Työkyvyttömyyseläkkeelle pääsemisen vaiheista

- Klikkaamalla kaaviota , saat sen ruudullesi isompana näkyviin-

Viime aikoina tiedotusvälineissä on spekuloitu kansanedustaja Halmeen jatkosta paljonkin.

Yhtenä vaihtoehtona väläyteltiin siirtymistä suoraan pitkältä sairauslomalta täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle.

Mikäli siirtyminen tapahtuu näin nopeassa marssijärjestyksessä, niin kansanedustaja Halmeen terveydellisessä tilanteessa on pakko olla jotain todella pahasti pielessä.

Tämän hetkisten julkisuudessa olleiden tietojen mukaan kansanedustaja Halme on tällä hetkellä uuden kuuden (6) kohdan ”Saattaen vaihdettava” – toimintamallin kohdassa numero 1.

Toivottavasti hänen kuntoutumisensa etenee parhaalla mahdollisella tavalla ja sisua taistelua varten kyllä siinä miehessä riittää. Siitä on varmasti näyttöä ja hänen tietotaidoillaan olisi huono-osaisempien kansalaisten asioiden hoitamisessa paljonkin käyttöä.

- - - -

Halme voi saada täyden eläkkeen

Tony Halmeen sairausloma eduskunnasta jatkuu tammikuun loppuun.

Jos Tony Halme hakee ja pääsee työkyvyttömyyseläkkeelle, hän saisi täyttä kansanedustajaeläkettä, vaikka takana on vain yksi kausi kansanedustajana.

Halmeen sairausloma eduskunnasta jatkuu tammikuun loppuun, eikä hän asetu enää ehdolle.

Jos lääkäri toteaa hänen työkyvyttömyytensä pysyväksi, hän voi hakea työkyvyttömyyseläkettä.

Mahdollisuutta on tiettävästi harkittu perussuomalaisten piirissä.

IS:n laskelman mukaan hän voisi saada heti täyttä kansanedustajaeläkettä, joka on noin 60 prosenttia kansanedustajan palkkiosta.

Kun kansanedustajan kuukausiansio on 5400 euroa, karkea eläkkeen taso olisi noin 3240 euroa kuussa.

Yleensä täysi kansanedustajan eläke karttuu 15 vuodessa.

lähde: ILTASANOMAT TORSTAINA 30.11.2006

- - - -

Toivottavasti terveydelliset asiat eivät ole kansanedustaja Halmeella, niin huonosti, vaan hän pystyy palaamaan työelämään pitkänkin lääketieteellisen ja ammatillisen kuntoutusvaiheen jälkeen.

Käytettävissä olevaa keinovalikoimaa on jäljellä paljonkin. Kelan, työeläkeyhtiön tai työvoimatoimiston tarjoamilla keinovalikoimilla.

Toivomme, että kansanedustaja Halme saa yksityiset elämänsä perusasiat kuntoon ja etenee mahdolliselle täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle vasta kokeiltuaan ja saatuaan kuntoutusta voimassa olevien lakien ja mahdollisuuksien mukaisesti.

Kuten kymmenet tuhannet kansalaiset ennen häntä ovat tehneet. Ainakin kuntoutuksen ja ammatillisten selvitysten osalta.

Tosin ajallisesti tuohon prosessiin eri variaatioineen saattaa kulua 3-15 vuottakin.

Siis ainakin ruohonjuuritason kansalaisilla.

- - - - -

Samalla toivotaan, ettei kansanedustaja Halme joudu kohtamaan Kelan Sosiaalivakuutus-lehden 5/2006 pääkirjoituksessa esiintuotuja kuntoutuksen kauhuja:

Pääkirjoituksessa todetaan mm. seuraavaa:

Henkilökohtainen selvitysmies
Kuntoutusasiakas joutuu nykyisin miettimään, kuuluuko hän työhallinnon, työeläkelaitosten, Kelan, liikennevakuutuksen, tapaturmavakuutuksen, erityisopetuksen, vammaispalvelun vai mahdollisesti jonkin muun tahon järjestämän kuntoutuksen piiriin.

Kelan asiantuntijalääkärin Paavo Rissasen mielestä oikean löytäminen on asiakkaalle täysin mahdoton tehtävä.

Jokainen tarvitsisi hänen mukaansa siihen oman henkilökohtaisenselvitysmiehen.

Yhteistyö. Asiakkaan hyväksi.

Kuulostaa liiankin helpolta ratkaisulta, muttei se vaan käytännössä sitä ole. Yhteistoiminta on osoittautunut äärimmäisen vaikeaksi.

Kukin taho kulkee enimmäkseen tiukasti pitkin omaa reviiriään.

Kuntoutuksen vaikuttavuudesta tiedetään nykyisin jo niin paljon, että voidaan varmuudella sanoa, että ilman asianmukaista kuntoutusta monen työ- ja toimintakyky heikentyvät ennen aikojaan ja elämäkin saattaa jäädä sen vuoksi kesken.

Tasavertaisuuden nimessä täytyy myös sanoa, että monen kuntoutus myös saavuttaa tavoitteensa, työ- ja toimintakyky paranevat tai ainakin säilyvät, eikä elämä sen vuoksi jää kesken.

- - - -

Miten sitten järjestelmän kansanedustaja Halmeenkin tapauksessa pitää toimia 300 päivän Kelan sairauspäivärahajakson jälkeen?

Esittelimme uuden kuuden (6) kohdan ”Saattaen vaihdettava” – toimintamallin kaavion tämän kertaisen pakinan alussa, jonka käyttöönotto voisi tapahtua hyvin helposti vaikka 1.1.2007 alkaen.

Toki tämän mallin voimaan saattamisessa vaadittaisiin hyperhyppysellinen sitä kuuluisaa ja mystistä ”poliittista tahtoa”.

Taustoitus:

* henkilöllä vakava sairaus, työtapaturma, ammattitauti, potilas-, liikenne- tai lääkevahinko.
* henkilöllä tukena useita lääkärinlausuntoja pysyvästä työkyvyttömyydestään.
* uusi kuuden (6) kohdan ”Saattaen vaihdettava”- toimintamalli käyttöön.
* malli tekee suljetun ja kritisoidun erityistuomioistuinjärjestelmän tarpeettomaksi.

Vaiheet ennen työkyvyttömyyseläkkeelle joutumista:

1. Lääketieteellinen diagnosointi, hoito, kuntoutus ja jälkikontrollit hoidetaan loppuun asti.
2. Paluumahdollisuus entiseen työhön tai työnantajan palvelukseen muihin työtehtäviin selvitettävä. Ellei ole mahdollista, niin vaihe 3 käyntiin.
3. Ilmoittautuminen työvoimatoimistoon ja ammatillinen kuntoutus käyntiin (Kela tai työeläkeyhtiö kustantavat ja ohjaavat) – työkokeilu/työkokeiluja, uudelleen koulutus jne. Mikäli eivät tuo tulosta pysyvästi alentuneen työkyvyn takia, niin vaihe 4 kirjallisesti käyntiin.
4. Todistetun ja pysyvän työkyvyn aleneman takia vaihe 5 kirjallisesti käyntiin.
5. Kirjallinen päätös 30 päivän kuluessa tapauksen ja lain mukaisesta eläkkeestä
6. Automaattisesti toimintakykyä ylläpitävä kuntoutus perusterveydenhuollossa käyntiin

Tälle nyt lanseeratulle kuuden (6 )kohdan ”Saattaen vaihdettava” - toimintamallille pitää saada lakiin ajallinen takaraja esimerkiksi viisi (5) vuotta.

Tuona aikana selvittelyssä olevalta kansalaiselta ei saa laittaa toimeentuloturvaa poikki missään vaiheessa, vaan siinä voitaisiin soveltaa mukailtua kansanedustajamallia myös kansalaisille:

”IS:n laskelman mukaan karkea eläkkeen taso olisi noin 3240 euroa kuussa.”
Käsikirjoituksen mukainen töihin paluu pitkältä sairaslomalta

Vaan eipä kiirehditä asioiden edelle.

Lukemiseksi kaikille aihealueesta kiinnostuneille suosittelemme sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemaa opasta.

Joka kertoo mielestämme Hollywood-tyyppisen ihannetilannetapauksen, kuinka hommat hoituvat vaikeissakin sairaustapauksissa.

Pitkittyvä sairausloma ja työhön paluu - Opas työntekijälle (STM 2005:21)

Opas löytyy sosiaali- ja terveysministeriön internet – sivujen kautta:
> linkki korjattu 10.2.2017. Kiitos tilanteen huomanneelle ja siitä vinkanneelle.
https://www.julkari.fi/handle/10024/111470

> Linkki korjattu 21.12.2020
Pitkittyvä sairausloma ja työhön paluu - Opas työntekijälle
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/74109


Toivottavasti tätäkin opasta jaetaan jatkossa kaikille suomalaisille työtapaturman, ammattitaudin, potilas-, lääke- ja liikennevahingon uhreille. Tai jopa megapainoksena kaikkiin suomalaisiin koteihin.

Toivottavasti ainakin kolmikannan mukaiset työmarkkinaosapuolten etujärjestöt jakavat tätä opasta kerrankin runsain mitoin jäsenkuntaansa päin sekä korostavat, että pitkäaikaissairaan työntekijän, työterveyshuollon ja hänen työnantajansa pitää olla erittäin aktiivisia ja sinnikkäitä.
Varsinkin asioidessaan vakuutusyhtiön kanssa.

Mikäli vakuutusyhtiön päätöksistä joutuu hakemaan ”oikaisua” suljetun erityistuomioistuinjärjestelmän tuomioistuinkäsittelyn kautta, niin ”peli” kyseisen ihmisen tulevaisuuden suhteen on esimerkiksi työtapaturma-/ammattitautitapauksissa menetetty yli 90%:lla varmuudella.

Eikä Suomen perustuslain tai Euroopan ihmisoikeussopimuksen vaatimusten mukaisia perusteluja hylkäävälle päätökselle tarvitse edelleenkään esittää.

Siitähän tämänkin blogin aihepiirissä on loppujen lopuksi kysymys.

* * * * * *

Yksi puute muuten hyvässä oppaassa on mielestämme se, ettei siinä puhuta vakuutuslääkärijärjestelmästä, vakuutuslääketieteestä ja erityistuomioistuimista halaistua sanakaan.

Nehän kuitenkin lopulta sairastunutta henkilöä koskevat loppuelämän toimeentulon ratkaisut tekevät. Ja vieläpä niin sanotun ”maan vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti” etätyönä papereista käsin. Siis ainakin tavallisten kansalaisten kohdalla.

Siis kaikissa sellaisissa tapauksissa, joissa työelämään paluu ei kaikista hyvää tarkoittavista toimenpiteistä huolimatta onnistukaan pysyvästi heikentyneen terveydentilan ja alentuneen työkyvyn takia.

* * * *

Kansanedustaja Halmeen tapausta seuraamme siksi kasvavalla mielenkiinnolla.

Oikeusturvan VOLF - työryhmä

* * * *

Haluatko auttaa meitä kaikkia? – 10.2.2017
Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Uusimmat käänteet ja ison kuvan katsaukset löytyvät; esimerkiksi
>>> Suomi 2017 - verkoston kautta.

Liity mukaan toimiin yli puolue- ja aaterajojen. Yli media- ja etujärjestörajojen.

Yhdessä toimien huomaamme, voimme vaikuttaa ja olemme enemmän.

* * * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *


- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -

Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

* * * *

- Kaikki kirjoituksemma linkit ovat julkaisun hetkellä toiminnassa -

Leikepöydälle lävähtäneitä – melkein julkisia salaisuuksia

Osa 1/4

Tämän pakinaketjun aihepiiri saattaa tuntua Teistä monesta todella vieraalta ja osin jopa vainoharhaiselta. Ja niinhän se alueena oli ensi alkuun itsellenikin.

Vaan yleensä siinä vaiheessa kun kuvion ja tämän tekstin syvällisemmin tajuaa, niin on jo varsin pitkälle edenneellä matkalla sosiaalitoimen pitkäaikaisasiakkaaksi.

Tai sitten toisena vaihtoehtona on se, että edustaa lakiviidakon pimeydessä vaanivaa isoa vastapuolta, joka on rakentanut nämä kuviot omaksi parhaakseen ja toteuttaa siten pelkästään kirjallisesti hyvin erikoista ”maan vakiintunutta oikeuskäytäntöä.”

Yhteensattumien kautta olen tutustunut eri puolella Suomea asuviin ihmisiin, joiden kanssa pikku hiljaa verkostuttuani olen huomannut, että painajainen hyvinvointiyhteiskunnan pimeissä sokkeloissa on totisinta taistelua inhimillisen elämän ja toimintakyvyn edes osittaisen ylläpitämisen puolesta.

Ja niin kuin Kelan julkaisemassa Sosiaalivakuutus-lehden numerossa 5/2006 todettiin:

”Kuntoutuksen vaikuttavuudesta tiedetään nykyisin jo niin paljon, että voidaan varmuudella sanoa, että ilman asianmukaista kuntoutusta monen työ- ja toimintakyky heikentyvät ennen aikojaan ja elämäkin saattaa jäädä sen vuoksi kesken.”

Eli ennenaikainen poistuma uhkaa monia vastaavassa hitaassa syöksykierteessä olevia. Luonnollisesti. Ilman sitä Kelankin mielestä tarvittavaa henkilökohtaista selvitysmiestä.

Liian sairaita työelämään – liian terveitä eläkkeelle. Kaksi kantaa vastakkain.
Yksi kommentti minkä monesti kuulee vastapuolelta julkisessa sanassa on se, että kyseessä on vain valitettava yksittäinen tapaus.

Kuinkahan monia tällaisia ”yksittäisiä” tapauksia Suomessa tällä hetkellä on? Siis edelleen elossa olevia.

Hoitavan lääkärin/lääkärien kanta eroaa jostain syystä ihmeen syystä vakuutuslääkäreiden papereilta rakentamasta leikkaa ja liimaa kannasta. Vedenjakajana kantojen eroavaisuudelle toimii yleensä noin yksi vuosi tapaturman tapahtumisesta tai ammattitaudin oireiden toteamisesta. Joskus paluupostissa aina nopeamminkin.

Vaikkakin yksittäistapauksena korvauspäätöksissä kohdeltavalla henkilöllä saattaa olla vuosien saatossa takanaan useita ammatillisen kuntoutuksen selvittelyjä ja työkokeiluita.

Niin ne ovat vain johtaneet pitkäaikaiseen samalla kehällä pyörimisilmiöön ja hänet todetaan uudestisyntyneen lailla kokonaan tai osittain työkykyiseksi entisen kaltaiseen työhönsä. Kyseessä on noissa tapauksissa vakuutusyhtiöiden sanoja lainatakseni:

A. ”yleisestä työllisyystilanteesta johtuva ongelma”

tai

B. ”työhön uudelleensijoittumisongelma”.

Käsittääkseni nuo kyseiset arviot perustuvat juuri paljon porua kansalaisten ruohonjuuritasolla aiheuttaneisiin ”tiukkoihin vakuutuslääketieteellisiin kriteereihin”.

Monesti tällaisen työkyvyttömän työttömän perään isketään nopeasti työtä vieroksujan leima. Mikäli hän lähtee vielä valitusteitse omatoimisesti hakemaan itselleen kuuluvia korvauksia, niin hänet leimataan vakuutusyhtiön taholta ”vahvasti” eläkehakuiseksi työttömäksi. Jolloin asiointi ja kohtelu muuttuvat eri instanssien kanssa eksoottisen itä - eurooppalaiseksi.

Ovatko siis kyseessä pääsääntöisesti todella taitavat huijarivammaiset/-sairaat vai ovatko roolit lakisääteisten vakuutusten toimintatapalogistiikassa vaihtuneet vuosien saatossa jotenkin kokonaan toisinpäin?

Otetaan tähän kohtaan muutamat asiaa selventävät välipalat.

* * * * 

1.
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre:
Terveys ja hyvä työympäristö tekevät työkyvyn
(lähde: STM tiedottaa 29.11.2004 Tiedote 404/2004)

”Ihmisten kyky tehdä työtä on muutakin kuin pelkkä terveydentila.

Työkykyyn kuuluu erottamattomana osana myös hyvä ja toimiva työympäristö, joka tukee yksilön työssäkäyntiä.

Kun työpaikalla on huolehdittu työntekijän työhyvinvoinnista, syntyy työn imua, joka auttaa jaksamaan työssä, totesi sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre puheessaan työelämän vetovoimaisuutta pohtineessa seminaarissa Turussa maanantaina 29.11.2004.

Terveydentilan heikkeneminen johtaa pahimmillaan työkyvyttömyyseläkkeen hakemiseen.

Näin tapahtuu varsinkin silloin, kun työpaikalla ei tueta ajoissa asianomaisen työssä selviytymistä eikä ole huolehdittu varhaisesta kuntoutuksesta.

Työkyvyttömyyseläkettä haettaessa sekä hoitava lääkäri että vakuutuslääkäri antavat arvionsa henkilön mahdollisuuksista selviytyä työtehtävistään. Hakijan kannalta on ongelmallista, jos arvioijien johtopäätökset ovat erilaiset. Hakemusmenettelyä ja työkyvyn arviointia on kehitettävä väliinputoamisten välttämiseksi.

Muutosta on saatava myös kykyyn ja asenteisiin hyväksyä vajaakuntoinen työntekijä takaisin työhön, painotti ministeri Mönkäre puheessaan. Hän muistutti, että Eläketurvakeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan tärkeimmät työssä jatkamiseen kannustavat tekijät ovat hyvä ja toimiva työympäristö, työyhteisön ilmapiiri ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön.

Työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä on ollut tänä vuonna lievässä laskussa. Muutoksen taustalla voidaan nähdä työympäristön myönteinen kehitys ja työeläkejärjestelmän ammatillinen kuntoutusuudistus. Hyvillä työolosuhteilla on keskeinen merkitys työssä jatkamiselle, jos työkyky iän tai jonkun muun syyn myötä alentuu.

Selvästi työkyvyttömillä tulee olla oikeus eläkkeeseen.
Monien kohdalla ennenaikainen eläköityminen voidaan estää, kun kehitetään työtä, työolosuhteita ja johtamista. Näin saadaan säästöjä sairaus- ja eläkekuluissa, mikä hyödyttää sekä kansantaloutta että yrityksiä, sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre.”

* * * * 

2.
Lähde: Sosiaali – ja terveysministeriön Socius – lehti 5/2005

Kelan tilastoista voidaan selvittää, kuinka paljon ihmisillä on ollut sellaisia Kelan työttömyysturvapäiviä, joilta heille ei ole kertynyt lainkaan työeläkettä.

Vuodet 1994-2004 kattaneessa tarkastelussa maassamme on tällä hetkellä noin 120 000 ihmistä, jotka ovat viime 11 vuoden aikana saaneet yhteensä vähintään viisi vuotta työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa.

Jos tarkastelu rajoitetaan koskemaan vain niitä, jotka saivat Kelan työttömyysturvaa myös vuonna 2004, luku on 82 000.

Nämä 120 000 ihmistä ovat 3,8 prosenttia 20-64-vuotiaasta väestöstä. Hytti huomauttaa lisäksi, että laskenta antaa liian silotellun kuvan jaksojen pituudesta, koska siitä puuttuvat syvimmän laman aikana korvatut päivät.

"Näistä ihmisistä noin puolet on 40-54-vuotiaita ja neljännes 55 vuotta täyttäneitä. Heitä on yritetty työllistää monen monituista kertaa. Useimmilla on vielä pitkä matka eläkeikään, eikä heille enää juuri työeläkettä kerry. Mikä heidän toimeentulonsa on kymmenen vuoden kuluttua? Minusta heistä ainakin vaikeimmat tapaukset pitäisi panna eläkkeelle jo nyt. He elävät köyhyydessä, ja elämänkaaren aikainen köyhyys tuppaa kumuloitumaan."

Jonkin verran tätä Hytin toivomaa "armahdusta" on tapahtunutkin. Kymmenen vuotta työttömänä olleista pitkäaikaistyöttömistä on tietyin edellytyksin siirretty eläkkeelle nyt noin nelisen tuhatta.

* * * *

Yhteenniputusta

Nyky-yhteiskunnassa yksi uusi tärkeä taito on kuulemma osata lukea oikein sanottuja ja kirjoitettuja vakuutusalan termejä.

Ministeri Mönkäreen Turussa sanomassa lauseessa: ” Selvästi työkyvyttömillä tulee olla oikeus eläkkeeseen” kiteytyy aika monen suomalaisen syvimmät tunnot tällä hetkellä.

Oikeus eläkkeeseen ei koskaan tarkoita sitä, että sellainen ilman muuta myönnetään.

”Monien kohdalla ennenaikainen eläköityminen voidaan estää, kun kehitetään työtä, työolosuhteita ja johtamista. Näin saadaan säästöjä sairaus- ja eläkekuluissa, mikä hyödyttää sekä kansantaloutta että yrityksiä, sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre.”

Tuohon estämistavoitteeseen päästään kuulemieni tositarinoiden ja näkemieni asiakirjojen mukaan esimerkiksi vetämällä ammattitautidiagnoosit ja siten täysimääräisten työtapaturmaeläkkeiden myöntäminen minimiin.

Petri

* * * *

Haluatko auttaa meitä kaikkia? – 15.8.2017
Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Uusimmat käänteet ja ison kuvan katsaukset löytyvät; esimerkiksi
>>> Suomi 2017 - verkoston kautta.

Liity mukaan toimiin yli puolue- ja aaterajojen. Yli media- ja etujärjestörajojen.

Yhdessä toimien huomaamme, voimme vaikuttaa ja olemme enemmän.

* * * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *


- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -

Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

* * * *

- Kaikki kirjoituksemme linkit ovat julkaisun hetkellä toiminnassa -