Ryhmäkanne ”ryssittiin” tarkoituksella?
- Klikkaamalla kuvaa hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -
Ainakin näin on käynyt tietojemme mukaan yksittäisen vakuutetun ja lakisääteisen vakuutusturvan näkökulmasta tarkasteltuna.
Ryssimisellä tarkoitamme tässä yhteydessä sitä tsaarinaikaisen hallintoperinteen jatkumoa, joka toistui taas kerran ryhmäkannelain käsittelyssä.
Yksittäisen kansalaisen mahdollisuudet puolustautua valtion, suuryritysten ja virkamiesten mielivaltaa vastaan ovat Suomessa minimaaliset.
- - - -
- - - -
Monessa lausunnossa todetaan, että toissa syksynä käyttöön tullut rikosasioiden kirjallinen prosessi on jo huomattavasti vähentänyt lautamiesten käyttöä.
Oikeuspoliittisen yhdistyksen Demlan mielestä muutos on jo vaarantanut oikeusturvan toteutumista.
Lähde: Helsingin Sanomat 8.3.2008
- - - -
- - - -
Lakisääteisiin vakuutuksiin liittyvät oikeusprosessit käydään kirjallisesti ja suljetusti toimivassa erityistuomioistuinjärjestelmässä.
Oikeusturvan toteutumisesta ei ole enää näissä erityistuomioistuinjärjestelmässä käytävissä oikeusprosesseissa ollut hajuakaan.
Päätökset annetaan edelleen ilman tosiasiallisia perusteluita sekä niin katsotun liitepäätösmenettelyn kautta. Varsinkin tapauksissa, joissa pääpaino ratkaisuissa on lääketieteellisissä tosiasioissa.
Mielestämme ryhmäkanteelle on siten edelleen erittäin perusteltu sijansa lakisääteisen vakuutusturvan piirissä. Tosin vakuutusala hallitsee Suomessa poliittisia ja virkamieskunnan päättäjiä toistaiseksi suvereenisti.
Kuka Teistä lukijoista muistaa vielä seuraavat Suomen toistaiseksi viimeisimmän EU:n puheenjohtajuuskauden tavoitteet?
- - - -
- - - -
Suomen EU-puheenjohtajakauden tavoitteena avoin ja tehokas unioni
"Suomi haluaa kaudellaan puuttua unionin ydinongelmaan, sen vähentyneeseen oikeutukseen kansalaisten silmissä.
Suomi katsoo, että unionin tarpeellisuuden osoittaminen onnistuu parhaiten tekemällä tehokasta lainsäädäntötyötä ja hoitamalla myös unionin muut tehtävät tehokkaasti.
Siksi Suomi panostaa erityisesti avoimeen ja tehokkaaseen toimintatapaan.
Avoimuuden lisääntyminen unionin toiminnassa näkyy erityisesti neuvoston istuntojen avautumisena kansalaisten seurattavaksi internetin kautta.
Suomen tavoitteena on myös unionin lainsäädäntötyön laadun parantaminen.
Tähän sisältyvät sekä säädösten vaikutusten selvittäminen että selkeyden parantaminen."
Lähde: eu2006.fi
- - - -
- - - -
Herää kysymys onko Suomen valtiolla vastakkaiset tavoitteet toimilleen Suomen sisällä ja Euroopan unionissa?
Työntekijäpuolen keskusjärjestöjen ja ammattiliittojen hiljaisuus kummastuttaa entistä enemmän. Samoin työtä tekevien ja heikommassa asemassa olevien oikeuksia ajamaan julistautuneiden puolueiden vakaa vaikeneminen vuosikymmenten ajan tiedossa olleista epäkohdista. Jotka vaanivat taas vuosi vuodelta uusia lakisääteiseen vakuutusturvaansa luottavia potilaita.
Vaalirahoituksessako on kaiken vakaan vaikenemisen salaisuus?
RYHMÄKANNE PIKAISESTI VOIMAAN LAKISÄÄTEISESTI VAKUUTETTUJEN OIKEUSTURVAN TOTEUTUMISEKSI SUOMESSA
1.
Pakollinen tapaturmavakuutus solmitaan työnantajan ja vakuutusyhtiön välillä.
2.
Kun taas valtaosassa valitustapauksissa vastassa ovat sitten yksittäinen vakuutettu/potilas ja elinkeinotoimintaa harjoittava rahoitus-/vakuutusalan konserni.
3.
Vakuutusoikeudessa ja sen alaisissa lautakunnissa on käytössä ”maan vakiintunut oikeuskäytäntö” niin kutsutun liitepäätösmenettelyn muodossa.
Liitepäätösmenettelyssä vakuutusalan yrityksen hylkäävä päätös ja päätösperustelut vahvistetaan ensin ensimmäisen asteen lautakunnassa sekä sitten viimein vakuutusoikeudessa.
- VUONNA 1996 NK. LIITESPÄÄTÖSMENETTELY LAKIEN VASTAISTA -
Ensimmäisenä tähän Suomen lakien vastaiseksi katsottuun liitepäätösmenettelyyn puuttui nykyinen eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio toimiessaan apulaisoikeusasiamiehenä.
Vuosi oli 1996:
”Niin sanottuja liitepäätöksiä, joiden perusteluina viitataan yleisesti alemman asteen päätökseen tai joita ei perustella, käytetään saamieni selvitysten mukaan edelleen tarkastuslautakunnassa, Kuntien eläkelautakunnassa ja vakuutusoikeudessa.
Niiden päätösten perustelutapaa en ole voinut päätöksessäni pitää lainsäädäntömme edellytyksiä täyttävänä.”
Lähde: EOA päätös 31.12.1996 dnro 2675/2/96 ja dnro 489/2/96
- VUONNA 2003 NK. LIITEPÄÄTÖSMENETTELY EDELLEEN LAKIEN VASTAISTA -
Toisena täysin samansuuntaisen huomion teki Maija Sakslin selvityksessään 2003:21 Oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa oikeusministeriölle.
Tuossa varsin suppeasti toteutetussa selvityksessä vuonna 2003 tutkittiin vakuutusoikeudessa vallitsevia menettelyjä työkyvyttömyys- ja tapaturma-asioita koskevien valitusten käsittelyssä.
4.
Erityistuomioistuinjärjestelmän ulkopuolelta käsin toimiva nelikantainen (kolmikanta +rahoitus-/vakuutusala) tapaturma-asiain korvauslautakunta rakentaa vakuutusalalle mieleiset ratkaisulinjat esimerkiksi ammattitautitapausten varalle ennakkoon.
Tämän jälkeen vakuutetun käymä vakuutusoikeudellinen prosessi on puhdasta papereilla tapahtuvaa korulausein kuorrutettua kulissikoreografiaa.
ONKO 300 000 POTILASTA RIITTÄVÄ MÄÄRÄ RYHMÄKANTEEN NOSTAMISELLE
Mielestämme jo näiden edellä esitettyjen perustietojen valossa ryhmäkanne jää ainoaksi mahdollisuudeksi saada oikeutta lakisääteisissä vakuutusasioissa.
Lisäksi ensimmäisen asteen tuomioistuinten roolissa toimivien lautakuntien rahoitus tulee avoimesti tuomioistuinkäsittelyn toiselta osapuolelta eli vakuutusyhtiöiltä. Kuten työeläkeasioiden ja tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta sekä liikennevahinkolautakunta.
Tämän kirjoituksen lopussa on lakisääteisiin vakuutuksiin tarvittavaa ryhmäkannetta tukevaa tilastotietoutta siitä, että mikä on tapaturmaeläkkeellä ja liikennevahingon perusteella eläkkeellä olevien määrä Suomessa.
Verrattuna vuosittaisiin vahinkomääriin vakuutuslajin mukaiselle eläkkeellä olevien määrä on huomiota herättävän pieni.
Suurinta meteliähän julkisuudessa pidetään työkyvyttömyyseläkkeellä olevien ”suuresta” määrästä.
Onkin ajankohtaista herätellä kysymystä siitä, että onko lakisääteisten vakuutusturvan piiristä ryhmäkanteeseen oikeutettujen elossa olevien potilaiden määrä; 300 000 potilasta, riittävä ryhmäkanteen nostamiselle?
Määrä perustuu varovaiseen arvioon tosiasiallisesti perustelemattoman päätöksen vakuutusyhtiöltään, ensimmäisen asteen lautakunnalta ja vakuutusoikeudesta saaneiden määrään viimeisen 15 vuoden ajalta.
- - - -
- - - -
- Oikeusturvan VOLF - työryhmän huomio -
Oikeastaan korkein oikeus on tietämättään ennakkopäätöksellään kruunannut ryhmäkanteen tarpeellisuuden Suomessa. Ja nimenomaan lakisääteisen vakuutusturvan piirissä.
KKO:n antama ennakkopäätös KKO:2006:104 on erittäin merkittävä kaikkien sairastuneiden työntekijöiden lakisääteisen vakuutusturvan kannalta.
Työsuhde voidaan nyt laillisesti purkaa ilman seuraamuksia, jos työntekijän sairaus on jatkunut yli 12 kuukautta, mutta toisaalta tällä hetkellä voimassa olevien lakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä ei tarvitse potilaalle myöntää.
Poimimme tähän ensi alkuun muutamia erilaisia näkökulmia aiheeseen ja käymme sitten läpi kirjeenvaihtoa kuluttajaviraston, eduskunnan talousvaliokunnan ja oikeusministeriön kanssa.
”Ryhmäkanteessa on ideaa” - terveisin
Oikeusturvan VOLF - työryhmä
- - - -
- - - -
Eläkkeellä oleva valtiotieteen tohtori, Pekka Peltola:
”Vaikka hallitus kannustaa kepillä erityisesti heikoimmassa asemassa olevia, johdonmukaisuus ei ulotu eläkeläisiin.
Vihoviimeistä kannustamista harrastetaan tuhansien sellaisten ihmisten patistelemisessa, jotka ovat lääkärien, työvoimaviranomaisten ja työnantajien mielestä työkyvyttömiä, mutta joiden eläkehakemukset jatkuvasti hylätään.”
Lähde: Helsingin Sanomat 10.2.2008 - Sunnuntaidebatti
- - - -
- - - -
Euroopan parlamentin sisämarkkinavaliokunnan jäsen Lasse Lehtinen:
”Tilaajan vastuu pakottaa tilaajan entistä tarkemmin harkitsemaan, onko halvimman tarjouksen tekijä myös pystyvä huolehtimaan velvoitteistaan.
Tilaajan vastuulla on oleellinen ennaltaehkäisevä vaikutus, koska se pakottaa huolellisuuteen sopimuksia tehtäessä ja pelottaa harmaalla alueella toimivat yrittäjät markkinoilta.
Tilaajavastuuperiaate vaatii toimiakseen myös rajat ylittävän kanneoikeuden (cross border right to sue). Sen mukaan yritykset, yhteisöt ja työmarkkinajärjestöt voivat haastaa oikeuteen tilaajan, joka ei ole noudattanut direktiiviä tai on laiminlyönyt hankintaketjun valvonnan.
Tämä on tärkeä oikeus nimenomaan rehellisesti toimiville yrityksille, jotka käytännössä helpoiten huomaavan vilpillisen kilpailijan.
Tilaajan vastuu on jossakin muodossa käytössä jo monissa Euroopan unionin maissa, erityisesti rakennusalalla. Käytännössä järjestelmä sopii alalle kuin alalle, kunhan siitä säädetään direktiivillä.
Tällainen rajat ylittävä valvontajärjestelmä on täsmäase, joka otetaan käyttöön vain tarvittaessa. Sitä ei pidä ollenkaan verrata ryhmäkannejärjestelmään, jota Ruotsin (ja Suomen) kautta ollaan salakuljettamassa eurooppalaiseen oikeusjärjestelmään.
Ryhmäkanne tekisi enemmän tuhoa kuin jakaisi oikeutta. Se hyödyttäisi lopulta vain ahneita juristeja kuten Yhdysvalloissa on tapahtunut.
Sillä otettaisiin kaksi askelta taakse sen jälkeen, kun on otettu askel eteen.”
Askel eteen, vai taakse? - Julkaistu Kauppalehdessä 31.3.2005
Lähde: http://www.lasselehtinen.net/
VOLF – työryhmän huomioi – äänessä tupakkateollisuuden loppari?
- - - -
- - - -
Oikeusministeri Tuija Brax/vihreät:
"Ryhmäkanne ei uskokseni mullista oikeudenkäyntiä. Se on kuitenkin viranomaisjohteinen ryhmäkanne, joka tulee kuluttaja-asiamiehen kautta. Ei siis amerikkalainen malli, jossa ahneet asianajajat etsisivät rahakkaita kohteita."
"Uskoakseni Suomessa käytetään ryhmäkannetta ihan aitojen ongelmien takia, tilanteissa, joissa suuri joukko kuluttajia on kärsinyt yksittäisessä tapauksessa kovin pienen mutta kokonaisuutena ison ja harmittavan vahingon."
Lähde: Jyty 10/2007
- - - -
- - - -
Iltasanomat 25.10.07 kirjoitti aivovamman työssään saaneen jääkiekkomaalivahti Markus Helasen tapauksen yhteydessä muun muassa seuraavaa:
”Pääministeri Matti Vanhaselle myöhään tiistai-iltana lähetetyssä kirjelmässä valtioneuvostoa kehotettiin puuttumaan Helasen ongelmalliseen tilanteeseen sekä ylipäätään aivovammapotilaiden heikkoon oikeudelliseen asemaan Suomessa.
Vetoomuksen teki Suomen aivovammayhdistyksen entinen puheenjohtaja Jari Jokinen, joka lähetti samaisen viestin myös useille muille poliitikoille.
- Suomessa on arviolta noin satatuhatta aivovamman jälkitilasta pysyvästi kärsivää ihmistä. Tai itse asiassa parhaillaan käynnissä olevan tutkimuksen mukaan heitä on jopa selvästi enemmän. Tämä on kansantaloudellisesti merkittävä asia, Jokinen toteaa.”
- - - -
- - - -
IS Veikkaaja kirjoitti 29.1.08 (Oikeusministeri: Lääkärien sidonnaisuudet selvitettävä):
”Jo vuonna 2003 oikeusministeriön erikoistutkija Maija Sakslin totesi tutkimuksessaan, ettei Suomen vakuutusoikeusjärjestelmä täytä länsimaisen oikeuskäytännön minimikriteereitä.”
- - - -
- - - -
”Moni työssä asbestille altistunut sairas ihminen joutuu kamppailemaan saadakseen oikeaa hoitoa ja korvauksia vakuutusyhtiöltä.
Asbestisairauksia hoidetaan usein astmana, sanoo Hengitysliiton Helsingin piirin toiminnanjohtaja Lea Kaasinen. Suomessa on noin 200 000 asbestille altistunutta.”
Lähde: MTV3 teksti-tv 17.09.06
MITEN KULUTTAJA MÄÄRITELLÄÄN SUOMESSA?
Käymme ensin läpi kirjeenvaihtoa kuluttajaviraston kanssa, jotta saamme käsityksen lakeihin liittyvistä peruskäsitteistä.
- - - -
- - - -
Datum: Tue, 25 Sep 2007 10:52:07 +0200 (CEST)
Från: "Petri Salo"
Ämne: Määrittelyt kuluttajalle ja kuluttaja-asioille
Till: marita.wilska @ kuluttajavirasto.fi
Hyvää syyspäivää Teille,
Otan Teihin suoraan yhteyttä asiassa, joka liittyy uuteen ryhmäkannelakiin.
Haluan tällä suoralla tiedustelullani välttää kaikki mahdolliset turhat jatkotoimenpiteet.
Miten ko. lainsäädännön kannalta määritellään sanallisesti kuluttaja ja kuluttaja-asiat?
Vastauksen tarvitsisin kohteliaimmin käyttööni tiistaihin 2.10. tiistaihin mennessä?
Ystävällisin terveisin
Petri Salo
- - - -
- - - -
Ämne: Tiedustelunne kuluttaja-asiamiehelle
Datum: Wed, 26 Sep 2007 10:11:33 +0300Från: "Suurla Jari"
Till: Petri Salo
Tiedustelunne kuluttaja-asiamiehelle 25.9.2007
Kuluttajana pidetään luonnollista henkilöä, joka hankkii kulutushyödykkeen pääasiassa muuhun tarkoitukseen kuin harjoittamaansa elinkeinotoimintaa varten.
Kulutushyödykkeellä tarkoitetaan tavaroita, palveluksia sekä muita hyödykkeitä ja etuuksia, joita tarjotaan luonnollisille henkilöille tai joita tällaiset henkilöt olennaisessa määrässä hankkivat yksityistä talouttaan varten.
Elinkeinonharjoittajalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä taikka yksityistä tai julkista oikeushenkilöä, joka tuloa tai muuta taloudellista hyötyä saadakseen ammattimaisesti pitää kaupan, myy tai muutoin tarjoaa kulutushyödykkeitä vastiketta vastaan hankittaviksi.
Ryhmäkannelain soveltamisala
Lakia sovelletaan kuluttaja-asiamiehen toimivallan mukaisessa laajuudessa kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisen riita-asian käsittelyyn ryhmäkanteena.
Lakia ei kuitenkaan sovelleta arvopaperimarkkinalaissa tarkoitetun arvopaperin liikkeeseenlaskijan tai julkisen ostotarjouksen tekijän menettelyä koskevassa riita-asiassa.
Ryhmäkanteella tarkoitetaan kannetta, jota kantaja ajaa kanteessa määritellyn ryhmän puolesta siten, että asiassa annettava tuomio tulee myös ryhmän jäseniä sitovaksi.
Lakia sovellettaan vain kuluttajasuhteita koskevissa riita-asioissa kuluttaja-asiamiehen toimivaltuuksien mukaisessa laajuudessa.
Kuluttaja-asiamiehen toimivalta valvonta-asioissa määräytyy pääosin kuluttajansuojalain nojalla, mutta myös eräiden erityislakien perusteella.
Kuluttaja-asiamiehen yleinen toimivalta valvonta-asioissa määrittelee myös ryhmäkannelain soveltamisalan.
Ryhmäkanne olisi näin ollen mahdollinen esimerkiksi kulutustavaran virheeseen perustuvassa riita-asiassa sekä kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisen sopimuksen sopimusehtojen tulkintaa koskevassa riita-asiassa.
Myös sijoitustuotteita tai vakuutuksia koskevat kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan väliset riita-asiat kuuluisivat ehdotuksen mukaan lain soveltamisalaan.
Ehdotus sulkisi esimerkiksi pois sellaiset riidat, joissa vastapuolina ovat asunto-osakeyhtiö ja elinkeinonharjoittaja taikka kuluttaja ja sellainen viranomainen, joka ei harjoita elinkeinotoimintaa.
Sijoitustuotteiden osalta soveltamisalan ulkopuolelle rajautuisivat ammattimaisten sijoittajien ja elinkeinonharjoittajien väliset riidat.
Lisäksi ryhmäkannelain soveltamisalan ulkopuolelle rajautuisivat arvopaperimarkkinalaissa (495/1989) tarkoitetun arvopaperin liikkeellelaskijan sekä julkisen ostotarjouksen tekijän menettelyä koskevat kuluttajariidat.
Ystävällisin terveisin
Jari Suurla
Lakimies
Haapaniemenkatu 4,
PL 5, 00531 Helsinki
- - - -
Datum: Tue, 2 Oct 2007 09:08:54 +0200 (CEST)Från: "Petri Salo"
Ämne: SV: Tiedustelunne kuluttaja-asiamiehelle
Till: "Suurla Jari"
Kiitän Teitä antamastanne nopeasta vastauksesta esittämääni kysymykseen.
Varmistan ja tarkennan vielä kohteliaimmin seuraavaa asiaa:
Ovatko uuden ryhmäkannelain mukaan lakisääteiset vakuutukset eli pakolliset vakuutukset ja yksityisesti otettavat eli vapaaehtoiset vakuutukset samanarvoisia mahdollista ryhmäkanneasiaa selvitettäessä ja ajettaessa?
Vastauksenne tarvitsisin kohteliaimmin käyttööni perjantaihin 12.10.2007
Ystävällisin terveisin
Petri Salo
- - - -
Ämne: VS: Tiedustelunne kuluttaja-asiamiehelle
Datum: Tue, 2 Oct 2007 10:47:47 +0300
Från: "Suurla Jari"
Till: "Petri Salo"
Tiedustelunne 2.10.2007
Lakisääteiset vakuutukset eivät kuulu kuluttaja-asiamiehen toimivallan piiriin.
T. Jari Suurla
KENELLE LAKISÄÄTEISTEN VAKUUTUSTEN RYHMÄKANNEASIA KUULUU?
Sitten otimme selvää, mikä on tilanne ja kenelle ryhmäkanneasian kehittäminen kuuluu, koska tilanne alkoi haiskahtaa yksittäisen vakuutetun kannalta pelottavalta.
Samalla saimme kaupantekijäisinä tietoomme, miksei ryhmäkannetta tarvittaisi lakisääteisten vakuutusten piirissä.
Tuon tiedon pohjalta herää ainakin kysymys siitä, että kuinka pihalla ihan oikeasti eduskunnassa istuvat kansanedustajat ja varsinkin virkamiehet tuntuvat olevan kansalaisten arkipäivän elämän todellisuudesta?
- - - -
-----Alkuperäinen viesti-----
Lähettäjä: Petri Salo
Lähetetty: 11. lokakuuta 2007 10:29
Vastaanottaja: Jouko Skinnari
Aihe: Ryhmäkannelain puutteestaHyvää päivää Teille eduskuntaan,
Pyydän Teitä ystävällisesti talousvaliokunnan puheenjohtajana varmistamaan ensin sen, että onko 1.10.07 voimaan astuneesta ryhmäkannelaista todellakin rajattu pois lakisääteisiin eli pakollisiin vakuutuksiin liittyvät kiista-asiat?
Oheisena kuluttajaviraston kanssa käymäni kirjeenvaihto aiheesta Teidän käyttöönne.
Kirjeenvaihdossa olevat lihavoinnit ovat allekirjoittaneen tekemiä.
Mikäli tieto pitää paikkansa, niin toivon, että talousvaliokunta käynnistää lainsäädäntökoneiston korjaamaan mielestäni selkeän ja ison lainsäädännöllisen puutteen.
Toivon saavani Teiltä asian tiimoilta kohteliaimmin lyhyen tilannekatsauksen perjantaihin 2.11.07 mennessä.
Ystävällisin terveisin
Petri Salo
- - - -
-----Alkuperäinen viesti-----
Lähettäjä: Petri Salo
Lähetetty: 12. joulukuuta 2007 17:00
Vastaanottaja: Jouko Skinnari
Aihe: Tiedustelu viestistäni 11.10.2007
Hyvää päivää Teille eduskuntaan.
Tiedustelen kohteliaimmin tiedustelemani asian tilannetta liittyen ryhmäkannelakiin.
Ystävällisin terveisin
Petri Salo
- - - -
-----Alkuperäinen viesti-----
Lähettäjä: Skinnari Jouko
Lähetetty: 13. joulukuuta 2007 11:18
Vastaanottaja: Petri Salo
Aihe: Tiedustelu viestistäni 11.10.2007
Moi Petri,
alla on selvitys ryhmäkannelaista, joka oli viime kaudella talousvaliokunnassa lausunnolla.
Itse olisin halunnut kannemahdollisuuden mahdollisimman laajana, mutta hallituksen yksimielinen esitys pitkien neuvotelujen jälkeen oli alla olevan selvityksen mukainen. Lakivaliokunta teki varsinaisen mietinnön, jossa lopulliset rajaukset tehtiin.
Oikeusministeriössä on tarkempia käytännön tulkintaohjeita. Erityisavustaja Kirsi Pimiä tietää, kuka tietää.
Jouluisin terveisin
Jouko Skinnari
talousvaliokunnan puheenjohtaja
- - - -
Roikonen Eelis (13.12.2007 10:02):
Ryhmäkannelaki
(Talousvaliokunta antoi ryhmäkannelaista lausunnon. Mietinnön laati lakivaliokunta.)Ryhmäkannelain soveltamisalan piiriin kuuluvat vapaaehtoisia vakuutuksia (henki- ja vahinkovakuutuksia) koskevat kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan väliset riita-asiat.
Vakuutusyhtiölain 14a luvun 10 §:n mukaan vakuutusyhtiön markkinoinnin lainmukaisuutta ja sopimusehtojen käyttöä kuluttajansuojan kannalta valvoo Vakuutusvalvontaviraston rinnalla myös kuluttaja-asiamies.
Näissä asioissa kuluttaja-asiamiehen toimivalta perustuu siis vakuutusyhtiölakiin.
Kuluttaja - asiamiehellä ei ole toimivaltaa lakisääteisissä vakuutuksissa, eikä kuluttaja-asiamies voi näissä asioissa nostaa ryhmäkannetta.
Lakisääteisiä vakuuttajia valvoo Vakuutusvalvontavirasto. Näitä koskee oma oikeussuojajärjestelmänsä (valitustie), jos päätös on lainvastainen.
ER
- - - -
Kuka on ER?
Seuraava vastaus on eduskunnan www - sivustolta 13.12.07
Talousvaliokunta
- - - -
- - - -
-----Alkuperäinen viesti-----
Lähettäjä: Petri Salo
Lähetetty: 4. helmikuuta 2008 8:05
Vastaanottaja: Kirsi Pimiä
Aihe: Ryhmäkannelain muuttamisesta
Hyvää alkanutta vuotta 2008 oikeusministeriöön,
Viittaan oheiseen saamaani talousvaliokunnan puheenjohtaja Jouko Skinnarilta saamaani vastausviestiin eduskunnasta, jonka myötä otan yhteyttä Teihin.
Yksi merkittävimmistä puutteista viime vuonna voimaan tulleessa ryhmäkannelaissa on mielestäni se, että kuluttaja-asiamiehen valtuuksiin eivät kuulu lakisääteiset vakuutukset.
Kuitenkin, jos joutuu valittamaan vakuutusyhtiön päätöstä vastaan, niin vastakkain ovat nimenomaan yksittäinen kuluttaja - potilas ja suuren kokoluokan vakuutuskonserni, joka toimii elinkeinonharjoittajan roolissa. Vakuutuslääkäreineen ja vakuutuslakimiehineen. Pahimmillaan valitusruletin kesto on tällä hetkellä 10-20 vuotta.
Talousvaliokunnan sihteerin Eeli Roikosen vastauksessaan antama tieto: "Lakisääteisiä vakuuttajia valvoo Vakuutusvalvontavirasto. Näitä koskee oma oikeussuojajärjestelmänsä (valitustie), jos päätös on lainvastainen."
IS Veikkaajassa 29.1.08 on oikeusministeri Tuija Braxin haastattelu. Siinä yhteydessä mainitaan muun muassa:
"Jo vuonna 2003 oikeusministeriön erikoistutkija Maija Sakslin totesi tutkimuksessaan, ettei Suomen vakuutusoikeusjärjestelmä, täytä länsimaisen oikeuskäytännön minimikriteerejä".
Joten ainakin tässä kohtaa on olemassa mielestäni selkeä paikka ryhmäkanteelle. Toki ymmärrän, että vakuutusala tekee ja on tehnyt kaikkensa, ettei ryhmäkanteen mahdollisuus tulisi tällä tavalla mitenkään mahdolliseksi.
Tiedustelenkin nyt tuohon Jouko Skinnarin viestiin viitaten, että mitä korjaavia toimenpiteitä ryhmäkannelain sisältöön on:
1. jo vireillä
2. miten toimien kertomani asia saadaan mukaan ryhmäkannelakiin ja miten kauan se kestää?
Toivon saavani kauttanne asiasta oikeusministeriön tilannekatsauksen kohteliaimmin maanantaihin 18.2.08 mennessä.
Ystävällisin terveisin
Petri Salo
- - - -
Lähettäjä: Maarit Leppänen
Lähetetty: 6. helmikuuta 2008 16:38
Vastaanottaja: Petri Salo
Kopio: Kirsi Pimiä
Aihe: ryhmäkannelaki
Sähköpostiviestinne 4.2.2008 (Ryhmäkannelain muuttaminen)
Erityisavustaja Kirsi Pimiä on välittänyt minulle ryhmäkannelakia koskevan tiedustelunne.
Tiedustelunne johdosta totean seuraavan.
Ryhmäkannelaki on tullut voimaan 1 päivänä lokakuuta 2007. Lain hyväksymistä edeltävä valmistelu oli ristiriitaisten intressien värittämä. Lain soveltamisala voidaan katsoa edustavan kompromissia eri näkemysten kesken.
Ryhmäkannemenettelyn ollessa uusi oikeudenkäyntimuoto, lain soveltamisala päädyttiin rajaamaan kuluttajansuojajärjestelmän ydinalueeseen. Kuten ryhmäkannelakia koskevassa hallituksen esityksessä todetaan (ks. HE 154/2006 vp s. 31), voidaan lain soveltamisalaa myöhemmin laajentaa, jos kokemukset sen soveltamisesta osoittautuvat myönteisiksi.
Lakivaliokunta piti hallituksen esityksestä antamassaan mietinnössä 30/2006 vp tärkeänä, että oikeusministeriö seuraa uuden lain vaikutuksia.
Koska ryhmäkanteita tullaan nostamaan harvakseltaan, tulee seurannan järjestäminen ja vastaavasti mahdollisten tarkistusten tekeminen ajankohtaiseksi vasta sen jälkeen kun ryhmäkannejärjestelmästä on kertynyt riittävästi kokemuksia.
Ryhmäkannelain tarkistaminen ei sisälly istuvan hallituksen ohjelmaan.
Ystävällisin terveisin
Maarit Leppänen
Lainsäädäntöneuvos/Counsellor of Legislation
Oikeusministeriö/Ministry of Justice
Eteläesplanadi 10
FIN 00130 Helsinki
- - - -
- Onneksi suomalaisten vakuutettujen apuun saattaa tulla Euroopan komissio -
”Euroopan komissio tutkii parhaillaan kansallisia ryhmävalitusjärjestelmiä ja saattaa lähitulevaisuudessa esittää oman mallinsa eurooppalaiseksi rajat ylittäväksi ryhmävalitukseksi.”
Lähde: Uutispäivä Demari 19.2.08
- - - -
1. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien suomalaisten määrä vuonna 2006
31.12.2006 sai työ- ja/tai kansaneläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkettä 267 383 henkilöä.
Ulkomailla heistä asui 11 107.
Kaikista työkyvyttömyyseläkkeensaajista sai osatyökyvyttömyyseläkettä 16 900 henkilöä.
Ulkomailla heistä asuu 570.
2. Tapaturma- ja ammattitautilain mukaisella eläkkeellä olevien suomalaisten määrä 2006
A. Eläketurvakeskus (ETK)
Eläketurvakeskus saa LITA - tiedot (liikenne- ja tapaturmavakuutuslaki) Suomen Vakuutusdatasta julkaisua 'Tilasto Suomen eläkkeensaajista' varten.
Ko. julkaisussa ei ole tietoa pelkkää LITA - eläkettä saavista, vaan Eläketurvakeskus täydentää työ- ja/tai kansaneläkkeen ohella LITA - eläkettä saavien tietoja (eläkkeen suuruus).
Suomen Vakuutusdata lähettää Eläketurvakeskukselle sellaisten henkilöiden LITA - tiedot työkyvyttömyyseläkettä koskien, joita voidaan työ- ja kansaneläkejärjestelmän määritelmien mukaan pitää eläkkeinä, joko täytenä työkyvyttömyyseläkkeenä (työkyky alentunut vähintään 3/5) tai osatyökyvyttömyyseläkkeenä (työkyky alentunut 2/5-3/5).
Vähäisempien työkyvyn alenemien mukaan maksettavia LITA - korvaustietoja ei Eläketurvakeskukselle välitetä.
Suomen Vakuutusdatan Eläketurvakeskukselle välittämien tietojen mukaan vuoden 2006 lopussa maksettiin pelkkää tapaturmaeläkettä 1766:lle alle 65-vuotaille henkilölle.
Näiden henkilöiden työkyvyn alenema siis täyttää työ- ja kansaneläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkekriteerit, mutta heille ei makseta työkyvyttömyyseläkettä ko. järjestelmistä (eli kun Eläketurvakeskus yhdisti Suomen Vakuutusdatan lähettämät tiedot ETK:n ja Kelan yhteistilastotietovaraston tietoihin, niin näille 1766:lle henkilölle ei löytynyt vastinparia sieltä).
Yhteenvetona: 1766 alle 65-vuotiasta henkilöä sai vuoden 2006 lopussa pelkkää tapaturmaeläkettä, joka täyttää työ- ja kansaneläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkekriteerit.
Alempien haitta-asteiden mukaan maksettavat tapaturmakorvaukset eivät siis sisälly lukuun.
B. Tapaturmavakuutuslaitosten liitto (TVL)
Vuonna 2006 tapaturmaeläkettä sai yhteensä noin 16.400 henkilöä.
Osan näistä korvaus ei ole nimeltään tapaturmaeläke, vaan elinkorko.
Se johtuu suuresta korvausmuutoksesta, joka tehtiin vuonna 1981. Jos tapaturma on sattunut 1982 tai sen jälkeen, ansionmenetyskorvaus on nimeltään tapaturmaeläke.
Ennen vuotta 1982 sattuneiden vahinkojen perusteella suoritetaan elinkorkoa. Noin puolet 16.400:sta saa vanhan lain mukaista korvausta.
Näistä 16.400:sta on noin 56 % alle 65-vuotiaita.
Tapaturmaeläkettä saavista 73 % saa täyttä tapaturmaeläkettä.
Jäljellä olevat saavat osaeläkettä, jonka suuruus vaihtelee 5-65 %:n välillä.
TVL:sta tilastoista ei ole saatavissa tietoa siitä, mitä korvauksia nämä osaeläkeläiset saavat tapaturmaeläkkeensä ohella.
Osa heistä on varmasti edelleen työelämässä ja saavat osaeläkettä sen takia, että tapaturmavamma on aiheuttanut ansionalenemaa ja siten oikeuden osaeläkkeeseen.
Päivitys 10/2014:
Tilannepäivitystä lukuihin ja yhtiökohtaisiin tietoihin:
http://suomi2017.wordpress.com/2013/10/15/kukkosen-listasta/#comments
3. Liikennevakuutuslain mukaisella eläkkeellä olevien suomalaisten määrä 2006
Eläketurvakeskus saa LITA - tiedot (liikenne- ja tapaturmavakuutuslaki) Suomen Vakuutusdatasta julkaisua 'Tilasto Suomen eläkkeensaajista' varten.
Ko. julkaisussa ei ole tietoa pelkkää LITA - eläkettä saavista, vaan Eläketurvakeskus täydentää työ- ja/tai kansaneläkkeen ohella LITA - eläkettä saavien tietoja (eläkkeen suuruus).
Suomen Vakuutusdata lähettää Eläketurvakeskukselle sellaisten henkilöiden LITA - tiedot työkyvyttömyyseläkettä koskien, joita voidaan työ- ja kansaneläkejärjestelmän määritelmien mukaan pitää eläkkeinä, joko täytenä työkyvyttömyyseläkkeenä (työkyky alentunut vähintään 3/5) tai osatyökyvyttömyyseläkkeenä (työkyky alentunut 2/5-3/5).
Vähäisempien työkyvyn alenemien mukaan maksettavia LITA - korvaustietoja ei Eläketurvakeskukselle välitetä.
Eläketurvakeskukselle tulevissa LI-tiedoissa ei ole tk-astetta (=työkyky).
Vuodelta 2006 Eläketurvakeskus sai Suomen Vakuutusdatasta alle 65-vuotiaiden LI-tietoja seuraavasti:
- Pelkkä LI-työkyvyttömyyseläke 1505
- LI-työkyvyttömyyseläke + 0:n suuruinen työeläkejärjestelmän täysi työkyvyttömyyseläke 963
- LI-työkyvyttömyyseläke + 0:n suuruinen työeläkejärjestelmän osatyökyvyttömyyseläke 66
- LI-työkyvyttömyyseläke + 0:aa suurempi työeläkejärjestelmän täysi työkyvyttömyysseläke 703
- LI-työkyvyttömyyseläke + 0:aa suurempi työeläkejärjestelmän osatyökyvyttömyyseläke 52
- LI-työkyvyttömyyseläke + muu kuin työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläke (esim. Kelan työkyvyttömyyseläke tai työeläkejärjestelmän perhe-eläke) 1241
- Yhteensä LI-työkyvyttömyyseläkkeitä 4530
- - - -
Käräjäoikeudessa mahdollisuudet paranevat…
Monelle saattaa olla yllättävää se, että vaikka liikenneonnettomuudessa tulleiden vammojen syy-yhteys on selvä, niin liikennevahinkoyhtiö saattaa erittäin aggressiivisesti toimien kiistää korvausvelvollisuutensa.
Syynä on tietysti raha.
Seuraava esimerkki osoittaa erinomaisesti sen, että lakisääteisiin vakuutuksiin liittyvät asiat pitää ratkaista jatkossa tietyn vaiheen jälkeen avoimessa käräjäoikeuskäsittelyssä.
Vanhat nk. liitepäätösmenettelyn kautta tehdyt ja ilman tosiasiallisia perusteluja jääneet hylkäävät päätökset pitää saada uuden ajan ryhmäkanteen piiriin.
Takautuvasti vuodesta 1988 alkaen.
AIVOVAMMAT HAASTAVAT
”Vakuutusyhtiöt haluavat jutut vakuutusoikeuteen, jossa asiakas varsin usein häviää jutun.
- Usein saman jutun voi viedä kuitenkin myös käräjäoikeuteen ja edelleen hovioikeuteen, joissa on aina todistajia.
- Oman kokemukseni mukaan tapaus on lähes poikkeuksetta silloin voitettu.
- Viime vuonna nimittäin korkein oikeus päätti, että esimerkiksi liikennevakuutusjutun voi viedä käräjäoikeuteen, vaikka vakuutusoikeus olisi jo kertaalleen ratkaissut asian. Tämä on ratkaisevan tärkeää lopputuloksen kannalta, Laukkanen korostaa.
Laukkanen toteaa, että taloudelliset intressit ovat aina suuret.
- Työtapaturman seurauksena , henkilö voi saada parhaimmillaan vain 85 % korvauksen eikä kivusta ja särystä makseta korvausta.
- Jos taas asia hoidetaan liikennejuttuna, niin korvaustaso on 100 % eli ansionmenetys korvataan täysin 65-vuotiaaksi saakka.
- Tämä tietysti edellyttää, että juttu on pitävä ja sitä varten on tehty kaikki tutkimukset ja mahdolliset työkokeilut yms.”
Lähde: Aivoitus – lehti 3-4/2006 Asiaa aivovammasta
- - - -
MIELENOSOITUS MM. RYHMÄKANTEEN PUOLESTA - 13.6.2008 HELSINGISSÄ
- päivitetty 3.7.2012 - Kuka järjestäisi ja kokoasi porukan tällä kertaa kasaan?
Osallistujia tulee varmuudella seuraavista yhteistöistä, jos mielenosoituksesta ja sen sisällöstä ilmoitetaan hyvissä ajoin ennakkoon. Kutsun perille meno ystävällisesti varmistaen:
http://www.potilasliitto.fi/
http://www.soste.fi/
http://www.suomenkipu.fi/
Lisäksi yksi iso pysyvästi työssään sairastuneiden joukko ovat asbestista sairastuneet.
Asba ry (Asbestialtistuneiden liitto ry) nettisivut ovat tällä hetkellä alhaalla.
Yhdistetty seminaarisarja eduskuntapuolueiden, vakuutusalan ja ay-liikkeen tuella mielenosoituksen/mielenosoitusten yhteyteen?
Puolueista ja RAY - rahoituksesta riippumaton taho järjestäjäksi.
Esimerkiksi Älä Sairastu Vakavasti Suomessa - blogiliike, jonka keskusasema toimii osoitteessa:
- koordinoijaksi, yli diagnoosi- ja yhdistysrajojen.
- potilaat ja vakuutetut ääneen, päättäjät kuunteluoppilaiksi ja muistiinpanojen tekijöiksi.
* * * *
Laillisuusvalvojia ja ministeriöiden tukea unohtamatta. Matka- ja majoituskulujen kattamiseen 2000 euroa/per seminaarikerta/osallistuva yhdistys tai yhteisö. Esimerkiksi 3 henkilö per osallistujaorganisaatio.
Myös kaikkien rekisteröityneiden puolueiden edustajille mahdollisuus osallistua samoin ehdoin.
Seminaarisarjasta suora nettilähetys. YouTube-videoraportti. Sekä tilaisuuden puheenvuorot avoimesti nettiin tekstiversioina eduskunnan täysistuntojen tapaan.
Vain yhdessä toimien olemme enemmän. Vaikka eri mieltä oltaisiinkin, niin sanallisia ja lihallisia kontakteja tarvitaan. Todella kovasti.
Kesäterveisin 2012
Oikeusturvan VOLF-työryhmä
- - - - - - - - - -
Tutustukaa 13.6.08
Mielenosoitus tapahtui voimassa olevien virallisten lupamenettelyjen ja ohjeiden mukaan.
- - - - - - - - - -
Ydintiedot "Menneisyyden hautajaiset - Tulevaisuuden avajaiset" - tapahtumasta 13.6.08:
1.
Kokoontuminen Eduskuntatalon eteen, aamulla kello 08.00.
2.Kulkueeseen osallistuvia ihmisiä pyydetään osallistumaan kävellen sekä myös autoilla.
3.
Kulkue tulee etenemään hitaimman osallistujan mukaan.
- - - - - - - - - -
Lisätiedot mielenosoituksesta tästä linkkauksesta:
Suomen ihmisoikeustilanne - osa 2/4
http://ajankuva.blogspot.fi/2012/06/suomen-ihmisoikeustilanne-osa-24.html
Oikeusturvan VOLF - työryhmä kannustaa tämän artikkelisarjan esille noston myötä kaikkia vakuutustaistelijoita olemaan rohkeita. Sekä tuomaan omat näkemyksenne esiin. Sanoin, kuvin ja tekstein.
Lämpimät kiitokset vielä kertaalleen kaikille Helsingissä 13.6.2008 järjestettyyn "Menneisyyden hautajaiset - Tulevaisuuden avajaiset" - mielenosoitukseen osallistuneille ja sitä eri tavalla tukeneille.
Vain yhdessä toimien olemme enemmän.
Kansanvalta ei voi Suomessakaan toimia, jos kansa ei tiedä. Edes perusasioita siitä, ketkä meitä todellisuudessa johtavat ja etenkin miten toimien.
Mielestämme kaksi keskeisintä termiä yhteiskuntamme ytimien ymmärtämiselle ovat:
korporatismi
apparatsikki
apparatismi
Nyt vapaasti haettavissa myös avoimen internetnatsionaalin hakukoneilta. Ainakin toistaiseksi.
* * * *
Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -
* * * *
- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -
Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.
Tunnisteet: crowdsourcing, harmaa hallinto, joukkoistaminen, korruptio, Occupy Suomi, perustuslaki, perustuslakirikollisuus, politiikka, ryhmäkanne, Suomen ihmisoikeustilanne, Torikokous Helsinki, vaalirahoitus
