Suomalainen kahden lääkärin loukku 100 prosenttisen valmis! – Osa 5/5
- Klikkaamalla kaaviota hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -
Käymme läpi tarkemmin edellisessä eduskunnassa hulahtaen läpimennyttä hallituksen esitystä HE 12/2006, joka koskee suomalaisia hallintotuomioistuimia.
Joku Teistä saattaa suuresti ihmetellä, miten tuo hallintotuomioistuimia koskeva hallituksen esitys liittyy lakisääteisiin vakuutuksiin eli kaikille pakollisiin vakuutuksiin?
Taustoitamme aiheen erittäin laajasti, koska itse hallituksen esityksestä HE 12/2006 viimeisen niitin suomalaiseen kahden lääkärin loukkuun tuonut lainkohta on ulkopuolisin silmin katsottuna hyvin harmiton ja erittäin lyhyt.
Kuitenkin kyseinen lainkohta antaa voimaan tullessaan 80 vuoden suojan lainkäytön harmaan alueen toimijoille, kansalaisten massiivista ja oikeutettua ryhmäkannetta vastaan.
Suomalaisen kahden lääkärin loukun 100 prosenttisesti viimeistelevä HE 12/2006 astuu lainsäädäntönä voimaan 1.10.2007.
SEKTORIMINISTERIÖIDEN ROOLEISTA
”Stm:n hallinnonalan muutoksenhakulautakuntia ovat muun muassa:
* tarkastuslautakunta
* työeläkeasiain muutoksenhakulautakunta
* työttömyysturvalautakunta
* tapaturma-asiain muutoksenhakulautakunta
* ylimpänä vakuutusoikeus;
niihin otetaan yhteyttä, jos on tyytymätön siihen, ettei jotakin etuutta ole myönnetty.”
Lähde: Socius - lehti 4/2006.
Hetkinen, hetkinen.
Kuuluko vakuutusoikeus nykyisin sosiaali – ja terveysministeriön hallinnonalaan?
HE 12/2006 kuuluu kuitenkin hallussamme olevien tietojen mukaan oikeusministeriön toimintavallan piiriin.
Työryhmällämme on ollut tähän mennessä vankka käsitys siitä, että vakuutusoikeus kuuluu oikeusministeriön hallinnonalaan.
- Klikkaamalla kaaviota hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana ja hieman utuisena -
Valitettavasti koko erityistuomioistuinjärjestelmän yllä leijuu kaavion hyvin ilmentävä harmaa ja salaperäisyyteen verhoava utu.
# # # #
Erityistuomioistuinjärjestelmän ulkopuolella toimiva tapaturma-asiainkorvauslautakunta on jäänyt taas pois tuosta vakuutusoikeuden roolia kuvaavasta kaaviosta.
Tapaturma-asiain korvauslautakunta on jäänyt pois myös tuosta Socius - lehden 4/2006 luettelosta pois. Tosin se toimii juridisessa mielessä erityistuomioistuinjärjestelmän ulkopuolella.
Miksi?
Tapaturma-asiain korvauslautakunnalla on näet erittäin ratkaiseva rooli tapaturma- ja ammattitautiasioiden korvauskäytäntöjen linjaajana. Sen antamat linjaukset toimivat läpi koko erityistuomioistuinjärjestelmän.
Kyseinen lautakunta toimii nelikantaisen perusrakenteen kautta.
Hankenumero: STM137:00/2005
Hankkeen nimi: Tapaturma-asiain korvauslautakunta
Toimikausi/aikataulu: 1.1.2006 – 31.12.2008
Yhteyshenkilö: Kullaa Kai, ylitarkastaja
Hannula, Jaakko varatuomari, 1.1.2006 -31.12.2008 Puheenjohtaja
Jostain ihmeen syystä valtioneuvoston hankerekisterissä (HARE) löytyvät tiedot ko. lautakunnasta eivät sisällä siihen kuuluvien henkilöiden siviilityöpaikkoja!?
Kuin sattumalta Jaakko Hannula – niminen henkilö vetää >>> STM120:00/2006 -
Tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön uudistamistyöryhmän hanketta.
Tuossa yhteydessä hänen tehtävänimikkeensä on hallitusneuvos sekä siviilityöpaikaksi on hankerekisteriin merkitty sosiaali – ja terveysministeriö.
# # # #
Sitten hallitun syrjähypyn jälkeen vakuutusoikeuden asioihin.
Vakuutusoikeuden kuulumisesta oikeusministeriön alaisuuteen esitämme hieman tuonnempana työryhmämme saamat varsin erikoiset todisteet.
Vuonna 2003 oikeustieteen lisensiaatti Maija Sakslin teki vakuutusoikeudesta oikeusministeriön toimeksiannosta suppean oikeusturvaselvityksen.
Sen perusteella syntyneistä ehdotuksista, koskien lääketieteellisen arvioinnin parantamista vakuutusoikeudessa ennätti hetkeksi välähtämään toivon valo lukuisten potilaiden keskuudessa.
Nyt elämme vuotta 2007 ja yksikään ehdotuksista parannuksista ei ole toteutunut.
Tosiasiassa lakien takaaman oikeusturvan ja ihmisoikeuksien kannalta järjestelmää on viety entistä enemmän vakuutusalan organisaatioita suosivaan suuntaan.
Tuon tosiasian pohjalta lähdimme lähestymään aiheesta avainviranomaisia, tarkastelun alla oleviin hallituksen esityksiin liittyvissä, sektoriministeriöissä.
Heille tekemämme kysymyksen ja saamamme vastaukset olemme dokumentoineet Teitä varten oman mielikuvan muodostamiseksi aiheen tiimoilta.
Saamiimme dokumentteihin pääsette tutustumaan hieman tuonnempana.
# # # #
Ylimmän lakisääteisiä vakuutuksia käsittelevän oikeusasteen vakuutusoikeuden ylituomari Timo Havun ja vakuutusoikeustuomari Olli Olanterän esityksen myötä vakuutuslääkärijäsenen lausumat kaikissa erityistuomioistuinjärjestelmän tuomioistuimissa ovat jatkossa salaisia asianomaiselta itseltään 80 vuotta päätöksen antamisesta. (HE 12/2006).
Jo tässä kohtaa voidaan tehdä mielenkiintoinen ja yhteismitallinen huomio.
Silloin kun kyse on yksittäisen vakuutetun oikeusturvan heikentämisestä, niin silloin voidaan toimia joustavasti poikkihallinnollisesti sektoriministeriöiden välillä.
Silloin taas kun kyse olisi yksittäisen vakuutetun oikeusturvan parantamisesta, niin silloin vedotaan tiukasti kunkin sektoriministeriön toimialaan.
Tämä mahdollistaa sen, että suomalaisten systemaattisten oikeusmurhien jatkuminen ja peittely lakisääteisten vakuutusten harmaalla alueella onnistuu ”lainvoimaisesti” entistä paremmin.
”MITÄÄN SALAILUA EI OLE?” TYÖELÄKEYHTIÖ VARMAN YLILÄÄKÄRI SAKARI TOLA:
- Klikkaamalla artikkelia hiirelläsi; saat sen ruudullesi isompana -
Uskomme, että asiantuntijoina kuullut Oikeustoimittajat ry:n edustajat eivät ole olleet tietoisia HE 12/2006 sisälle taidokkaasti viritetystä loukusta erityistuomioistuinjärjestelmää silmällä pitäen.
Uskomme heidän olleen enemmän keskittyneitä samaan aikaan eduskunnan käsittelyssä olleeseen HE 13/2006 koskien yleisiä tuomioistuimia, joihin myös suomalaisten tiedotusvälineiden mielenkiinto suurimmalta osalta keskittyy. Ainakin toistaiseksi.
# # # #
Pureudumme HE 12/2006 valiokuntakäsittelyissä kuultuihin asiantuntijoihin sekä valiokunnissa ratkaisevia päätöksiä tehneiden kansanedustajien kokoonpanoihin.
Mielenkiintoista on saada heiltä kaikilta kommentit siitä, että miten syvällisesti he olivat tutustuneet hallituksen esityksestä annettuihin kirjallisiin lausuntoihin?
Lausunnot löytyvät oikeusministeriön www – sivuilta (https://oikeusministerio.fi/etusivu):
> Linkki korjattu 8.4.2021. Kiitos tilanteen huomanneelle ja siitä ilmoittaneelle henkilölle.
2005:23 Lausunnot oikeudenkäynnin julkisuutta yleisissä tuomioistuimissa ja hallintotuomioistuimissa koskevista työryhmämietinnöistä.
Toisekseen noiden lausuntojen pohjalta heiltä pitää pyytää kommentit siitä, että tajusivatko he miten hallituksen esitys tulee vaikuttamaan 200 000 kahden lääkärin loukussa olevien potilaiden lakien takaamien oikeusturvan ja ihmisoikeuksien toteutumiseen koko erityistuomioistuinjärjestelmän piirissä?
Kolmanneksi mihin toimenpiteisiin he sitoutuvat asiantuntijoina ja kansanedustajina suomalaisen kahden lääkärin loukun purkamiseksi?
# # # #
Lähetekeskustelu eduskunnassa:
”Mikäli esityksessä on kysymys useamman valiokunnan toimialaan kuuluvista asioista, täysistunto voi velvoittaa yhden tai useamman valiokunnan antamaan esityksestä lausuntonsa asiaa varsinaisesti käsittelevälle valiokunnalle.”
Valiokuntakäsittely
Valiokunnassa asia otetaan ensin valmistelevaan ja sitten ratkaisevaan käsittelyyn. Valmisteleva käsittely alkaa asiantuntijoiden kuulemisella. Asiantuntijoiksi kutsutaan asiaa valmistelleita virkamiehiä sekä sellaisten virastojen, järjestöjen ja muiden tahojen edustajia, joiden toimialaa säädettävänä oleva asia koskee.
Asiantuntijakuulemisen päätyttyä käydään yleiskeskustelu, jonka jälkeen valiokunta päättää alustavasti asian yksityiskohdista.
Ratkaisevassa käsittelyssä tehdään lopulliset päätökset, jotka ilmenevät valiokunnan mietinnöstä.
Valiokunta voi pyytää asiasta tai sen osasta lausunnon toiselta valiokunnalta.
”Jos lausuntovaliokunta on ollut asiasta erimielinen, voivat vähemmistöön jääneet valiokunnan jäsenet liittää lausuntoon eriävän mielipiteensä perusteluineen.”
”Jos valiokunta on ollut asiasta erimielinen, voivat vähemmistöön jääneet valiokunnan jäsenet liittää mietintöön vastalauseensa perusteluineen.”
Lähde: Eduskunnan www-sivusto
# # # #
Ottaen huomioon, että tämä hallituksen esitys päätettiin vain lakivaliokunnassa ja kuitenkin se koskettaa ilmiselvästi sosiaali- ja terveysvaliokunnan toimialaa mitä suuremmassa määrin, niin ihmettelemme suuresti, miksi se syrjäytettiin esityksen käsittelystä kokonaan?
Lakivaliokunnan jäsenet olivat saamiemme tietojen mukaan mietinnössään LaVM 25/2006 - HE 12/2006 yksimielisiä.
- Klikkaamalla kaaviota hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -
# # # #
Niille henkilöille, jotka olette juuri liittyneet kanavallemme annamme pienen tarkentavan tiedotuksen .
Aina käytyämme yhden tarkastelun alla olevasta neljästä hallituksen esityksestä läpi, niin se muuttuu perustietojensa osaltaan väritykseltään punaiseksi.
Kuten suomalaisten hyvin tuntemien Formula ykkösten starttivalot.
# # # #
Lisäksi olemme koostaneet Valtioneuvoston hankerekisteristä – HARE
(http://www.hare.vn.fi/)
- ko. rekisteri poistunut käytöstä.
- kyseisiin hallituksen esityksiin liittyvää dokumentaatiota voit kysyä kunkin ministeriön kirjaamon kautta
- Klikkaamalla kunkin lakihankkeen otsikkoa pääset lukemaan Oikeusturvan ajankuvan bloggauksen aiheesta.
# # # #
>>> 1. HE 62/2004 - Hallituksen esitys laiksi tapaturmavakuutuslain 17 ja 41 d §:n muuttamisesta
Hankenumero: STM025:00/2004
Hankkeen nimi: Laiksi tapaturmavakuutuslain 17 ja 41 d §:n muuttamisesta, hallituksen esityksen valmistelu (mm. selkeytetään vakuutuslaitoksen lääkäriasiantuntijan kannanoton merkitystä korvausratkaisuissa).
Yhteyshenkilö: Hallitussihteeri Jaakko Hannula STM
HE 62/2004
StVM 12/2004
EV 87/2004
Lain voimaantulon allekirjoittajat:
Naantalissa 24 päivänä kesäkuuta 2004
Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN
Ministeri
Tarja Filatov
# # # #
>>> 2. HE 47/2005 (HE 155/2003) - Hallituksen esitys toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevaksi lainsäädännöksi annetun hallituksen esityksen (HE 155/2003 vp) täydentämisestä
Hankenumero: STM133:00/2003
Hankkeen nimi: Laki toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevaksi lainsäädännöksi, hallituksen esityksen valmistelu
Yhteyshenkilö: Ylitarkastaja Kai Kullaa STM
HE 155/2003
HE 47/2005
PeVL 22/2005
StVM 11/2005
EV 99/2005
Lain voimaantulon allekirjoittajat:
Helsingissä 26 päivänä elokuuta 2005
Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN
Sosiaali- ja terveysministeri
Sinikka Mönkäre
# # # #
>>> 3. HE 91/2006 - Hallituksen esitys työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain muuttamisesta
Hankenumero: STM009:00/2006
Hankkeen nimi: Laki työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain muuttamisesta, hallituksen esityksen valmistelu
Yhteyshenkilö: Ylitarkastaja Carita Wuorenjuuri STM
HE 91/2006
PeVL 35/2006
StVM 39/2006
EV 175/2006
Lain voimaantulon allekirjoittajat:
Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2006
Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN
Sosiaali- ja terveysministeri
Tuula Haatainen
# # # #
>>> 4. HE 12/2006 - Hallituksen esitys laiksi oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Hankenumero: OM030:00/2002
Hankkeen nimi: Oikeudenkäynnin julkisuus hallintolainkäytössä
Yhteyshenkilö: Lainsäädäntöneuvos Arja Manner
HE 12/2006
LaVM 25/2006
EV 268/2006
Lain voimaantulon allekirjoittajat:
Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2007
Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN
Oikeusministeri
Leena Luhtanen
# # # #
Tulevaisuusvaliokunta esittää 15.6.2007 lausunnossaan 2/2007 - TuVL 2/2007 perustuslakivaliokunnalle hallituksen toimenpidekertomuksen uudistamiseen liittyen:
”Että osana kertomusmenettelyn uudistamista selvitetään mahdollisuus laajentaa tarkastusvaliokunnan mukaisesti muidenkin valiokuntien vireillepano-oikeutta, jolloin muun muassa tulevaisuuspoliittisesti tärkeimmät selvitykset voidaan käsitellä täysistunnossa ja että perustuslakivaliokunta ottaa huomioon, mitä muutoin edellä on esitetty.”
Kannatamme tätä esitystä lämpimästi, koska näin toimien myös lakisääteisiin vakuutuksin liittyvän ja suljettuna pidetyn nelikantaisen lainsäädäntömenettelyn toimijat saadaan eduskunnassakin, kaikille avoimen, täysistunnon laatuvalvonnan piiriin.
# # # #
Tutustukaa tässä vaiheessa kohteliaimmin ensin ja tarkemmin vähälle huomiolle julkisuudessa jääneeseen selvitykseen vuodelta 2003.
Maija Sakslin - Oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa:
http://www.om.fi/tulostus/21230.htm
10/2014 päivitys
- linkki on lakannut toimimasta.
>>> Korjattu linkki 8.4.2021
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/75874
- Maija Sakslin toimii tällä hetkellä eduskunnan apulaisoikeusasiamiehenä.
- suosittelemme koko kuvan katsausta Suomi 2017 areenalla:
http://suomi2017.wordpress.com/vako/
- - - -
Samanaikaisesti Sakslinin selvityksen esipuheen päivämäärän 9.9.2003 kanssa valtioneuvoston www - sivustolla julkaistiin seuraavankaltainen uutinen:
Oikeusministeriö
9.9.2003 15.39
Oikeusministeri Johannes Koskinen: Ihmisoikeudet oikeusvaltion erottamaton osa
Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitean politbyroon pysyvän komitean jäsen Luo Gan saapuu tänään Suomeen oikeusministeri Koskisen ja sisäasiainministeri Kari Rajamäen kutsusta.
Vierailun aikana oikeusministeriössä on tarkoitus keskustella muun muassa Kiinan oikeudellisesta kehityksestä ja vireillä olevista uudistuksista sekä tuomioistuinten riippumattomuudesta.
- - - -
Vastoin kansalaisjärjestöille annettuja lupauksia tuo Sakslinin selvitys vakuutusoikeudessa toteutettiin suppeassa muodossa.
Kansalaisjärjestöt olisivat halunneet selvitykseen mukaan oikeusministeriölle yksilöimänsä ja suostumuksensa antaneiden henkilöiden vakuutusoikeuden päätökset.
Sanansaattajana oikeusministeriön kielteisestä päätöksestä kansalaisjärjestöihin päin toimi oikeusministeri Johannes Koskisen erityisavustaja Perttu Puro.
- - - -
Nimi Puro, Perttu
Aika 1.3.2000 - 17.4.2003
Hallitus 67. Lipponen II
Tehtävä Oikeusministerin erityisavustaja
Lähde: http://www.vn.fi/hakemisto/ministerikortisto/fi.jsp
10/2014 Päivitys
- linkki lakannut toimimasta.
- suosittelemme koko kuvan katsausta Suomi 2017 areenalla:
http://suomi2017.wordpress.com/kukkosen-lista/
- - - -
Etenkin kyseisestä Sakslinin vuoden 2003 selvityksestä kannattaa lukea tarkasti luvut:
9. Päätösten perusteleminen
13. Lääketieteellisten seikkojen arviointi;
koska ne paljastavat yksittäisen kansalaisen oikeusturvan kannalta laittomat ja merkitsemättömät miinakentät karulla tavalla.
- - - -
Oikeusturvan loukkauksiin liittyvät laittomuudet tulevat vahvasti esille Sakslinin vuonna 2003 julkaistussa selvityksessä:
Sivu 18 Sakslinin selvityksessä kerrotaan mm. seuraavaa:
”Vakuutusoikeuden menettely on kirjallista.
Suullisia käsittelyjä järjestetään vain harvoin ja silloinkin suullinen menettely vain täydentää kirjallista menettelyä.
Kirjallisessa menettelyssä syntyneiden päätösten perusteleminen on oikeusturvan toteutumisen kannalta keskeisessä asemassa.
Perustuslain 21 §:n 2 momentin on katsottu edellyttävän, että päätöksen perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu perustuu.
Päätöksestä on selostettava, millä perusteella riitainen seikka on tullut näytetyksi tai jäänyt näyttämättä.
Jos näyttö on perustunut asiakirjoihin, tulee yksilöidä, mistä asiakirjasta seikka käy ilmi.
Yleisluontoinen viittaus asiakirjoihin ei ole riittävä.
Vakuutusoikeudessa on yleisesti käytössä ns. liitepäätösmenettely.
Tämä tarkoittaa sitä, että päätöksen viitataan vain alemman muutoksenhakuelimen päätöksen perusteluihin.”
# # # #
EDUSKUNNAN APULAISOIKEUSASIAMIES 31.12.1996 dnro 2675/2/96 ja dnro 489/2/96:
”Niin sanottuja liitepäätöksiä, joiden perusteluina viitataan yleisesti alemman asteen päätökseen tai joita ei perustella, käytetään saamieni selvitysten mukaan edelleen tarkastuslautakunnassa, Kuntien eläkelautakunnassa ja vakuutusoikeudessa.
Niiden päätösten perustelutapaa en ole voinut päätöksessäni pitää lainsäädäntömme edellytyksiä täyttävänä.”
- - -
Muuten. Täyttävätkö vuodesta 1996 alkaen vakuutusoikeuden antamat kaikki liitepäätöksinä annetut hylkäävät päätökset ryhmäkanteen nostamiseen tarvittavat kriteerit?
Tältä näyttivät ryhmäkanteen tilanteet vuonna 2006:
>>> 100
miljardin euron ryhmäkanneryhmä Suomen valtiota vastaan
Tältä osin HE 12/2006 varten tehtäisiin eduskunnan toimesta; vielä ennen 1.10.2007, ryhmäkannetta koskeva varauma turvaamaan kaikkien kaltoin kohdeltujen kansalaisten saatavat Suomen valtiolta ja vakuutusalan toimijoilta.
# # # #
Julkisuudessa vakuutuslääkärien roolien osuutta päätöksissä mieluusti vähätellään.
Tosiasiat ovat kuitenkin aivan toisia, kun mennään tutustumaan tarkemmin ”maan vakiintuneeseen käytäntöön.”
Oikeusministeriön teettämän Sakslinin selvityksen:
Sivulla 20 kerrotaan, että valtaosassa vakuutusoikeuden ratkaisuista keskeinen kysymys on lääketieteellinen.
Sivulla 21 Asianosaisella ei kuitenkaan ole mahdollisuutta varmistua siitä, mitä kaikkea on selvitetty ja millä perusteella lääkäri on päätynyt arvioonsa, jos nämä seikat eivät näy päätöksen perusteluissa.
Nykyisin lääkärijäsen merkitsee kantansa käsittelymuistioon, joka kuuluu neuvottelusalaisuuden piiriin.
Merkintä saattaa olla hyvin lyhyt, lyhimmillään muotoa kyllä tai ei tai vain muutama lausetta.
# # # #
Seuraavan Saksilinin selvityksen pohjalta syntyneiden muutosehdotusten pohjalta työryhmämme lähestyi oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Arja Manneria sekä sosiaali -ja terveysministeriön hallitusneuvos Jaakko Hannulaa että hallitussihteeri Carita Wuorenjuurta.
Lääketieteelliseen arviointiin vakuutusoikeudessa ehdotetaan muutoksia
17.09.2003
Lääketieteellisen arvioinnin avoimuutta olisi lisättävä ja sen merkitystä vahvistettava käsiteltäessä työkyvyttömyyseläkettä ja tapaturmavakuutusta koskevia valituksia vakuutusoikeudessa. Näin ehdottaa tutkija Maija Sakslin selvityksessään oikeusturvan toteutumisesta näitä etuuksia koskevien valitusten käsittelyssä vakuutusoikeudessa.
Jotkin vakuutusoikeuden vakiintuneet käytännöt täyttävät selvityksen mukaan vain vaivoin oikeusturvan vähimmäisvaatimukset. Selvästi perusoikeuksien ja ihmisoikeussopimusten kanssa ristiriidassa olevia menettelyjä ei kuitenkaan havaittu.
Oikeusministeriölle tehdyssä selvityksessä ehdotetaankin lääketieteellisen arvioinnin uudistamisen lisäksi muun muassa suullisten käsittelyjen lisäämistä, päätösten perustelujen kehittämistä sekä käsittelyn nopeuttamista.
Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa, toteutuvatko perusoikeudet ja oikeusturva työkyvyttömyyseläkettä ja lakisääteistä tapaturmavakuutusta koskevien valitusten käsittelyssä lähinnä vakuutusoikeudessa. Vakuutusoikeus on toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuin, jossa käsitellään esimerkiksi eläkeasioita ja muita sosiaalivakuutusasioita.
LÄÄKÄRIJÄSENEN TOIMINTA AVOIMEMMAKSI
Kritiikki toimeentuloturvan muutoksenhakua kohtaan koskee yleensä lääketieteellisten seikkojen arviointia. Erityisesti on valitettu siitä, että edes asianosainen ei saa tietoa siitä, mitä seikkoja arvioinnissa on otettu huomioon. Epäluottamus ilmenee usein epäluulona lääkärien toimintaa kohtaan.
Selvityksessä ehdotetaankin, että vakuutusoikeuden lääkärijäsenen toiminta tehtäisiin avoimemmaksi ja lääkärijäsenen asemaa selkeytettäisiin. Samoin lääkärin arvioinnissa käyttämien arviointiperusteiden tulisi olla ennalta tiedossa.
Lääkärijäsenen keskeinen tehtävä on turvata muutoksenhakijoiden yhdenvertaisuus. Hän huolehtii siitä, että etuuksia myönnetään samanlaisissa tilanteissa samalla tavalla. Vakuutusoikeuden lääkärijäsenen arvio potilaan terveydentilasta, työ- tai toimintakyvystä voi poiketa potilaan tutkineen lääkärin arviosta.
Lääkärijäsen tekee potilaan tilanteesta kokonaisarvion. Selvityksen mukaan ongelmallista on, että lääketieteellinen arviointi on tuomioistuimen neuvottelusalaisuuden piirissä ja että lääkärijäsenet eivät yleensä osallistu päätösten perusteluiden laatimiseen. Etuuden hakija ja hänen terveydentilaansa sosiaaliturvalaitoksessa tai muutoksenhakuelimessä arvioiva lääkäri eivät yleensä tapaa, vaan lääkäri tekee arviointinsa asiakirjojen perusteella.
Raportissa ehdotetaan selvitettäväksi, tulisiko lääketieteellinen arvio tehdä useamman lääkärin kokoonpanossa ainakin silloin, kun työkyvyttömyyden syynä ei ole vain yksi sairaus tai vamma. Lisäksi tulisi selvittää, onko nykyinen lääkärijäsenten lääketieteellinen erikoistuminen riittävää.
ARVIOINTIPERUSTEISTA LUETTELO
Selvityksessä ehdotetaan, että lainsäädäntöä täsmennettäisiin sisällyttämällä lakiin nykyistä yksityiskohtaisemmin etuuden saamisen perusteet. Lainsäädännön toimeenpanon tueksi olisi laadittava suosituksia, jotka sisältäisivät luettelon lääketieteellisistä arviointiperusteista, joilla etuuteen oikeuttava työkyvyttömyys todettaisiin.
Samoin lueteltaisiin tyypilliset tapaukset, jolloin työkyvyttömyyseläkkeeseen ei ole oikeutta. Lisäksi tulisi laatia suositukset siitä, mitä lääketieteellisiä seikkoja otetaan huomioon lakisääteisen tapaturmavakuutuksen syy-yhteyden toteamisessa sekä määritelmät ammattitaudeille. Alkuvaiheessa kyse olisi nykyisen soveltamiskäytännön arvioinnista, kirjaamisesta ja julkaisemisesta.
SUULLISIA KÄSITTELYJÄ LISÄTTÄVÄ, PERUSTELUJA PARANNETTAVA
Selvityksen mukaan oikeusturvaa olisi parannettava lisäämällä suullisia käsittelyjä sekä parantamalla päätösten perusteluja. Käsittelyajat eivät kuitenkaan saa pidentyä.
Suullisia käsittelyjä voitaisiin järjestää erityisesti silloin, kun asiassa on ristiriitaisia lääkärinlausuntoja ja hakija haluaa osoittaa seikkoja, jotka vaikuttavat arviointiin. Suullisia käsittelyjä järjestetään nykyään harvoin.
Selvityksessä on havaittu, että vakuutusoikeuden perustelukulttuuri on hiljalleen muuttumassa, mutta hyvin perusteltujen päätösten määrä on edelleen pieni. Perustelujen avulla asianomainen ymmärtää, mitä hänen asiassaan on päätetty ja miksi. Jos käsittelyajat ovat pitkiä ja päätökset puutteellisesti perusteltuja, ei menettely kokonaisuutena arvioituna täytä Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja perustuslain vaatimuksia.
Vakuutusoikeutta koskeva lainsäädäntö on äskettäin uudistettu ja vireillä on useita kehittämishankkeita, joten monia kritiikkiä herättäneitä toimintatapoja on jo muutettu.
TOIMEENTULOTURVA-ASIOIDEN ERITYISTUOMIOISTUIN
Vakuutusoikeus on toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuin. Se käsittelee muun muassa työeläke-, kansaneläke-, työtapaturma- ja työttömyysturva-asioita.
Vakuutusoikeudessa asian ratkaisevat lakimieskoulutuksen saaneet laamannit ja vakuutusoikeustuomarit sekä lääkärijäsenet ja muut asiantuntijat.
Toimeentuloturva-asioissa muutoksenhakujärjestelmä on yleensä kaksiportainen. Etuuksia myöntävien laitosten ja yhtiöiden päätöksistä haetaan muutosta ensin muutoksenhakulautakunnilta. Näiden päätöksiin voi hakea muutosta vakuutusoikeudelta.
Joitakin tapaturmavakuutusasioita lukuun ottamatta vakuutusoikeus on ylin muutoksenhakuelin.
Lähde: Oikeusministeriön www - sivusto
Lisätiedot:
Vastaava tutkija Maija Sakslin (Kela) , puh. 020 434 xxxx.
lainsäädäntöneuvos Arja Manner (oikeusministeriö), puh.(09) 1606 xxxx.
Selvitys kokonaisuudessaan on oikeusministeriön verkkosivuilla osoitteessa:
http://www.om.fi/21230.htm
- linkki toiminnassa 10/2014
- korjattu linkki 8.4.2021
https://oikeusministerio.fi/-/laaketieteelliseen-arviointiin-vakuutusoikeudessa-ehdotetaan-muutoksia
- Maija Sakslin toimii tällä hetkellä eduskunnan apulaisoikeusasiamiehenä.
# # # #
Kysyimme oikeusministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön avainvirkamiehiltä seuraavan kysymyksen:
”Voitteko ystävällisesti selvittää ja vastata mihin seikkoihin seuraava uudistusehdotus vakuutusoikeudessa kariutui?
Vastaustanne odotan Teiltä kohteliaimmin perjantaihin xx.xx. 07 mennessä?
Laitan sitten vastauksenne vertaistuen keskustelufoorumiimme koko Suomen alueen jäsenistömme luettavaksi.”
* *
17.09.2003
Lääketieteelliseen arviointiin vakuutusoikeudessa ehdotetaan muutoksia:
http://www.om.fi/Oikeapalsta/Haku/1146647923082
10/2014 päivitys
- linkki on lakannut toimimasta.
>>> Avoin muistio vakuutusoikeudesta
http://ajankuva.blogspot.com/2007/11/avoin-muistio-vakuutusoikeudesta.html
- Maija Sakslin toimii tällä hetkellä eduskunnan apulaisoikeusasiamiehenä.
- suosittelemme koko kuvan katsausta Suomi 2017 areenalla:
http://suomi2017.wordpress.com/vako/
Lääketieteellisen arvioinnin avoimuutta olisi lisättävä ja sen merkitystä vahvistettava käsiteltäessä työkyvyttömyyseläkettä ja tapaturmavakuutusta koskevia valituksia vakuutusoikeudessa.
Näin ehdottaa tutkija Maija Sakslin selvityksessään oikeusturvan toteutumisesta näitä etuuksia koskevien valitusten käsittelyssä vakuutusoikeudessa.
# # # #
Saamamme vastaukset kuvamuodossa ja saapumisjärjestyksessä - olkaa hyvät.
- Klikkaamalla kuvaa hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -
- Klikkaamalla kuvaa hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -
Jostain syystä sosiaali – ja terveysministeriön lyhyeen vastaukseen kulunut aika venähti huomattavan pitkäksi. Ensimmäinen viesti asianomaisille sosiaali- ja terveysministeriön avainvirkamiehille lähetettiin 23.4.2007.
# # # #
”Stm:n hallinnonalan muutoksenhakulautakuntia ovat muun muassa:
* tarkastuslautakunta
* työeläkeasiain muutoksenhakulautakunta
* työttömyysturvalautakunta
* tapaturma-asiain muutoksenhakulautakunta
* ylimpänä vakuutusoikeus;
niihin otetaan yhteyttä, jos on tyytymätön siihen, ettei jotakin etuutta ole myönnetty.”
Lähde: Socius - lehti 4/2006.
Työryhmämme tuli ainakin noiden saamiensa vastausten kautta siihen loppupäätelmään, että sektoriministeriöiden tiedossa olevien ja pitkään jatkuneiden epäkohtien korjaaminen ei kuulu kummankaan sektoriministeriön tavoitteisiin.
Muuten. Sosiaali – ja terveysministeriön hallinnonalaan kuuluvan tapaturma-asioiden korvauslautakunnan toiminta ja samojen lakisääteisten vakuutusten parissa toimivien avainhenkilöiden kytkennät on tuotava avoimeen julkiseen tarkasteluun, ellei sitten asioihin liity jotain potilailta salattavaa…
# # # #
Käymme seuraavaksi muutaman löytämämme kytkennän nelikantaisen lainsäädäntömallin kokonaisuuteen liittyen.
HE 12/2006 vahvistettiin laiksi 30.3.2007.
Sen läpimenosta vakuutusalan lainsäädäntöä koskien tiedotettiin Tapaturmavakuutuslaitosten liiton kiertokirjeellä 14/2006, joka oli päivätty 5.5.2006.
A.
- Klikkaamalla kuvaa hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -
- - - -
Lain muutoksesta vahvistettiin jäsenlaitoksia seuraavanlaisesti:
13.04.2007
Muutoksenhakua koskeva tapaturmavakuutuslain muutos vahvistettu
Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa sekä siihen liittyvä tapaturmavakuutuslain muutos on vahvistettu 30.3.2007 ja ne tulevat voimaan 1.10.2007.
Hallituksen esityksen HE 12/2006 sisältöä on selostettu TVL:n kiertokirjeessä 14/2006.
”Tapaturmavakuuslain 53 §:n 6 momenttiin samoin kuin vakuutusoikeuslakiin on lisätty viittaukset lakiin oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa siltä osin kuin kysymys on oikeudenkäynnin julkisuudesta ja ratkaisukokoonpanosta asiassa, joka koskee oikeudenkäynnin julkisuutta.”
Lait: linkki säädöskokoelmaan (edellyttää Acrobat Reader ohjelmaan tietokoneelle)
http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2007/20070060.pdf
Eduskuntakäsittely: lakivaliokunnan mietintö LaVM 25/2006
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/lavm_25_2006_p.shtml
10/2014 päivitys
- linkki on lakannut toimimasta.
- suosittelemme koko kuvan katsausta Suomi 2017 areenalla:
http://suomi2017.wordpress.com/2014/09/08/avoin-suomi-2014/
Lisätietoja: lakimies Mika Mänttäri, TVL, puhelin (09) 680 40 xxx
Tapaturmavakuutuslaitosten liitto (TVL)
PL 275 (Bulevardi 28), 00120 Helsinki
puhelin (09) 680 401 (Vakuutuskeskus), faksi (09) 680 40 xxx
- - - -
Joten ihailtavan tehokkaasti toimii tiedottaminen nelikantaan kuuluvien toimijoiden välillä.
Valtaosa lainkohteeksi joutuvista kansalaista on edelleenkin täysin tietämätön siitä, että pirullinen suomalainen kahden lääkärin loukku on nyt viimeisen päälle valmis, kun allakkaan tulee päivämäärä 1.10.2007.
B.
Seuraavan lausunnon osalta eduskuntaan päin oltiin yhteydessä eri kansalaisjärjestöjen toimesta. Vastauksena oli vakaan vaikenemisen tai ympäripyöreiden vastausten politiikka. Tyyliin: ”Kiitos mielipiteistänne. Ystävällisin terveisin; kansanedustaja X tai Y.”
Lainaus vakuutusoikeuden ylituomari Timo Havun ja vakuutusoikeustuomari Olli Olanterän vastauksesta oikeusministeriölle koskien HE 12/2006:
Ratkaisun julkisuus
Päätösharkinnan ja ratkaisuehdotuksen salassapito
Oikeuden neuvottelusalaisuuden turvaaminen on erittäin tärkeä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin tae.
Oikeudenjäsenten on voitava keskustella asiasta täysin vapaasti ja ilman epäilystä siitä, että keskustelut tulisivat julkisiksi.
Asialla on erityinen merkitys vakuutusoikeudelle sen vuoksi, että käsiteltävän asian asiakirjat kiertävät jäsenillä, jotka kirjoittavat mielipiteensä käsittelymuistioon. Myös lääkärijäsen kirjoittaa alustavan mielipiteensä käsittelymuistioon.
Etenkin lääkärijäsenen kannanotto sisältää usein henkilön terveydentilaan liittyviä, joskus lääketieteellisesti hyvinkin yksityiskohtaisia salassa pidettäviä tietoja, joita muut jäsenet saattavat kommentoida. Näin ollen vakuutusoikeuden jäsenten keskustelut säilyvät merkittäviltä osin kirjallisesti dokumentoituna arkistossa.
Asianosaiset vaativat usein saada tietoonsa etenkin vakuutusoikeuden lääkärijäsenten mielipiteet. Näistä syistä on välttämätöntä, että oikeuden neuvottelusalaisuudesta säädetään selkeästi ja yksiselitteisesti hallintolainkäytön julkisuutta säätelevässä laissa.
Mietinnössä ehdotetaan salassapitoa määräaikaiseksi.
Ehdotuksen mukaan salassapidon määräaika olisi 60 vuotta. Vakuutusoikeuden näkemyksen mukaan tämä on liian lyhyt aika.
Vakuutusoikeuden käsittelemien asioiden oikeudenkäyntiaineisto käsittää usein julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 24-32 kohtien nojalla salassapidettäviä tietoja.
Mikäli päätösharkintaa koskevat tiedot tulisivat julkisiksi 60 vuoden kuluessa, johtaisi se siihen, että sellaisia tietoja, jotka julkisuuslain 31 §:n 2 momentin nojalla ovat salassa pidettäviä 50 vuotta asianosaisen kuolemasta, tulisi aiemmin julkisiksi sen vuoksi, että asiaa on käsitelty vakuutusoikeudessa.
Asianosaisen yksityiselämän suojaamiseksi salassa pidettäviä esim. terveydentilaan liittyviä tietoja voisi tulla yleisöjulkiseksi vielä henkilön elinaikana. Asianosainen on voinut esim. salata lähiomaisiltaan tiedon jostakin potemastaan sairaudesta.
Julkisuuslaki turvaa tällaisen tiedon säilymisen lähiomaisiltakin 50 vuotta asianomaisen kuolemanjälkeen. Paitsi että nämä tiedot tulisivat lähiomaisten tietoon, ne tulisivat myös yleisöjulkisiksi. Tämä olisi ristiriidassa julkisuuslain yksityiselämän suojaamisperiaatteiden kanssa.
Mikään erityinen tarve ei vaatine, että oikeuden neuvottelusalaisuuden piiriin kuuluvien tietojen tulisi tulla julkisiksi jonkin tietyn ajan kuluessa, vaan kysymys lienee lähinnä vain julkisuusperiaatteesta sinänsä.
Edellä mainituista syistä vakuutusoikeus katsoo, että oikeuden neuvottelusalaisuuden piiriin kuuluvien tietojen salassapitoajan tulisi olla 100 vuotta.
Toinen vaihtoehto olisi säätää, että neuvottelusalaisuuden kautta ilmeneviä yksityiselämän suojan piiriin kuuluvia julkisuuslain nojalla 50 vuotta asian-omaisen kuoleman jälkeen salassa pidettäviä tietoja suojattaisiin lisäksi julkisuuslain mukaisesti.
- - -
Vakuutusoikeus katsoo, että sekä vakuutusoikeuden alaisessa lautakunnassa että vakuutusoikeudessa tulisi soveltaa samaa lakia.
Tämän vuoksi uutta lakia tulisi soveltaa asioissa, jotka ovat tulleet vireille lain tultua voimaan tai joita ei ole lainvoimaisesti ratkaistu ennen lain voimaantuloa.
Lähde: VAKUUTUSOIKEUS 5.9.2005 LAUSUNTO 253/0/2005
Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 24/41/2004 ja OM 38/41/2002, 22.6.2005
Lausunto työryhmämietinnöistä Oikeudenkäynnin julkisuus yleisissä tuomioistuimissa ja hallintotuomioistuimissa
# # # #
Kaikki ymmärtävät varmasti tuomareiden neuvottelusalaisuuden tarkoituksen.
Se on järkevä ja perusteltu ratkaisu lakitekstiin, kun tuomioistuinkäsittely on ollut suullinen ja täyttää kaikki länsimaisen fair trial – oikeudenkäynnin kriteerit.
Vaan, jos käsittely on ollut pelkästään kirjallinen, ratkaisun pääpaino on ollut lääketieteellisissä seikoissa ja asianomaisella ei ole mahdollisuutta saada vakuutusoikeudelta edes yksilöityä asiakirjaluetteloa, mihin vakuutusoikeuden hylkäävä päätös perustuu, niin vakuutuslääkärijäsenen lausumien salaaminen 80 vuoden ajaksi asianomaiselta itseltään on skandaali yksittäisen kansalaisen oikeusturvan toteutumisen kannalta.
Kiusalliseksi vakuutusoikeuden kannalta esitetty asetelma julkisuuslain määräyksiä kohtaan, voidaan vakuutuslääkärijäsenen lausumien saamisesta asianomaisen itsensä tietoon, aina tarpeen vaatiessa, toteuttaa asianomaisen antamalla valtakirjalla, jonka kaksi todistajaa allekirjoituksellaan todistaa oikeaksi.
Tuo ihmeellinen vakuutusoikeuden lausunto herättää työryhmässämme suurta ihmetystä, koska joulukuussa 2003 mietintönsä luovuttanut tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitea oli puuttunut sekä asiantuntijalääkäreiden käyttöön vakuutusoikeudessa että päätösten perustelematta jättämiseen.
Toisin sanoen ongelmakohdat ovat olleet erittäin hyvin oikeusministeriönkin tiedossa, koska HE 12/2006 yhteyshenkilö lainsäädäntöneuvos Arja Manner toimi myös syksyllä 2003 valmistuneen oikeustieteen lisensiaatti Maija Sakslinin vakuutusoikeudesta tekemän suppean selvityksen ja siitä syntyneiden vakuutuslääkäreitä koskevien parannusehdotusten yhteyshenkilönä.
Herää jälleen kysymys; mistä oikeusministeriön alaisten tuomioistuimien kehittämisessä ja uudistamisessa onkaan kysymys?
# # # #
Näin Sakslinin selvityksestä kirjoitti pääkirjoituksessaan Turun Sanomat 27.9.2003:
Nipin napin oikeusturva ei riitä
”Kansalaisten oikeusturvassa ei nipin napin riman ylittäminen riitä, vaan vähimmäisvaatimukset on kunnolla täytettävä myös vakuutusoikeudessa.
Kun kyse on ihmisille elintärkeistä toimeentuloasioista, avoimuus ja hyvät perustelut ovat välttämättömiä.
Oikeusministeriö on vihdoin ryhtynyt selvittelemään toimintatapoja vakuutusoikeuksissa, jotka ratkaisevat esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeistä ja tapaturmavakuutuksista tehtyjä valituksia.
Selvittely on tarpeen, sillä vakuutusoikeus on useimmissa toimeentuloasioissa viimeinen muutoksenhakuelin.
Monet ovat kokeneet vakuutusoikeuden päätökset epäoikeudenmukaisiksi, ja erityistä ihmetystä on herättänyt se, että monessa tapauksessa vakuutusoikeuden lääkärijäsenten ratkaisut ovat täysin poikenneet potilasta vuosia hoitaneiden lääkäreiden käsityksistä.
Vakuutusoikeuksien toimintaa arvioineen tutkijan raportti ei ole mairitteleva.
Tutkijan mukaan jotkin vakuutusoikeuden vakiintuneet käytännöt täyttävät vain vaivoin oikeusturvan vähimmäisvaatimukset.
Kun usein käsittelyajat ovat pitkiä ja päätökset puutteellisesti perusteltuja, ei menettely kokonaisuutena arvioituna täytä Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja perustuslain vaatimuksia.
Ihmetystä herättää, että oikeusturvan kannalta näin vajavaisesti toimivaa järjestelmää ei ole aikaisemmin ryhdytty korjaamaan.
Silmien ummistaminen epäkohtien edessä kuvastaa vanhanaikaista asennetta, jonka mukaan ihmiset ovat alamaisia, joiden mielipiteille ei pidä antaa liikaa arvoa.
Tutkijan ehdottamat korjaustoimet on viipymättä pantava käytäntöön. Asianosaisten on saatava selkeä tieto lääkärin arvioiden perusteista ja suullisia käsittelyjä on lisättävä.
Vakuutusoikeuden lääkärit ovat tähän saakka tehneet arvionsa pääasiassa asiakirjojen perusteella.
Asianomaisen ja vakuutuslääkärin kohtaaminen mahdollistaa sen, että molemmat voivat paremmin tuoda näkökohtansa esiin.”
# # # #
Tällä suomalaisen blogi - historian pisimmällä johdanto – osuudella olemme pyrkineet näyttämään kiistattomasti toteen sen, että helpompaa taitaa olla Suomen perustuslain 21§ ja 22§ sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklojen 6 ja 13 poistaminen käytöstä Suomessa kuin saada todelliset parannukset yksittäisen kansalaisen oikeusturvan ja ihmisoikeuksien toteutumiseen lakisääteisiä vakuutuksia käsittelevässä ”maan vakiintuneessa tavassa toimia.”
Tai sitten Suomen valtio voi tehdä nopean takautuvan varauman siihen, etteivät kyseiset lainkohdat ja velvoitteet ole käytössä, kun puhutaan lakisääteisestä vakuutusturvasta. Sehän toimii ainakin paperilla fantastisen hyvin.
Kohta seuraavissa Excellent – tekniikalla työstämisissämme kaavioissa olevat lakivaliokunnan asiantuntijat ovat jälleen sikäli mielenkiintoisesti valittuja, että kukaan heistä ei ole tietojemme mukaan taaskaan lääkäri eikä lain pääasiallisena kohderyhmänä olevan potilas- tai kansalaisjärjestöjen edustaja.
- Klikkaamalla kaaviota hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -
- Klikkaamalla kaaviota hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -
# # # #
Tuo oli hyvä pointti.
Mikäs on se HE 12/2006 myötä syntynyt lain kohta, joka viimeistelee suomalaisen kahden lääkärin loukun 100 prosenttiseksi?
Finlex » Lainsäädäntö » Säädökset alkuperäisinä » 2007 » 381/2007
5 luku
Hallintotuomioistuimen ratkaisu
15 §
Hallintotuomioistuimen neuvottelun salassapito
Hallintotuomioistuimen neuvottelu toimitetaan asianosaisten ja yleisön läsnä olematta.
Neuvottelun sisältö on pidettävä salassa.
Salassapitoaika on 80 vuotta asian vireille tulosta tuomioistuimessa.
Lähde: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20070381
- - -
OIKEUSTURVAN VOLF - TYÖRYHMÄN HUOMIO:
Suljetusti toimivissa erityistuomioistuimissa myös varsinainen tuomioistuinkäsittely toimitetaan asianosaisten ja yleisön läsnä olematta.
Kirjallisesti tapahtuvan tuomioistuinkäsittelyn ja varsinkaan päätöksen perusteena olevista asiakirjoista ei ole saatavissa yksilöityä asiakirjaluetteloa.
Samoin kuin ei ole olemassa tilastotietoja tuomioistuinkäsittelyyn käytetystä ajasta per tapaus.
Ratkaisukokoonpanoon kuuluvan vakuutuslääkärijäsenen on oltava toisena osapuolena tuomioistuinkäsittelyssä olevan vakuutusalan organisaation kehittämän ja hallinnoiman vakuutuslääketieteen erityispätevyyden omaava.
Vakuutusoikeuden noin 50 ns. ”työelämän asiantuntijaa” ovat kaikki juristeja
(YLE Uutiset 03.02.2007).
# # # #
Seuraavaksi saatamme tietoonne, kuinka helppoa vakuutusoikeudesta on ollut saada hylkäävästä päätöksestä edelleen puuttuvia vakuutuslääkärijäsenen perusteluja/lausumia haltuunsa.
- Klikkaamalla kuvaa hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -
- Klikkaamalla kuvaa hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -
SUMMA SUMMARIUM – EURO DOLLARIUM
Lopuksi voinemme vahvistaa alussa tekemämme huomion.
Silloin kun kyse on yksittäisen vakuutetun oikeusturvan heikentämisestä, niin silloin voidaan toimia joustavasti ja nopeasti poikkihallinnollisesti sektoriministeriöiden välillä.
Silloin taas kun kyse olisi yksittäisen vakuutetun oikeusturvan parantamisesta, niin silloin vedotaan tiukasti kunkin sektoriministeriön toimialaan. Eikä mitään todellisia parannuksia tapahdu 10 vuoden ajanjaksoissa mitattuna.
Tämä mahdollistaa sen, että suomalaisten systemaattisten oikeusmurhien jatkuminen ja peittely lakisääteisten vakuutusten harmaalla alueella onnistuu ”lainvoimaisesti” entistä paremmin.
- Klikkaamaalla kaaviota, saat sen ruudullesi isompana -
Olemme tutustuneet tätä kirjoitussarjaa varten tuhansiin julkisiin asiakirjasivuihin.
Uskomme siten, että olemme esitelleet vasta jäävuoren näkyvän huipun.
Esittelemiemme hallitusten esitysten todelliset toimeksiantajat ja junailijat nelikannassa odottavat julkisuuteen tuloaan.
Työryhmämme mielestä tässä kokonaisuudessa kyseessä on tuskin yhden puolueen luomus. Vaikkakin tarkasteluumme ottamissamme hallituksen esityksissä vilkkuu hyvin vahvana SDP:n punainen väri.
Naissukupuolen edustajat päättäjäpuolella ovat ainakin näissä asioissa vähintäänkin tasa-arvoisessa asemassa miessukupuolen edustajien kanssa.
Toki kaikkien puolueiden sisällä vallitsee erilaisia suuntauksia ja mielipiteitä, mutta näissä esille ottamissamme hallituksen esityksissä yksimielisyys on ollut poliittisten päättäjien keskuudessa kauhistuttavan suurta. Ainakin julkisilta asiapapereilta katsottuna.
Työryhmämme mielestä korporaatioiden hallitsemassa suomalaisessa yhteiskunnassa on viimeistään nyt useamman julkisen keskustelun paikka. Vai jatkuuko vakaan vaikenemisen kulttuuri edelleen?
Nyt päättyvässä femmalogiassamme (5/5) käsittelemiemme sektoriministeriöissä toimivien avainvirkamiesten mahdollisista puoluesidonnaisuuksista voitte laittaa tervetullutta tietoa tulemaan toimituksemme studioon: jesp1981 at yahoo.com
Näin pystymme Teidän avullanne rakentamaan aloittamamme megaluokan palapelin loppuun asti.
# # # #
Annetaan sitten puheenvuoro tässä femmalogiassamme esitellyn kokonaisuuden läpikotoisin muuan muassa oikeusministerikaudeltaan hyvin tuntevalle Johannes Koskiselle/SDP:
”Muistissa lienee vielä Helsingin ETYK vuodelta 1975. Sen tuloksia seuraamaan perustettiin ETYJ. Joidenkin mukaan järjestö joutaisi jo historiaan.
Johannes Koskinen kuuluu ETYJ:n Suomen valtuuskuntaan.
- - -
- Kansalaisjärjestöjen ja kansalaisten oikeuksien vahvistaminen ja korruption vähentäminen, olisivat ETYJ:lle sopivia uusia panostuksia.
YK:n hyvien sopimuksia hyväksytään kyllä kehitysmaissa ja uusissa demokratioissa hyvin korkealentoisesti, mutta siihen se tuppaa usein jäämäänkin, Johannes Koskinen sanoo.
Koskisen mukaan kiihtyvällä vauhdilla globalisoituvassa maailmassa tarvitaan erityisesti Euroopan unionin, Euroopan neuvoston, ETYJ:n, YK:n ja WTO:n kaltaisia kansainvälisiä toimijoita.”
Lähde: Uutispäivä Demari 26.6.2007
# # # #
Minkälaisia signaaleja asioiden tilan suhteen eduskunnasta on singahtanut viime aikoina eetteriin?
”Eduskunnan perustuslakivaliokunta haluaa, että oikeusministeriöön perustetaan perustuslaki- ja ihmisoikeuskysymyksiin erikoistunut yksikkö tai palvelu auttamaan muita ministeriöitä lainvalmistelussa.
Valiokunta teki ehdotuksensa satavuotisjuhlakokouksessaan keskiviikkona. Se esitti myös, että yksikön vaatimat rahat lisätään hallituksen budjettikehyksiin.
Valiokunnan mukaan sen pöydälle tulee lakiesityksiä, joiden perustuslainmukaisuus olisi ollut pääteltävissä valiokunnan aikaisemmista päätöksistä.
Myös ihmisoikeussopimusten valvontaelinten tulkintoja pitäisi hyödyntää enemmän.”
Lähde: Helsingin Sanomat 7.6.2007 – Perustuslakivaliokunta esittää uutta yksikköä lainvalmisteluun
# # # #
Samalla kun korporativistisen järjestelmämme päättäjistämme otetaan näiden kirjoituksien myötä todellista mittaa, niin otetaan mittaa samalla kertaa myös Suomen perustuslaista.
88 §
Yksityisen laillinen saatava valtiolta
Jokaisella on oikeus talousarviosta riippumatta saada valtiolta se, mitä hänelle laillisesti kuuluu.
Kuuluuko tämän lakisääteisiin vakuutuksiin liittyvien saatavien käsittely ja ratkaisun tekeminen eduskunnan perustuslakivaliokunnalle vai oikeusministeriölle?
Vai pitäisikö aiheesta järjestää kerrankin Suomen valtiota sitova kansanäänestys?
200 000 kahden lääkärin loukussa olevaa potilasta ovat saataviensa suhteen koko ajan kuulolla.
Rehellisen kesän terveisin
Oikeusturvan VOLF – työryhmä
ps.
MITÄ HALLITUKSEN ESITYKSELLÄ HE 12/2006 TAVOITELTIIN?
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan, että oikeudenkäynnin julkisuutta hallintotuomioistuimissa koskeva lainsäädäntö uudistetaan kokonaisuudessaan. Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annettaisiin uusi laki. Lisäksi ehdotetaan muutoksia viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin sekä yhteentoista muuhun lakiin.
Esityksen tavoitteena on lisätä oikeudenkäynnin avoimuutta sekä ratkaista julkisuuden ja yksityisyyden suojan välinen ristiriita asianosaisten oikeusturvan takaavalla tavalla. Tarkoituksena on turvata erityisesti hallintotuomioistuinten päätösten ja niiden perustelujen julkisuus mahdollisimman laajasti. Tavoitteena on myös selkeyttää sääntelyä.
Ehdotusten lähtökohtana olisi oikeudenkäyntiasiakirjojen julkisuus. Esityksen mukaan oikeudenkäyntiasiakirjan salassapitoperusteet määräytyisivät pääosin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa tai muussa laissa olevien säännösten mukaisesti niin kuin nykyisin.
Esityksessä annettaisiin kuitenkin hallintotuomioistuimelle nykyistä enemmän mahdollisuuksia laajentaa oikeudenkäynnin julkisuutta tai antaa tietyin edellytyksin tietoja myös salassa pidettäväksi säädetystä asiakirjasta. Sääntelyssä pyrittäisiin turvaamaan erityisesti oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutuminen sekä päätösten ja niiden perustelujen julkisuus.
Asianosaisella olisi eräissä tilanteissa oikeus saada tieto sellaisistakin oikeudenkäynnissä esitetyistä selvityksistä, joista hänellä ei ole ollut oikeutta saada tietoa hallintomenettelyssä, jos ne voivat vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn hallintotuomioistuimessa. Sääntely laajentaisi asianosaisen tiedonsaantioikeutta nykyisestä.
Suullinen käsittely olisi julkinen. Se toimitettaisiin kuitenkin kokonaan tai osittain suljettuna, jos siinä esitetään tieto, joka on viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain tai muun lain mukaan salassa pidettävä. Suullinen käsittely voitaisiin toimittaa suljettuna myös asianosaisen pyynnöstä tietyin edellytyksin. Tuomioistuin voisi päätöksellään laajentaa suullisen käsittelyn julkisuutta, jos tämä on tarpeen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamiseksi.
Tiedon saamista koskeva pyyntö käsiteltäisiin tuomioistuimessa yleensä ensin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain mukaisessa menettelyssä hallintoasiana. Tiedon antamisesta päätettäisiin kuitenkin lainkäyttöasiana, jos kyse on tiedon tai asiakirjan antamisesta oikeudenkäynnissä osallisena olevalle asianosaiselle ja asia on tarpeen ratkaista vireillä olevassa oikeudenkäynnissä. Lainkäyttöasiana ratkaistaisiin myös suullisen käsittelyn julkisuutta koskevat seikat.
Ehdotettua lakia oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa sovellettaisiin yleisissä hallintotuomioistuimissa ja vakuutusoikeudessa. Sitä sovellettaisiin myös markkinaoikeudessa, työtuomioistuimessa sekä muutoksenhakuasioita käsittelemään perustetuissa lautakunnissa silloin, kun asian käsittelyssä sovelletaan hallintolainkäyttölakia.
Esitys on tarkoitettu käsiteltäväksi yhdessä oikeudenkäynnin julkisuutta yleisissä tuomioistuimissa koskevan esityksen kanssa.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan noin puolen vuoden kuluttua siitä, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.
Lähde ja lisää tietoa: http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2006/20060012
* * * *
Haluatko auttaa meitä kaikkia? – 8.4.2021
Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.
Uusimmat käänteet ja ison kuvan katsaukset löytyvät; esimerkiksi
>>> Suomi 2017 - verkoston kautta.
Liity mukaan toimiin yli puolue- ja aaterajojen. Yli media- ja etujärjestörajojen.
Yhdessä toimien huomaamme, voimme vaikuttaa ja olemme enemmän.
* * * *
Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -
* * * *
- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -
Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.
Tunnisteet: harmaa hallinto, ihmisoikeudet, korporatismi, korporativiinen järjestelmä, Nyt Saa Riittää, oikeusturva, perustuslakirikollisuus, rakenteellinen korruptio, vakuutuslääketiede
