * *

Haluatko auttaa meitä kaikkia? - 6.10.2016
Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Uusimmat käänteet ja ison kuvan katsaukset löytyvät; esimerkiksi
>>> Suomi 2017 - verkoston kautta.

Liity mukaan toimiin yli puolue- ja aaterajojen. Yli media- ja etujärjestörajojen.

Yhdessä toimien huomaamme, voimme vaikuttaa ja olemme enemmän.

* * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *


- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -

Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

* * * *

- Kaikki kirjoituksemma linkit ovat julkaisun hetkellä toiminnassa -

 

Työkyvyttömyyseläkkeelle pääsemisen vaiheista

- Klikkaamalla kaaviota , saat sen ruudullesi isompana näkyviin-

Viime aikoina tiedotusvälineissä on spekuloitu kansanedustaja Halmeen jatkosta paljonkin.

Yhtenä vaihtoehtona väläyteltiin siirtymistä suoraan pitkältä sairauslomalta täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle.

Mikäli siirtyminen tapahtuu näin nopeassa marssijärjestyksessä, niin kansanedustaja Halmeen terveydellisessä tilanteessa on pakko olla jotain todella pahasti pielessä.

Tämän hetkisten julkisuudessa olleiden tietojen mukaan kansanedustaja Halme on tällä hetkellä uuden kuuden (6) kohdan ”Saattaen vaihdettava” – toimintamallin kohdassa numero 1.

Toivottavasti hänen kuntoutumisensa etenee parhaalla mahdollisella tavalla ja sisua taistelua varten kyllä siinä miehessä riittää. Siitä on varmasti näyttöä ja hänen tietotaidoillaan olisi huono-osaisempien kansalaisten asioiden hoitamisessa paljonkin käyttöä.

- - - -

Halme voi saada täyden eläkkeen

Tony Halmeen sairausloma eduskunnasta jatkuu tammikuun loppuun.

Jos Tony Halme hakee ja pääsee työkyvyttömyyseläkkeelle, hän saisi täyttä kansanedustajaeläkettä, vaikka takana on vain yksi kausi kansanedustajana.

Halmeen sairausloma eduskunnasta jatkuu tammikuun loppuun, eikä hän asetu enää ehdolle.

Jos lääkäri toteaa hänen työkyvyttömyytensä pysyväksi, hän voi hakea työkyvyttömyyseläkettä.

Mahdollisuutta on tiettävästi harkittu perussuomalaisten piirissä.

IS:n laskelman mukaan hän voisi saada heti täyttä kansanedustajaeläkettä, joka on noin 60 prosenttia kansanedustajan palkkiosta.

Kun kansanedustajan kuukausiansio on 5400 euroa, karkea eläkkeen taso olisi noin 3240 euroa kuussa.

Yleensä täysi kansanedustajan eläke karttuu 15 vuodessa.

lähde: ILTASANOMAT TORSTAINA 30.11.2006

- - - -

Toivottavasti terveydelliset asiat eivät ole kansanedustaja Halmeella, niin huonosti, vaan hän pystyy palaamaan työelämään pitkänkin lääketieteellisen ja ammatillisen kuntoutusvaiheen jälkeen.

Käytettävissä olevaa keinovalikoimaa on jäljellä paljonkin. Kelan, työeläkeyhtiön tai työvoimatoimiston tarjoamilla keinovalikoimilla.

Toivomme, että kansanedustaja Halme saa yksityiset elämänsä perusasiat kuntoon ja etenee mahdolliselle täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle vasta kokeiltuaan ja saatuaan kuntoutusta voimassa olevien lakien ja mahdollisuuksien mukaisesti.

Kuten kymmenet tuhannet kansalaiset ennen häntä ovat tehneet. Ainakin kuntoutuksen ja ammatillisten selvitysten osalta.

Tosin ajallisesti tuohon prosessiin eri variaatioineen saattaa kulua 3-15 vuottakin.

Siis ainakin ruohonjuuritason kansalaisilla.

- - - - -

Samalla toivotaan, ettei kansanedustaja Halme joudu kohtamaan Kelan Sosiaalivakuutus-lehden 5/2006 pääkirjoituksessa esiintuotuja kuntoutuksen kauhuja:

Pääkirjoituksessa todetaan mm. seuraavaa:

Henkilökohtainen selvitysmies
Kuntoutusasiakas joutuu nykyisin miettimään, kuuluuko hän työhallinnon, työeläkelaitosten, Kelan, liikennevakuutuksen, tapaturmavakuutuksen, erityisopetuksen, vammaispalvelun vai mahdollisesti jonkin muun tahon järjestämän kuntoutuksen piiriin.

Kelan asiantuntijalääkärin Paavo Rissasen mielestä oikean löytäminen on asiakkaalle täysin mahdoton tehtävä.

Jokainen tarvitsisi hänen mukaansa siihen oman henkilökohtaisenselvitysmiehen.

Yhteistyö. Asiakkaan hyväksi.

Kuulostaa liiankin helpolta ratkaisulta, muttei se vaan käytännössä sitä ole. Yhteistoiminta on osoittautunut äärimmäisen vaikeaksi.

Kukin taho kulkee enimmäkseen tiukasti pitkin omaa reviiriään.

Kuntoutuksen vaikuttavuudesta tiedetään nykyisin jo niin paljon, että voidaan varmuudella sanoa, että ilman asianmukaista kuntoutusta monen työ- ja toimintakyky heikentyvät ennen aikojaan ja elämäkin saattaa jäädä sen vuoksi kesken.

Tasavertaisuuden nimessä täytyy myös sanoa, että monen kuntoutus myös saavuttaa tavoitteensa, työ- ja toimintakyky paranevat tai ainakin säilyvät, eikä elämä sen vuoksi jää kesken.

- - - -

Miten sitten järjestelmän kansanedustaja Halmeenkin tapauksessa pitää toimia 300 päivän Kelan sairauspäivärahajakson jälkeen?

Esittelimme uuden kuuden (6) kohdan ”Saattaen vaihdettava” – toimintamallin kaavion tämän kertaisen pakinan alussa, jonka käyttöönotto voisi tapahtua hyvin helposti vaikka 1.1.2007 alkaen.

Toki tämän mallin voimaan saattamisessa vaadittaisiin hyperhyppysellinen sitä kuuluisaa ja mystistä ”poliittista tahtoa”.

Taustoitus:

* henkilöllä vakava sairaus, työtapaturma, ammattitauti, potilas-, liikenne- tai lääkevahinko.
* henkilöllä tukena useita lääkärinlausuntoja pysyvästä työkyvyttömyydestään.
* uusi kuuden (6) kohdan ”Saattaen vaihdettava”- toimintamalli käyttöön.
* malli tekee suljetun ja kritisoidun erityistuomioistuinjärjestelmän tarpeettomaksi.

Vaiheet ennen työkyvyttömyyseläkkeelle joutumista:

1. Lääketieteellinen diagnosointi, hoito, kuntoutus ja jälkikontrollit hoidetaan loppuun asti.
2. Paluumahdollisuus entiseen työhön tai työnantajan palvelukseen muihin työtehtäviin selvitettävä. Ellei ole mahdollista, niin vaihe 3 käyntiin.
3. Ilmoittautuminen työvoimatoimistoon ja ammatillinen kuntoutus käyntiin (Kela tai työeläkeyhtiö kustantavat ja ohjaavat) – työkokeilu/työkokeiluja, uudelleen koulutus jne. Mikäli eivät tuo tulosta pysyvästi alentuneen työkyvyn takia, niin vaihe 4 kirjallisesti käyntiin.
4. Todistetun ja pysyvän työkyvyn aleneman takia vaihe 5 kirjallisesti käyntiin.
5. Kirjallinen päätös 30 päivän kuluessa tapauksen ja lain mukaisesta eläkkeestä
6. Automaattisesti toimintakykyä ylläpitävä kuntoutus perusterveydenhuollossa käyntiin

Tälle nyt lanseeratulle kuuden (6 )kohdan ”Saattaen vaihdettava” - toimintamallille pitää saada lakiin ajallinen takaraja esimerkiksi viisi (5) vuotta.

Tuona aikana selvittelyssä olevalta kansalaiselta ei saa laittaa toimeentuloturvaa poikki missään vaiheessa, vaan siinä voitaisiin soveltaa mukailtua kansanedustajamallia myös kansalaisille:

”IS:n laskelman mukaan karkea eläkkeen taso olisi noin 3240 euroa kuussa.”
Käsikirjoituksen mukainen töihin paluu pitkältä sairaslomalta

Vaan eipä kiirehditä asioiden edelle.

Lukemiseksi kaikille aihealueesta kiinnostuneille suosittelemme sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemaa opasta.

Joka kertoo mielestämme Hollywood-tyyppisen ihannetilannetapauksen, kuinka hommat hoituvat vaikeissakin sairaustapauksissa.

Pitkittyvä sairausloma ja työhön paluu - Opas työntekijälle (STM 2005:21)

Opas löytyy sosiaali- ja terveysministeriön internet – sivujen kautta:
> linkki korjattu 10.2.2017. Kiitos tilanteen huomanneelle ja siitä vinkanneelle.
https://www.julkari.fi/handle/10024/111470

> Linkki korjattu 21.12.2020
Pitkittyvä sairausloma ja työhön paluu - Opas työntekijälle
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/74109


Toivottavasti tätäkin opasta jaetaan jatkossa kaikille suomalaisille työtapaturman, ammattitaudin, potilas-, lääke- ja liikennevahingon uhreille. Tai jopa megapainoksena kaikkiin suomalaisiin koteihin.

Toivottavasti ainakin kolmikannan mukaiset työmarkkinaosapuolten etujärjestöt jakavat tätä opasta kerrankin runsain mitoin jäsenkuntaansa päin sekä korostavat, että pitkäaikaissairaan työntekijän, työterveyshuollon ja hänen työnantajansa pitää olla erittäin aktiivisia ja sinnikkäitä.
Varsinkin asioidessaan vakuutusyhtiön kanssa.

Mikäli vakuutusyhtiön päätöksistä joutuu hakemaan ”oikaisua” suljetun erityistuomioistuinjärjestelmän tuomioistuinkäsittelyn kautta, niin ”peli” kyseisen ihmisen tulevaisuuden suhteen on esimerkiksi työtapaturma-/ammattitautitapauksissa menetetty yli 90%:lla varmuudella.

Eikä Suomen perustuslain tai Euroopan ihmisoikeussopimuksen vaatimusten mukaisia perusteluja hylkäävälle päätökselle tarvitse edelleenkään esittää.

Siitähän tämänkin blogin aihepiirissä on loppujen lopuksi kysymys.

* * * * * *

Yksi puute muuten hyvässä oppaassa on mielestämme se, ettei siinä puhuta vakuutuslääkärijärjestelmästä, vakuutuslääketieteestä ja erityistuomioistuimista halaistua sanakaan.

Nehän kuitenkin lopulta sairastunutta henkilöä koskevat loppuelämän toimeentulon ratkaisut tekevät. Ja vieläpä niin sanotun ”maan vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti” etätyönä papereista käsin. Siis ainakin tavallisten kansalaisten kohdalla.

Siis kaikissa sellaisissa tapauksissa, joissa työelämään paluu ei kaikista hyvää tarkoittavista toimenpiteistä huolimatta onnistukaan pysyvästi heikentyneen terveydentilan ja alentuneen työkyvyn takia.

* * * *

Kansanedustaja Halmeen tapausta seuraamme siksi kasvavalla mielenkiinnolla.

Oikeusturvan VOLF - työryhmä

* * * *

Haluatko auttaa meitä kaikkia? – 10.2.2017
Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Uusimmat käänteet ja ison kuvan katsaukset löytyvät; esimerkiksi
>>> Suomi 2017 - verkoston kautta.

Liity mukaan toimiin yli puolue- ja aaterajojen. Yli media- ja etujärjestörajojen.

Yhdessä toimien huomaamme, voimme vaikuttaa ja olemme enemmän.

* * * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *


- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -

Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

* * * *

- Kaikki kirjoituksemma linkit ovat julkaisun hetkellä toiminnassa -

Leikepöydälle lävähtäneitä – melkein julkisia salaisuuksia

Osa 1/4

Tämän pakinaketjun aihepiiri saattaa tuntua Teistä monesta todella vieraalta ja osin jopa vainoharhaiselta. Ja niinhän se alueena oli ensi alkuun itsellenikin.

Vaan yleensä siinä vaiheessa kun kuvion ja tämän tekstin syvällisemmin tajuaa, niin on jo varsin pitkälle edenneellä matkalla sosiaalitoimen pitkäaikaisasiakkaaksi.

Tai sitten toisena vaihtoehtona on se, että edustaa lakiviidakon pimeydessä vaanivaa isoa vastapuolta, joka on rakentanut nämä kuviot omaksi parhaakseen ja toteuttaa siten pelkästään kirjallisesti hyvin erikoista ”maan vakiintunutta oikeuskäytäntöä.”

Yhteensattumien kautta olen tutustunut eri puolella Suomea asuviin ihmisiin, joiden kanssa pikku hiljaa verkostuttuani olen huomannut, että painajainen hyvinvointiyhteiskunnan pimeissä sokkeloissa on totisinta taistelua inhimillisen elämän ja toimintakyvyn edes osittaisen ylläpitämisen puolesta.

Ja niin kuin Kelan julkaisemassa Sosiaalivakuutus-lehden numerossa 5/2006 todettiin:

”Kuntoutuksen vaikuttavuudesta tiedetään nykyisin jo niin paljon, että voidaan varmuudella sanoa, että ilman asianmukaista kuntoutusta monen työ- ja toimintakyky heikentyvät ennen aikojaan ja elämäkin saattaa jäädä sen vuoksi kesken.”

Eli ennenaikainen poistuma uhkaa monia vastaavassa hitaassa syöksykierteessä olevia. Luonnollisesti. Ilman sitä Kelankin mielestä tarvittavaa henkilökohtaista selvitysmiestä.

Liian sairaita työelämään – liian terveitä eläkkeelle. Kaksi kantaa vastakkain.
Yksi kommentti minkä monesti kuulee vastapuolelta julkisessa sanassa on se, että kyseessä on vain valitettava yksittäinen tapaus.

Kuinkahan monia tällaisia ”yksittäisiä” tapauksia Suomessa tällä hetkellä on? Siis edelleen elossa olevia.

Hoitavan lääkärin/lääkärien kanta eroaa jostain syystä ihmeen syystä vakuutuslääkäreiden papereilta rakentamasta leikkaa ja liimaa kannasta. Vedenjakajana kantojen eroavaisuudelle toimii yleensä noin yksi vuosi tapaturman tapahtumisesta tai ammattitaudin oireiden toteamisesta. Joskus paluupostissa aina nopeamminkin.

Vaikkakin yksittäistapauksena korvauspäätöksissä kohdeltavalla henkilöllä saattaa olla vuosien saatossa takanaan useita ammatillisen kuntoutuksen selvittelyjä ja työkokeiluita.

Niin ne ovat vain johtaneet pitkäaikaiseen samalla kehällä pyörimisilmiöön ja hänet todetaan uudestisyntyneen lailla kokonaan tai osittain työkykyiseksi entisen kaltaiseen työhönsä. Kyseessä on noissa tapauksissa vakuutusyhtiöiden sanoja lainatakseni:

A. ”yleisestä työllisyystilanteesta johtuva ongelma”

tai

B. ”työhön uudelleensijoittumisongelma”.

Käsittääkseni nuo kyseiset arviot perustuvat juuri paljon porua kansalaisten ruohonjuuritasolla aiheuttaneisiin ”tiukkoihin vakuutuslääketieteellisiin kriteereihin”.

Monesti tällaisen työkyvyttömän työttömän perään isketään nopeasti työtä vieroksujan leima. Mikäli hän lähtee vielä valitusteitse omatoimisesti hakemaan itselleen kuuluvia korvauksia, niin hänet leimataan vakuutusyhtiön taholta ”vahvasti” eläkehakuiseksi työttömäksi. Jolloin asiointi ja kohtelu muuttuvat eri instanssien kanssa eksoottisen itä - eurooppalaiseksi.

Ovatko siis kyseessä pääsääntöisesti todella taitavat huijarivammaiset/-sairaat vai ovatko roolit lakisääteisten vakuutusten toimintatapalogistiikassa vaihtuneet vuosien saatossa jotenkin kokonaan toisinpäin?

Otetaan tähän kohtaan muutamat asiaa selventävät välipalat.

* * * * 

1.
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre:
Terveys ja hyvä työympäristö tekevät työkyvyn
(lähde: STM tiedottaa 29.11.2004 Tiedote 404/2004)

”Ihmisten kyky tehdä työtä on muutakin kuin pelkkä terveydentila.

Työkykyyn kuuluu erottamattomana osana myös hyvä ja toimiva työympäristö, joka tukee yksilön työssäkäyntiä.

Kun työpaikalla on huolehdittu työntekijän työhyvinvoinnista, syntyy työn imua, joka auttaa jaksamaan työssä, totesi sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre puheessaan työelämän vetovoimaisuutta pohtineessa seminaarissa Turussa maanantaina 29.11.2004.

Terveydentilan heikkeneminen johtaa pahimmillaan työkyvyttömyyseläkkeen hakemiseen.

Näin tapahtuu varsinkin silloin, kun työpaikalla ei tueta ajoissa asianomaisen työssä selviytymistä eikä ole huolehdittu varhaisesta kuntoutuksesta.

Työkyvyttömyyseläkettä haettaessa sekä hoitava lääkäri että vakuutuslääkäri antavat arvionsa henkilön mahdollisuuksista selviytyä työtehtävistään. Hakijan kannalta on ongelmallista, jos arvioijien johtopäätökset ovat erilaiset. Hakemusmenettelyä ja työkyvyn arviointia on kehitettävä väliinputoamisten välttämiseksi.

Muutosta on saatava myös kykyyn ja asenteisiin hyväksyä vajaakuntoinen työntekijä takaisin työhön, painotti ministeri Mönkäre puheessaan. Hän muistutti, että Eläketurvakeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan tärkeimmät työssä jatkamiseen kannustavat tekijät ovat hyvä ja toimiva työympäristö, työyhteisön ilmapiiri ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön.

Työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä on ollut tänä vuonna lievässä laskussa. Muutoksen taustalla voidaan nähdä työympäristön myönteinen kehitys ja työeläkejärjestelmän ammatillinen kuntoutusuudistus. Hyvillä työolosuhteilla on keskeinen merkitys työssä jatkamiselle, jos työkyky iän tai jonkun muun syyn myötä alentuu.

Selvästi työkyvyttömillä tulee olla oikeus eläkkeeseen.
Monien kohdalla ennenaikainen eläköityminen voidaan estää, kun kehitetään työtä, työolosuhteita ja johtamista. Näin saadaan säästöjä sairaus- ja eläkekuluissa, mikä hyödyttää sekä kansantaloutta että yrityksiä, sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre.”

* * * * 

2.
Lähde: Sosiaali – ja terveysministeriön Socius – lehti 5/2005

Kelan tilastoista voidaan selvittää, kuinka paljon ihmisillä on ollut sellaisia Kelan työttömyysturvapäiviä, joilta heille ei ole kertynyt lainkaan työeläkettä.

Vuodet 1994-2004 kattaneessa tarkastelussa maassamme on tällä hetkellä noin 120 000 ihmistä, jotka ovat viime 11 vuoden aikana saaneet yhteensä vähintään viisi vuotta työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa.

Jos tarkastelu rajoitetaan koskemaan vain niitä, jotka saivat Kelan työttömyysturvaa myös vuonna 2004, luku on 82 000.

Nämä 120 000 ihmistä ovat 3,8 prosenttia 20-64-vuotiaasta väestöstä. Hytti huomauttaa lisäksi, että laskenta antaa liian silotellun kuvan jaksojen pituudesta, koska siitä puuttuvat syvimmän laman aikana korvatut päivät.

"Näistä ihmisistä noin puolet on 40-54-vuotiaita ja neljännes 55 vuotta täyttäneitä. Heitä on yritetty työllistää monen monituista kertaa. Useimmilla on vielä pitkä matka eläkeikään, eikä heille enää juuri työeläkettä kerry. Mikä heidän toimeentulonsa on kymmenen vuoden kuluttua? Minusta heistä ainakin vaikeimmat tapaukset pitäisi panna eläkkeelle jo nyt. He elävät köyhyydessä, ja elämänkaaren aikainen köyhyys tuppaa kumuloitumaan."

Jonkin verran tätä Hytin toivomaa "armahdusta" on tapahtunutkin. Kymmenen vuotta työttömänä olleista pitkäaikaistyöttömistä on tietyin edellytyksin siirretty eläkkeelle nyt noin nelisen tuhatta.

* * * *

Yhteenniputusta

Nyky-yhteiskunnassa yksi uusi tärkeä taito on kuulemma osata lukea oikein sanottuja ja kirjoitettuja vakuutusalan termejä.

Ministeri Mönkäreen Turussa sanomassa lauseessa: ” Selvästi työkyvyttömillä tulee olla oikeus eläkkeeseen” kiteytyy aika monen suomalaisen syvimmät tunnot tällä hetkellä.

Oikeus eläkkeeseen ei koskaan tarkoita sitä, että sellainen ilman muuta myönnetään.

”Monien kohdalla ennenaikainen eläköityminen voidaan estää, kun kehitetään työtä, työolosuhteita ja johtamista. Näin saadaan säästöjä sairaus- ja eläkekuluissa, mikä hyödyttää sekä kansantaloutta että yrityksiä, sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre.”

Tuohon estämistavoitteeseen päästään kuulemieni tositarinoiden ja näkemieni asiakirjojen mukaan esimerkiksi vetämällä ammattitautidiagnoosit ja siten täysimääräisten työtapaturmaeläkkeiden myöntäminen minimiin.

Petri

* * * *

Haluatko auttaa meitä kaikkia? – 15.8.2017
Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Uusimmat käänteet ja ison kuvan katsaukset löytyvät; esimerkiksi
>>> Suomi 2017 - verkoston kautta.

Liity mukaan toimiin yli puolue- ja aaterajojen. Yli media- ja etujärjestörajojen.

Yhdessä toimien huomaamme, voimme vaikuttaa ja olemme enemmän.

* * * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *


- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -

Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

* * * *

- Kaikki kirjoituksemme linkit ovat julkaisun hetkellä toiminnassa -