100 miljardin euron ryhmäkanneryhmä Suomen valtiota vastaan

Antamistani ennakkotiedoista poiketen palaan tuohon eduskunnassa tapahtuvan totuuskomission idean tarkempaan esittelyyn hieman tuonnempana.

Eduskunta on saamassa aivan lähiaikoina käsittelyynsä mielestäni voimakkaasti vesitetyn ryhmäkannelain.

Työryhmän ehdotuksen ryhmäkannelaiksi otti saamieni tietojeni mukaan vastaan oikeusministeri Leena Luhtanen torstaina 16.3.06 kello 10 alkaen oikeusministeriössä.

Oikeusministeriön asettaman työryhmän tehtävänä oli valmistella ryhmäkannelaki, jota sovellettaisiin kuluttajasuhteita koskeviin riita-asioihin kuluttaja-asiamiehen toimivaltuuksien mukaisessa laajuudessa. Lisäksi oli selvitettävä mahdollisuus sisällyttää myös ympäristövahinkoasiat lain soveltamisalaan.

Työryhmän puheenjohtaja toimi:
lainsäädäntöneuvos Asko Välimaa (oikeusministeriö).

Jäseninä olivat:
johtava asiantuntija Manne Airaksinen (Elinkeinoelämän keskusliitto)
varatuomari Risto Airikkala (Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto)
käräjätuomari Eija Iivonen (Helsingin käräjäoikeus)
kehittämispäällikkö Sakari Laukkanen (oikeusministeriö)
puheenjohtaja Jarmo Leppiniemi (Osakesäästäjien keskusliitto)
erityisasiantuntija Maarit Leppänen (oikeusministeriö)
apulaisjohtaja Leena Linnainmaa (Keskuskauppakamari)
oikeustieteen kandidaatti Sakari Niemelä (Suomen Luonnonsuojeluliitto)
asianajaja Pekka Puhakka (Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partners)
johtava lakimies Tuula Sario (Suomen Kuluttajaliitto)
varatuomari Arjo Suonperä (Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto)
erikoistutkija Jouko Tuomainen (Suomen ympäristökeskus) ja
kuluttaja-asiamies Marita Wilska (Kuluttajavirasto).

Samalla oikeusministeri otti vastaan oikeusministeriön virkamiestyöryhmän mietinnön kuluttajavalituslautakuntaa koskevan lainsäädännön uudistamisesta ja ryhmävalitusmenettelyn nopeasta käyttöönotosta kuluttajavalituslautakunnassa.

Ryhmävalitus olisi ryhmäkannetta lievempi menettely, sillä lautakunnan päätökset ovat suosituksen luontoisia. Työryhmän puheenjohtaja on lainsäädäntöneuvos Marjo Lahelma oikeusministeriöstä.

Kansalaisnäkökulma unohdettu kokonaan ryhmäkannelaista

Työryhmän jäsenten nimilistasta puuttuivat kokonaan muun muassa vammautuneita edustavien kansalaisjärjestöjen edustus.

Yksi selkeä ja helposti sovellettavissa oleva alue ryhmäkanteelle löytyy nimittäin oitis lakisääteisten vakuutusten korvaus- ja muutoksenhakujärjestelmästä.

Suomi on Nelosen uutistietojen (17.9.06) mukaan saanut tähän mennessä Euroopan ihmisoikeusistuimesta 48 langettavaa päätöstä. Niistä yli puolet on koskenut reilua oikeudenkäyntiä. Nelosen uutisten selvityksen mukaan Suomelle annetaan moitteita lähes kaksi kertaa niin paljon kuin maille keskimäärin. Muihin pohjoismaihin verrattuna Suomi saa noin seitsenkertaisen määrän langettavia päätöksiä.

Niiden johdosta uskoin aiemmin, että Suomen valtion toimesta on viimeistään tehty nopeasti tarvittavat muutokset muun muassa vakuutusoikeuteen ja niiden alaisiin ensimmäisen asteen lautakuntiin.

Lisäksi olen ollut tähän asti siinä lapsenomaisen luottavaisessa kansakoulupohjaisessa luulossa, että eduskunta kansanedustajineen tekevät muutokset havaittujen ongelmakenttien ratkaisuun tarvittaviin lainkohtiin kustannustehokkaasti, mutta kuitenkin kokonaisuudet hyvin hahmottaen.

Kansalaisten parasta ajatellen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen langettavissa tuomiossa esille tulleet mielivaltaisuudet yhteiskunnastamme poistaen.

Vaan nyt olen omakohtaisen kokemuksen vartuttua valmis muuttamaan kuvainnollisesti, mutta kuitenkin välittömästi kantaani.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen vääryyden kohteeksi joutuneista harva jaksaa valittaa. Ei ole rahaa, ei ole tarvittavaa tieto-taitoa ja elimistön voimavarapatteristot alkavat hehkua vuosien kyykytyksen jälkeen varoittavan punaisella.

Varsinkaan, kun yleiset oikeusaputoimistot ovat saaneet kaikessa hiljaisuudessa ulkoasiainministeriön ohjeistuksen olla antamatta apuaan Euroopan ihmisoikeusistuinta koskevissa asianajamistapauksissa. Koska toinen vastapuolihan näissä valituksissa on Suomen valtio.

Eikä muuten omaltakaan ammattiliitolta tunnu irtoavan minkäänlaista oikeusapua. Yhteydenottopyynnöt, kirjeet ja sähköpostit häviävät mystisellä tavalla. Tosin posti ei kirjeitä palauta, vaikka niissä on ollut ainakin minulla palautusosoite. Niin ja tietysti asianmukainen postimerkki.

Toimiiko suomalainen kolmikanta enää vallan kolmijako-oppien mukaan?

Helsingin Sanomien mielipidesivulla 19.6.2006 kirjoitti käräjätuomari Jussi Nilsson ”Vallan keskittyminen ennustaa ongelmia”

”Oikeusministeriön oikeushallinto-osaston kehittämispäällikön Sakari Laukkasen kirjoituksessa "Oikeusministeriö etsii keinoja tehostaa tuomioistuimien työtä" (HS 8.6.) esitetään eräänä keinona "oikeushallinnollisten valtuuksien ja johtamisvallan sekä niitä koskevan vastuun" lisäämistä.

Selkokielellä sanottuna keinoksi esitetään ministeriön ja viime kädessä hallituksen vaikutusvallan lisäämistä maamme tuomioistuinlaitoksessa.

Tässä ei ole mitään uutta, sillä jo vanhastaan on ministeriössä katsottu tuomioistuimille maassamme asetettavien vaatimusten edellyttävän tuomarien organisoimista yhä selvemmin hallintovallan johdon alaisuuteen sekä tuomareilta varsin kapea-alaista riippumattomuutta ja osaamista.

Taustalla on ollut pyrkimys vaikuttaa tuomareihin yhä määräävämmällä tavalla hallintovallan johdon näkemysten mukaisten yhteiskunnallisten vaikutusten aikaansaamiseksi.”

Tämähän on mielestäni toteutunut kansalaisten kannalta erittäin surullisella tavalla vuosikymmenten ajan ns. erityistuomioistuimissa, jossa valtiovalta, vakuutusala ja keskeiset ammattijärjestöt ovat tehneet toimillaan sekä voimakkaalla yhteisellä ohjauksellaan noista erityistuomioistuimista länsimaisen oikeuskäsityksen irvikuvia.

Tosin pakko on tunnustaa, että kolmikannan valta näyttää ensi viikollakin valtavalta, vaan muutos on kolmikannasta syrjäytyneiden määrän kasvaessa aina mahdollinen.

Ennen konkreettista esitystäni lainaan asiayhteydestään irrotettua, mutta tähän kohtaa erinomaisesti sopivaa lausahdusta:

” Aloitteellisuus on hyvä asia, sitä ei pidä aliarvioida. Pahinta on, jos ihmiset muuttuvat passiivisiksi eivätkä edes yritä mitään.”

Kansanedustaja Esa Lahtela (sd) Iltalehdessä 26.9.06.

Ryhmäkanneryhmä 2007 valmiusasemiin - MARS!

Oma kokemukseni rajoittuu tähän mennessä eläkelautakunnan, tapaturmalautakunnan ja vakuutusoikeuden, KHO:n ja KKO:n toimintaan. Nykyisin nuo mainitsemani lautakunnat tunnetaan työeläkeasioiden ja tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntina.

Yksi mielenkiintoinen asia olisi pikaisesti selvittää EU:n tasolla se, että voiko lakisääteisten vakuutusten kirjallinen valitusprosessi tuomioistuimessa olla vakuutusyhtiöistä riippumaton ja tasavertainen, jos oikeusprosessin toiseen osapuoleen kiistattomasti kuuluvat tahot maksavat oikeusprosessin ensimmäisen asteen ja valitusvaiheen lautakuntien kaikki vuosittaiset kustannukset.

Kuten edellä mainittujen muutoksen hakulautakuntien sekä liikenne- ja potilasvahinkolautakuntien.

Vaan onko monista Euroopan ihmisoikeusistuimen Suomelle langettavista tuomioista siis otettu Suomen valtion taholta jo opiksi ja korjattu todetut sekä pitkään tiedossa olleet epäkohdat oikeusjärjestelmässä?

Siis ilman sitä tosiasiaa, että niihin pitäisi mielestäni liittää jatkossa kunnon sanktio.

Esimerkiksi suurusluokaltaan 1 miljardi euroa per langettava tuomio.

Tai sitten sanktio olisi sellainen, että ensimmäisestä langettavasta tuomiosta eteenpäin kaikki vastaavat tapaukset kerätään ryhmäkanneryhmään, johon kuuluvien kesken nostetaan reippaankokoinen ryhmänä tehtävä ryhmäkanne esimerkiksi EY-tuomioistuimessa Suomen sisukkaan saamatonta valtiota vastaan.

Tai sitten jossain muussa EU-maassa, jossa ryhmäkanneryhmä valtiota kohtaan on jo mahdollisesti sallittu.

Näin toimien saataisiin Suomessa ns. erityistuomioistuimet etunenässä vakuutusoikeus lopettamaan jo vuonna 1996 perustuslain vastaiseksi katsottu ns. liitepäätösmenettely yhdellä nuijan kopautuksella.

Ryhmäkanteenryhmän kohdalla itse korvaussumma esimerkiksi evätyille eläkkeille saattaisi nousta jopa sataan (100) miljardiin euroon, koska kyse olisi takautuvasti 10 vuotta taaksepäin ulottuvasta kanneoikeudesta ja huomioon pitäisi ottaa vielä asianomistajien edessä oleva elinaikaodote 10-30 vuotta.

Asianomaisten määrä saattaisi siten olla ensimmäisessä ryhmäkanneryhmässä jopa 150 – 200 000 kansalaista. Ja juuri tällaiseen massaanhan ryhmäkanne sopisi Suomessakin erinomaisesti.

Petri

Ryhmäkanneryhmän 2007 perustaa vuodesta 1996 alkaen

Mikäli tämä aiemmin mainitsemani perustuslain vastaiseksi katsottu ns. liitepäätösasia asia kiinnostaa Sinua lisää, niin ole hyvä ja tilaa eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian kirjaamosta käyttöösi tuolloisen apulaisoikeusasiamies Riitta- Leena Paunion
A. esitys 31.12.1996 dnro 2675/2/96
B. päätös 31.12.1996 dnro 489/2/96

http://www.oikeusasiamies.fi/Resource.phx/eoa/yhteystiedot.htx

Lainaus ko. päätöksestä:

4. JOHTOPÄÄTÖS:

”Yksilölliseen perustelutapaan on siirrytty tai ollaan siirtymässä kaikissa selvitystä antaneissa eläkelaitoksissa ja kaikissa muutoksenhakuasteissa tarkastuslautakuntaa, Kuntien eläkelautakuntaa ja vakuutus-oikeutta lukuun ottamatta. Niiden päätösten perustelutapaa en voi pitää lainsäädäntömme edellytyksiä täyttävänä.”

”Yksilöllinen päätösten perusteleminen edellyttää, että päätöksiä antavilla muutoksenhakuasteilla on käytettävissään riittävät voimavarat sen turvaamiseksi, että yksilöllisesti perustellut päätökset voidaan antaa kohtuullisessa käsittelyajassa. Koska selvityksen mukaan tähän ei ole mahdollisuutta, mutta sekä voimassa oleva lainsäädäntömme että eläkkeen hakijoiden oikeusturva tätä edellyttävät, olen saattanut valtioneuvoston tietoon vakuutusoikeuden ja eläkeasioita käsittelevien muutoksenhakulautakuntien näkemyksen voimavarojensa riittämättömyydestä näiden tavoitteiden toteuttamiseksi.”

Perustuslain vastainen liitepäätösmenettely edelleen vakuutusoikeuden käytössä:

Tutustu myös oikeusministeriön sivustolla olevaan Maija Sakslinin supistetulta pohjalta vuonna 2003 tekemään selvitykseen ”Oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa”
http://www.om.fi/1146647474410

Perustuslain 22 §:ssä asetettu velvollisuus turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen edellyttäisi korkeammalle asetettua tavoitetasoa oikeusturvan toteuttamisessa. Selvityksessä on pyritty osoittamaan tekijöitä jotka heikentävät oikeusturvaa ja luottamusta muutoksenhakujärjestelmään sekä tekemään ehdotuksia näiden tekijöiden poistamiseksi. Tärkeimpänä kehittämisen kohteena selvityksessä pidetään lääketieteellisen arvioinnin avoimuutta ja menettelyn uudistamista.

Muutamia keskeisiä osia huomioitavaksi selvityksessä:

Sivu 18 Sakslinin selvityksessä kerrotaan mm. seuraavaa: ”Vakuutusoikeuden menettely on kirjallista. Suullisia käsittelyjä järjestetään vain harvoin ja silloinkin suullinen menettely vain täydentää kirjallista menettelyä. Kirjallisessa menettelyssä syntyneiden päätösten perusteleminen on oikeusturvan toteutumisen kannalta keskeisessä asemassa.

Perustuslain 21 §:n 2 momentin on katsottu edellyttävän, että päätöksen perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu perustuu. Päätöksestä on selostettava, millä perusteella riitainen seikka on tullut näytetyksi tai jäänyt näyttämättä. Jos näyttö on perustunut asiakirjoihin, tulee yksilöidä, mistä asiakirjasta seikka käy ilmi. Yleisluontoinen viittaus asiakirjoihin ei ole riittävä.

Vakuutusoikeudessa on yleisesti käytössä ns. liitepäätösmenettely. Tämä tarkoittaa sitä, että päätöksen viitataan vain alemman muutoksenhakuelimen päätöksen perusteluihin.”

Lisäksi mielestäni Sakslinin typistetystä tutkimuksesta kannattaa lukea erityisen tarkkaan kohdat:

9. Päätösten perustelu
13. Lääketieteellisten seikkojen arviointi

Sekä huomioida vielä se, että Sakslinin suppea selvitystyö perustui vain satunnaisiin otoksiin vakuutusoikeuden päätöksistä.

Ja ovatkohan edes nuo 17.09.2003 annetut ehdotukset toteutuneet vakuutusoikeudessa….?

”Lääketieteellisen arvioinnin avoimuutta olisi lisättävä ja sen merkitystä vahvistettava käsiteltäessä työkyvyttömyyseläkettä ja tapaturmavakuutusta koskevia valituksia vakuutusoikeudessa. Näin ehdottaa tutkija Maija Sakslin selvityksessään oikeusturvan toteutumisesta näitä etuuksia koskevien valitusten käsittelyssä vakuutusoikeudessa.”
http://www.om.fi/Oikeapalsta/Haku/1146647923082

Ulkoasiainministeriön ihmisoikeustuomioistuin- ja -sopimusasioiden yksikkö:
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=15997&contentlan=1&culture=fi-FI


Tukensa ryhmäkanteelle ovat jo ilmaisseet muun muassa seuraavat tahot:


* * * * * * * * * * * * *

Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjola
Toimitusjohtaja Tomi Yli - Kyyny

sivu 32- 33

”Kannattajien mielestä ryhmäkanne - ehdotus on turhan varovainen.”

Ryhmäkanteen käyttöä selvitetään

Suomalaiselle vahinkovakuutukselle ryhmäkanne ei välttämättä ole huono asia.

Yritysten vastuuriskit muuttuvat suuremmiksi ryhmäkanteen myötä ja vaikka vakuutusmäärät nousisivat ja riskin toteutumisen todennäköisyys kasvaa, riskin suuruus olisi arvioitavissa.

Yhdysvalloissa ryhmäkanteen kautta korvattavaksi tulleen vahingon keskiarvokustannus on noussut viidessä vuodessa 20 miljoonasta dollarista 115 miljoonaan dollariin.

lähde: https://www.oko.fi/media/liitteet?cid=150504862
Chydenius OP - ryhmän talousjulkaisu 3/2006

* * * * * * * * * * * * *

Perussuomalaiset

sivu 11

Ryhmäkannelaki kiireellinen

Uudenmaan piirin vappumatinea porukka päätyi alustukset kuultuaan yksimielisesti vaatimaan ryhmäkannelakia pikaisesti eduskuntaan:

Suuret yritykset ja yksittäiset kuluttajat eivät ole voimiltaan tasaveroisia. Ryhmäkanne tasoittaisi voimasuhteita.

Ryhmäkanne sopii erityisesti yrityksiin, joilla on käytännössä monopoliasema palveluntarjoajana.

Ryhmäkanne perustuu suurten lukujen lakiin. Vaikka yksittäisen kuluttajan intressi on pieni, niin useiden kuluttajien suorituksista kertyy yritykselle merkittävä summa.

Harva lähtee käräjöimään kympistä, mutta tuhansien maksamana kymppi on jo iso raha.

lähde: www.perussuomalaiset.fi/perussuomalainen/PS_5_2006_nettiin.pdf
PerusSuomalainen 5/2006

* * * * * * * * * * * * *

SDP 40. puoluekokous 9.-11.6.2005, Jyväskylä

s. 472 –473 Pöytäkirjan liitteet

2. Oikeusvaltion toteuduttava myös käytännössä

Tuomioistuintoiminnan uskottavuus ja tuomareiden riippumattomuus ovat toimivan oikeusvaltion perusedellytyksiä. Tuomarin uran avoimuus ja tuomarikunnan monipuolisuus on turvattava. Tuomioistuinten ruuhkautuminen on estettävä.

Tuomioistuinlaitoksen resursseja on kohdennettava oikeussuojan tarpeen mukaan, jotta asioiden käsittelyajat tuomioistuimissa lyhenisivät ja oikeudenkäyntikulut jäisivät kohtuullisiksi.

Oikeusturvan tehokasta saatavuutta voidaan edullisesti parantaa kehittämällä vaihtoehtoisia riidanratkaisumenetelmiä. Myös ryhmäkanne tulee ottaa käyttöön suuria joukkoja koskevissa kuluttajariidoissa.

Oikeudenkäyntikustannukset on pidettävä kohtuullisina. Tuomioistuinten tulee aktiivisesti hillitä perusteetonta kulukehitystä.

Prosessisäännöksiä on kehitettävä menettelyn nopeuttamiseksi, tehostamiseksi sekä asianosaisille aiheutuvien kustannusten hillitsemiseksi.

Erityisesti kuluttajansuoja-, syrjintä- ja työoikeudellisissa jutuissa tulee mm. todistustaakka koskevia menettelysäännöksiä tarkastella myös tosiasiallisen oikeusturvan tarpeen näkökulmasta.

lähde: www.sdp.fi/easydata/customers/sdp/files/pk05/PTK2005_netti.pdf
Pöytäkirja

* * * * * * * * * * * * *

METALLIN 19. LIITTOKOKOUS 16. - 19.5.2004

SANOJA JA TEKOJA

sivu 50

Harmaan talouden ehkäisemiseen on yksi oiva keino saada lainsäädäntötietä ryhmäkanne, jota liittomme puheenjohtaja on vappupuheessaan vaatinut.

Ryhmäkanteella voi ammattiliitto hakea ahdinkoon saatetun ja pelokkaan työntekijän puolesta palkkasaatavat oikeudessa.

sivu 314

EU:n laajentumisen myötä on huolehdittava siitä, että työmarkkinoitamme ei vaivaa lieveilmiöt.

Metallityöväen Liitto ei missään vaiheessa halua estää ulkomaalaisten tuloa työmarkkinoillemme. Edellytämme, että heille maksetaan alamme mukaiset palkat ja muut edut.

Kyse on viime kädessä harmaan talouden estämisestä,kun vaadimme Suomen lainsäädäntöön ryhmäkanneoikeutta.

Käytännön edunvalvontatyössä törmätään usein tilanteeseen, jossa on havaittu väärinkäytöksiä palkanmaksussa ja työehtojen noudattamisessa.

Tapauksia ei ole viety tuomioistuimen käsittelyyn, koska riistetyt työntekijät eivät uskalla tehdä asiasta ilmoitusta.

Ryhmäkanteen avulla tällaiset hämäräfirmat voitaisiin viedä oikeuteen ja saada työntekijöille oikeuden päätöksellä sopimuksien mukaiset palkat ja muut edut. Siitä huolimatta, vaikka ko. työntekijä ei uskaltaisi tai haluaisi sitä tehdä.

Ryhmäkanne on länsimaisen demokratian vahvistamista ja täydentämistä.

lähde: www.metalliliitto.fi/attachments/Liittokokous_ja_vaalit/19lk_poytakirja.pdf
LIITTOKOKOUKSEN JA TYÖTTÖMYYSKASSANEDUSTAJISTON KOKOUKSEN
PÖYTÄKIRJA

Katsaus ihannetilanteisiin ja kansalaisten painajaisiin

Täsmennän lähipäivinä ilmestyvässä pakinassani tuota eduskunnan tiloissa tapahtuvan totuuskomission toteuttamista tarkemmin.

Välipalana siirtymätaipaleelle tuon mahdollisesti Teille muutamia uusi näkökulmia avaavia löydöksiä. Varsinkin pysyvästä kivusta ja haitasta sananmukaisesti kärsivien kansalaisten kohdalla.

Pahasti vinksahtanut nykymeno peittää allensa ne monet hyvät elementit sosiaalivakuutusten lainsäädännössä ja maan lakisääteisissä kuntoutusmahdollisuuksissa, jotka tarjoavat oikea-aikaisina pitkälläkin sairaslomalla oleville ja työelämässä vielä vankasti kiinni oleville kansalaisille mahdollisuuden pitää työkykyään yllä.

Nuo hyvät elementit pitäisi mielestäni vain saada entistä paremmin työtä tekevien kansalaisten ja työnantajien tietoisuuteen sekä aktiivikäyttöön. Vaan ovatko kiire ja minimimiehitys monilla työpaikoilla ajamassa tämänkin henkireiän tukkoon?

Ihannetilannehan olisi, että kaikki menisi yllättävän tapaturman tai vakavan sairauden jälkeen ennakkoon esimerkiksi STM:ssä kirjoitetun käsikirjoituksen mukaan. Kansalainen parantuisi ja kuntoutuisi työtätekevien joukkoon. Ihannetilanteessa suoraan entiseen työhönsä. Vaihtoehtoisesti uudelleen koulutuksen tai tuettujen työkokeilujen kautta uuteen vakituiseen työhön työllistyen.

Tiedottaminen ja neuvonta kohtamaan ruohonjuuritason tarpeita

Monesti vain on niin, ettei tieto ja tarve eivät jostain syystä kohtaa. Oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa vaikeuksiin joutuneen kansalaisen elämäntilanteita. Harva tulee hoksanneeksi sitä, että terveysongelmien pitkittyessä kolmas tärkeä avustaja hyvän lääkärin ja fysioterapeutin lisäksi on lakimies. Ja kyse on sentään lakisääteisten vakuutusten luullusta turvasta yllättävissä tilanteissa.

Vaikkakin elämme entistä enemmän tietoa tulvivassa ja tuottavassa yhteiskunnassa. Teollisuudesta tutusta (JOT= Just On Time) Juuri oikeaan aikaan - menetelmästä voisi olla paljon opiksi otettavaa tiedon valtateillä ja varsinkin pitkäkestoisissa lakisääteisiin vakuutuksiin liittyvissä tapauksissa. Oli sitten kyseessä työtapaturma, ammattitauti, liikenne-, potilas- tai lääkevahinko.

Joten tässä seuraavaksi mahdollinen uusi opas selviytymiseen kaikille vielä työsuhteessa kiinni oleville tai takaisin paluuta työpaikalleen pitkältä sairaslomalta parasta aikaa aloittaville.

Opas korostaa hyvissä ajoin tapahtuvan suunnittelun merkitystä palattaessa työhön pitkältä sairauslomalta. Samalla esitellään myös työpaikan ulkopuolelta saatavissa olevat palvelut ja taloudellinen tuki.

Palveluja ja tukitoimia voi saada työeläkelaitoksista, vakuutuslaitoksista, Kelasta, kuntoutuslaitoksista ja työvoimatoimistoista.

# # # # # # # # # # # # # # # #

Pitkittyvä sairausloma ja työhön paluu.
Opas työntekijälle. Helsinki 2005. 27 s.
(Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita, ISSN 1236-116X; 2005:21)
ISBN 952-00-1848-4 (nid.), ISBN 952-00-1849-2 (PDF)

Lisätietoja oppaasta tätä kirjoittaessani osoitteessa: http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/documents/6007/index.htx

# # # # # # # # # # # # # # # #

Kyseisen oppaan avulla voi toivottavasti mahdollisimman moni Teistä välttää sen tyyppisen kohtalon, joka julkaistiin Kauppalehden Pressossa otsikolla – Ammattipotilas.

Esimerkkitarinan nainen on käynyt lääkärissä viisi vuotta, mutta odottaa vielä hoitoa.

Artikkelissa kerrotaan, että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä hoidon saaminen käy työstä. Lääkärit tekevät vääriä diagnooseja ja kieltäytyvät tutkimasta, potilaat kaatuvat jonoihin.

Mielestäni tämä nykyään vallalla oleva ns. maan vakiintunut käytäntö, joka toimii monessa kohtaa jo perustuslain vastaisesti on mielestäni tuhoon tuomittu. Kaikki päättäjätkin tietävät jo sen. Asia on ollut eduskunnassakin sen verran hyvin ja toistuvasti esillä.

Vaan mielestäni pieniä pintaremontteja systeemiin on enää turha yrittää. Koko järjestelmä pitää laittaa täysremonttiin.

Me kohtalon kourasta kokemusta omaavat kansalaiset olemme valmiita auttamaan.

Petri

Lisätietoja tätä kirjoittaessani tilanteisiin, kun kohtalon koura kouraisee kovasti:

Tapaturmavakuutuksen haittarahaa maksetaan työssä aiheutuneen vamman tai ammattitaudin aiheuttamasta yleisestä pysyvästä haitasta.

Alkuperäinen luokitus pohjautuu 1940-luvun Saksan käytäntöihin.

Yleinen haitta tarkoittaa muuta vahinkoa kuin työkyvyn alentumista.

Haittaluokitus ja haittaraha 19.4.2006 STM:n sosiaalivakuutus:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19861012

Kipu diagnosoidaan väärin Mediuutiset 20.1.2006
Suomessa kivun haitta-aste luokitellaan vanhentunein metodein.
http://www.mediuutiset.fi/doc.te?f_id=837977

Lisää Ammattipotilas - aiheesta tätä kirjoittaessani osoitteessa: http://presso.kauppalehti.fi/p/l/i/etusivu/juttu.jsp?oid=1062

Elämä jatkuu pala palalta Turun Sanomat 12.2.2006
(Halikossa sattunut bussiturma)
Taju palasi veden alla
Vuodepotilas palasi kotiin
Työhaaveet kariutuivat
Koko perhe tukee isää
Luja usko romahti

Kipupotilas voitti vakuutuslääkärit
TV2 Ajankohtainen kakkonen 01.03.2005 Toimittaja: Salla Paajanen

Vuosikausien ajan olemme ihmetelleet kuka tuntee potilaan parhaiten: hoitava lääkäri vai pelkkien papereiden perusteella diagnoosin sorvaava ulkopuolinen asiantuntija?

Turun hovioikeus teki vastikään merkittävän linjauksen jonka mukaan hoitavan lääkärin kanta voitti. Kyseinen oikeusjuttu on merkittävä läpimurto kaikille kipupotilaille.

Lisätietoa osoitteessa: http://www.yle.fi/a2/

Kipuaiheesta on kirjoitettu muun muassa Iltalehdessä seuraavia artikkeleita:

”Eläimenä minut olisi näillä kivuilla jo lopetettu”
Iltalehti keskiviikkona 29.9.2004
Seitsemän lapsen äiti taistelee vakuutusyhtiötä vastaan
Solisluu murtui, kylkiluu poistettiin
En pystynyt edes kirjoittamaan
Ansiomenetyksiä kahdelta kuukaudelta
Käräjäoikeus päätti äidin hyväksi
Lapsen pitää hoitaa perhettä?
Milloin äiti kuolee?
Pompoteltu vuodesta toiseen

”Epäoikeudenmukaisuutta ei pidä hyväksyä”
Iltalehti keskiviikkona 29.9.2004
Kikkailevat ihmisten terveydellä
Päätöksiä tekstin pohjalta

”Tunnoton jalka on lievä vamma”
Iltalehti lauantai 20.11.2004
Kuin sukkapuikolla jalan läpi
Taistelua tuulimyllyjä vastaan
Ei paranemista

”Vakuutusoikeus kehittää perustelukäytäntöään”
Iltalehti lauantai 20.11.2004
Meidän lääkärimme ei tutki potilasta
Hoitavan lääkärin arviot haittaluokasta eivät sido tuomioistuinta

”Perheenäiti ja vakuutusyhtiö kiistelevät kivusta”
Iltalehti maanantai 27.12.2004
Asunto myyntiin

”Perheenäiti voitti vakuutuskiistan”
Iltalehti perjantai 11.2.2005
Nyt katto pysyy pään päällä

Kipupotilaiden voittoon päättyneitä rankkoja oikeustaisteluita:

Turun hovioikeus tuomio nro 3284, antopäivä 10.12.2004, diaarinro S 03/2250
- vastassa ollut vakuutusyhtiö Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia

Kouvolan hovioikeus tuomio nro 177, antamispäivä 10.2.2005. diaarinro S 04/598
- vastassa ollut vakuutusyhtiö Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola

Kansalaisilta valituksia, päätökset harvoin muuttuvat
(Sosiaali- ja terveyspoliittisia asioita käsittelevä aikakausilehti Socius – lehti 4/2006)

”Jos työkyvyttömyyseläkettä ei myönnetä, siitä voi valittaa eläkelautakuntaan. Jos sosiaalitoimisto kohtelee asiakasta tämän mielestä huonosti, siitä voi kannella lääninhallitukseen. Ratkaisut muuttuvat harvoin. Onko se merkki siitä, että vakuutusyhtiö tai virkakoneisto on jo alun perin toiminut oikein?”

Artikkelissa haastatellaan apulaisosastopäällikkö Tuulikki Haikaraista STM:n vakuutusosastolta ja Vakuutusongelmaisten liiton puheenjohtaja Hannu Kukkosta.

Lue lisää ministeriön ja ruohonjuuritason näkökulmista osoitteessa:
http://www.stm.fi/Resource.phx/socius/socius-42006/sivu7.htx

§ ? § ? § ? § ? § ? § ? § ? § ? § ?

Apulaisosastopäällikkö Tuulikki Haikaraisen STM:n vakuutusosastolta lautakuntapaikkoja:

1. Eläkeasiain neuvottelukunta

Kelan hallitus asettaa neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Nykyinen toimintakausi on 1.1.2005-31.12.2007.

Kokoonpano:
http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/200606123827MK?openDocument

Haikarainen Tuulikki, hallitusneuvos, sosiaali- ja terveysministeriö

2. Kuntoutusasiain neuvottelukunta

Kelan hallitus asettaa neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Nykyinen toimintakausi on 1.1.2005-31.12.2007.

Kokoonpano:
http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/200606133213MK?openDocument

Haikarainen Tuulikki, hallitusneuvos, sosiaali- ja terveysministeriö

3. Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta

Toimikausi/aikataulu: 1.1.2006 – 31.12.2010
Kokoonpano:
http://www.hare.vn.fi/mKokoonpanonSelailu.asp?h_iID=11311&tVNo=6&sTyp=Selaus

Haikarainen, Tuulikki oikeustieteen kandidaatti – Varapuheenjohtaja

4. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta

Toimikausi/aikataulu: 1.1.2004 – 31.12.2006

Kokoonpano:
http://www.hare.vn.fi/mKokoonpanonSelailu.asp?h_iID=8786&tVNo=6&sTyp=Selaus

Haikarainen, Tuulikki oikeustieteen kandidaatti Varapuheenjohtaja

§ ? § ? § ? § ? § ? § ? § ? § ? § ?

Vaan miten Suomessa toimii tässä ”toimialueessa” vallan kolmijako –oppi?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Toimeenpanovalta

Tilavaraus eduskuntaan tammi-helmikuulle 2007

Vakuutusalalla on ollut aina käytettävissään lobbaamiseen ylivertaiset taloudelliset ja henkilöresurssit vammautuneiden ja/tai sairastuneiden löyhästi verkostona toimivia yksilöitä ja yhteenliittymiä vastaan.

Etenkin kuvainnollisia paukkuja on riittänyt sosiaalivakuutuksiin liittyvän lainsäädäntötyön kaikkia eri vaiheita edustaviin avainhenkilöihin. Sekä tietysti erityistuomioistuimissa ns. vakiintuneiden toimintatapojen juurruttamiseen ja ylläpitoon tapahtuvaan sidosryhmäkohtaiseen lobbaustyöhön.

Työntekijäpuolen ammattijärjestöjä ei tunnu mielestäni kiinnostavan työelämästä ilman omaa syytään uloslentäneiden jäseniensä kohtalot. Olen valmis heti muuttamaan tätä kantaani, jos vallitseva tilanne toisin konkreettisilla teoilla osoitetaan. Eli tunnustan olevani tarvittaessa erittäin ripeäotteinen takinkääntäjä. Populismi on siten ainakin minulle kipeidenkin tosiasioiden esille ottamista ja tunnustamista.

Muuten sattuitteko katsomaan tai nauhoittamaan, kun TV1 esitti sunnuntaina 27.8.06 vuonna 1966 tehdyn dokumentin ”Vakuutusasia on sydämen asia”? http://www.yle.fi/ykkosdokumentti/kesa06uusinnat/2708.htm

Ohjelmalla oli Maxwell Smart- puhelimeeni juuri saamani tuoreen tiedon mukaan 377 000 yli 10-vuotiasta katsojaa. Aika hyvin maanantai – illaksi ja varsinkin ohjelman aiheeksi.

Ohjelman sisältö on kokemusteni mukaan edelleen pelottavan ajankohtainen. Ei tainnut tekijäryhmä Reino Paasilinnan johdolla arvata minkälaisen kauhistuttavan kansallisen dinosaurusten tyyppivalikoiman filmille tulivat tuolloin tallentaneeksi.

Yli 40 vuotta on mielestäni liian pitkä aika samojen tiedossa olevien ja usein toistuvien ongelmien ratkaisuun. Varsinkin, kun monet tämän toimialueen ihmiset tuskin kykenevät yhtäaikaisesti nousemaan näyttävästi barrikadeille, eduskunnan edustan rappusille kipuamisesta tai Kiasman kulmille kolhittavaksi könkkäämisestä puhumattakaan.

Käsi kädessä kuljemme taloon kiviseen

Joten tässä valossa olisi hyvä eri osapuolten päästä vihdoinkin tapamaan toisiaan kasvokkain. Siis esimerkiksi niiden tapaturmassa vammautuneiden henkilöiden, jotka kärsivät pysyvästi selkärangan ja suurten nivelien (polven, lonkan ja olkapään) sairauksista, mielenterveyden häiriöistä sekä kroonisesta kivusta.

Lisäksi mukaan kelpuutettaisiin tervetulleina osallistujina homeesta, asbestista ja kemikaaleista työpaikoillaan pysyvästi sairastuneet henkilöt. Liikenne-, potilas- ja lääkevahingon perusteella syntyneestä ongelmakentästä kokemusta kerryttäneet henkilöt täydentäisivät ryhmän tieto-taidon sellaiselle tasolle, että kysyttävät asiat eivät aivan heti loppuisi kesken.

Vieläpä mukaan mahtuisivat kaikki sellaiset henkilöt, jotka ovat jo käyneet edellä kerrottujen ongelma-alueiden takia läpi ammatillisen ja lääketieteellisen kuntoutusten sekä tutkimusten koko sapluunan. Monet heistä asiaan kuuluvine työkokeiluineen ja siitä tehdyin johtopäätöksin.

Pääsemättä kuitenkaan takaisin työelämään nimenomaan huonon työkykynsä takia, koska ainakin toistaiseksi suomalaiset työnantajat eivät palkkaa tietojeni mukaan valmiiksi sairaita työntekijöitä palvelukseensa.

Nämä kymmenet tuhannet työkykynsä menettäneet eivät ole päässeet siten asiankuuluvalle täysimääräiselle eläkkeelle ja saamatta koskaan tosiasiallisia perusteluja eläkkeen hylkääville päätöksille. Ei ensimmäisen asteen lautakunnista kuin ei myöskään vakuutusoikeudesta.

Tähän nyt lanseerattavaan totuuskomission kokoontumiseen he saapuisivat yhdessä heitä hoitaneiden lääkäreiden kanssa. Unohtamatta toimialan hyvin tuntevia työvoimatoimistojen kuntoutusneuvojia, sosiaalitoimen virkailijoita, kirkon diakoniatyön ja lukuisten vapaaehtoisten avustusjärjestöjen henkilöitä.

Vakuutusalaa läpituulettavan totuuskomission toimintaan olisivat tervetulleita osallistujia myös näkymättömiin soluttautuneet sosiaali- ja terveysministeriön alainen vakuutusvalvontavirasto ja ministeriön vakuutusvalvonta. Sekä tietysti ylimmät laillisuusvalvojamme.

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Sillä onhan Eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio todennut 18.5.2006 lehdistötiedotteessaan seuraavasti:

” Oikeusasiamies Paunio pohtii perusoikeusloukkausten hyvittämistä. Oikeusasiamies korostaa, että ihmisoikeuksien loukkaukset tulee mahdollisuuksien mukaan estää, mutta jos niitä tapahtuu, ne tulee selvittää, virheet tunnustaa ja niiden seuraamukset hyvittää.

Ainoastaan riittävän tehokkaat oikeussuojakeinot perusoikeuksien loukkauksia vastaan voivat johtaa vaikuttaviin tuloksiin.

Eräs tällainen keino on rahallinen hyvittäminen. Nykyinen suomalainen järjestelmä ei oikeusasiamiehen näkemyksen mukaan tarjoa tehokasta ja kattavaa oikeussuojaa perusoikeusloukkauksen hyvityksen muodossa.

Jos kansallisesti ei ole mahdollisuutta tällaiseen hyvittämiseen, sitä on haettava kansainvälisiltä foorumeilta. Se ei voi olla kenenkään etu.”

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Saanen tässä yhteydessä ehdottaa terävänä välispiikkinä, että rahallisen hyvittämisen uusien standardien luominen annettaisiin taholle, joka on uskaltanut ja osannut tehdä aiemminkin rohkeita korotuksia rahallisten vastineiden ajan tasalle saattamiseksi. Minun ykkösehdokkaani on siten eduskunnan palkkiotoimikunta.

Toimikuntaan kuuluvat tietojeni mukaan puheenjohtajana ministeri Jaakko Iloniemi ja jäseninä maaneuvos Jussi Alanen sekä oikeustieteen tohtori Pirkko K. Koskinen. Toimikunnan sihteerinä toimii varatuomari Tanja Makkonen.

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Lopuksi ajattelin yön valvottuina hetkinä julkistaa ajatuksen, joka ei tahdo millään jättää minua rauhaan.

Eduskunnassahan on sattumalta vapaata tilaa vuoden 2007 alussa. Ja eikös ne vaalitkin ole tulossa jo maaliskuussa 2007?

Joten miten olisi lakisääteistä vakuutusalaa avoimesti läpivedon omaisesti tuulettavan kansallisen totuuskomission tehoviikot eduskunnassa vuoden 2007 alussa?

Petri

ps. Eikä tässä vielä ihan kaikki.

Meinasi kokonaan unohtua, että tämä eduskuntaan leiriytyvä totuuskomissio olisi myös hyvä foorumi vakuutuslääkäreiden avoimeen esilletuloon. Työeläkeyhtiöiden ylilääkärit aloittivat oman toimi- ja tieteenalansa puolustamisen ärhäkkäästi Mediuutisissa vuoden 2004 lopulla.

Sen jälkeen on mielestäni seurannut vain syvä hiljaisuus ainakin aktiivisemman tiedottamisen suhteen. Syytä en tiedä. Vaikka minunkin tiedonjanoni on nykyisin tästä alueesta melkeinpä sammumaton.

Minusta ongelma-alueen käsittelyyn pitää saada tasapuolisuuden nimissä esiin myös heidän näkökantansa. Kasvosta kasvoihin kontakteja vuoden 2007 alussa luoden.

Lisätietoja vakuutuslääkäreiden näkökulmasta tätä kirjoittaessani osoitteissa:

Mediuutiset 1.12.2004 Vakuutuslääkärit vastaavat kritiikkiin:
http://www.mediuutiset.fi/doc.te?f_id=652720

Mediuutiset 2.12.2004 Vakuutuslääkärit kyllästyivät kritiikkiin:
http://www.mediuutiset.fi/doc.ot?d_id=197916

Mediuutiset 2.12.2004 Vakuutuslääkäri tulilinjalla:
http://www.mediuutiset.fi/doc.te?f_id=653595

Ajankohtainen Ykkönen: Valtavirran etiikka- ja moraaliformaatteja?

Tämänkertainen pakinani liittyy työtapaturmiin ja ammattitauteihin.

Virallisissa yhteyksissähän Suomessa korostetaan kovasti, että sosiaalivakuutuksiin liittyvä muutoksenhakujärjestelmä on puolueeton ja vakuutusyhtiöistä riippumaton.

Äänekkäistä valittajista mainitaan vakuutusalan taholta usein, että kyse on vain valitettavasta yksittäisestä tapauksesta, jota ei voi valitettavasti tietosuojasyiden takia yksityiskohtaisemmin julkisuudessa kommentoida. Vaikka asianomainen antaisi siihen kirjallisen luvan.

Lämmittelyuutinen numero 1

Vakuutuslautakunta ei käsittele mm. lakisääteisiä tapaturma - ja potilasvakuutusta koskevia asioita. Eli se käsittelee ns. vapaaehtoisten vakuutusten valituksia. Lautakunnan taustaorganisaatiot ovat Kuluttajavirasto ja Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto.

Tosin lautakunnan kokoonpanosta ja sen jäsenistä sidonnaisuuksineen ei ole tällä hetkellä löydettävissä avoimesti tietoa internetissä??

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Yksityistapaturmavakuutus - Todistustaakka

(Tietojen lähde Vakuutuslautakunnan lausuntoja 1994 (346 sivua), Kustantaja Suomen vakuutusalan koulutus ja kustannus Oy, ISBN 952-9770-26-X, vuosikirjan toimittaja Peter Roselius Kuluttajien vakuutustoimisto/Vakuutuslautakunta)

Vakuutuslautakunnan lausunto VKL 373/94, annettu 22.12.1994:

”Kun vakuutettu on selvittänyt tapaturman sattuneen, on Suomessa voimassa olevan oikeuden mukaan vakuutusyhtiön velvollisuutena näyttää toteen vamman aiheutuneen jostakin muusta syystä, mikäli tahtoo vapautua korvausvelvollisuudesta.

Kun vammautuminen on tapahtunut tapaturman yhteydessä, lautakunta katsoo, ettei korvauksen epäämistä vakuutuksesta voida perustaa vain siihen, että todettu vamma tai sairaus voi johtua myös tapaturmasta riippumattomasta syystä, ettei vakuutetulle suoritetuissa tutkimuksissa ole todettu viitteitä vammautumiselle altistavasta tapaturmasta riippumattomasta sairaudesta.”

Eikö tämän edellisen pitäisi päteä suoraan sovellettuna pykälänä myös kaikkiin työtapaturma- ja ammattitautitapauksiin?

Lämmittelyuutinen numero 2

Mielenkiintoisena uutisena tiedotusvälineissä on viime aikoina kerrottu, että vakuutusyhtiö Pohjola maksoi investointipankki Conventumista ainakin 165 miljoonaa euroa liikaa sen todelliseen arvoon nähden.

Kaupankäynnin moraalisesta puolesta kertonee se innokkuus, jolla Pohjolan suurin omistaja Ilmarinen toimi ostotilanteen neuvotteluissa. Ilmarista neuvotteluissa edusti uutistietojen mukaan silloinen varatoimitusjohtaja Eero Heliövaara.

Uutistietojen mukaan Conventumia kaupitellut Peter Fagernäs oli lipsauttanut sisäpiirikaupan tiimoilla käynnissä olevassa oikeudenkäynnissä tiedon, joka on mielenkiintoinen. Fagernäs näet oli uutistietojen mukaan kertonut, että jo ensimmäisessä neuvottelussa Heliövaaran kanssa sovittiin, että Fagernäsistä tulee hallituksen puheenjohtaja ja Heliövaarasta toimitusjohtaja. Sekö oli perimmäisenä motiivina, kun Heliövaara ajoi innokkaasti kalliiksi koitunutta yritysfuusiota?

Uutistietojen mukaan reilu ylihinta Conventumista maksettiin suurelta osin Ilmarisen työeläkevakuutettujen euroilla. Ilmarisen toimitusjohtaja Kari Puron mukaan Conventum maksettiin taas Pohjolan osakkeilla, joiden suurin omistaja Ilmarinen oli.

Mikä on lopulta näissä asioissa totuus? Se selvinnee jollakin tasolla varsinaisen pääjutun eli Jouhkin sisäpiirikauppajutun 1. vaiheen oikeusprosessin päätyttyä lokakuussa.

Puolueeton tutkinta koko ns. erityistuomioistuinjärjestelmästä

Suomen EU-puheenjohtajuuden avainteemoja ovat mm. päätöksenteon avoimuus sekä ihmisoikeudet. Hienoa olisi mielestäni se, että nämä asiat laitettaisiin ensin viimeisen päälle kuntoon täällä Suomessa.

Mielestäni nyt olisikin oikea aika teettää kattava tutkimus vakuutusoikeuden ja sen alaisten kaikkien lautakuntien toiminnasta. Esimerkiksi ruohonjuuritasolta puolueettomaksi katsottavan YK:n ihmisoikeusneuvoston toimesta.

Perustelen esitystäni seuraavaksi ottamalla yhden ns. asiantuntijalautakunnan ensin zuumaukseen ja sitten tarkennettuun C.S.I. – malliseen siivutukseen. Yhteenvetoon etenen Frank Columbo – tyyppisten hidastettujen sivukoukkausten kautta.

Tapaturma-asiain korvauslautakunta

Tähän tanakan puoleiseen pakinaani olen ottanut lähempään tarkkailun tapaturma-asiain korvauslautakunnan. Haluan ainakin pakinallani herättää keskustelun siitä, että kenenkä näkökulmasta vallitseva oikeusjärjestelmä on puolueeton ja vakuutusyhtiöistä riippumaton. Lisäksi sen, että onko yksittäinen vakuutettu missään vaiheessa tasavertaisessa asemassa vakuutusyhtiöönsä nähden? Varsinkin, jos lähtee valittamaan vakuutusyhtiön tekemästä päätöksestä.

Aihetta lähestyn tällä kertaa tapaturma- ja ammattitautilain näkökulmasta koukaten. Joten pakinani tämänkertainen aihepiiri on tuttu ainakin niille kymmenille tuhansille suomalaisille, jotka ovat joutuneet yllättävän työtapaturman uhriksi tai saaneet työpaikallaan vallitsevista olosuhteista ammattitaudin.

Ammattitaudin on saattanut synnyttää esimerkiksi työpaikalla käytetyt kemikaalit, asbesti tai työpaikalla huomaamatta sekä hoitamatta jäänyt home- ja kosteusvaurio.

Korvausasian käsittely ja oikeusturva

Lainaus korvauskäsittelyn vaiheista Työtapaturmakirjasta 2006 (uudistettu 10.painos):
http://www.bulevardi.net/julkaisut/julkaisut/tyotapaturma06.htm

15.1 Hallintolain periaatteet ja käsittelysäännöt työtapaturma-asioissa
15.2 Käsittelyaika ja viivästyminen
15.3 Päätöksen oikaiseminen ja virheiden korjaaminen
15.3.1 Olosuhteiden muutokset
15.3.2 Virheiden korjaaminen
15.4 Henkilötietojen käsittely korvausasioissa
15.5 Korvaustoiminnan yhtenäisyys
15.6 Tapaturma-asiain korvauslautakunta
15.7 Jos vakuutuslaitoksen päätös ei tyydytä
15.8 Muutoksenhaku
15.8.1 Yleistä
15.8.2 Valituksen käsittely vakuutuslaitoksessa
15.8.3 Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta
15.8.4 Vakuutusoikeus.
15.8.5 Korkein oikeus.
15.8.6 Korvausasian alistaminen tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalle.

Haista home vakuutusoikeus

Olen lainannut tähän kohtaan otteen Ulla Nevalaisen kirjoittamasta nimensä mittaisesta kirjasta ”Haista home vakuutusoikeus”.

Kyseisen kohdan olen aikanaan kirjannut itselleni ylös, koska siinä Valtiokonttorin edustaja kertoo, ettei heidän tarvitse noudattaa ammattitautilakia, koska tapaturma-asiain korvauslautakunta on niin linjannut ja he noudattavat sen suosituksia.

* * * * * * *

Lainaus on kirjan sivuilta 256-257, joka koskee kirjassa mainittua liitettä 16, joka koskee valituslupahakemusta ja valitusta korkeimmalle oikeudelle. Vakuutusoikeuden päätös 24.4.2002, Dnro 9201/99/1026. Muutoksenhakija työvoimaneuvoja, sairaanhoitaja Ulla Nevalainen.

Lainaus alkaa:

”Nevalainen liittää tähän valituslupahakemukseen Vakuutusoikeuden suullisessa käsittelyssä nauhoitetun henkilötodistelun ja osapuolten lausumat. Todistajakertomukset ja lausumat on kirjoitettu tekstiksi Vakuutusoikeuden äänittämistä ääninauhoista. Vakuutusoikeuden suullisessa käsittelyssä valtiokonttoria edusti korvauspäällikkö Vuokko Hänninen (VH) ja asiantuntijalääkäri Matti Mero (MM). Vakuutusoikeus liittänee alkuperäiset ääninauhat asiakirja-aineistoon Korkeimmalle oikeudelle.

Valtiokonttorin edustajan, korvauspäällikkö Vuokko Hännisen lausumasta selviää mm. se, että valtiokonttorin tarkoituskaan ei ole ollut, Nevalaisen tapaturmaeläkkeen evätessään noudattaa ammattitautilakia ja tapaturmavakuutuslakia. Hänninen totesi vakuutusoikeudessa mm.:

”Ja kaiken kaikkiaan, miks olemme tähän ratkaisuun päätyneet on se, että vakuutusoikeuden kantana on tähän asti ollut se, että tapaturmavakuutusjärjestelmästä ei tapaturmaeläkettä makseta” (sivu 3)

* * * * * * *

”Sitten vielä sen verran korvauskäytännöstä, eli tapaturma-asiain korvauslautakunta, joka meillä on tällainen neuvoa-antava elin. Siellä on aina katsottu työkykyiseks tämä potilas riippumatta siitä, onko se työpaikka saatu altistusvapaaks vai ei. Elikkä tapaturmaeläkettä ei juurikaan ole lähdetty maksamaan. Eli rajana on vähän veteen piirrettynä ollut tämä, että niin kauan, kun se on päivärahavaiheessa, noin vuoden verran, mutta ei enää eläkevaiheessa.” (sivu 4)

Loppulausunnossaan valtiokonttorin edustaja Hänninen niinikään totesi valtiokonttorin Nevalaisen tapaturmaeläkkeen eväämisen perustuvan ”vallitsevaan korvaus- ja oikeuskäytäntöön sekä tapaturma-asiain korvauslautakunnan lausuntoon”:

”Kun olemme tämän päätöksen antaneet, tää meidän arviohan on perustunut tähän asiantuntijalautakunnan eli tapaturma-asiain korvauslautakunnan kantaan, jonka linjaa noudatamme kaikissa päätöksissä, että emme koskaan poikkea heidän kannan otoistaan, lausunnoistaan. Eli hehän sorvaavat tätä korvauskäytäntöä niin kuin valtakunnan tasolla. Yrittävät pitää sitä ja pitävätkin sitä yhdenmukaisena. Plus lisäksi ratkaisu on perustunut myös vallitsevaan korvaus- ja oikeuskäytäntöön, mikä näitten homeammattitautien kohdalla on omaksuttu linjaks.”

Lainaus päättyy.

Muuten. Kuin sattumalta Valtiokonttoria kyseisessä Nevalaisen asiassa vakuutusoikeudessa edustanut asiantuntijalääkäri Matti Mero – niminen lääkäri löytyy tapaturma-asiain korvauslautakunnan kokoonpanoista 1997-1999 ja 2000-2002.

Linkit kokoonpanoihin löytyvät tämän kirjoituksen lopusta.

* * * * * * *

Puolueetonta ja vakuutusyhtiöistä riippumatonta toimintaa?

Itse sotkin aikaisemmin käsitteet tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta (entinen tapaturmalautakunta) ja tapaturma-asiain korvauslautakunta. Vaan nyt on homma alkaa mennä jengoilleen. Joissain julkisissa tietolähteissä se mainitaan ja joissain se tahtoo jäädä ”jostain syystä” unohduksiin.

Havainnollistaakseni asiaa otan esiin vakuutusoikeuden vuoden 2005 vuosikertomuksen pohjalta esille pullahtanutta, joka löytyy tätä kirjoittaessani osoitteessa (665kB):
http://www.oikeus.fi/vakuutusoikeus/uploads/inktw8j.pdf

Tuossa vakuutusoikeuden vuoden 2005 vuosikertomuksen sivulla 8 olevasta kaaviosta puuttuu tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan alapuolelta ainakin tapaturma-asiain korvauslautakunta kokonaan.

Herää kysymys onko kyseessä sumutus vai se usein vakuutuslääketieteeseen liittyvä ns. tekninen sisältövirhe?

Kolmikannan sopima ja sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksessa sekä vakuutusalan itsensä hallinnoima tapaturma - asiain korvauslautakunta on käsittääkseni työtapaturma- ja ammattitautiasioissa todellinen päätöslinjan raamittaja sekä paaluttaja Suomessa.

Kaikki tapauksethan tutkitaan tietysti tarkasti ja yksilöllisesti sekä suhteutetaan sitten Suomessa vakiintuneeseen korvauskäytäntöön. Vaan kenen kannalta katsottuna ja kenen yksipuoliseksi eduksi?

Itse yritin aikanaan saada asianomaisena tietojani oman tapaukseni päätösperusteluista ko. lautakunnasta, niin lakimies sanoi, että kaikki tietous annetaan vain vakuutusyhtiön kautta ja iski luurin korvaan. Ne kun olivat juuri sattumalta sellaiset kun vakuutusyhtiöni esitti. Tosin tuolloisesta tapaturma-asiain kokoonpanosta 2000-2002 löytyy kaksi kyseisen yhtiön vakuutuslääkäriä. Toinen heistä oli yhtiöstä saamani oman tapaukseni lääkärikansiomerkintöjen mukaan samaan aikaan ratkaisemassa asiaani yhtiössä….

Tietääkseni tapaturma-asiain korvauslautakunnalla on erittäin merkittävä ja lakiin perustuva peruskallion kaltainen asema osana vakuutusyhtiöiden päätöksistä tehtyjä valituksia käsittelevää ja oikeuskäytäntöä entisenlaisena pitävää sosiaalivakuutusten oikeusjärjestelmää. Sen antaman linjauksen jälkeen työtapaturmaa tai ammattitautia koskevista päätöksistä valittaminen on lähinnä muodollista.

Esillä olleet huomaamattomat palaset loksahtelevat paikoilleen

Työtapaturmiahan tapahtuu tällä hetkellä vuositasolla 120 000 ja ammattitauteja todetaan 5000. Yksi suuri selvittämätön kysymys on mielestäni edelleen se, että kuinka paljon ammattitauteja esimerkiksi asbestin, kemikaalien tai homeen takia jätetään vakuutusyhtiöiden taholta kokonaan myöntämättä.

Ja jos myönnetään, niin sen vaikutus ammattitautiin sairastuneen henkilön työkykyyn arvioidaan (ylivertaisesta asemasta vakuutettuun nähden) tapaturma-asiain korvauslautakunnassa esimerkiksi alle kymmeneen prosenttiin, jolloin vakuutusyhtiön ei tarvitse maksaa pysyvästi vammautuneelle ja työkykynsä tosiasiallisesti menettäneelle henkilölle (ammattitautilain vastaisesti) minkäänlaista tapaturmaeläkettä.

Mielenkiintoinen on myös kysymys, jos tosiasiallisesti työkyvyttömäksi todetulla henkilöllä työkyvyn alenemaksi määritelläänkin vakuutusyhtiön ja tapaturma-asiain korvauslautakunnan saumattomalla yhteistyöllä esimerkiksi prosentit 30% tai 50% sekä niiden mukainen tapaturmaeläke, niin pitäisikö silloin samassa suhteessa palauttaa perityt ylimääräiset vakuutusmaksut työnantajalle ja työntekijälle? Ja mielellään koko työhistorian ajalta indeksillä korotettuina?

Lisätietoa tästä tapaturma-asiain korvauslautakunnasta vakuutusoikeuteen johtavasta valitustiestä lakitekstissä mm. osoitteissa:

1. 873/2002 Sosiaali- ja terveysministeriön asetusasioista, joista vakuutuslaitoksen on pyydettävä tapaturma-asiain korvauslautakunnan lausunto.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2002/20020873

2. 965/2002 Valtioneuvoston asetus tapaturma-asiain korvauslautakunnasta
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2002/20020965

Tapaturma-asiain korvauslautakunta on koplattu mukaan Tapaturmavakuutuslaitosten liiton toimintaan. Sillä on siten tapaturmavakuutuslakiin perustuva asema mm. vakuutusalan korvauskäytäntöjen raamittajana ja koko järjestelmän hallinnoijana.

Tapaturmavakuutuslaitosten liittoa koskeva ja tapaturma-asiain korvauslautakuntaan yhdistävä lakitietous löytyy ko. osoitteessa tapaturmalain 30 a §:n - 30 d §:n kohdilta.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2002/20020723

Auttaako kukaan taho lopullisesti ahdingossa olevaa henkilöä?

Helsingin Sanomissa 10.7. kirjoitti AKT:n työsuojelusihteeri Pertti Sulasalmi tylyn tuntuisesti mm. seuraavaa:

”Lääkäreidenkin pitäisi jo tietää se, mistä sairauksista ja vammoista suomalainen oikeuskäytäntö antaa eläkkeen tai tapaturmakorvauksen. Jos et ole tämän raamin sisällä, jäät ilman eläkettä tai tapaturmakorvausta.”

Minulla on ainakin herännyt syvä kiinnostus, mistä tässä kaikessa näköjään ammattiliitojenkin hyväksymässä ”suomalaisen oikeuskäytännön raamituksessa” onkaan kysymys…..

Se mikä ihmetyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa on se, että sosiaali- ja terveysministeriön ”valvonnassa” toimivan tapaturma-asiain korvauslautakunnan (TAKO) sijoituspaikka on ainakin ollut toistaiseksi Tapaturmavakuutuslaitosten liitossa (TVL) (Tapaturmavakuutuslain 30 b §:n 723/2002).

Kuitenkin liiton toimintakertomuksissa vuosi 2004 (sivut 4 ja 5) sekä vuosi 2005 (sivu 4) annetaan lautakunnan toiminnasta hyvin lyhyet perustiedot ja sen jälkeen molemmissa toimintakertomuksessa on paljon suomalaisesta avoimuudesta kertova maininta:

”Tapaturma-asiain korvauslautakunnan toiminta ilmenee tarkemmin erillisestä toimintakertomuksesta.”

Tuota Tapaturmavakuutusten liiton toimintakertomuksessa mainittua erillistä toimintakertomusta minä en ole ainakaan vielä onnistunut avoimilta tiedonvaltaväyliltä tai sivupoluilta löytämään.

Avoimuuden aika alkaa valtioneuvoston hankerekisteristä

Ai miksikö nuo varsinaiset kertomukset kiinnostavat minua, niin kovasti?

Tutustukaa kaikessa rauhassa jäljessä oleviin tapaturma-asiain korvauslautakunnan kokoonpanoihin, niin ainakin kaikki ”toimialamme” avainhenkilöitä tuntevat hoksaavat, että tässäkin on taas kerran pahasti paikalleen palaneen suomalaisen riippumattomuuden käryä. Ja puolueettomuudesta on enää tuskin hajuakaan.

Olenkin entistä vakuuttuneempi siitä, että seuraava motto on Suomessa totisinta totta:

”Vakuutuslääketiede on ala, jossa käytännöllinen sisältö vakiintuu usein vasta muutoksenhakuprosessien kautta.”

Mielestäni olisikin erittäin tärkeää tietää, minne kaikkialle lautakunnan jäsenten ja varajäsenten sidonnaisuudet johtavat. Omistusten lisäksi olisi tärkeää tietää kyseisten henkilöiden kaikki pää- ja sivutoimet sekä luottamusmiestoimet erilaisissa organisaatioissa. Kuin myös vakuutusoikeuden pää- ja sivutoimisten jäsenten vastaavat sidonnaisuudet.

Varsinkin kun otetaan huomioon, että eduskunnan apulaisoikeusasiamies Paunio on todennut lehdistötiedotteessaan jo 21.12.2000, että mm. muutoksenhakulautakuntien lääkärijäsenten puolueettomuudelle tulee asettaa tiukat vaatimukset:

Tästä syystä Paunion mielestä sosiaali- ja terveysministeriön tuli jo tuolloin selkeästi määritellä mm. muutoksenhakulautakuntien lääkärijäsenten riippumattomuuden ja puolueettomuuden vaatimukset.

Muuten. Mitkähän nuo kriteerit ovat sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksessa olevassa ns. asiantuntijalautakunnassa eli tapaturma-asiain korvauslautakunnassa?

Yksi erittäin nopea ja kokonaisedullinen ratkaisu tähän olisi esimerkiksi valtioneuvoston hankerekisteriin (HARE) jatkuvasti päivittyvä avainhenkilöiden ansioluettelo, joka on mielestäni helposti toteutettavissa Suomen kaltaisessa korkean teknologian hyödyntäjämaassa.

Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta (SITRA) löytynee asian hoitamiseen tarvittava rahallinen pesämuna, jonka kuorien suojasta nopeasti poikivia näyttöjä uuden ajan avoimuudesta alkaa piirtymään itse kunkin kansalaisen tietokoneen näyttöruuduille.

Pienellä viiveellä myös uudet 4G-puhelinten näytöt vilauttelisivat suomalaisen yhteiskunnan uudenlaista avoimuutta myös mobiilisti ja fiinisti formatoituina.

Petri

Lisätietoa tätä kirjoittaessani löytyy osoitteissa:

Tapaturma-asiain korvauslautakunnan kokoonpano 2006-2008:
http://www.hare.vn.fi/mKokoonpanonSelailu.asp?h_iID=11336&tVNo=6&sTyp=Selaus
Hankenumero: STM137:00/2005

Tapaturma-asiain korvauslautakunnan kokoonpano 2003-2005:
http://www.hare.vn.fi/mKokoonpanonSelailu.asp?h_iID=7819&tVNo=6&sTyp=Selaus
Hankenumero: STM137:00/2002

Tapaturma-asiain korvauslautakunnan kokoonpano 2000-2002:
http://www.hare.vn.fi/mKokoonpanonSelailu.asp?h_iID=4664&tVNo=6&sTyp=Selaus
Hankenumero: STM0555:00/15/07/1999

Tapaturma-asiain korvauslautakunnan kokoonpano 1997-1999
http://www.hare.vn.fi/mKokoonpanonSelailu.asp?h_iID=4656&tVNo=6&sTyp=Selaus
Hankenumero: STM0054:00/15/07/1997

Haista home vakuutusoikeus – kirja:
http://www.nevac.fi/kirjakustannus_kustannustoiminta_home_Home_vakuutusoikeus.html

Kosteusvauriohomeiden pakkohengittämisen on loputtava:
http://www.adressit.com/haistahome

Suomessa arvioidaan olevan noin 200 000 asbestille altistunutta henkilöä:
http://www.heli.fi/default.asp?docId=12445

* * * * * * *

Asbestisairauksien seurantaan opastusta

Asbestin uuskäyttö kiellettiin vuonna 1994. Se aiheuttaa silti yhä monia sairauksia, koska altistumisen ja sairastumisen väli voi olla jopa 50 vuotta. Merkittävästi altistuneita on elossa arviolta 50 000 – 60 000 ja heistä noin 10 000:lla on jokin asbestisairaus.

Työterveyslaitos on julkaissut kirjan Asbestisairauksien diagnostiikka ja seuranta. Se on tarkoitettu ohjenuoraksi ja tueksi työterveyshuollolle, perusterveydenhuollolle sekä keuhkoklinikoille. Tarkoitus on luoda yhtenäinen ja toimiva käytäntö asbestisairauksien diagnostiikkaan, hoitoon ja seurantaan.

Työ ja ihminen – sarjassa julkaistun oppaan ovat kirjoittaneet Henrik Nordman, Panu Oksa, Antti Karjalainen ja Heikki Koskinen. Kirjaa voi tilata TTL - kirjakaupasta, puh. 030 474 2543 ja faksi 09 4775 071. Julkaisun hinta on 18 euroa.

Lähde: Työ Terveys Turvallisuus – lehti 5/2006

Pienen välipalan paikka

Siirryttäessä edellisestä pakinastani lähiaikoina mahdollisesti ilmestyvään uuteen pakinaani, niin toimitan näin välipalana Teidän käyttöönne ”toimialaan” liittyvää lisätietoutta.

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Satakunnan Kansan 22.6.2006 ilmestyneessä juhannusnumerossa oikeusministerinäkin toiminut Johannes Koskinen ja Eläke - Varman ylilääkäri Sakari Tola valottivat ongelmakenttää omilta kanteiltaan.

Ongelmakentästä omakohtaista kokemusta omaavien puolesta artikkeliin oli haastateltu Vakuutusongelmaisten liiton edustajaa.

Ongelmakenttää hyvin valottava kokonaisuus ilmestyi Satakunnan Kansan sivuilla 3 ja 7. Kokonaisuus oli varustettu erittäin ajankohtaisella otsikolla:

”Työkyvyttömyyseläkkeen hakija usein taistoon vakuutusyhtiön kanssa”

Sivulla 7 otsikot kertoivat karua kieltään oikeusturvan toteutumattomuudesta:

”15 vuotta, 5 hakemusta, 80 senttimetriä (asiapapereita)”
ja
”Selkä-, niska- ja aivovamma sekä asbestikeuhko eivät riitä eläkkeeseen”

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Metsästäkää tämä Satakunnan Kansan juttukopio käyttöönne esimerkiksi kirjastonne avustuksella. Oman alueenne kansanedustaja saa artikkelin halutessaan käyttöönsä vihjeenne perusteella erinomaisen eduskunnan kirjaston tietopalvelun kautta.

Muuten. Kyseisen artikkelin sivun 7 tapauksessa lienee silmiemme edessä yksi länsimaisen oikeuskäsityksen omaavien EU-maiden ihmisoikeuksien ja oikeusturvan loukkaamisen ennätyksistä! Vanhan 1960-70-luvun mainoksen mukaan vieläpä: ”Mennen tullen.”

Kyseisessä artikkelissa kerrotaan myös samankaltaisten ongelmien kanssa painivien henkilöiden lukumäärästä Suomessa. Sen verran voin näin meidän kesken kuiskaten paljastaa, ettei kyse ole enää yksittäisistä, kymmenistä, sadoista; vaan tuhansista uusista henkilöistä. Vuosittain. Euroiksi laskettuna kyse on siis sadoista miljoonista euroista.

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Muuten. Pitääkö Osku Pajamäen (http://www.osku.net/) julkisuudessa paljon kohua herättänyt kirja sittenkin paikkansa?

Yhden lukemani arvion mukaan leijonanosan kirjan sivuista saa eläkejärjestelmämme esittely. Kyseinen arvostelu oli julkaistu Työeläke-lehdessä 3/2006.

Kirja on kuvaavasti nimeltään – Ahne sukupolvi: suurten ikäluokkien perintö. Kirja löytyy muun muassa hyvin varustetuista kirjastoista kautta maan.

Petri

Lisätietoa aiheesta tätä kirjoittaessani osoitteissa:

Työeläke-lehti
http://www.etk.fi/page.asp?Section=11861

”Eläketurvakeskuksen kustantama ja julkaisema Työeläke-lehti on tarkoitettu työvälineeksi alalla toimiville asiantuntijoille ja työntekijöille sekä tietolähteeksi päätöksentekijöille, sidosryhmien edustajille ja työeläkealasta kiinnostuneille.”

- Työeläke-lehden numerossa 3/2006 työeläkkeitä koskevassa kriittisessä keskustelussa Ilmarisen varatoimitusjohtaja Jaakko Tuomikoski antaa varovaista läpimurtoa ennustavia vastauksia koko toimialaakin jo 1960-luvulta asti koskettaneisiin ongelmiin:

1. Sulkeutunut vai avoin?
2. Kilpailu toimii huonosti.
3. Ala torjuu uudistusehdotukset.
4. Kritiikki ahdistaa.

Työvoitto-lehti
http://www.etk.fi/page.asp?Section=14383

”Tabloid - muotoinen Työvoitto on kansalaisen tietopaketti työeläkeasioista. Lehti on tarkoitettu pääosin työikäisille, ja sitä jaetaan postin mukana julkisena tiedotteena noin joka toiseen kotitalouteen kerran keväällä ja kerran syksyllä. Lehden jutut käsittelevät pääosin eläketurvaa.”

- Työvoitto-lehden numerossa 1/2006 sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Markku Lehto käyttää erittäin jyräkän puheenvuoron kirjoituksessaan ”Paremmaksi kaikki muuttuu, hyväksi ei milloinkaan.”

- Saman lehden numerossa lehden toimituspäällikkö Kimmo Kontio kirjoittaa ajankohtaisesta aiheesta otsikolla ”Työkykyä ei voi ostaa kaupasta”

Lanttia heittämällä työkyvyttömyyseläkkeelle?

Tieto lisää väittämän mukaan aina tuskaa. Vaan mielestäni tuo riski tämän aloittamani ongelmakentän kuvailun suhteen kannattaa ottaa.

Uutistietojen mukaan eilen sunnuntaina 10.9.06 Euroopan ja Aasian maiden Asem – huippukokouksessa osapuolten välillä vallitsi syviä erimielisyyksiä ihmisoikeusloukkauksista.

Tasavallan presidenttimme Tarja Halonen ylisti Helsingin messukeskuksessa oikeutetusti Suomen hyvinvointimallia, josta varmasti riittää minunkin mielestäni opiksi otettavaa niin hyvässä kuin pahassa.

Presidenttimme mainitsi uutistietojen mukaan puheessaan erityisesti ihmisoikeudet ja demokratian Suomen poliittisen järjestelmän piirteinä, joihin tutustumiseen hän toivoi kokousvieraille jäävän aikaa.

Toivoisinkin ihan vilpittömästi, että ainakin Euroopan maiden edustajat voisivat koukata kotimatkallaan Pasilassa sijaitsevien Eläketurvakeskuksen ja Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan kautta. Tai tehdä uuden tutustumismatkan piakkoin EU:n piikkiin.

Suomalaisen yhteiskuntajärjestelmän hyvyys on mielestäni sama kuin sosiaalivakuutuksiin liittyvän lainsäädännön suossa piilevien merkkaamattomien suonsilmien syvyys.

Toivottavasti rohkeat journalistit ja sitä kautta tutkiva laatujournalismi eivät ole kokonaan kadonneet kolmikannan konsensukseen. Mielestäni demokratiamme mätimään alkaneista kipupisteistä pitää pystyä puhumaan myös arvovieraillemme. Vaikka sitten ihan kahden kesken kuiskaten.

Vakuutuslääketieteen kriteerit avoimesti julkisuuteen

Julkisuus tekisi asian tiimoilta hyvää, koska hoitavillekin lääkäreille ”vakuutuslääketieteen tiukat kriteerit” ja vakuutuslääkärit ovat jääneet hieman pelottaviksikin auktoriteeteiksi sosiaalivakuutuksia koskevissa (pelkästään paperilla tapahtuvissa) oikeusprosesseissa sekä niiden päätöksenteossa. Pelätään ihan oikeutetusti myös vakuutusyhtiöiden mustalle tai punaiselle listalle joutumista, jos yksittäisen potilaan kokemia vastoinkäymisiä aletaan yksittäisen hoitavan lääkärin taholta liian ärhäkkäästi selvittämään.

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan kansliapäällikkö Pirjo Åkesson kertoi kirjoituksessaan ”Muutoksenhakulautakunta on riippumaton” (HS 30.6.06): ”…jos kysymyksessä on lääketieteellinen asia, jäsenenä on myös laillistettu lääkäri”.

Kuitenkin korkeassa virka-asemassa oleva kansliapäällikkö Åkesson jätti tuossa kirjoituksessaan ”jostain syystä mainitsematta” mm. lautakunnan vuosittaisten kustannusten rahoittajat ja sen, että vakuutusyhtiöiden vuosikymmeniä kehittämän ja hallinnoiman vakuutuslääketieteen asemaa vahvistettiin taas kerran kaikessa hiljaisuudessa.

Vakuutusyhtiöiden ylivertaista asemaa oikeusprosessissa vahvistava lakimuutos astui voimaan 1.1.2006 (HE 47/2005), jonka mukaan esim. tapaturma-asioiden ja työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntien lääkärijäseneksi ei pääse enää normaalilla yliopistollisella lääkärikoulutuksella. Kuten ei myöskään vakuutusoikeuden. Tehtävään edellytetään nyt vakuutusyhtiötaustaista koulutusta eli lääkärijäsenen tulee olla ns. vakuutuslääkäri. Samoin kuin pitää olla myös vakuutusoikeudessa.

Tuomarivalan vannomisen kautta tuon lääkärijäsenen kuuluu tuomioistuimen neuvottelukokoonpanoon ja lääkärijäsenen lausumat kuuluvat siten neuvottelusalaisuuden piiriin.

Täten ne pysyvät kokonaan salattuina myös asianomaiselta itseltään, vaikka itse valitusasian pääpaino on ollut lääketieteellinen!? Joka asetelmana on mielestäni täysin käsittämätön. Varsinkin, jos on kysymys loppuelämää koskevasta toimeentuloturvasta.

Vakuutuslääkäreiden, vakuutusyhtiöiden ja erityistuomioistuimien kannalta työkykyisiksi ainakin päätöksissä taiotuilla henkilöillä on kyseessä siten vain:

A. ”työhön uudelleen sijoittumisongelma”
tai
B. ”yleisestä työmarkkinatilanteesta johtuva ongelma.”

Tutkivan ja pitkäkestoisen laatujournalismin paikka?

Toivottavasti edes juridisen alan työnsä puolesta erinomaisesti tunteva suomalaisten journalistien Oikeustoimittajat r.y pääsee avoimesti tutustumaan näihin nk. erityistuomioistuimissa vallitseviin ”vakuutuslääketieteen tiukkoihin kriteereihin.”

....vai pitääkö tässä asiassa ruveta laskemaan jo ulkomaisen avun varaan....

Voitto Koskenmäki kiteytti mielestäni koko nykyjärjestelmän ongelman sosiaalivakuutuksissa mielipidekirjoituksessaan (HS 19.6.06) erinomaisesti: ”Mitä enemmän asian kanssa vitkutellaan, sitä enemmän asiakkaan elinajanodote pienenee.”

Kansliapäällikkö Pirjo Åkesson kertoi vastineessaan (HS 30.6.06), että eläkeasioiden valituksissa eläkeyhtiöt oikaisevat niistä itseoikaisumenettelyn kautta 10%.

Hänen edustamansa työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta oikaisee eläkeasioiden valituksista 15%.

Vakuutusoikeuden tiedottajalakimies Tarja Rantahäli kertoi omassa vastineessaan (HS 28.6.06), että hänen edustamansa vakuutusoikeus oikaisee eläkeasioita koskevista valituksista 20%.

Sitten piristävä annos plus-merkkistä kansanmatematiikkaa:

10%
15%
20%
- - - -
45%

Eli pikaisella peruslaskutoimituksella eläkeyhtiöistä ulos lähtevistä hylkäävistä päätöksistä 45% on väärin perustein tehtyjä jo alun alkaen!

Ja kyseiset luvut on poimittu sentään Suomen suurimman sanomalehden sivuilta ja ne perustuvat viranomaisten itsensä ilmoittamiin lukuihin. Eikö tämä kaikki kerro jo sen, että vallitseva käytäntö on avoimesti läpimätä?

Ja eikös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ole antanut näistä olemassa olevista ongelmista jo langettavia tuomioita Suomelle? Ja järjestelmään ei ole tehty vieläkään mitään korjauksia niiden pohjalta, vaikka julkisuudessa mieluusti väitetään koko ajan ihan muuta.

Muuten. Tuo luku 45% menee kuin sattumalta yksiin tällä sivulla seuraavaksi esiteltävän ja Suomessa jo kokeillun työkyvyttömyyseläkkeitä koskevan ns. Englannin mallin kanssa.

Ns. Englannin malli tulossa Suomeen jo vuodesta 2002

Tuossa aiemmin mainitsemassani Uutispäivä Demari-lehden artikkelissa 15.5.06 ei puhuta jostain syystä sanakaan Kelan ja kolmen suurimman eläkeyhtiön jo testaamaa ja työkyvyttömyyden määrittelyssä hyväksi havaitsemaa ns. Englannin mallia. Jonka tulokset Kela julkisti jo 27.1.2005.

Tehdäänkö siis hoitavien lääkäreiden joukossa parasta aikaa päällekkäistä koulutustyötä?

Lainaus Englannin mallin ideasta Kelan internet – sivustolta:

”Kokeilussa sovellettiin englantilaista PCA - menetelmää nykyisen työkyvyn arvioinnin lisänä. Menetelmän käyttöön koulutettiin kuusi kuntoutus- ja eläkelaitosten lääkäriä toimintakyvyn arvioijiksi (=arvioiva lääkäri) sekä kuusi eläkelaitosten vakuutuslääkäriä eläkepäätösten tekijöiksi. Kokeiluun kutsuttiin kaikkiaan 172 työkyvyttömyyseläkkeen hakijaa, joista kaikille vakuutuslääkäri olisi alustavan arvion mukaan ehdottanut hylkäävää eläkepäätöstä. Kutsutuista 107 osallistui kokeiluun.

Lopullisen ehdotuksen eläkepäätöksestä teki vakuutuslääkäri, joka vertaili sekä hakijan että arvioivan lääkärin täyttämiä lomakkeita. Vakuutuslääkärin hylkäävä ennakkoarvio muuttui myönnöksi 40 eläkkeenhakijalle.”

Helsingin Sanomissa 6.8.2006 olleessa mielipidekirjoituksessa todettiin edellisen ja vakiintuneen oikeuskäytännön kannalta johdosta kohteliaimmin seuraavaa:

”Tämä tutkimus ei ole synnyttänyt keskustelua työkyvyttömyyseläkkeen hakijan oikeusturvasta. Oikeusturvan kannalta on sietämätöntä, jos kielteiset eläkeratkaisut ovat siis luottavuudeltaan lähes samaa tasoa kuin lanttia heittäisi. Virheelliset päätökset voivat johtaa mittaviin henkilökohtaisiin tragedioihin, kuten on käynytkin.”

Petri

Lisätietoa tämän pakinan aiheesta löytyy tätä kirjoittaessani mm. osoitteissa:

Kela tiedottaa 9.8.2002 - Työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäämisiä voidaan vähentää:
http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/090802114957ML?openDocument

Kela tutkii 27.10.2005 - Uusi menetelmä avuksi työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisemiseen:
http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/271005101423PN?openDocument

Lue lisää myös kansanedustaja Ilkka Taipaleen (sd) ajatuksesta Uutispäivä Demarista, kuinka kaupungit ja kunnat voisivat säästää sosiaalitoimen menoissaan isoja rahasummia:
http://www.demari.fi/Article.jsp?article=5597&category=5&main=5

Professori Pentti Arajärven 15.8.2006 valmistunut selvitys Eläketurvakeskuksen asemasta:
http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/documents/8270/index.htx

Ihmisoikeustuomioistuin: Suomi rikkoi ihmisoikeuksia:
http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/kotimaa/8794.html

Siirtymätaipaleelle faktaa

Siirryttäessä pikku hiljaa hipsutellen edellisestä pakinasta lähipäivinä ilmestyvään uuteen pakinaan, niin tarjoilen siirtymätaipaleen ajaksi ja sen jälkeenkin ilman aikarajoituksia Teidän käyttöönne tuoreiden kirjoitusten ydintiedot.

Itseäni kovasti kiinnostaneita koko ”toimialaan” liittyviä kirjoituksia julkaistu on muun muassa Helsingin Sanomissa seuraavasti:

Kotimaa

12.03.2006 Oikeudenkäyntien julkisuutta aiotaan lisätä
20.05.2006 Oikeusasiamies: Perusoikeuksien loukkauksista rahallinen korvaus
18.08.2006 Asukkaat evakkoon homeen vuoksi uudehkosta rivitalosta

Talous

22.06.2006 Työeläkkeiden kilpailun selvittää virkamies sosiaaliministeriöstä
22.08.2006 Pankki- ja vakuutusalan järjestöt yhteen
27.08.2006 Taistelu internetistä. Valtiot lisäävät netin kontrollia.

Mielipide

18.01.2006 Tarvitaanko Suomessa sittenkin perustuslakituomioistuin?
09.02.2006 Perustuslakivaliokunta perustuslain ylin tulkitsija
19.06.2006 Vallan keskittyminen ennustaa ongelmia
19.06.2006 Vakuutusoikeus ei jaa oikeutta
23.06.2006 Oikeudenkäyntien julkisuus ei lisäänny
28.06.2006 Vakuutusoikeus on yhtiöistä riippumaton tuomioistuin
30.06.2006 Muutoksenhakulautakunta on riippumaton
10.07.2006 Lääkärit antavat vääriä eläkelausuntoja
16.07.2006 Lääkärit tuskin lupailevat eläkettä
16.07.2006 Vakuutusoikeus on uskottavuuskriisissä
23.07.2006 Terveystietojärjestelmän uudistusta valmistellaan
06.08.2006 Työkyvyn arviointiin uusi menetelmä
05.09.2006 Sairaanhoidon järjestelmää uudistettava

Pääkirjoitus

03.01.2006 Korkein oikeus yllätti vakuutusyhtiöt
19.06.2006 Kansalaisvaikuttaminen on saatava uuteen nousuun
06.09.2006 Lääkärin työkykyä vaikea arvioida

Vieraskynä

22.06.2006 Lainsäädäntö on Suomessa näpertelyä
02.08.2006 Virkateksteissä panostettava määrän sijasta laatuun
03.08.2006 Perusoikeuksista on tehtävä EU-oikeuden kivijalka

Ongelmakentän saloihin ja laaja-alaisuuteen tiukasti pureutuvat kirjoitukset löytyvät esimerkiksi kirjastonne avustuksella tai näppärästi näpsytellen Hesarin sähköisen arkiston kautta.

Muuten. Suomalaisten ihmisoikeuksia sekä oikeusturvaa nopeasti korjaavien toimenpiteiden vuoro on mielestäni juuri nyt. Samaan aikaan kiihkeästi keskustellen julkisuudessa kuin kansanvallan kabineteissa korjaussarjoja sorvatessa. Eräänlaisena tietotekniikasta tuttuna moniajona.

Nyt jos koskaan, suomalaisista politiikan avaintekijöistä otetaan reilusti ja avoimesti mittaa. Rehellisyydellä ja oman kantansa pitämisellä on mielestäni aina sijaa suomalaisessa politiikan teossa.

Toivonkin kainosti, että politiikassa toimijoiden avoimen auliisti pulputettujen puheiden, liikenteeseen lupsahtaneiden lupausten ja todellisten tekojen välinen ero jää äärettömän pieneksi. Kaikkein mieluiten vain sen yhden pienen piirun verran.

Petri

ps. Ja totta tosiaan. Tarkkaamosta korvanappiini juuri tulleen ohjeen mukaan:

- Tasapuolisuuden nimissä hyviä löytöjä ”toimialaan” liittyvistä aiheista voi tehdä muun muassa MOT - ja Silminnäkijä- sekä FST Spotlight- ohjelmien kotisivujen kautta.

- Tarkistakaa Teitä kiinnostavan materiaalin näkyvyys piakkoin avautuvasta Ylen Elävästä arkistosta http://www.yle.fi/elavaarkisto/

Projektin tyttösiä - ajatuksen poikasia

Muuten. Pitäkääpä joskus lähipiirinne kanssa vakuutusalan tiedon hakukisa.

Kokeilkaapa siellä ruudun takana joskus ihan avoimesti hakien, että kuinka monta hakuosumaa saatte ennakkoon valitsemienne vakuutusalan yritysten ja yhdistysten nettisivuilta.

Kisa tehdään ilman aikarajoitusta vakuutusalan kolmella erittäin keskeisellä termillä:

1. vakuutuslääketiede
2. vakuutuslääkäri
3. vakuutuslakimies

…niinpä! Toivottavasti tiedon saaminen vakuutusalan toiminnan kovasta ytimestä yhdessä työkyvyn arviointiprosessin kanssa muuttuu nykyistä avoimemmaksi….

Uutispäivä Demari –lehti julkaisi 15.5.06 artikkelin, joka oli otsikoitu ”Työkyvyttömyyden perusteiden arviointi on kovin ristiriitaisesta”. Artikkelin kirjoittaja Jouko Hovi toimii UP - uutispalvelun artikkelipäätoimittajana.

Artikkelissa kerrottiin, että Työeläkevakuuttajat r.y. TELA (http://www.tela.fi/) on käynnistänyt monivuotisen toimintakykyprojektin, jonka keskeisenä tavoitteena on yhtenäistää lääkärien käytäntöjä arvioitaessa sairauden vaikutusta ihmisen työkykyyn.

Hanke toteutetaan vuosina 2006-2008 yhteistyössä lääkärijärjestöjen, Kelan, yliopistojen sekä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Projektin pontimena ovat kuulemma havainnot, että käsitys työkyvyttömyydestä on hämärtynyt. Tosin se jäi ainakin minulle epäselväksi kenellä tai keille tuo käsitys on päässyt hämärtymään. Hoitavilla lääkäreillä vai vakuutuslääkäreillä? Vaiko ehkä jopa molemmilla?

Artikkelissa olivat kantansa projektiin esitelleet Kuntien eläkevakuutuksen ylilääkäri Esko Matikainen ja SAK:n sosiaalipoliittinen asiantuntija Kaija Kallinen.

Ruohonjuuritason ajatuksen poikasia

Luettuani artikkelin useampaan kertaan; käsitin asian rivien välistä katsottuna niin, että hoitavien lääkärien lausuntoihin vaikuttavat liikaa heidän elämänarvonsa ja elämänkatsomuksensa, eivätkä pelkästään lääketieteelliset tutkimustulokset. Hoitavilla lääkäreillä on lisäksi ristiriitaisia käsityksiä sairauksien ja oireyhtymien vaikutuksesta tutkimiensa potilaiden työkykyyn.

TELA:n käynnistämä projekti keskittyy sairauksiin, joissa käsittääkseni juuri potilasta hoitavat lääkärit ovat lausuntoja kirjoittaessaan usein kohdanneet vaikeuksia. Kuten esimerkiksi selkärangan ja suurten nivelien (polven, lonkan ja olkapään) sairauksista, mielenterveyden häiriöistä sekä kroonisesta kivusta kärsivien potilaiden suhteen.

Artikkelissa ei kuitenkaan yksilöity minkälaisia vaikeuksia hoitavat lääkärit ovat näissä tapauksissa lausuntoja kirjoittaessaan usein kohdanneet.

Yhtenä merkittävänä ryhmänä artikkelista oli jostain syystä kokonaan unohdettu työpaikoillaan ammattitautiin sairastuneet. Esimerkiksi homeesta, asbestista ja kemikaaleista työpaikoillaan pysyvästi sairastuneet henkilöt?

Tietojeni mukaan he ovat nimenomaan kohdanneet ylipääsemättömiä vaikeuksia vakuutuslääkärien lausuntotulkintojen suhteen ammattitautidiagnoosin ja sitä kautta lakisääteisen tapaturmaeläkkeen saamiseksi.

Useampi hirvikärpänen yhdellä kertaa

Mielestäni olisikin hienoa, jos tuo kyseinen TELA:n projekti laajenisi samalla kertaa koskemaan myös lakisääteisiä vakuutuksia hoitavien vahinkovakuutusyhtiöiden ja erityistuomioistuimien vakuutuslääkäreitä. Niin pää- kuin sivutoimisia.

Käsittääkseni tosiasiallisesti liikennevahingosta, työtapaturmasta, todetusta ammattitaudista, potilas- ja lääkevahingosta aiheutuneen pysyvän vamman/sairauden saaneet tuhannet henkilöt painivat juuri samantyyppisen kestoproblematiikan kanssa kuin tässä TELA:n projektissa on kyse.

Ymmärsinkin koko TELA:n organisoiman projektin sellaiseksi, että mikäli hoitavien (potilaan kasvokkain tapaavan sekä tutkivan) ja vakuutuslääkärien (potilaan vain paperilta tavaten tapaavan) aivoituksia saadaan riittävästi synkronisoiduiksi, niin tuloksena on:

1. Työkyvyttömyyttä ja kuntoutusta koskevien lääkärilausuntojen laatu ja sisältö paranevat, jotta ei jouduta enää vuosikausia kestävään valitusrumbaan.

2. Arviointiprosessi muuttuu nykyistä paljon avoimemmaksi, koska vakuutuslääkärinkin laadukas lausunto/lausuma tulee asianomaiselle julkiseksi.

3. Hyväksyttyjen valitusten määrä erityistuomioistuimissa kasvaa siten jyrkästi.

4. Varsinkin kun kunkin tapauksen lainmukaiset korvaukset, eläkkeet ja haittaluokat vahvistetaan yhtiönkin taholta kerralla oikein.

Tuolloin projektin tuloksilla olisi jo myönteistä vaikutusta vakuutettujen oikeusturvaan.

Sen myönnän mieluusti minäkin, kunhan projektin piilotavoitteena ei ole laittaa hoitavia lääkäreitä toimimaan potilaskontakteissa vakuutuslääkäreiden harjoittamalla tavalla.

Pelkästään paperilla tai atk:lla tapahtuvia potilaskohtaisia taktiikka- ja hoitotoimenpidekuvioita hioen. "Virman" rahaa säästäen ja katteita parantaen.

Petri

Koko Uutispäivä Demari-lehden artikkeli oli tätä kirjoittaessani luettavissa osoitteessa:
http://www.demari.fi/Article.jsp?article=5454&category=5&main=5

Onko kunnian ja omantunnon kautta toimiminen tarpeellista?

Tämänkertainen pakinani iskeytyy asetuksella vaivihkaa tapahtuneeseen lakimuutokseen vuodelta 2004, joka antaa vakuutuslääkäreille toiminnassaan mahdollisuudet vaikka mihin.

Tämä kyseinen lakimuutos tuli muuten esille vasta laajemmassa mitassa sen kohteeksi joutuneille henkilöiden huomatessa sen olemassa olon vuoden 2005 syksyllä.

Tapaturmavakuutuslain 41 d § kuuluu seuraavasti:

”Jos vakuutuslaitoksessa käsiteltävä korvausasia koskee lääketieteellisen seikan arviointia, laillistetun lääkärin on osallistuttava asian valmisteluun ja merkittävä kannanottonsa asiakirjoihin. Vakuutuslaitoksen lääkäri voi merkitä kannanottonsa asiakirjoihin noudattamatta «terveydenhuollon» «ammattihenkilöistä» annetun lain («559/1994») 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.”

Ainakin allekirjoittaneen mykistänyt muutos tapaturmalakiin on tehty kaikessa hiljaisuudessa asetuksella 24.6.2004/545.

Toki tajuan sen, että muutoksen tarkoitus on ollut jouduttaa vakuutusyhtiöiden sisäisiä prosesseja. Tosin sen myötä vakuutuslääkärin ei tarvitse siis allekirjoittaa mitään lausumaansa "kunnian ja omantunnon kautta" oikeaksi. Vain lyhyt merkintä yhtiön sisäiseen ns. käsittely- ja lääkärikansioon riittää päätöksen perusteeksi. Esimerkiksi muotoa kyllä tai ei.

Tarkasteltaessa asetusta vakuutuslääkärin lääketieteellisen seikan arvioinnin kohteena olevan henkilön ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisen näkökulmasta, niin muutos on ollut mielestäni erittäin härski. Koska kyseinen lakimuutos kantaa läpi koko sosiaalivakuutuksiin luodun ns. erityistuomioistuinjärjestelmän polun läpi. Eikä vakuutuslääkäri joudu siten törkeistäkään perättömistä lausumista rikosoikeudelliseen vastuuseen. Niitä kutsutaan vakuutuslääkärimaailmasta saamani kokemuksen mukaan mm. pieniksi teknisiksi sisältövirheiksi.

Tietojeni mukaan ainoa mahdollisuus tällaisessa tapauksessa on nostaa tutkintapyyntö vakuutuslääkäriä kohtaan kunnianloukkauksen perusteella. Tietooni ei ole tähän mennessä tullut yhtään tuomioon johtanutta tapausta.

Shokkiuutinen Mediuutisissa 1.9.2006

Uutinen on toimittaja Anna Niemelän tekemä, josta merkityt suorat lainaukset.

Uutisen mukaan Pohjolan ylilääkärin Esa Rahkosen mukaan potilaskertomuksen tiedot riittävät lähes poikkeuksetta korvausasian ratkaisemiseen.

Pohjola pyytää Rahkosen mukaan tarvittaessa E-lääkärinlausunnon ja maksaa siitä kohtuullisen lausuntopalkkion.

Pohjolassa ollaan Rahkosen mukaan siirtymässä pääsääntöisesti potilaskertomustietojen käyttämiseen. Entinen käytäntö lisäsi Rahkosen mukaan Pohjolassa paineita vakuutusmaksujen korottamiseen, koska se aiheutti tarpeetonta työtä lääkäreille sekä lisäkustannuksia vakuutusyhtiöille.

Lainaus alkaa:

”Pohjola ja Lääkäriliitto riitelevät vakuutusyhtiön lausuntokäytännöistä. Vakuutusyhtiö haluaa säästää ja saada lääkärinlausuntojen sijaan pelkät potilaskertomustiedot. Yhtiön mielestä laki velvoittaa sen saamaan potilaskertomustiedot maksutta.

Lääkäriliiton mukaan potilaskertomuksissa ei ole riittävästi tietoa.

- Meidän mielestämme vakuutusyhtiöllä pitää olla käytössään lääkärinlausunto, joka sisältää tiedon annetusta hoidosta ja arvion esimerkiksi työkyvyttömyysajasta, sanoo liiton neuvottelupäällikkö Mikko Kangas.”

Lainaus loppuu.

Ruohonjuuritason johtopäätelmät kyseisen uutisen perusteella

Pahimmillaan tämä tulee mielestäni johtamaan siihen, että ne vakuutusyhtiöiden sivutoimiset vakuutuslääkärit, jotka toimivat päätoimessaan julkisessa ja/tai yksityisessä terveydenhuollossa eivät joudu koskaan rikosoikeudelliseen vastuuseen perättömistä lausumistaan. Tapahtui se asianomaisen vakuutuslääkärin pää- tai sivutoimessa.

Suositan siksi lämpimästi tutustumista seuraavanlaiseen adressiin vakuutuslääkäriongelman esillä pitämiseksi eduskunnassa, tulevissa eduskuntavaaleissa ja sen jälkeisissä hallitusneuvotteluissa, jotka ratkaisevat mitä tiedossa olevia ongelmia sosiaalivakuutuksia koskevassa lainsäädännössä tullaan uuden hallituksen sekä eduskunnan kaudella ratkaisemaan.

http://www.adressit.com/vakuutuslaakareille

Adressin voi allekirjoittaa myös anonyyminä estämällä omien tietojen näyttämisen internetissä.

Petri

Oikeusturvan ajankuva

Tervetuloa oikeusturvan ajankuvaan.

Tämä sivusto on avattu 4.9.2006 ja käsittelee ajankohtaisia asioita pakinoiden tyyliin.

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Oikeusturvan ajankuvan pakinoiden taustatietoa ruohonjuuritasolta:

1.
Teoksen nimi: Haista Home Vakuutusoikeus / Ulla Nevalainen
Homeammattitaudit mullistivat kirjoittajan koko elämän ja pakottivat hänet muuttamaan Suomesta Kanarialle. Kirja kertoo kamppailusta homesairauden ja vakuutuslaitoksen kanssa sekä muuton positiivisista vaikutuksista kirjoittajan elämään. Kirjoittaja on koulutukseltaan sairaanhoitaja. Ilmestymisvuosi 2004, SBN 952-91-7578-7.

Lisää tietoa kirjasta osoitteessa http://www.nevac.fi/kirjakustannus_kustannustoiminta_home_Home_vakuutusoikeus.html

2.
Teoksen nimi: Ihmeellisten oireitten nainen. II, taistelu kipua ja byrokratiaa vastaan / Anne Puistomäki Huomautus: Ensimmäinen osa ilman osanumeroa, ISBN 952-5269-66-3 (sid.) Lisää tietoa kyseistä kirjasta http://www.myllylahti.fi/kirjat/ihme.htm

3.
Teoksen nimi: Ihmeellisten oireitten nainen, selän krooninen kipu osana elämää / Anne Puistomäki, ISBN 952-5269-28-0 (sid.)

4.
MOT 08.02.1999 Vakuutuslääketiede - lääkärietiikan aivotärähdys?
http://www.yle.fi/mot/080299/080299.htm

5.
MOT 15.11.2004 Aivovamma-arpajaiset
http://lotta.yle.fi/motweb.nsf/sivut/ohjelma?opendocument&pageid=Content848AC

6.
MOT 16.03.1998 Homeraha ei haise.
http://www.yle.fi/mot/160398/160398.htm

7.
SILMINNÄKIJÄ 20.04.2006: Onnettomuuden hinta

8.
SILMINNÄKIJÄ 11.05.2006: Miljardien eläkeveljet

Osan Silminnäkijöistä voit katsoa Arkisto-sivuilla realvideona.
http://www.yle.fi/silminnakija/

Mikäli joku Yleisradion linkeistä ei toimi tai sen taakse ei ole talletettu ko. ohjelman tietoa, niin antakaa kohteliaimmin palautetta suoraan Ylelle http://www.yle.fi/palaute.html

tai

tarkistakaa materiaalin näkyvyys avautuneesta Ylen elävästä arkistosta
http://www.yle.fi/elavaarkisto/