Kukkosen lista
On kulunut yksi (1) vuosi siitä, kun kohta seuraava Kukkosen lista; toimitettiin sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon/kok. johtamalle ministeriölle, vakuutusosaston toimenpiteitä varten. Kukkosen lista käsittelee muun muassa > lakisääteisessä vakuutuksissa, tiedossa olevia epäkohtia ja perustuslainvastaisuuksia sekä niiden korjaamista. - Ihan oikeasti.
 |
| - Klikkaamalla kuvakoostetta hiirelläsi; saat sen ruudullesi isompana - |
Julkaisemme nyt
Kukkosen listan yksivuotis- juhlapäivän kunniaksi yhteisömme ministeriölle
jättämän kirjallisen listauksen vakuutus-alan epäkohdista ja niiden korjaustarpeista
sekä keinoista.
Oheinen Kukkosen lista toimitettiin ministeriöön 8.10.2012. Kokonaisuudessaan Kukkosen lista on omalta osaltaan toimiva ratkaisumalli siihen vaiheeseen, kun lakisääteisessä vakuutus- ja sosiaaliturvassa muhiva > Finngate skandaali - tunnustetaan ja tiedossa olevia epäkohtia sekä perustuslain vastaisuuksia aletaan korjaamaan. Ihan oikeasti.
Ilmari Pietarinen kirjoitti Helsingin Sanomissa 13.9.2013 osuvasti seuraavaa:
”…. yli 20 vuoden kokemuksellani valtionhallinnosta voin lohduttaa kirjoittajia tiedolla, että kyseessä on vanha perinne.
Kun yhteiskunnassa havaitaan säädösten tai puuttuvan säädöksen aiheuttama epäkohta tai vääryys, yleensä pariin kolmeen vuosikymmeneen ei tehdä mitään. Annetaan epäkohdan muhia rauhassa. Sitten asetetaan komitea tai toimikunta, johon otetaan pelkästään kyseisen epäkohdan aiheuttaneiden hallintojen edustajia.
Lisäksi usein valtiovarainministeriön edustaja valvoo, ettei penniäkään valtion rahaa kulu. Vääryyden uhrien edustajia ei kuulla.”
Joten vaikka nyt onkin vähän kuultu, niin tehtävää on paljon. Kuultu ei tarkoita vielä sitä, että alettaisiin tekemään konkreettisia korjauksia. Muuta kuin vakuutusalan ylivallan vahviistamiseksi.
Onhan ministeri Risikon vakuutuslääkärijärjestelmän läpivalaisun parantamista miettivässä työryhmässä; vakuutusalalla ylivertainen edustus. Joka on taas merkki Suomessa voimissaan olevasta korporatiivisesta järjestelmästä.
Hyvää perustietoa vastassa olevasta kokonaisuudesta internetistä:
korporatismi
apparatsikki
korporatiivinen järjestelmä
Ja kun kaikki tietää. Kaikki ymmärtää. Isojakin asiakokonaisuuksia. Ratkaisevaa tietysti on se, että tuleeko perustuslain velvoitteita vieläkään Suomessa noudattaa? Onko Suomessa olemassa valtakoneisto irti olevaa laillisuusvalvontaa? Kuten Finanssivalvonta (Fiva), oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies.
Poliittisesti ratkaisevaa on se, että suuntaavatko perussuomalaiset nykyisen valtakoneistomme ytimiin, joka taas merkitsee sitä, että seuraava todellisten parannusten toivoa saadaan odottaa tapahtuvaksi, ainakin seuraavat 30 vuotta.
Vaan ei vaivuta vielä synkkyyteen, vaan yritetään sitkeästi. Yhdessä ja erikseen toimien.
> Kun kaikki tietää. Kaikki ymmärtää. Isojakin asiakokonaisuuksia. -
Tässä Kukkosen listan kiteytys:
Oikeutta vakuutetuille ry (aiemmin Vakuutusongelmaisten liitto) katsoo tarpeelliseksi jakaa esityslistan kolmeen pääluokkaan:
I Välittömästi toteutukseen laitettavat toimenpiteet
II Lyhyellä viiveellä toteutukseen tulevat toimenpiteet
III Lakimuutoksen kautta tehtävät muutokset
Lähtökohtana eri pääluokkiin asioita jaettaessa on > perustuslain-, Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja YK:n yleismaailmallisen ihmisoikeusjulistuksen velvoitteiden täysimääräinen toteutuminen myös lakisääteisessä tapaturmavakuutusjärjestelmässä vakuutetuille.
”Vain yhdessä toimien olemme enemmän” - terveisin
Oikeusturvan VOLF-työryhmä
* * * * *
Jakelu: stm kirjaamo
paula.risikko @ stm.fi, outi.antila @ stm.fi, erik.stromberg @ stm.fi, inka.hassinen @ stm.fi
Asia: STM - Vakuutuslääkärijärjestelmän läpivalaiseminen
Viite: Ministeri Risikon 3.10.2012 järjestämä suullinen kuuleminen ministeriössä
Arvoisa vastaanottaja.
Kiitämme mahdollisuudesta tulla kuulluksi kansalaisten perus- ja oikeusturvan kannalta erittäin tärkeästä ongelma-alueesta. Tarkastelemme aihetta potilaiden, hoitavien lääkäreiden ja potilaiden asiaa ajaneiden lakimiesten näkökulmasta. Tätä näkökulmaa ei voida ohittaa eikä jättää lainsäädännössä huomioimatta, mikäli Suomi haluaa kunnioittaa; Euroopassa linjattua, fair trial - periaatetta. Ei riitä, että jokin päätös on oikea, sen oikeellisuus ja riippumattomuus pitää olla selkeästi myös ulkopuolisen havaittavissa.
Suomalaiseen oikeusjärjestelmään kuuluu lakisääteisen tapaturmavakuutuksen osalta epämääräisen kiinteästi ns. vakuutuslääkärijärjestelmä, jonka asema on vähintäänkin erikoinen. Vakuutuslääkäriksi ei voi opiskella normaalisti, vaan ”koulutusta” tukee ja valvoo yksityinen vakuutus-ala ja vanhemmat vakuutuslääkärit. Vakuutuslääkäreille tittelin myöntää yksityinen Suomen lääkäriliitto, joka salaa päättäväisesti vakuutuslääkäreiden tiedot potilailta. Salailu aiheuttaa sen, että vakuutuslääkärit voivat tehtävissään käyttää heille annettua julkista valtaa myös jäävisti ilman, että potilas saa asiasta tietoa.
Koska vakuutuslääkäreillä ei ole maassamme virallista statusta; ei sitä erikseen valvota eikä nimilistaa tai ”koulutuksen” suuntausta julkaista myöskään viranomaisten puolelta. Samaan aikaan maahamme on muokattu lainsäädäntö, jolla taataan, että vakuutuslääkärit ovat mukana tuomioistuimen toiminnassa. Toinen lakimuutos salaa vakuutuslääkärin oikeudessa antaman lausunnon potilaalta itseltään. Samaan aikaan yksityiset vakuutusyhtiöt ja vakuutuslääkärit käyttävät merkittävää julista valtaa tehdessään lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen liittyviä päätöksiä. Näissä päätöksissä ratkaistaan yksilön oikeus toimeentuloon, kuntoutukseen, koulutukseen ja lääketieteelliseen hoitoon. Ratkaisun tekee voittoa tavoittelevan pörssiyhtiön tukemat ja kouluttamat lääkärit, he tekevät ensiasteen ratkaisut eläkeyhtiössä, ovat mukana avainpaikoilla koko hoitoketjussa ja vielä mukana ylimmässä muutoksenhakuelimessä.
Käytännössä vakuutuslääkärit tekevät ratkaisuja yhtiön omissa asioissa, että lankeaako vakuutusyhtiölle korvausvelvollisuus siinä asiassa, jonka varalta yhtiö on asiakkaansa vakuuttanut.
Nykyinen järjestelmä antaa ilman todellista valvontaa vakuutuslääkäreiden käyttää julkista valtaa, samaan aikaan se suojelee ja salaa vakuutuslääkäreiden kasvottoman ja mielivaltaiseksi todetun toiminnan sekä jättää potilaat lainsuojattomiksi.
Tämän järjestelmän uskottavuuden kannalta; on merkittävää havaita sen saaman, äärimmäisen kielteisen arvostelun pitkäkestoisuus ja arvostelun oikeutus. Kaikissa vakuutus-alalle taloudellisesti merkittävissä päätöksissä on yhtenevää, että päätösten lopputulos on päinvastainen kun asiassa esitetty näyttö, asia ratkaistaan lähes poikkeuksetta vakuutus-alan eduksi ilman, että päätöksiä on perusteltu. Avoimuuden sijaan vakuutus-alalla ja muutoksenhaluelimissä salataan oikeudenkäyntiaineistoa potilaalta ja toisaalla laaditaan lakeja, joka vahvistaa entisestäänkin vakuutus-alan ylivertaista asemaa. Kaikki tosiasiat osoittavat, että kansalaisten perus- ja ihmisoikeudet eivät Suomessa toteudu.
Ongelma ei ole, että kansalaiset tai lääkärit eivät tuntisi nykyistä epäoikeudenmukaiseksi havaittua järjestelmää, joka toimii pörssiyhtiöiden arvomaailmalla. On yleisesti tiedossa, että päätöksiä ei tehdä lääketieteellisillä perusteilla, vaan puhtaasti taloudellisilla arvoilla mitaten. Tätä ongelmaa eivät poista vakuutus-alan lanseeraamat uudet selitykset tai pitkäkestoinen epäkohtien lakaiseminen maton alle.
Ongelma on harkintavaltaan verhottu ja mielivallan salliva tulkintojen järjestelmä, jota ei todellisuudessa kukaan laillisuusvalvojistamme valvo. Lopputuloksena on maassamme vakiintunut tapa, joka sallii vakuutus-alan suosimisen kansalaisten perusoikeuksien kustannuksella. Ongelma on järjestelmän epäoikeudenmukaisuus, jossa annetuilla päätöksillä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
Luottamusta ei herätä se, että vakuutus-ala ja vakuutuslääkärit vakuutusoikeudesta puhumattakaan; eivät kykene omilla perusteluilla näyttämään hylättyjen päätösten oikeellisuutta toteen. Näin siinäkin tilanteessa, jossa kaikki potilaan esittämä näyttö on yhtenevästi tukenut päinvastaista lopputulemaa. Potilas tai häntä hoitava lääkäri eivät saa järjestelmän perusteluiden puuttumisen seurauksena tietää vastausta kysymykseen, mikä heidän esittämässä näytössä olisi ollut virheellistä, puutteellista tai väärää. Potilaan takana omilla allekirjoituksillaan vastuussa oleva tiimi ei saa koskaan tietää, mikä oli se kaiken kaatava näyttö, jonka vakuutuslääkäri oikeudessa esitti, koska vakuutuslääkärin lausunto on salattu. Tässä tilanteessa on täysin selvää, että uskottavuutta vakuutuslääkärijärjestelmää kohtaan ei synny, ilman vakavia sekä konkreettisia muutoksia vakuutuslääkäreiden ja koko oikeusjärjestelmän toimintaan.
Kansalaisten perusoikeuksien toteutumisen kannalta on olennaista puuttua kaikkiin epäkohtiin, jotka aiheuttavat oikeuksien menetyksen riippumatta siitä, minkä aikaa epäkohtien korjaamiseen kuluu aikaa. Oikeusturvan korjaamisen esteenä ei lain mukaan saa olla; vakuutus-alan vastustus eikä asiasta päättävien tahojen sidonnaisuudet vakuutus-alaan.
Kansalaisten keskuudessa on havaittu, että epäkohdat ovat selkeästi kaikkien tiedossa mutta niitä ei ole haluttu korjata. Samaan aikaan vakuutus-ala vaikuttaa politiikkaan muun muassa vaalirahoituksella ja tukemalla vakuutus-alan asemaa vahvistavia henkilövalintoja. Suomessa on olemassa vahva potilaiden oikeusturvan vastainen ilmapiiri, jossa asenteellisuus kumoaa objektiivisuuden. Tällaisen havainnon teki myös oikeusministeri Johannes Koskisen asettama selvitysmies Maija Sakslin vakuutusoikeudesta vuonna 2003. Tämä havainto on edelleen vuonna 2012 yhtenevä potilaiden ja heidän asiamiestensä tekemien havaintojen kanssa.
Nyt olemme tilanteessa jossa korjattavia epäkohtia on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Työn vaikeudesta ja rakenteellisista ongelmista huolimatta sen tekeminen on aloitettava kaikilla osa-alueilla.
Jotta tämä työ voisi vihdoinkin edetä potilaiden oikeusturvalle myönteisesti, on huolehdittava siitä, että työtä vetävät ja siitä päättävät tahot ovat irti kaikista jääviyttä aiheuttavista sidonnaisuuksista.
Merkittävät osakeomistukset, vakuutus-alaa (ilman objektiivista tutkimusta) tukevat kannanotot ja perhe- tai seurustelusuhteet vakuutusalaan; on johtavassa asemassa olevien päättävien tahojen oma-aloitteisesti julkaistava.
Jääviys on este objektiivisuudelle; varsinkin vakuutus-alaa ja vakuutuslääkäreiden ylivertaista asemaa tarkasteltaessa. Läpinäkyvyyttä ja avoimuutta on edellytettävä myös heiltä, joita kuullaan näissä epäkohdissa. Nimilista ja kuultavien asema on oltava julkisia koko prosessin ajan ja niistä on oltava havaittavissa, että kuultavien joukossa on myös puolueettomilla potilasjärjestöillä tasapuolinen asema.
Oikeutta vakuutetuille ry (aiemmin Vakuutusongelmaisten liitto) katsoo tarpeelliseksi jakaa oman esityslistamme kolmeen pääluokkaan:
I Välittömästi toteutukseen laitettavat toimenpiteet
II Lyhyellä viiveellä toteutukseen tulevat toimenpiteet
III Lakimuutoksen kautta tehtävät muutokset
Lähtökohtana eri pääluokkiin asioita jaettaessa on perustuslain, Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja YK:n yleismaailmallisen ihmisoikeusjulistuksen velvoitteiden täysimääräinen toteutuminen myös lakisääteisessä tapaturmavakuutusjärjestelmässä vakuutetuille.
Eduskunnan apulaisoikeusmiehenä nykyisin toimivan Maija Sakslinin ja aiemmin viitattu vuodelta 2003 peräisin olevan sekä vakuutusoikeudellista erityistuomioistuinjärjestelmään koskevan toimenpide-ehdotus toimii muutoksille hyvänä pohjana. Tämä saatetaan yhteenvetomme lopussa tiedoksenne.
I Välittömästi toteutukseen laitettavat toimenpiteet
Muutostenhakuelinten on päätöksen annettuaan säilytettävä kaikki päätöksessä käytettävä aineisto yhden kuukauden ajan ja ilmoitettava tästä osapuolille, jotta heillä on mahdollisuus tutustua päätöksen taustalla olleeseen aineistoon ennen sen palauttamista vakuutusyhtiöön.
Nykyisen eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen Sakslinin vuonna 2003 vakuutusoikeudesta tekemässä selvityksessä (kts kirjelmämme lopusta) esille tulleet parannusehdotukset lääketieteellisestä arvioinnista on otettava heti käytäntöön.
Potilaalle on annettava mahdollisuus saada etukäteen tieto lääkärin sidonnaisuuksista vastaanotolla ja muutoksenhakuelimessä. Tietoisuus vakuutus-alan osallisuudesta lääkärin koulutukseen on useimmille potilaille niin merkittävä, että se on kirjattava Terhikki - rekisteriin.
Seuraavat tiedot on saatava kaikkien avoimesti saataville:
Mikä vakuutuslääkärijärjestelmä on ja kuinka se toimii? Esittely tekstiselostein ja kaavioin.
Kuinka vakuutuslääkäriksi erikoistutaan? Tekstiseloste ja kaaviot.
Mikä tiede vakuutuslääketiede on? Selostus kuinka vakuutuslääketieteellinen arvio suoritetaan?
Missä on vakuutuslääketieteen valvova tiede-elin Suomessa yhteystietoineen?
Vakuutuslääkäreiden ja vakuutuslakimiesten tiedot ja sidonnaisuudet on julkaistava yhtiöittäin, sisältäen myös omat ja lähipiirin osakkeenomistukset.
STM:n ja vakuutusosaston johtajien kaikki sidonnaisuudet vakuutusalaan on julkaistava, sisältäen myös omat ja lähipiirin osakkeenomistukset.
Oikeusministeriön ja vakuutusoikeuden asioita hoitavan yksikön johtajien kaikki sidonnaisuudet vakuutusalaan on julkaistava, sisältäen myös omat ja lähipiirin osakkeenomistukset.
Kaikkien vakuutusoikeuden ja sen alaisten lautakuntien henkilöiden sidonnaisuudet on julkaistava vakuutusalaan, sisältäen myös omat ja lähipiirin osakkeenomistukset.
Asiakirjat tapaturma- ja ammattitautilakia uudistavan nelikantaisen työryhmän toimista tähän mennessä sekä työryhmään kuuluvien tai sen kuultavina olleiden henkilöiden sidonnaisuudet vakuutusalaan on julkaistava, sisältäen myös omat ja lähipiirin osakkeenomistukset.
Täysimääräisellä tapaturmaeläkkeellä (100 %:n työkyvyn aleneman mukaan) olevien tarkka määrä Suomessa tällä hetkellä on julkaistava.
On tarjottava tietoisku vakuutetuille siitä, kuinka toimien he voivat tutustua vakuutusyhtiöissä ja tuomioistuinjärjestelmässä oleviin tapauksensa asiapapereihin.
On kerrottava Vakuutuskuntoutuksen (VKK) rooli vakuutuslääkärijärjestelmän osana, tekstiselostein ja kaavioin.
STM:n vetämään vakuutuslääkärijärjestelmän läpivalaisua tekevästä asiantuntijaryhmästä (eri kokoonpanoineen) on annettava kaikki tiedot avoimeen julkisuuteen.
STM:n julkaisema toimenpidelistaus on annettava myös auki kirjoitettuna kaikkien kommentoitavaksi. Esimerkiksi tilannetiedotus PCA - menetelmästä erittäin tarpeellinen.
II Lyhyellä viiveellä toteutukseen tulevat toimenpiteet
Kaikille vakuutetuille on annettava oikeus saada kopiot työnantajan ja vakuutusyhtiön välisestä vakuutussopimuksesta liitteineen ja oikeaksi todistettuina (rajaukset/taloudelliset intressit).
Pysyvästi työkyvyttömiksi vakuutusyhtiön kustantamissa ammatillisen kuntoutuksen ja selvityksen tutkimuksissa todettujen määrä on julkaistava. Tällä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ovat vammautuneet tai sairastuneet työssään pysyvästi, mutta heille ei ole myönnetty täysimääräistä tapaturmaeläkettä (100 %:n työkyvyn aleneman mukaan).
Vakuutusyhtiöstä alkaen on laadittava ja annettava pyydettäessä vakuutetulle yksilöity asiakirjaluettelo yhtiössä olevista vakuutettua koskevista asiakirjoista
III Lakimuutoksen kautta tehtävät muutokset
Luottamusta suomalaiseen oikeusjärjestelmään on heikennetty useilla negatiivisilla lakimuutoksilla.
Lakimuutos HE 62/2004 – Hallituksen esitys laiksi tapaturmavakuutuslain 17 ja 41 d §:n muuttamisesta aiheutti muun muassa sen, että vakuutuslääkärien rikosoikeudellinen vastuu poistettiin ja vakuutuslääkäri voi hylätä hoitavan lääkärin lausunnossa esittämät löydökset lyhimmillään sanalla ”ei”.
Luottamusta voidaan lisätä näitä heikennyksiä korjaamalla seuraavasti;
Vakuutuslääkärille on palautettava rikosoikeudellinen vastuu lausunnoista.
Vakuutuslääkärille on asetettava velvollisuus perustella lausuntonsa objektiivisesti.
Vakuutuslääkärin on vakuutettava antamansa tiedot omatuntonsa ja kunniansa kautta oikeaksi.
Lakimuutos HE 47/2005 (HE 155/2003) – Hallituksen esitys toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevaksi lainsäädännöksi annetun hallituksen esityksen (HE 155/2003 vp) täydentämisestä aiheutti sen, että tapaturma-asiain muutoksenhakulautakunnan lääkärijäsenenä voi toimia vain toisen tuomioistuinkäsittelyn osapuolen eli vakuutusyhtiön kouluttama vakuutuslääkäri.
Luottamusta voidaan lisätä seuraavasti;
Muutoksenhakulautakunnan lääkärijäsenenä voi toimia vain puolueeton ja sidonnaisuuksista vapaa lääkärijäsen, lääkärijäsenenä ei voi toimia vakuutuslääkäri.
Lääkärijäsen irrotetaan oikeuden kokoonpanosta ja velvoitetaan objektiivisesti perustelemaan kantansa ja vakuuttamaan antamansa tiedot omatuntonsa ja kunniansa kautta oikeaksi.
Lakimuutos HE 91/2006 – Hallituksen esitys työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain muuttamisesta aiheutti sen, että työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan lääkärijäsenenä voi toimia vain toisen tuomioistuinkäsittelyn osapuolen eli työeläkeyhtiön tai – laitoksen kouluttama vakuutuslääkäri.
Luottamusta voidaan lisätä seuraavasti;
Muutoksenhakulautakunnan lääkärijäsenenä voi toimia vain puolueeton ja sidonnaisuuksista vapaa lääkärijäsen, lääkärijäsenenä ei voi toimia vakuutuslääkäri.
Lääkärijäsen irrotetaan oikeuden kokoonpanosta ja velvoitetaan objektiivisesti perustelemaan kantansa ja vakuuttamaan antamansa tiedot omatuntonsa ja kunniansa kautta oikeaksi.
Lakimuutos HE 12/2006 – Hallituksen esitys laiksi oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi koskee mm. koko vakuutusoikeudellista erityistuomioistuinjärjestelmää. Se aiheutti sen, että vakuutuslääkärijäsenen lausumat ja siten perustelut ovat 80 vuotta päätöksen antamisesta salaisia myös asianomaiselta itseltään. Tämä on hämmästyttävää, sillä valtaosassa vakuutusasioista pääpaino on lääketieteellisten seikkojen selvittelyssä ja vakuutusoikeudellinen tuomioistuinkäsittely tapahtuu suljetusti ja kirjallisesti.
Luottamusta voidaan lisätä seuraavasti;
Lääkärijäsenenä ei voi toimia vakuutuslääkäri, jäsenen on oltava aina puolueeton ja riippumaton.
Lautakunnan ja sen kuulemien henkilöiden kaikki lausumat ovat oltava asianosaisjulkisia ja osana päätösten perusteluita.
Vakuutuslääkäreiden osallistuminen vakuutusyhtiön tekemiin ensiasteen ratkaisuihin kielletään lailla. Vakuutusyhtiön tulee perustaa päätöksensä hoitavien lääkäreiden lausuntoihin tai pyytää uusi lausunto sellaiselta lääkäriltä, jolla ei ole kytköksiä vakuutus-alaan. Vakuutusyhtiöillä ei voi olla oikeus käyttää julkista valtaa ilman tiukkaa valvontaa ja puolueettomasti toimivaa muutoksenhakujärjestelmää.
Vakuutusyhtiöiden ylivalta suhteessa vakuutettuihin ihmisiin on kiistaton varsinkin lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa. Tämä vakava epäkohta on lakiemme vastaisena tunnustettava ennen kuin mihinkään lainsäädännöllisiin toimiin vakuutuslääkärijärjestelmän läpivalaisemiseksi voidaan ryhtyä.
Helsingissä 8. lokakuuta 2012
Ystävällisin terveisin
Hannu Kukkonen
puheenjohtaja / Vakuutusongelmaisten liitto ry
* * * * * * * *
17.09.2003
Lääketieteellisen arvioinnin avoimuutta olisi lisättävä ja sen merkitystä vahvistettava käsiteltäessä työkyvyttömyyseläkettä ja tapaturmavakuutusta koskevia valituksia vakuutusoikeudessa. Näin ehdottaa tutkija Maija Sakslin selvityksessään oikeusturvan toteutumisesta näitä etuuksia koskevien valitusten käsittelyssä vakuutusoikeudessa.
Jotkin vakuutusoikeuden vakiintuneet käytännöt täyttävät selvityksen mukaan vain vaivoin oikeusturvan vähimmäisvaatimukset. Selvästi perusoikeuksien ja ihmisoikeussopimusten kanssa ristiriidassa olevia menettelyjä ei kuitenkaan havaittu.
Oikeusministeriölle tehdyssä selvityksessä ehdotetaankin lääketieteellisen arvioinnin uudistamisen lisäksi muun muassa suullisten käsittelyjen lisäämistä, päätösten perustelujen kehittämistä sekä käsittelyn nopeuttamista.
Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa, toteutuvatko perusoikeudet ja oikeusturva työkyvyttömyyseläkettä ja lakisääteistä tapaturmavakuutusta koskevien valitusten käsittelyssä lähinnä vakuutusoikeudessa. Vakuutusoikeus on toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuin, jossa käsitellään esimerkiksi eläkeasioita ja muita sosiaalivakuutusasioita.
LÄÄKÄRIJÄSENEN TOIMINTA AVOIMEMMAKSI
Kritiikki toimeentuloturvan muutoksenhakua kohtaan koskee yleensä lääketieteellisten seikkojen arviointia. Erityisesti on valitettu siitä, että edes asianosainen ei saa tietoa siitä, mitä seikkoja arvioinnissa on otettu huomioon. Epäluottamus ilmenee usein epäluulona lääkärien toimintaa kohtaan.
Selvityksessä ehdotetaankin, että vakuutusoikeuden lääkärijäsenen toiminta tehtäisiin avoimemmaksi ja lääkärijäsenen asemaa selkeytettäisiin. Samoin lääkärin arvioinnissa käyttämien arviointiperusteiden tulisi olla ennalta tiedossa.
Lääkärijäsenen keskeinen tehtävä on turvata muutoksenhakijoiden yhdenvertaisuus. Hän huolehtii siitä, että etuuksia myönnetään samanlaisissa tilanteissa samalla tavalla. Vakuutusoikeuden lääkärijäsenen arvio potilaan terveydentilasta, työ- tai toimintakyvystä voi poiketa potilaan tutkineen lääkärin arviosta.
Lääkärijäsen tekee potilaan tilanteesta kokonaisarvion. Selvityksen mukaan ongelmallista on, että lääketieteellinen arviointi on tuomioistuimen neuvottelusalaisuuden piirissä ja että lääkärijäsenet eivät yleensä osallistu päätösten perusteluiden laatimiseen. Etuuden hakija ja hänen terveydentilaansa sosiaaliturvalaitoksessa tai muutoksenhakuelimessä arvioiva lääkäri eivät yleensä tapaa, vaan lääkäri tekee arviointinsa asiakirjojen perusteella.
Raportissa ehdotetaan selvitettäväksi, tulisiko lääketieteellinen arvio tehdä useamman lääkärin kokoonpanossa ainakin silloin, kun työkyvyttömyyden syynä ei ole vain yksi sairaus tai vamma. Lisäksi tulisi selvittää, onko nykyinen lääkärijäsenten lääketieteellinen erikoistuminen riittävää.
ARVIOINTIPERUSTEISTA LUETTELO
Selvityksessä ehdotetaan, että lainsäädäntöä täsmennettäisiin sisällyttämällä lakiin nykyistä yksityiskohtaisemmin etuuden saamisen perusteet. Lainsäädännön toimeenpanon tueksi olisi laadittava suosituksia, jotka sisältäisivät luettelon lääketieteellisistä arviointiperusteista, joilla etuuteen oikeuttava työkyvyttömyys todettaisiin.
Samoin lueteltaisiin tyypilliset tapaukset, jolloin työkyvyttömyyseläkkeeseen ei ole oikeutta. Lisäksi tulisi laatia suositukset siitä, mitä lääketieteellisiä seikkoja otetaan huomioon lakisääteisen tapaturmavakuutuksen syy-yhteyden toteamisessa sekä määritelmät ammattitaudeille. Alkuvaiheessa kyse olisi nykyisen soveltamiskäytännön arvioinnista, kirjaamisesta ja julkaisemisesta.
SUULLISIA KÄSITTELYJÄ LISÄTTÄVÄ, PERUSTELUJA PARANNETTAVA
Selvityksen mukaan oikeusturvaa olisi parannettava lisäämällä suullisia käsittelyjä sekä parantamalla päätösten perusteluja. Käsittelyajat eivät kuitenkaan saa pidentyä.
Suullisia käsittelyjä voitaisiin järjestää erityisesti silloin, kun asiassa on ristiriitaisia lääkärinlausuntoja ja hakija haluaa osoittaa seikkoja, jotka vaikuttavat arviointiin. Suullisia käsittelyjä järjestetään nykyään harvoin.
Selvityksessä on havaittu, että vakuutusoikeuden perustelukulttuuri on hiljalleen muuttumassa, mutta hyvin perusteltujen päätösten määrä on edelleen pieni. Perustelujen avulla asianomainen ymmärtää, mitä hänen asiassaan on päätetty ja miksi. Jos käsittelyajat ovat pitkiä ja päätökset puutteellisesti perusteltuja, ei menettely kokonaisuutena arvioituna täytä Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja perustuslain vaatimuksia.
Vakuutusoikeutta koskeva lainsäädäntö on äskettäin uudistettu ja vireillä on useita kehittämishankkeita, joten monia kritiikkiä herättäneitä toimintatapoja on jo muutettu.
TOIMEENTULOTURVA-ASIOIDEN ERITYISTUOMIOISTUIN
Vakuutusoikeus on toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuin. Se käsittelee muun muassa työeläke-, kansaneläke-, työtapaturma- ja työttömyysturva-asioita. Vakuutusoikeudessa asian ratkaisevat lakimieskoulutuksen saaneet laamannit ja vakuutusoikeustuomarit sekä lääkärijäsenet ja muut asiantuntijat.
Toimeentuloturva-asioissa muutoksenhakujärjestelmä on yleensä kaksiportainen. Etuuksia myöntävien laitosten ja yhtiöiden päätöksistä haetaan muutosta ensin muutoksenhakulautakunnilta. Näiden päätöksiin voi hakea muutosta vakuutusoikeudelta. Joitakin tapaturmavakuutusasioita lukuun ottamatta vakuutusoikeus on ylin muutoksenhakuelin.
Lisätiedot:
Vastaava tutkija Maija Sakslin (Kela) , puh. 020 434 1928
lainsäädäntöneuvos Arja Manner (oikeusministeriö), puh.(09) 1606 7692.
* * * *
Tiesithän, että Maija Sakslin toimii tällä hetkellä (10/2013) eduskunnan apulaisoikeusasiamiehenä….
* * * *
Oheinen Kukkosen lista toimitettiin ministeriöön 8.10.2012. Kokonaisuudessaan Kukkosen lista on omalta osaltaan toimiva ratkaisumalli siihen vaiheeseen, kun lakisääteisessä vakuutus- ja sosiaaliturvassa muhiva > Finngate skandaali - tunnustetaan ja tiedossa olevia epäkohtia sekä perustuslain vastaisuuksia aletaan korjaamaan. Ihan oikeasti.
Ilmari Pietarinen kirjoitti Helsingin Sanomissa 13.9.2013 osuvasti seuraavaa:
”…. yli 20 vuoden kokemuksellani valtionhallinnosta voin lohduttaa kirjoittajia tiedolla, että kyseessä on vanha perinne.
Kun yhteiskunnassa havaitaan säädösten tai puuttuvan säädöksen aiheuttama epäkohta tai vääryys, yleensä pariin kolmeen vuosikymmeneen ei tehdä mitään. Annetaan epäkohdan muhia rauhassa. Sitten asetetaan komitea tai toimikunta, johon otetaan pelkästään kyseisen epäkohdan aiheuttaneiden hallintojen edustajia.
Lisäksi usein valtiovarainministeriön edustaja valvoo, ettei penniäkään valtion rahaa kulu. Vääryyden uhrien edustajia ei kuulla.”
Joten vaikka nyt onkin vähän kuultu, niin tehtävää on paljon. Kuultu ei tarkoita vielä sitä, että alettaisiin tekemään konkreettisia korjauksia. Muuta kuin vakuutusalan ylivallan vahviistamiseksi.
Onhan ministeri Risikon vakuutuslääkärijärjestelmän läpivalaisun parantamista miettivässä työryhmässä; vakuutusalalla ylivertainen edustus. Joka on taas merkki Suomessa voimissaan olevasta korporatiivisesta järjestelmästä.
Hyvää perustietoa vastassa olevasta kokonaisuudesta internetistä:
korporatismi
apparatsikki
korporatiivinen järjestelmä
Ja kun kaikki tietää. Kaikki ymmärtää. Isojakin asiakokonaisuuksia. Ratkaisevaa tietysti on se, että tuleeko perustuslain velvoitteita vieläkään Suomessa noudattaa? Onko Suomessa olemassa valtakoneisto irti olevaa laillisuusvalvontaa? Kuten Finanssivalvonta (Fiva), oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies.
Poliittisesti ratkaisevaa on se, että suuntaavatko perussuomalaiset nykyisen valtakoneistomme ytimiin, joka taas merkitsee sitä, että seuraava todellisten parannusten toivoa saadaan odottaa tapahtuvaksi, ainakin seuraavat 30 vuotta.
Vaan ei vaivuta vielä synkkyyteen, vaan yritetään sitkeästi. Yhdessä ja erikseen toimien.
> Kun kaikki tietää. Kaikki ymmärtää. Isojakin asiakokonaisuuksia. -
Tässä Kukkosen listan kiteytys:
Oikeutta vakuutetuille ry (aiemmin Vakuutusongelmaisten liitto) katsoo tarpeelliseksi jakaa esityslistan kolmeen pääluokkaan:
I Välittömästi toteutukseen laitettavat toimenpiteet
II Lyhyellä viiveellä toteutukseen tulevat toimenpiteet
III Lakimuutoksen kautta tehtävät muutokset
Lähtökohtana eri pääluokkiin asioita jaettaessa on > perustuslain-, Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja YK:n yleismaailmallisen ihmisoikeusjulistuksen velvoitteiden täysimääräinen toteutuminen myös lakisääteisessä tapaturmavakuutusjärjestelmässä vakuutetuille.
”Vain yhdessä toimien olemme enemmän” - terveisin
Oikeusturvan VOLF-työryhmä
* * * * *
Jakelu: stm kirjaamo
paula.risikko @ stm.fi, outi.antila @ stm.fi, erik.stromberg @ stm.fi, inka.hassinen @ stm.fi
Asia: STM - Vakuutuslääkärijärjestelmän läpivalaiseminen
Viite: Ministeri Risikon 3.10.2012 järjestämä suullinen kuuleminen ministeriössä
Arvoisa vastaanottaja.
Kiitämme mahdollisuudesta tulla kuulluksi kansalaisten perus- ja oikeusturvan kannalta erittäin tärkeästä ongelma-alueesta. Tarkastelemme aihetta potilaiden, hoitavien lääkäreiden ja potilaiden asiaa ajaneiden lakimiesten näkökulmasta. Tätä näkökulmaa ei voida ohittaa eikä jättää lainsäädännössä huomioimatta, mikäli Suomi haluaa kunnioittaa; Euroopassa linjattua, fair trial - periaatetta. Ei riitä, että jokin päätös on oikea, sen oikeellisuus ja riippumattomuus pitää olla selkeästi myös ulkopuolisen havaittavissa.
Suomalaiseen oikeusjärjestelmään kuuluu lakisääteisen tapaturmavakuutuksen osalta epämääräisen kiinteästi ns. vakuutuslääkärijärjestelmä, jonka asema on vähintäänkin erikoinen. Vakuutuslääkäriksi ei voi opiskella normaalisti, vaan ”koulutusta” tukee ja valvoo yksityinen vakuutus-ala ja vanhemmat vakuutuslääkärit. Vakuutuslääkäreille tittelin myöntää yksityinen Suomen lääkäriliitto, joka salaa päättäväisesti vakuutuslääkäreiden tiedot potilailta. Salailu aiheuttaa sen, että vakuutuslääkärit voivat tehtävissään käyttää heille annettua julkista valtaa myös jäävisti ilman, että potilas saa asiasta tietoa.
Koska vakuutuslääkäreillä ei ole maassamme virallista statusta; ei sitä erikseen valvota eikä nimilistaa tai ”koulutuksen” suuntausta julkaista myöskään viranomaisten puolelta. Samaan aikaan maahamme on muokattu lainsäädäntö, jolla taataan, että vakuutuslääkärit ovat mukana tuomioistuimen toiminnassa. Toinen lakimuutos salaa vakuutuslääkärin oikeudessa antaman lausunnon potilaalta itseltään. Samaan aikaan yksityiset vakuutusyhtiöt ja vakuutuslääkärit käyttävät merkittävää julista valtaa tehdessään lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen liittyviä päätöksiä. Näissä päätöksissä ratkaistaan yksilön oikeus toimeentuloon, kuntoutukseen, koulutukseen ja lääketieteelliseen hoitoon. Ratkaisun tekee voittoa tavoittelevan pörssiyhtiön tukemat ja kouluttamat lääkärit, he tekevät ensiasteen ratkaisut eläkeyhtiössä, ovat mukana avainpaikoilla koko hoitoketjussa ja vielä mukana ylimmässä muutoksenhakuelimessä.
Käytännössä vakuutuslääkärit tekevät ratkaisuja yhtiön omissa asioissa, että lankeaako vakuutusyhtiölle korvausvelvollisuus siinä asiassa, jonka varalta yhtiö on asiakkaansa vakuuttanut.
Nykyinen järjestelmä antaa ilman todellista valvontaa vakuutuslääkäreiden käyttää julkista valtaa, samaan aikaan se suojelee ja salaa vakuutuslääkäreiden kasvottoman ja mielivaltaiseksi todetun toiminnan sekä jättää potilaat lainsuojattomiksi.
Tämän järjestelmän uskottavuuden kannalta; on merkittävää havaita sen saaman, äärimmäisen kielteisen arvostelun pitkäkestoisuus ja arvostelun oikeutus. Kaikissa vakuutus-alalle taloudellisesti merkittävissä päätöksissä on yhtenevää, että päätösten lopputulos on päinvastainen kun asiassa esitetty näyttö, asia ratkaistaan lähes poikkeuksetta vakuutus-alan eduksi ilman, että päätöksiä on perusteltu. Avoimuuden sijaan vakuutus-alalla ja muutoksenhaluelimissä salataan oikeudenkäyntiaineistoa potilaalta ja toisaalla laaditaan lakeja, joka vahvistaa entisestäänkin vakuutus-alan ylivertaista asemaa. Kaikki tosiasiat osoittavat, että kansalaisten perus- ja ihmisoikeudet eivät Suomessa toteudu.
Ongelma ei ole, että kansalaiset tai lääkärit eivät tuntisi nykyistä epäoikeudenmukaiseksi havaittua järjestelmää, joka toimii pörssiyhtiöiden arvomaailmalla. On yleisesti tiedossa, että päätöksiä ei tehdä lääketieteellisillä perusteilla, vaan puhtaasti taloudellisilla arvoilla mitaten. Tätä ongelmaa eivät poista vakuutus-alan lanseeraamat uudet selitykset tai pitkäkestoinen epäkohtien lakaiseminen maton alle.
Ongelma on harkintavaltaan verhottu ja mielivallan salliva tulkintojen järjestelmä, jota ei todellisuudessa kukaan laillisuusvalvojistamme valvo. Lopputuloksena on maassamme vakiintunut tapa, joka sallii vakuutus-alan suosimisen kansalaisten perusoikeuksien kustannuksella. Ongelma on järjestelmän epäoikeudenmukaisuus, jossa annetuilla päätöksillä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
Luottamusta ei herätä se, että vakuutus-ala ja vakuutuslääkärit vakuutusoikeudesta puhumattakaan; eivät kykene omilla perusteluilla näyttämään hylättyjen päätösten oikeellisuutta toteen. Näin siinäkin tilanteessa, jossa kaikki potilaan esittämä näyttö on yhtenevästi tukenut päinvastaista lopputulemaa. Potilas tai häntä hoitava lääkäri eivät saa järjestelmän perusteluiden puuttumisen seurauksena tietää vastausta kysymykseen, mikä heidän esittämässä näytössä olisi ollut virheellistä, puutteellista tai väärää. Potilaan takana omilla allekirjoituksillaan vastuussa oleva tiimi ei saa koskaan tietää, mikä oli se kaiken kaatava näyttö, jonka vakuutuslääkäri oikeudessa esitti, koska vakuutuslääkärin lausunto on salattu. Tässä tilanteessa on täysin selvää, että uskottavuutta vakuutuslääkärijärjestelmää kohtaan ei synny, ilman vakavia sekä konkreettisia muutoksia vakuutuslääkäreiden ja koko oikeusjärjestelmän toimintaan.
Kansalaisten perusoikeuksien toteutumisen kannalta on olennaista puuttua kaikkiin epäkohtiin, jotka aiheuttavat oikeuksien menetyksen riippumatta siitä, minkä aikaa epäkohtien korjaamiseen kuluu aikaa. Oikeusturvan korjaamisen esteenä ei lain mukaan saa olla; vakuutus-alan vastustus eikä asiasta päättävien tahojen sidonnaisuudet vakuutus-alaan.
Kansalaisten keskuudessa on havaittu, että epäkohdat ovat selkeästi kaikkien tiedossa mutta niitä ei ole haluttu korjata. Samaan aikaan vakuutus-ala vaikuttaa politiikkaan muun muassa vaalirahoituksella ja tukemalla vakuutus-alan asemaa vahvistavia henkilövalintoja. Suomessa on olemassa vahva potilaiden oikeusturvan vastainen ilmapiiri, jossa asenteellisuus kumoaa objektiivisuuden. Tällaisen havainnon teki myös oikeusministeri Johannes Koskisen asettama selvitysmies Maija Sakslin vakuutusoikeudesta vuonna 2003. Tämä havainto on edelleen vuonna 2012 yhtenevä potilaiden ja heidän asiamiestensä tekemien havaintojen kanssa.
Nyt olemme tilanteessa jossa korjattavia epäkohtia on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Työn vaikeudesta ja rakenteellisista ongelmista huolimatta sen tekeminen on aloitettava kaikilla osa-alueilla.
Jotta tämä työ voisi vihdoinkin edetä potilaiden oikeusturvalle myönteisesti, on huolehdittava siitä, että työtä vetävät ja siitä päättävät tahot ovat irti kaikista jääviyttä aiheuttavista sidonnaisuuksista.
Merkittävät osakeomistukset, vakuutus-alaa (ilman objektiivista tutkimusta) tukevat kannanotot ja perhe- tai seurustelusuhteet vakuutusalaan; on johtavassa asemassa olevien päättävien tahojen oma-aloitteisesti julkaistava.
Jääviys on este objektiivisuudelle; varsinkin vakuutus-alaa ja vakuutuslääkäreiden ylivertaista asemaa tarkasteltaessa. Läpinäkyvyyttä ja avoimuutta on edellytettävä myös heiltä, joita kuullaan näissä epäkohdissa. Nimilista ja kuultavien asema on oltava julkisia koko prosessin ajan ja niistä on oltava havaittavissa, että kuultavien joukossa on myös puolueettomilla potilasjärjestöillä tasapuolinen asema.
Oikeutta vakuutetuille ry (aiemmin Vakuutusongelmaisten liitto) katsoo tarpeelliseksi jakaa oman esityslistamme kolmeen pääluokkaan:
I Välittömästi toteutukseen laitettavat toimenpiteet
II Lyhyellä viiveellä toteutukseen tulevat toimenpiteet
III Lakimuutoksen kautta tehtävät muutokset
Lähtökohtana eri pääluokkiin asioita jaettaessa on perustuslain, Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja YK:n yleismaailmallisen ihmisoikeusjulistuksen velvoitteiden täysimääräinen toteutuminen myös lakisääteisessä tapaturmavakuutusjärjestelmässä vakuutetuille.
Eduskunnan apulaisoikeusmiehenä nykyisin toimivan Maija Sakslinin ja aiemmin viitattu vuodelta 2003 peräisin olevan sekä vakuutusoikeudellista erityistuomioistuinjärjestelmään koskevan toimenpide-ehdotus toimii muutoksille hyvänä pohjana. Tämä saatetaan yhteenvetomme lopussa tiedoksenne.
I Välittömästi toteutukseen laitettavat toimenpiteet
Muutostenhakuelinten on päätöksen annettuaan säilytettävä kaikki päätöksessä käytettävä aineisto yhden kuukauden ajan ja ilmoitettava tästä osapuolille, jotta heillä on mahdollisuus tutustua päätöksen taustalla olleeseen aineistoon ennen sen palauttamista vakuutusyhtiöön.
Nykyisen eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen Sakslinin vuonna 2003 vakuutusoikeudesta tekemässä selvityksessä (kts kirjelmämme lopusta) esille tulleet parannusehdotukset lääketieteellisestä arvioinnista on otettava heti käytäntöön.
Potilaalle on annettava mahdollisuus saada etukäteen tieto lääkärin sidonnaisuuksista vastaanotolla ja muutoksenhakuelimessä. Tietoisuus vakuutus-alan osallisuudesta lääkärin koulutukseen on useimmille potilaille niin merkittävä, että se on kirjattava Terhikki - rekisteriin.
Seuraavat tiedot on saatava kaikkien avoimesti saataville:
Mikä vakuutuslääkärijärjestelmä on ja kuinka se toimii? Esittely tekstiselostein ja kaavioin.
Kuinka vakuutuslääkäriksi erikoistutaan? Tekstiseloste ja kaaviot.
Mikä tiede vakuutuslääketiede on? Selostus kuinka vakuutuslääketieteellinen arvio suoritetaan?
Missä on vakuutuslääketieteen valvova tiede-elin Suomessa yhteystietoineen?
Vakuutuslääkäreiden ja vakuutuslakimiesten tiedot ja sidonnaisuudet on julkaistava yhtiöittäin, sisältäen myös omat ja lähipiirin osakkeenomistukset.
STM:n ja vakuutusosaston johtajien kaikki sidonnaisuudet vakuutusalaan on julkaistava, sisältäen myös omat ja lähipiirin osakkeenomistukset.
Oikeusministeriön ja vakuutusoikeuden asioita hoitavan yksikön johtajien kaikki sidonnaisuudet vakuutusalaan on julkaistava, sisältäen myös omat ja lähipiirin osakkeenomistukset.
Kaikkien vakuutusoikeuden ja sen alaisten lautakuntien henkilöiden sidonnaisuudet on julkaistava vakuutusalaan, sisältäen myös omat ja lähipiirin osakkeenomistukset.
Asiakirjat tapaturma- ja ammattitautilakia uudistavan nelikantaisen työryhmän toimista tähän mennessä sekä työryhmään kuuluvien tai sen kuultavina olleiden henkilöiden sidonnaisuudet vakuutusalaan on julkaistava, sisältäen myös omat ja lähipiirin osakkeenomistukset.
Täysimääräisellä tapaturmaeläkkeellä (100 %:n työkyvyn aleneman mukaan) olevien tarkka määrä Suomessa tällä hetkellä on julkaistava.
On tarjottava tietoisku vakuutetuille siitä, kuinka toimien he voivat tutustua vakuutusyhtiöissä ja tuomioistuinjärjestelmässä oleviin tapauksensa asiapapereihin.
On kerrottava Vakuutuskuntoutuksen (VKK) rooli vakuutuslääkärijärjestelmän osana, tekstiselostein ja kaavioin.
STM:n vetämään vakuutuslääkärijärjestelmän läpivalaisua tekevästä asiantuntijaryhmästä (eri kokoonpanoineen) on annettava kaikki tiedot avoimeen julkisuuteen.
STM:n julkaisema toimenpidelistaus on annettava myös auki kirjoitettuna kaikkien kommentoitavaksi. Esimerkiksi tilannetiedotus PCA - menetelmästä erittäin tarpeellinen.
II Lyhyellä viiveellä toteutukseen tulevat toimenpiteet
Kaikille vakuutetuille on annettava oikeus saada kopiot työnantajan ja vakuutusyhtiön välisestä vakuutussopimuksesta liitteineen ja oikeaksi todistettuina (rajaukset/taloudelliset intressit).
Pysyvästi työkyvyttömiksi vakuutusyhtiön kustantamissa ammatillisen kuntoutuksen ja selvityksen tutkimuksissa todettujen määrä on julkaistava. Tällä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ovat vammautuneet tai sairastuneet työssään pysyvästi, mutta heille ei ole myönnetty täysimääräistä tapaturmaeläkettä (100 %:n työkyvyn aleneman mukaan).
Vakuutusyhtiöstä alkaen on laadittava ja annettava pyydettäessä vakuutetulle yksilöity asiakirjaluettelo yhtiössä olevista vakuutettua koskevista asiakirjoista
III Lakimuutoksen kautta tehtävät muutokset
Luottamusta suomalaiseen oikeusjärjestelmään on heikennetty useilla negatiivisilla lakimuutoksilla.
Lakimuutos HE 62/2004 – Hallituksen esitys laiksi tapaturmavakuutuslain 17 ja 41 d §:n muuttamisesta aiheutti muun muassa sen, että vakuutuslääkärien rikosoikeudellinen vastuu poistettiin ja vakuutuslääkäri voi hylätä hoitavan lääkärin lausunnossa esittämät löydökset lyhimmillään sanalla ”ei”.
Luottamusta voidaan lisätä näitä heikennyksiä korjaamalla seuraavasti;
Vakuutuslääkärille on palautettava rikosoikeudellinen vastuu lausunnoista.
Vakuutuslääkärille on asetettava velvollisuus perustella lausuntonsa objektiivisesti.
Vakuutuslääkärin on vakuutettava antamansa tiedot omatuntonsa ja kunniansa kautta oikeaksi.
Lakimuutos HE 47/2005 (HE 155/2003) – Hallituksen esitys toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevaksi lainsäädännöksi annetun hallituksen esityksen (HE 155/2003 vp) täydentämisestä aiheutti sen, että tapaturma-asiain muutoksenhakulautakunnan lääkärijäsenenä voi toimia vain toisen tuomioistuinkäsittelyn osapuolen eli vakuutusyhtiön kouluttama vakuutuslääkäri.
Luottamusta voidaan lisätä seuraavasti;
Muutoksenhakulautakunnan lääkärijäsenenä voi toimia vain puolueeton ja sidonnaisuuksista vapaa lääkärijäsen, lääkärijäsenenä ei voi toimia vakuutuslääkäri.
Lääkärijäsen irrotetaan oikeuden kokoonpanosta ja velvoitetaan objektiivisesti perustelemaan kantansa ja vakuuttamaan antamansa tiedot omatuntonsa ja kunniansa kautta oikeaksi.
Lakimuutos HE 91/2006 – Hallituksen esitys työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain muuttamisesta aiheutti sen, että työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan lääkärijäsenenä voi toimia vain toisen tuomioistuinkäsittelyn osapuolen eli työeläkeyhtiön tai – laitoksen kouluttama vakuutuslääkäri.
Luottamusta voidaan lisätä seuraavasti;
Muutoksenhakulautakunnan lääkärijäsenenä voi toimia vain puolueeton ja sidonnaisuuksista vapaa lääkärijäsen, lääkärijäsenenä ei voi toimia vakuutuslääkäri.
Lääkärijäsen irrotetaan oikeuden kokoonpanosta ja velvoitetaan objektiivisesti perustelemaan kantansa ja vakuuttamaan antamansa tiedot omatuntonsa ja kunniansa kautta oikeaksi.
Lakimuutos HE 12/2006 – Hallituksen esitys laiksi oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi koskee mm. koko vakuutusoikeudellista erityistuomioistuinjärjestelmää. Se aiheutti sen, että vakuutuslääkärijäsenen lausumat ja siten perustelut ovat 80 vuotta päätöksen antamisesta salaisia myös asianomaiselta itseltään. Tämä on hämmästyttävää, sillä valtaosassa vakuutusasioista pääpaino on lääketieteellisten seikkojen selvittelyssä ja vakuutusoikeudellinen tuomioistuinkäsittely tapahtuu suljetusti ja kirjallisesti.
Luottamusta voidaan lisätä seuraavasti;
Lääkärijäsenenä ei voi toimia vakuutuslääkäri, jäsenen on oltava aina puolueeton ja riippumaton.
Lautakunnan ja sen kuulemien henkilöiden kaikki lausumat ovat oltava asianosaisjulkisia ja osana päätösten perusteluita.
Vakuutuslääkäreiden osallistuminen vakuutusyhtiön tekemiin ensiasteen ratkaisuihin kielletään lailla. Vakuutusyhtiön tulee perustaa päätöksensä hoitavien lääkäreiden lausuntoihin tai pyytää uusi lausunto sellaiselta lääkäriltä, jolla ei ole kytköksiä vakuutus-alaan. Vakuutusyhtiöillä ei voi olla oikeus käyttää julkista valtaa ilman tiukkaa valvontaa ja puolueettomasti toimivaa muutoksenhakujärjestelmää.
Vakuutusyhtiöiden ylivalta suhteessa vakuutettuihin ihmisiin on kiistaton varsinkin lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa. Tämä vakava epäkohta on lakiemme vastaisena tunnustettava ennen kuin mihinkään lainsäädännöllisiin toimiin vakuutuslääkärijärjestelmän läpivalaisemiseksi voidaan ryhtyä.
Helsingissä 8. lokakuuta 2012
Ystävällisin terveisin
Hannu Kukkonen
puheenjohtaja / Vakuutusongelmaisten liitto ry
* * * * * * * *
17.09.2003
Lääketieteellisen arvioinnin avoimuutta olisi lisättävä ja sen merkitystä vahvistettava käsiteltäessä työkyvyttömyyseläkettä ja tapaturmavakuutusta koskevia valituksia vakuutusoikeudessa. Näin ehdottaa tutkija Maija Sakslin selvityksessään oikeusturvan toteutumisesta näitä etuuksia koskevien valitusten käsittelyssä vakuutusoikeudessa.
Jotkin vakuutusoikeuden vakiintuneet käytännöt täyttävät selvityksen mukaan vain vaivoin oikeusturvan vähimmäisvaatimukset. Selvästi perusoikeuksien ja ihmisoikeussopimusten kanssa ristiriidassa olevia menettelyjä ei kuitenkaan havaittu.
Oikeusministeriölle tehdyssä selvityksessä ehdotetaankin lääketieteellisen arvioinnin uudistamisen lisäksi muun muassa suullisten käsittelyjen lisäämistä, päätösten perustelujen kehittämistä sekä käsittelyn nopeuttamista.
Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa, toteutuvatko perusoikeudet ja oikeusturva työkyvyttömyyseläkettä ja lakisääteistä tapaturmavakuutusta koskevien valitusten käsittelyssä lähinnä vakuutusoikeudessa. Vakuutusoikeus on toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuin, jossa käsitellään esimerkiksi eläkeasioita ja muita sosiaalivakuutusasioita.
LÄÄKÄRIJÄSENEN TOIMINTA AVOIMEMMAKSI
Kritiikki toimeentuloturvan muutoksenhakua kohtaan koskee yleensä lääketieteellisten seikkojen arviointia. Erityisesti on valitettu siitä, että edes asianosainen ei saa tietoa siitä, mitä seikkoja arvioinnissa on otettu huomioon. Epäluottamus ilmenee usein epäluulona lääkärien toimintaa kohtaan.
Selvityksessä ehdotetaankin, että vakuutusoikeuden lääkärijäsenen toiminta tehtäisiin avoimemmaksi ja lääkärijäsenen asemaa selkeytettäisiin. Samoin lääkärin arvioinnissa käyttämien arviointiperusteiden tulisi olla ennalta tiedossa.
Lääkärijäsenen keskeinen tehtävä on turvata muutoksenhakijoiden yhdenvertaisuus. Hän huolehtii siitä, että etuuksia myönnetään samanlaisissa tilanteissa samalla tavalla. Vakuutusoikeuden lääkärijäsenen arvio potilaan terveydentilasta, työ- tai toimintakyvystä voi poiketa potilaan tutkineen lääkärin arviosta.
Lääkärijäsen tekee potilaan tilanteesta kokonaisarvion. Selvityksen mukaan ongelmallista on, että lääketieteellinen arviointi on tuomioistuimen neuvottelusalaisuuden piirissä ja että lääkärijäsenet eivät yleensä osallistu päätösten perusteluiden laatimiseen. Etuuden hakija ja hänen terveydentilaansa sosiaaliturvalaitoksessa tai muutoksenhakuelimessä arvioiva lääkäri eivät yleensä tapaa, vaan lääkäri tekee arviointinsa asiakirjojen perusteella.
Raportissa ehdotetaan selvitettäväksi, tulisiko lääketieteellinen arvio tehdä useamman lääkärin kokoonpanossa ainakin silloin, kun työkyvyttömyyden syynä ei ole vain yksi sairaus tai vamma. Lisäksi tulisi selvittää, onko nykyinen lääkärijäsenten lääketieteellinen erikoistuminen riittävää.
ARVIOINTIPERUSTEISTA LUETTELO
Selvityksessä ehdotetaan, että lainsäädäntöä täsmennettäisiin sisällyttämällä lakiin nykyistä yksityiskohtaisemmin etuuden saamisen perusteet. Lainsäädännön toimeenpanon tueksi olisi laadittava suosituksia, jotka sisältäisivät luettelon lääketieteellisistä arviointiperusteista, joilla etuuteen oikeuttava työkyvyttömyys todettaisiin.
Samoin lueteltaisiin tyypilliset tapaukset, jolloin työkyvyttömyyseläkkeeseen ei ole oikeutta. Lisäksi tulisi laatia suositukset siitä, mitä lääketieteellisiä seikkoja otetaan huomioon lakisääteisen tapaturmavakuutuksen syy-yhteyden toteamisessa sekä määritelmät ammattitaudeille. Alkuvaiheessa kyse olisi nykyisen soveltamiskäytännön arvioinnista, kirjaamisesta ja julkaisemisesta.
SUULLISIA KÄSITTELYJÄ LISÄTTÄVÄ, PERUSTELUJA PARANNETTAVA
Selvityksen mukaan oikeusturvaa olisi parannettava lisäämällä suullisia käsittelyjä sekä parantamalla päätösten perusteluja. Käsittelyajat eivät kuitenkaan saa pidentyä.
Suullisia käsittelyjä voitaisiin järjestää erityisesti silloin, kun asiassa on ristiriitaisia lääkärinlausuntoja ja hakija haluaa osoittaa seikkoja, jotka vaikuttavat arviointiin. Suullisia käsittelyjä järjestetään nykyään harvoin.
Selvityksessä on havaittu, että vakuutusoikeuden perustelukulttuuri on hiljalleen muuttumassa, mutta hyvin perusteltujen päätösten määrä on edelleen pieni. Perustelujen avulla asianomainen ymmärtää, mitä hänen asiassaan on päätetty ja miksi. Jos käsittelyajat ovat pitkiä ja päätökset puutteellisesti perusteltuja, ei menettely kokonaisuutena arvioituna täytä Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja perustuslain vaatimuksia.
Vakuutusoikeutta koskeva lainsäädäntö on äskettäin uudistettu ja vireillä on useita kehittämishankkeita, joten monia kritiikkiä herättäneitä toimintatapoja on jo muutettu.
TOIMEENTULOTURVA-ASIOIDEN ERITYISTUOMIOISTUIN
Vakuutusoikeus on toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuin. Se käsittelee muun muassa työeläke-, kansaneläke-, työtapaturma- ja työttömyysturva-asioita. Vakuutusoikeudessa asian ratkaisevat lakimieskoulutuksen saaneet laamannit ja vakuutusoikeustuomarit sekä lääkärijäsenet ja muut asiantuntijat.
Toimeentuloturva-asioissa muutoksenhakujärjestelmä on yleensä kaksiportainen. Etuuksia myöntävien laitosten ja yhtiöiden päätöksistä haetaan muutosta ensin muutoksenhakulautakunnilta. Näiden päätöksiin voi hakea muutosta vakuutusoikeudelta. Joitakin tapaturmavakuutusasioita lukuun ottamatta vakuutusoikeus on ylin muutoksenhakuelin.
Lisätiedot:
Vastaava tutkija Maija Sakslin (Kela) , puh. 020 434 1928
lainsäädäntöneuvos Arja Manner (oikeusministeriö), puh.(09) 1606 7692.
* * * *
Tiesithän, että Maija Sakslin toimii tällä hetkellä (10/2013) eduskunnan apulaisoikeusasiamiehenä….
* * * *
- Kaikki kirjoituksemme linkit ovat julkaisun hetkellä toiminnassa -
- Kaikki kirjoituksemme linkit ovat julkaisun hetkellä toiminnassa -
* * * *
Haluatko auttaa meitä kaikkia? – 12.3.2021
Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.
Uusimmat käänteet ja ison kuvan katsaukset löytyvät; esimerkiksi
>>> Suomi 2017 - verkoston kautta.
Liity mukaan toimiin yli puolue- ja aaterajojen. Yli media- ja etujärjestörajojen.
Yhdessä toimien huomaamme, voimme vaikuttaa ja olemme enemmän.
* * * *
Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -
* * * *
- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -
Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.
Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.
Uusimmat käänteet ja ison kuvan katsaukset löytyvät; esimerkiksi
>>> Suomi 2017 - verkoston kautta.
Liity mukaan toimiin yli puolue- ja aaterajojen. Yli media- ja etujärjestörajojen.
Yhdessä toimien huomaamme, voimme vaikuttaa ja olemme enemmän.
* * * *
Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -
* * * *
- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -
Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.
Tunnisteet: finngate skandaali, ihmisoikeusrikollisuus, Kukkosen lista, ministeri Risikon työryhmä, oikeusturvarikollisuus, perustuslakirikollisuus, vakuutuslääkärijärjestelmä, viranomaisrikollisuus
