keskiviikkona, kesäkuuta 27, 2007

Suomalainen kahden lääkärin loukku 100 prosenttisen valmis! – Osa 5/5




- Klikkaamalla kaaviota hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -

Käymme läpi tarkemmin edellisessä eduskunnassa hulahtaen läpimennyttä hallituksen esitystä HE 12/2006, joka koskee suomalaisia hallintotuomioistuimia.

Joku Teistä saattaa suuresti ihmetellä, miten tuo hallintotuomioistuimia koskeva hallituksen esitys liittyy lakisääteisiin vakuutuksiin eli kaikille pakollisiin vakuutuksiin?

Taustoitamme aiheen erittäin laajasti, koska itse hallituksen esityksestä HE 12/2006 viimeisen niitin suomalaiseen kahden lääkärin loukkuun tuonut lainkohta on ulkopuolisin silmin katsottuna hyvin harmiton ja erittäin lyhyt.

Kuitenkin kyseinen lainkohta antaa voimaan tullessaan 80 vuoden suojan lainkäytön harmaan alueen toimijoille, kansalaisten massiivista ja oikeutettua ryhmäkannetta vastaan.

Suomalaisen kahden lääkärin loukun 100 prosenttisesti viimeistelevä HE 12/2006 astuu lainsäädäntönä voimaan 1.10.2007.

SEKTORIMINISTERIÖIDEN ROOLEISTA
”Stm:n hallinnonalan muutoksenhakulautakuntia ovat muun muassa:

* tarkastuslautakunta
* työeläkeasiain muutoksenhakulautakunta
* työttömyysturvalautakunta
* tapaturma-asiain muutoksenhakulautakunta
* ylimpänä vakuutusoikeus;
niihin otetaan yhteyttä, jos on tyytymätön siihen, ettei jotakin etuutta ole myönnetty.”

Lähde: Socius - lehti 4/2006.

Hetkinen, hetkinen.

Kuuluko vakuutusoikeus nykyisin sosiaali – ja terveysministeriön hallinnonalaan?

HE 12/2006 kuuluu kuitenkin hallussamme olevien tietojen mukaan oikeusministeriön toimintavallan piiriin.

Työryhmällämme on ollut tähän mennessä vankka käsitys siitä, että vakuutusoikeus kuuluu oikeusministeriön hallinnonalaan.






- Klikkaamalla kaaviota hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana ja hieman utuisena -

Valitettavasti koko erityistuomioistuinjärjestelmän yllä leijuu kaavion hyvin ilmentävä harmaa ja salaperäisyyteen verhoava utu.

# # # #

Erityistuomioistuinjärjestelmän ulkopuolella toimiva tapaturma-asiainkorvauslautakunta on jäänyt taas pois tuosta vakuutusoikeuden roolia kuvaavasta kaaviosta.

Tapaturma-asiain korvauslautakunta on jäänyt pois myös tuosta Socius - lehden 4/2006 luettelosta pois. Tosin se toimii juridisessa mielessä erityistuomioistuinjärjestelmän ulkopuolella.

Miksi?

Tapaturma-asiain korvauslautakunnalla on näet erittäin ratkaiseva rooli tapaturma- ja ammattitautiasioiden korvauskäytäntöjen linjaajana. Sen antamat linjaukset toimivat läpi koko erityistuomioistuinjärjestelmän.

Kyseinen lautakunta toimii nelikantaisen perusrakenteen kautta.

Hankenumero: STM137:00/2005
Hankkeen nimi: Tapaturma-asiain korvauslautakunta
Toimikausi/aikataulu: 1.1.2006 – 31.12.2008
Yhteyshenkilö: Kullaa Kai, ylitarkastaja
Hannula, Jaakko varatuomari, 1.1.2006 -31.12.2008 Puheenjohtaja

Jostain ihmeen syystä valtioneuvoston hankerekisterissä (HARE) löytyvät tiedot ko. lautakunnasta eivät sisällä siihen kuuluvien henkilöiden siviilityöpaikkoja!?

Kuin sattumalta Jaakko Hannula – niminen henkilö vetää >>> STM120:00/2006 -
Tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön uudistamistyöryhmän hanketta.

Tuossa yhteydessä hänen tehtävänimikkeensä on hallitusneuvos sekä siviilityöpaikaksi on hankerekisteriin merkitty sosiaali – ja terveysministeriö.


# # # #

Sitten hallitun syrjähypyn jälkeen vakuutusoikeuden asioihin.

Vakuutusoikeuden kuulumisesta oikeusministeriön alaisuuteen esitämme hieman tuonnempana työryhmämme saamat varsin erikoiset todisteet.

Vuonna 2003 oikeustieteen lisensiaatti Maija Sakslin teki vakuutusoikeudesta oikeusministeriön toimeksiannosta suppean oikeusturvaselvityksen.

Sen perusteella syntyneistä ehdotuksista, koskien lääketieteellisen arvioinnin parantamista vakuutusoikeudessa ennätti hetkeksi välähtämään toivon valo lukuisten potilaiden keskuudessa.

Nyt elämme vuotta 2007 ja yksikään ehdotuksista parannuksista ei ole toteutunut.

Tosiasiassa lakien takaaman oikeusturvan ja ihmisoikeuksien kannalta järjestelmää on viety entistä enemmän vakuutusalan organisaatioita suosivaan suuntaan.

Tuon tosiasian pohjalta lähdimme lähestymään aiheesta avainviranomaisia, tarkastelun alla oleviin hallituksen esityksiin liittyvissä, sektoriministeriöissä.

Heille tekemämme kysymyksen ja saamamme vastaukset olemme dokumentoineet Teitä varten oman mielikuvan muodostamiseksi aiheen tiimoilta.

Saamiimme dokumentteihin pääsette tutustumaan hieman tuonnempana.

# # # # 

Ylimmän lakisääteisiä vakuutuksia käsittelevän oikeusasteen vakuutusoikeuden ylituomari Timo Havun ja vakuutusoikeustuomari Olli Olanterän esityksen myötä vakuutuslääkärijäsenen lausumat kaikissa erityistuomioistuinjärjestelmän tuomioistuimissa ovat jatkossa salaisia asianomaiselta itseltään 80 vuotta päätöksen antamisesta. (HE 12/2006).

Jo tässä kohtaa voidaan tehdä mielenkiintoinen ja yhteismitallinen huomio.

Silloin kun kyse on yksittäisen vakuutetun oikeusturvan heikentämisestä, niin silloin voidaan toimia joustavasti poikkihallinnollisesti sektoriministeriöiden välillä.

Silloin taas kun kyse olisi yksittäisen vakuutetun oikeusturvan parantamisesta, niin silloin vedotaan tiukasti kunkin sektoriministeriön toimialaan.

Tämä mahdollistaa sen, että suomalaisten systemaattisten oikeusmurhien jatkuminen ja peittely lakisääteisten vakuutusten harmaalla alueella onnistuu ”lainvoimaisesti” entistä paremmin.


”MITÄÄN SALAILUA EI OLE?” TYÖELÄKEYHTIÖ VARMAN YLILÄÄKÄRI SAKARI TOLA:





- Klikkaamalla artikkelia hiirelläsi; saat sen ruudullesi isompana -

Uskomme, että asiantuntijoina kuullut Oikeustoimittajat ry:n edustajat eivät ole olleet tietoisia HE 12/2006 sisälle taidokkaasti viritetystä loukusta erityistuomioistuinjärjestelmää silmällä pitäen.

Uskomme heidän olleen enemmän keskittyneitä samaan aikaan eduskunnan käsittelyssä olleeseen HE 13/2006 koskien yleisiä tuomioistuimia, joihin myös suomalaisten tiedotusvälineiden mielenkiinto suurimmalta osalta keskittyy. Ainakin toistaiseksi.

# # # # 

Pureudumme HE 12/2006 valiokuntakäsittelyissä kuultuihin asiantuntijoihin sekä valiokunnissa ratkaisevia päätöksiä tehneiden kansanedustajien kokoonpanoihin.

Mielenkiintoista on saada heiltä kaikilta kommentit siitä, että miten syvällisesti he olivat tutustuneet hallituksen esityksestä annettuihin kirjallisiin lausuntoihin?

Lausunnot löytyvät oikeusministeriön www – sivuilta (https://oikeusministerio.fi/etusivu):
> Linkki korjattu 8.4.2021. Kiitos tilanteen huomanneelle ja siitä ilmoittaneelle henkilölle.

2005:23 Lausunnot oikeudenkäynnin julkisuutta yleisissä tuomioistuimissa ja hallintotuomioistuimissa koskevista työryhmämietinnöistä.
Toisekseen noiden lausuntojen pohjalta heiltä pitää pyytää kommentit siitä, että tajusivatko he miten hallituksen esitys tulee vaikuttamaan 200 000 kahden lääkärin loukussa olevien potilaiden lakien takaamien oikeusturvan ja ihmisoikeuksien toteutumiseen koko erityistuomioistuinjärjestelmän piirissä?

Kolmanneksi mihin toimenpiteisiin he sitoutuvat asiantuntijoina ja kansanedustajina suomalaisen kahden lääkärin loukun purkamiseksi?

# # # #

Lähetekeskustelu eduskunnassa:

”Mikäli esityksessä on kysymys useamman valiokunnan toimialaan kuuluvista asioista, täysistunto voi velvoittaa yhden tai useamman valiokunnan antamaan esityksestä lausuntonsa asiaa varsinaisesti käsittelevälle valiokunnalle.”

Valiokuntakäsittely
Valiokunnassa asia otetaan ensin valmistelevaan ja sitten ratkaisevaan käsittelyyn. Valmisteleva käsittely alkaa asiantuntijoiden kuulemisella. Asiantuntijoiksi kutsutaan asiaa valmistelleita virkamiehiä sekä sellaisten virastojen, järjestöjen ja muiden tahojen edustajia, joiden toimialaa säädettävänä oleva asia koskee.

Asiantuntijakuulemisen päätyttyä käydään yleiskeskustelu, jonka jälkeen valiokunta päättää alustavasti asian yksityiskohdista.

Ratkaisevassa käsittelyssä tehdään lopulliset päätökset, jotka ilmenevät valiokunnan mietinnöstä.

Valiokunta voi pyytää asiasta tai sen osasta lausunnon toiselta valiokunnalta.

”Jos lausuntovaliokunta on ollut asiasta erimielinen, voivat vähemmistöön jääneet valiokunnan jäsenet liittää lausuntoon eriävän mielipiteensä perusteluineen.”

”Jos valiokunta on ollut asiasta erimielinen, voivat vähemmistöön jääneet valiokunnan jäsenet liittää mietintöön vastalauseensa perusteluineen.”

Lähde: Eduskunnan www-sivusto

# # # #

Ottaen huomioon, että tämä hallituksen esitys päätettiin vain lakivaliokunnassa ja kuitenkin se koskettaa ilmiselvästi sosiaali- ja terveysvaliokunnan toimialaa mitä suuremmassa määrin, niin ihmettelemme suuresti, miksi se syrjäytettiin esityksen käsittelystä kokonaan?

Lakivaliokunnan jäsenet olivat saamiemme tietojen mukaan mietinnössään LaVM 25/2006 - HE 12/2006 yksimielisiä.






- Klikkaamalla kaaviota hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -

# # # #

Niille henkilöille, jotka olette juuri liittyneet kanavallemme annamme pienen tarkentavan tiedotuksen .

Aina käytyämme yhden tarkastelun alla olevasta neljästä hallituksen esityksestä läpi, niin se muuttuu perustietojensa osaltaan väritykseltään punaiseksi.

Kuten suomalaisten hyvin tuntemien Formula ykkösten starttivalot.

# # # #

Lisäksi olemme koostaneet Valtioneuvoston hankerekisteristä – HARE
(http://www.hare.vn.fi/)
- ko. rekisteri poistunut käytöstä.
- kyseisiin hallituksen esityksiin liittyvää dokumentaatiota voit kysyä kunkin ministeriön kirjaamon kautta
- Klikkaamalla kunkin lakihankkeen otsikkoa pääset lukemaan Oikeusturvan ajankuvan bloggauksen aiheesta.

# # # #

>>> 1. HE 62/2004 - Hallituksen esitys laiksi tapaturmavakuutuslain 17 ja 41 d §:n muuttamisesta

Hankenumero: STM025:00/2004
Hankkeen nimi: Laiksi tapaturmavakuutuslain 17 ja 41 d §:n muuttamisesta, hallituksen esityksen valmistelu (mm. selkeytetään vakuutuslaitoksen lääkäriasiantuntijan kannanoton merkitystä korvausratkaisuissa).
Yhteyshenkilö: Hallitussihteeri Jaakko Hannula STM

HE 62/2004
StVM 12/2004
EV 87/2004


Lain voimaantulon allekirjoittajat:

Naantalissa 24 päivänä kesäkuuta 2004

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Ministeri
Tarja Filatov


# # # #

>>> 2. HE 47/2005 (HE 155/2003) - Hallituksen esitys toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevaksi lainsäädännöksi annetun hallituksen esityksen (HE 155/2003 vp) täydentämisestä

Hankenumero: STM133:00/2003
Hankkeen nimi: Laki toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevaksi lainsäädännöksi, hallituksen esityksen valmistelu
Yhteyshenkilö: Ylitarkastaja Kai Kullaa STM

HE 155/2003
HE 47/2005
PeVL 22/2005
StVM 11/2005
EV 99/2005

Lain voimaantulon allekirjoittajat:

Helsingissä 26 päivänä elokuuta 2005

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Sosiaali- ja terveysministeri
Sinikka Mönkäre


# # # #

>>> 3. HE 91/2006 - Hallituksen esitys työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain muuttamisesta

Hankenumero: STM009:00/2006
Hankkeen nimi: Laki työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain muuttamisesta, hallituksen esityksen valmistelu
Yhteyshenkilö: Ylitarkastaja Carita Wuorenjuuri STM

HE 91/2006
PeVL 35/2006
StVM 39/2006
EV 175/2006


Lain voimaantulon allekirjoittajat:

Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2006

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Sosiaali- ja terveysministeri
Tuula Haatainen


# # # #

>>> 4. HE 12/2006 - Hallituksen esitys laiksi oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Hankenumero: OM030:00/2002
Hankkeen nimi: Oikeudenkäynnin julkisuus hallintolainkäytössä
Yhteyshenkilö: Lainsäädäntöneuvos Arja Manner

HE 12/2006
LaVM 25/2006
EV 268/2006

Lain voimaantulon allekirjoittajat:

Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2007

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Oikeusministeri
Leena Luhtanen

# # # #

Tulevaisuusvaliokunta esittää 15.6.2007 lausunnossaan 2/2007 - TuVL 2/2007 perustuslakivaliokunnalle hallituksen toimenpidekertomuksen uudistamiseen liittyen:

”Että osana kertomusmenettelyn uudistamista selvitetään mahdollisuus laajentaa tarkastusvaliokunnan mukaisesti muidenkin valiokuntien vireillepano-oikeutta, jolloin muun muassa tulevaisuuspoliittisesti tärkeimmät selvitykset voidaan käsitellä täysistunnossa ja että perustuslakivaliokunta ottaa huomioon, mitä muutoin edellä on esitetty.”

Kannatamme tätä esitystä lämpimästi, koska näin toimien myös lakisääteisiin vakuutuksin liittyvän ja suljettuna pidetyn nelikantaisen lainsäädäntömenettelyn toimijat saadaan eduskunnassakin, kaikille avoimen, täysistunnon laatuvalvonnan piiriin.

# # # #


Tutustukaa tässä vaiheessa kohteliaimmin ensin ja tarkemmin vähälle huomiolle julkisuudessa jääneeseen selvitykseen vuodelta 2003.

Maija Sakslin - Oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa:
http://www.om.fi/tulostus/21230.htm
10/2014 päivitys
- linkki on lakannut toimimasta.
>>> Korjattu linkki 8.4.2021
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/75874

- Maija Sakslin toimii tällä hetkellä eduskunnan apulaisoikeusasiamiehenä.
- suosittelemme koko kuvan katsausta Suomi 2017 areenalla:
http://suomi2017.wordpress.com/vako/

- - - -

Samanaikaisesti Sakslinin selvityksen esipuheen päivämäärän 9.9.2003 kanssa valtioneuvoston www - sivustolla julkaistiin seuraavankaltainen uutinen:

Oikeusministeriö
9.9.2003 15.39

Oikeusministeri Johannes Koskinen: Ihmisoikeudet oikeusvaltion erottamaton osa
Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitean politbyroon pysyvän komitean jäsen Luo Gan saapuu tänään Suomeen oikeusministeri Koskisen ja sisäasiainministeri Kari Rajamäen kutsusta.

Vierailun aikana oikeusministeriössä on tarkoitus keskustella muun muassa Kiinan oikeudellisesta kehityksestä ja vireillä olevista uudistuksista sekä tuomioistuinten riippumattomuudesta.


- - - -

Vastoin kansalaisjärjestöille annettuja lupauksia tuo Sakslinin selvitys vakuutusoikeudessa toteutettiin suppeassa muodossa.

Kansalaisjärjestöt olisivat halunneet selvitykseen mukaan oikeusministeriölle yksilöimänsä ja suostumuksensa antaneiden henkilöiden vakuutusoikeuden päätökset.

Sanansaattajana oikeusministeriön kielteisestä päätöksestä kansalaisjärjestöihin päin toimi oikeusministeri Johannes Koskisen erityisavustaja Perttu Puro.


- - - -

Nimi Puro, Perttu
Aika 1.3.2000 - 17.4.2003
Hallitus 67. Lipponen II
Tehtävä Oikeusministerin erityisavustaja

Lähde: http://www.vn.fi/hakemisto/ministerikortisto/fi.jsp
10/2014 Päivitys
- linkki lakannut toimimasta.
- suosittelemme koko kuvan katsausta Suomi 2017 areenalla:
http://suomi2017.wordpress.com/kukkosen-lista/

- - - -

Etenkin kyseisestä Sakslinin vuoden 2003 selvityksestä kannattaa lukea tarkasti luvut:

9. Päätösten perusteleminen
13. Lääketieteellisten seikkojen arviointi;


koska ne paljastavat yksittäisen kansalaisen oikeusturvan kannalta laittomat ja merkitsemättömät miinakentät karulla tavalla.

- - - -

Oikeusturvan loukkauksiin liittyvät laittomuudet tulevat vahvasti esille Sakslinin vuonna 2003 julkaistussa selvityksessä:

Sivu 18 Sakslinin selvityksessä kerrotaan mm. seuraavaa:

”Vakuutusoikeuden menettely on kirjallista.

Suullisia käsittelyjä järjestetään vain harvoin ja silloinkin suullinen menettely vain täydentää kirjallista menettelyä.

Kirjallisessa menettelyssä syntyneiden päätösten perusteleminen on oikeusturvan toteutumisen kannalta keskeisessä asemassa.

Perustuslain 21 §:n 2 momentin on katsottu edellyttävän, että päätöksen perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu perustuu.

Päätöksestä on selostettava, millä perusteella riitainen seikka on tullut näytetyksi tai jäänyt näyttämättä.

Jos näyttö on perustunut asiakirjoihin, tulee yksilöidä, mistä asiakirjasta seikka käy ilmi.

Yleisluontoinen viittaus asiakirjoihin ei ole riittävä.

Vakuutusoikeudessa on yleisesti käytössä ns. liitepäätösmenettely.

Tämä tarkoittaa sitä, että päätöksen viitataan vain alemman muutoksenhakuelimen päätöksen perusteluihin.”


# # # #

EDUSKUNNAN APULAISOIKEUSASIAMIES 31.12.1996 dnro 2675/2/96 ja dnro 489/2/96:

”Niin sanottuja liitepäätöksiä, joiden perusteluina viitataan yleisesti alemman asteen päätökseen tai joita ei perustella, käytetään saamieni selvitysten mukaan edelleen tarkastuslautakunnassa, Kuntien eläkelautakunnassa ja vakuutusoikeudessa.

Niiden päätösten perustelutapaa en ole voinut päätöksessäni pitää lainsäädäntömme edellytyksiä täyttävänä.”


- - -

Muuten. Täyttävätkö vuodesta 1996 alkaen vakuutusoikeuden antamat kaikki liitepäätöksinä annetut hylkäävät päätökset ryhmäkanteen nostamiseen tarvittavat kriteerit?

Tältä näyttivät ryhmäkanteen tilanteet vuonna 2006:
>>> 100 miljardin euron ryhmäkanneryhmä Suomen valtiota vastaan

Ryhmäkanteen nostaminen tapahtuisi vakuutusoikeuden kunakin vuonna antamien liitepäätösten ja vakuutusoikeuden noudattaman asiaryhmäjaon mukaisesti.

Tältä osin HE 12/2006 varten tehtäisiin eduskunnan toimesta; vielä ennen 1.10.2007, ryhmäkannetta koskeva varauma turvaamaan kaikkien kaltoin kohdeltujen kansalaisten saatavat Suomen valtiolta ja vakuutusalan toimijoilta.

# # # #

Julkisuudessa vakuutuslääkärien roolien osuutta päätöksissä mieluusti vähätellään.

Tosiasiat ovat kuitenkin aivan toisia, kun mennään tutustumaan tarkemmin ”maan vakiintuneeseen käytäntöön.”

Oikeusministeriön teettämän Sakslinin selvityksen:

Sivulla 20 kerrotaan, että valtaosassa vakuutusoikeuden ratkaisuista keskeinen kysymys on lääketieteellinen.

Sivulla 21 Asianosaisella ei kuitenkaan ole mahdollisuutta varmistua siitä, mitä kaikkea on selvitetty ja millä perusteella lääkäri on päätynyt arvioonsa, jos nämä seikat eivät näy päätöksen perusteluissa.

Nykyisin lääkärijäsen merkitsee kantansa käsittelymuistioon, joka kuuluu neuvottelusalaisuuden piiriin.

Merkintä saattaa olla hyvin lyhyt, lyhimmillään muotoa kyllä tai ei tai vain muutama lausetta
.

# # # #

Seuraavan Saksilinin selvityksen pohjalta syntyneiden muutosehdotusten pohjalta työryhmämme lähestyi oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Arja Manneria sekä sosiaali -ja terveysministeriön hallitusneuvos Jaakko Hannulaa että hallitussihteeri Carita Wuorenjuurta.

Lääketieteelliseen arviointiin vakuutusoikeudessa ehdotetaan muutoksia
17.09.2003


Lääketieteellisen arvioinnin avoimuutta olisi lisättävä ja sen merkitystä vahvistettava käsiteltäessä työkyvyttömyyseläkettä ja tapaturmavakuutusta koskevia valituksia vakuutusoikeudessa. Näin ehdottaa tutkija Maija Sakslin selvityksessään oikeusturvan toteutumisesta näitä etuuksia koskevien valitusten käsittelyssä vakuutusoikeudessa.

Jotkin vakuutusoikeuden vakiintuneet käytännöt täyttävät selvityksen mukaan vain vaivoin oikeusturvan vähimmäisvaatimukset. Selvästi perusoikeuksien ja ihmisoikeussopimusten kanssa ristiriidassa olevia menettelyjä ei kuitenkaan havaittu.

Oikeusministeriölle tehdyssä selvityksessä ehdotetaankin lääketieteellisen arvioinnin uudistamisen lisäksi muun muassa suullisten käsittelyjen lisäämistä, päätösten perustelujen kehittämistä sekä käsittelyn nopeuttamista.

Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa, toteutuvatko perusoikeudet ja oikeusturva työkyvyttömyyseläkettä ja lakisääteistä tapaturmavakuutusta koskevien valitusten käsittelyssä lähinnä vakuutusoikeudessa. Vakuutusoikeus on toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuin, jossa käsitellään esimerkiksi eläkeasioita ja muita sosiaalivakuutusasioita.

LÄÄKÄRIJÄSENEN TOIMINTA AVOIMEMMAKSI
Kritiikki toimeentuloturvan muutoksenhakua kohtaan koskee yleensä lääketieteellisten seikkojen arviointia. Erityisesti on valitettu siitä, että edes asianosainen ei saa tietoa siitä, mitä seikkoja arvioinnissa on otettu huomioon. Epäluottamus ilmenee usein epäluulona lääkärien toimintaa kohtaan.

Selvityksessä ehdotetaankin, että vakuutusoikeuden lääkärijäsenen toiminta tehtäisiin avoimemmaksi ja lääkärijäsenen asemaa selkeytettäisiin. Samoin lääkärin arvioinnissa käyttämien arviointiperusteiden tulisi olla ennalta tiedossa.

Lääkärijäsenen keskeinen tehtävä on turvata muutoksenhakijoiden yhdenvertaisuus. Hän huolehtii siitä, että etuuksia myönnetään samanlaisissa tilanteissa samalla tavalla. Vakuutusoikeuden lääkärijäsenen arvio potilaan terveydentilasta, työ- tai toimintakyvystä voi poiketa potilaan tutkineen lääkärin arviosta.

Lääkärijäsen tekee potilaan tilanteesta kokonaisarvion. Selvityksen mukaan ongelmallista on, että lääketieteellinen arviointi on tuomioistuimen neuvottelusalaisuuden piirissä ja että lääkärijäsenet eivät yleensä osallistu päätösten perusteluiden laatimiseen. Etuuden hakija ja hänen terveydentilaansa sosiaaliturvalaitoksessa tai muutoksenhakuelimessä arvioiva lääkäri eivät yleensä tapaa, vaan lääkäri tekee arviointinsa asiakirjojen perusteella.

Raportissa ehdotetaan selvitettäväksi, tulisiko lääketieteellinen arvio tehdä useamman lääkärin kokoonpanossa ainakin silloin, kun työkyvyttömyyden syynä ei ole vain yksi sairaus tai vamma. Lisäksi tulisi selvittää, onko nykyinen lääkärijäsenten lääketieteellinen erikoistuminen riittävää.

ARVIOINTIPERUSTEISTA LUETTELO
Selvityksessä ehdotetaan, että lainsäädäntöä täsmennettäisiin sisällyttämällä lakiin nykyistä yksityiskohtaisemmin etuuden saamisen perusteet. Lainsäädännön toimeenpanon tueksi olisi laadittava suosituksia, jotka sisältäisivät luettelon lääketieteellisistä arviointiperusteista, joilla etuuteen oikeuttava työkyvyttömyys todettaisiin.

Samoin lueteltaisiin tyypilliset tapaukset, jolloin työkyvyttömyyseläkkeeseen ei ole oikeutta. Lisäksi tulisi laatia suositukset siitä, mitä lääketieteellisiä seikkoja otetaan huomioon lakisääteisen tapaturmavakuutuksen syy-yhteyden toteamisessa sekä määritelmät ammattitaudeille. Alkuvaiheessa kyse olisi nykyisen soveltamiskäytännön arvioinnista, kirjaamisesta ja julkaisemisesta.

SUULLISIA KÄSITTELYJÄ LISÄTTÄVÄ, PERUSTELUJA PARANNETTAVA
Selvityksen mukaan oikeusturvaa olisi parannettava lisäämällä suullisia käsittelyjä sekä parantamalla päätösten perusteluja. Käsittelyajat eivät kuitenkaan saa pidentyä.

Suullisia käsittelyjä voitaisiin järjestää erityisesti silloin, kun asiassa on ristiriitaisia lääkärinlausuntoja ja hakija haluaa osoittaa seikkoja, jotka vaikuttavat arviointiin. Suullisia käsittelyjä järjestetään nykyään harvoin.

Selvityksessä on havaittu, että vakuutusoikeuden perustelukulttuuri on hiljalleen muuttumassa, mutta hyvin perusteltujen päätösten määrä on edelleen pieni. Perustelujen avulla asianomainen ymmärtää, mitä hänen asiassaan on päätetty ja miksi. Jos käsittelyajat ovat pitkiä ja päätökset puutteellisesti perusteltuja, ei menettely kokonaisuutena arvioituna täytä Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja perustuslain vaatimuksia.

Vakuutusoikeutta koskeva lainsäädäntö on äskettäin uudistettu ja vireillä on useita kehittämishankkeita, joten monia kritiikkiä herättäneitä toimintatapoja on jo muutettu.

TOIMEENTULOTURVA-ASIOIDEN ERITYISTUOMIOISTUIN

Vakuutusoikeus on toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuin. Se käsittelee muun muassa työeläke-, kansaneläke-, työtapaturma- ja työttömyysturva-asioita.

Vakuutusoikeudessa asian ratkaisevat lakimieskoulutuksen saaneet laamannit ja vakuutusoikeustuomarit sekä lääkärijäsenet ja muut asiantuntijat.

Toimeentuloturva-asioissa muutoksenhakujärjestelmä on yleensä kaksiportainen. Etuuksia myöntävien laitosten ja yhtiöiden päätöksistä haetaan muutosta ensin muutoksenhakulautakunnilta. Näiden päätöksiin voi hakea muutosta vakuutusoikeudelta.

Joitakin tapaturmavakuutusasioita lukuun ottamatta vakuutusoikeus on ylin muutoksenhakuelin.

Lähde: Oikeusministeriön www - sivusto

Lisätiedot:
Vastaava tutkija Maija Sakslin (Kela) , puh. 020 434 xxxx.
lainsäädäntöneuvos Arja Manner (oikeusministeriö), puh.(09) 1606 xxxx.

Selvitys kokonaisuudessaan on oikeusministeriön verkkosivuilla osoitteessa:
http://www.om.fi/21230.htm
- linkki toiminnassa 10/2014
- korjattu linkki 8.4.2021
https://oikeusministerio.fi/-/laaketieteelliseen-arviointiin-vakuutusoikeudessa-ehdotetaan-muutoksia
- Maija Sakslin toimii tällä hetkellä eduskunnan apulaisoikeusasiamiehenä.

# # # #

Kysyimme oikeusministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön avainvirkamiehiltä seuraavan kysymyksen:

”Voitteko ystävällisesti selvittää ja vastata mihin seikkoihin seuraava uudistusehdotus vakuutusoikeudessa kariutui?

Vastaustanne odotan Teiltä kohteliaimmin perjantaihin xx.xx. 07 mennessä?

Laitan sitten vastauksenne vertaistuen keskustelufoorumiimme koko Suomen alueen jäsenistömme luettavaksi.”


* *

17.09.2003
Lääketieteelliseen arviointiin vakuutusoikeudessa ehdotetaan muutoksia:
http://www.om.fi/Oikeapalsta/Haku/1146647923082
10/2014 päivitys
- linkki on lakannut toimimasta.
>>> Avoin muistio vakuutusoikeudesta
http://ajankuva.blogspot.com/2007/11/avoin-muistio-vakuutusoikeudesta.html

- Maija Sakslin toimii tällä hetkellä eduskunnan apulaisoikeusasiamiehenä.
- suosittelemme koko kuvan katsausta Suomi 2017 areenalla:
http://suomi2017.wordpress.com/vako/

Lääketieteellisen arvioinnin avoimuutta olisi lisättävä ja sen merkitystä vahvistettava käsiteltäessä työkyvyttömyyseläkettä ja tapaturmavakuutusta koskevia valituksia vakuutusoikeudessa.

Näin ehdottaa tutkija Maija Sakslin selvityksessään oikeusturvan toteutumisesta näitä etuuksia koskevien valitusten käsittelyssä vakuutusoikeudessa.

# # # #

Saamamme vastaukset kuvamuodossa ja saapumisjärjestyksessä - olkaa hyvät.






- Klikkaamalla kuvaa hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -









- Klikkaamalla kuvaa hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -

Jostain syystä sosiaali – ja terveysministeriön lyhyeen vastaukseen kulunut aika venähti huomattavan pitkäksi. Ensimmäinen viesti asianomaisille sosiaali- ja terveysministeriön avainvirkamiehille lähetettiin 23.4.2007.

# # # #

”Stm:n hallinnonalan muutoksenhakulautakuntia ovat muun muassa:
* tarkastuslautakunta
* työeläkeasiain muutoksenhakulautakunta
* työttömyysturvalautakunta
* tapaturma-asiain muutoksenhakulautakunta
* ylimpänä vakuutusoikeus;
niihin otetaan yhteyttä, jos on tyytymätön siihen, ettei jotakin etuutta ole myönnetty.”


Lähde: Socius - lehti 4/2006.

Työryhmämme tuli ainakin noiden saamiensa vastausten kautta siihen loppupäätelmään, että sektoriministeriöiden tiedossa olevien ja pitkään jatkuneiden epäkohtien korjaaminen ei kuulu kummankaan sektoriministeriön tavoitteisiin.

Muuten. Sosiaali – ja terveysministeriön hallinnonalaan kuuluvan tapaturma-asioiden korvauslautakunnan toiminta ja samojen lakisääteisten vakuutusten parissa toimivien avainhenkilöiden kytkennät on tuotava avoimeen julkiseen tarkasteluun, ellei sitten asioihin liity jotain potilailta salattavaa


# # # #

Käymme seuraavaksi muutaman löytämämme kytkennän nelikantaisen lainsäädäntömallin kokonaisuuteen liittyen.

HE 12/2006 vahvistettiin laiksi 30.3.2007.
Sen läpimenosta vakuutusalan lainsäädäntöä koskien tiedotettiin Tapaturmavakuutuslaitosten liiton kiertokirjeellä 14/2006, joka oli päivätty 5.5.2006.

A.






- Klikkaamalla kuvaa hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -

- - - -

Lain muutoksesta vahvistettiin jäsenlaitoksia seuraavanlaisesti:

13.04.2007

Muutoksenhakua koskeva tapaturmavakuutuslain muutos vahvistettu

Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa sekä siihen liittyvä tapaturmavakuutuslain muutos on vahvistettu 30.3.2007 ja ne tulevat voimaan 1.10.2007.

Hallituksen esityksen HE 12/2006 sisältöä on selostettu TVL:n kiertokirjeessä 14/2006.

”Tapaturmavakuuslain 53 §:n 6 momenttiin samoin kuin vakuutusoikeuslakiin on lisätty viittaukset lakiin oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa siltä osin kuin kysymys on oikeudenkäynnin julkisuudesta ja ratkaisukokoonpanosta asiassa, joka koskee oikeudenkäynnin julkisuutta.”

Lait: linkki säädöskokoelmaan (edellyttää Acrobat Reader ohjelmaan tietokoneelle)
http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2007/20070060.pdf

Eduskuntakäsittely: lakivaliokunnan mietintö LaVM 25/2006
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/lavm_25_2006_p.shtml
10/2014 päivitys
- linkki on lakannut toimimasta.
- suosittelemme koko kuvan katsausta Suomi 2017 areenalla:
http://suomi2017.wordpress.com/2014/09/08/avoin-suomi-2014/

Lisätietoja: lakimies Mika Mänttäri, TVL, puhelin (09) 680 40 xxx

Tapaturmavakuutuslaitosten liitto (TVL)
PL 275 (Bulevardi 28), 00120 Helsinki
puhelin (09) 680 401 (Vakuutuskeskus), faksi (09) 680 40 xxx

- - - -

Joten ihailtavan tehokkaasti toimii tiedottaminen nelikantaan kuuluvien toimijoiden välillä.

Valtaosa lainkohteeksi joutuvista kansalaista on edelleenkin täysin tietämätön siitä, että pirullinen suomalainen kahden lääkärin loukku on nyt viimeisen päälle valmis, kun allakkaan tulee päivämäärä 1.10.2007.

B.

Seuraavan lausunnon osalta eduskuntaan päin oltiin yhteydessä eri kansalaisjärjestöjen toimesta. Vastauksena oli vakaan vaikenemisen tai ympäripyöreiden vastausten politiikka. Tyyliin: ”Kiitos mielipiteistänne. Ystävällisin terveisin; kansanedustaja X tai Y.”

Lainaus vakuutusoikeuden ylituomari Timo Havun ja vakuutusoikeustuomari Olli Olanterän vastauksesta oikeusministeriölle koskien HE 12/2006:

Ratkaisun julkisuus

Päätösharkinnan ja ratkaisuehdotuksen salassapito


Oikeuden neuvottelusalaisuuden turvaaminen on erittäin tärkeä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin tae.

Oikeudenjäsenten on voitava keskustella asiasta täysin vapaasti ja ilman epäilystä siitä, että keskustelut tulisivat julkisiksi.

Asialla on erityinen merkitys vakuutusoikeudelle sen vuoksi, että käsiteltävän asian asiakirjat kiertävät jäsenillä, jotka kirjoittavat mielipiteensä käsittelymuistioon. Myös lääkärijäsen kirjoittaa alustavan mielipiteensä käsittelymuistioon.

Etenkin lääkärijäsenen kannanotto sisältää usein henkilön terveydentilaan liittyviä, joskus lääketieteellisesti hyvinkin yksityiskohtaisia salassa pidettäviä tietoja, joita muut jäsenet saattavat kommentoida. Näin ollen vakuutusoikeuden jäsenten keskustelut säilyvät merkittäviltä osin kirjallisesti dokumentoituna arkistossa.

Asianosaiset vaativat usein saada tietoonsa etenkin vakuutusoikeuden lääkärijäsenten mielipiteet. Näistä syistä on välttämätöntä, että oikeuden neuvottelusalaisuudesta säädetään selkeästi ja yksiselitteisesti hallintolainkäytön julkisuutta säätelevässä laissa
.

Mietinnössä ehdotetaan salassapitoa määräaikaiseksi.

Ehdotuksen mukaan salassapidon määräaika olisi 60 vuotta. Vakuutusoikeuden näkemyksen mukaan tämä on liian lyhyt aika.

Vakuutusoikeuden käsittelemien asioiden oikeudenkäyntiaineisto käsittää usein julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 24-32 kohtien nojalla salassapidettäviä tietoja.

Mikäli päätösharkintaa koskevat tiedot tulisivat julkisiksi 60 vuoden kuluessa, johtaisi se siihen, että sellaisia tietoja, jotka julkisuuslain 31 §:n 2 momentin nojalla ovat salassa pidettäviä 50 vuotta asianosaisen kuolemasta, tulisi aiemmin julkisiksi sen vuoksi, että asiaa on käsitelty vakuutusoikeudessa.

Asianosaisen yksityiselämän suojaamiseksi salassa pidettäviä esim. terveydentilaan liittyviä tietoja voisi tulla yleisöjulkiseksi vielä henkilön elinaikana. Asianosainen on voinut esim. salata lähiomaisiltaan tiedon jostakin potemastaan sairaudesta.

Julkisuuslaki turvaa tällaisen tiedon säilymisen lähiomaisiltakin 50 vuotta asianomaisen kuolemanjälkeen. Paitsi että nämä tiedot tulisivat lähiomaisten tietoon, ne tulisivat myös yleisöjulkisiksi. Tämä olisi ristiriidassa julkisuuslain yksityiselämän suojaamisperiaatteiden kanssa.

Mikään erityinen tarve ei vaatine, että oikeuden neuvottelusalaisuuden piiriin kuuluvien tietojen tulisi tulla julkisiksi jonkin tietyn ajan kuluessa, vaan kysymys lienee lähinnä vain julkisuusperiaatteesta sinänsä.

Edellä mainituista syistä vakuutusoikeus katsoo, että oikeuden neuvottelusalaisuuden piiriin kuuluvien tietojen salassapitoajan tulisi olla 100 vuotta.


Toinen vaihtoehto olisi säätää, että neuvottelusalaisuuden kautta ilmeneviä yksityiselämän suojan piiriin kuuluvia julkisuuslain nojalla 50 vuotta asian-omaisen kuoleman jälkeen salassa pidettäviä tietoja suojattaisiin lisäksi julkisuuslain mukaisesti.

- - -

Vakuutusoikeus katsoo, että sekä vakuutusoikeuden alaisessa lautakunnassa että vakuutusoikeudessa tulisi soveltaa samaa lakia.
Tämän vuoksi uutta lakia tulisi soveltaa asioissa, jotka ovat tulleet vireille lain tultua voimaan tai joita ei ole lainvoimaisesti ratkaistu ennen lain voimaantuloa.


Lähde: VAKUUTUSOIKEUS 5.9.2005 LAUSUNTO 253/0/2005

Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 24/41/2004 ja OM 38/41/2002, 22.6.2005
Lausunto työryhmämietinnöistä Oikeudenkäynnin julkisuus yleisissä tuomioistuimissa ja hallintotuomioistuimissa


# # # #

Kaikki ymmärtävät varmasti tuomareiden neuvottelusalaisuuden tarkoituksen.

Se on järkevä ja perusteltu ratkaisu lakitekstiin, kun tuomioistuinkäsittely on ollut suullinen ja täyttää kaikki länsimaisen fair trial – oikeudenkäynnin kriteerit.

Vaan, jos käsittely on ollut pelkästään kirjallinen, ratkaisun pääpaino on ollut lääketieteellisissä seikoissa ja asianomaisella ei ole mahdollisuutta saada vakuutusoikeudelta edes yksilöityä asiakirjaluetteloa, mihin vakuutusoikeuden hylkäävä päätös perustuu, niin vakuutuslääkärijäsenen lausumien salaaminen 80 vuoden ajaksi asianomaiselta itseltään on skandaali yksittäisen kansalaisen oikeusturvan toteutumisen kannalta.

Kiusalliseksi vakuutusoikeuden kannalta esitetty asetelma julkisuuslain määräyksiä kohtaan, voidaan vakuutuslääkärijäsenen lausumien saamisesta asianomaisen itsensä tietoon, aina tarpeen vaatiessa, toteuttaa asianomaisen antamalla valtakirjalla, jonka kaksi todistajaa allekirjoituksellaan todistaa oikeaksi.

Tuo ihmeellinen vakuutusoikeuden lausunto herättää työryhmässämme suurta ihmetystä, koska joulukuussa 2003 mietintönsä luovuttanut tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitea oli puuttunut sekä asiantuntijalääkäreiden käyttöön vakuutusoikeudessa että päätösten perustelematta jättämiseen.

Toisin sanoen ongelmakohdat ovat olleet erittäin hyvin oikeusministeriönkin tiedossa, koska HE 12/2006 yhteyshenkilö lainsäädäntöneuvos Arja Manner toimi myös syksyllä 2003 valmistuneen oikeustieteen lisensiaatti Maija Sakslinin vakuutusoikeudesta tekemän suppean selvityksen ja siitä syntyneiden vakuutuslääkäreitä koskevien parannusehdotusten yhteyshenkilönä.

Herää jälleen kysymys; mistä oikeusministeriön alaisten tuomioistuimien kehittämisessä ja uudistamisessa onkaan kysymys?

# # # #

Näin Sakslinin selvityksestä kirjoitti pääkirjoituksessaan Turun Sanomat 27.9.2003:

Nipin napin oikeusturva ei riitä

”Kansalaisten oikeusturvassa ei nipin napin riman ylittäminen riitä, vaan vähimmäisvaatimukset on kunnolla täytettävä myös vakuutusoikeudessa.

Kun kyse on ihmisille elintärkeistä toimeentuloasioista, avoimuus ja hyvät perustelut ovat välttämättömiä.

Oikeusministeriö on vihdoin ryhtynyt selvittelemään toimintatapoja vakuutusoikeuksissa, jotka ratkaisevat esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeistä ja tapaturmavakuutuksista tehtyjä valituksia.

Selvittely on tarpeen, sillä vakuutusoikeus on useimmissa toimeentuloasioissa viimeinen muutoksenhakuelin.

Monet ovat kokeneet vakuutusoikeuden päätökset epäoikeudenmukaisiksi, ja erityistä ihmetystä on herättänyt se, että monessa tapauksessa vakuutusoikeuden lääkärijäsenten ratkaisut ovat täysin poikenneet potilasta vuosia hoitaneiden lääkäreiden käsityksistä.

Vakuutusoikeuksien toimintaa arvioineen tutkijan raportti ei ole mairitteleva.

Tutkijan mukaan jotkin vakuutusoikeuden vakiintuneet käytännöt täyttävät vain vaivoin oikeusturvan vähimmäisvaatimukset.

Kun usein käsittelyajat ovat pitkiä ja päätökset puutteellisesti perusteltuja, ei menettely kokonaisuutena arvioituna täytä Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja perustuslain vaatimuksia.

Ihmetystä herättää, että oikeusturvan kannalta näin vajavaisesti toimivaa järjestelmää ei ole aikaisemmin ryhdytty korjaamaan.

Silmien ummistaminen epäkohtien edessä kuvastaa vanhanaikaista asennetta, jonka mukaan ihmiset ovat alamaisia, joiden mielipiteille ei pidä antaa liikaa arvoa.

Tutkijan ehdottamat korjaustoimet on viipymättä pantava käytäntöön. Asianosaisten on saatava selkeä tieto lääkärin arvioiden perusteista ja suullisia käsittelyjä on lisättävä.

Vakuutusoikeuden lääkärit ovat tähän saakka tehneet arvionsa pääasiassa asiakirjojen perusteella.


Asianomaisen ja vakuutuslääkärin kohtaaminen mahdollistaa sen, että molemmat voivat paremmin tuoda näkökohtansa esiin.”


# # # #

Tällä suomalaisen blogi - historian pisimmällä johdanto – osuudella olemme pyrkineet näyttämään kiistattomasti toteen sen, että helpompaa taitaa olla Suomen perustuslain 21§ ja 22§ sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklojen 6 ja 13 poistaminen käytöstä Suomessa kuin saada todelliset parannukset yksittäisen kansalaisen oikeusturvan ja ihmisoikeuksien toteutumiseen lakisääteisiä vakuutuksia käsittelevässä ”maan vakiintuneessa tavassa toimia.”

Tai sitten Suomen valtio voi tehdä nopean takautuvan varauman siihen, etteivät kyseiset lainkohdat ja velvoitteet ole käytössä, kun puhutaan lakisääteisestä vakuutusturvasta. Sehän toimii ainakin paperilla fantastisen hyvin.

Kohta seuraavissa Excellent – tekniikalla työstämisissämme kaavioissa olevat lakivaliokunnan asiantuntijat ovat jälleen sikäli mielenkiintoisesti valittuja, että kukaan heistä ei ole tietojemme mukaan taaskaan lääkäri eikä lain pääasiallisena kohderyhmänä olevan potilas- tai kansalaisjärjestöjen edustaja.







- Klikkaamalla kaaviota hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -









- Klikkaamalla kaaviota hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -



# # # #

Tuo oli hyvä pointti.

Mikäs on se HE 12/2006 myötä syntynyt lain kohta, joka viimeistelee suomalaisen kahden lääkärin loukun 100 prosenttiseksi?

Finlex » Lainsäädäntö » Säädökset alkuperäisinä » 2007 » 381/2007

5 luku
Hallintotuomioistuimen ratkaisu


15 §
Hallintotuomioistuimen neuvottelun salassapito

Hallintotuomioistuimen neuvottelu toimitetaan asianosaisten ja yleisön läsnä olematta.

Neuvottelun sisältö on pidettävä salassa.

Salassapitoaika on 80 vuotta asian vireille tulosta tuomioistuimessa.

Lähde: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20070381

- - -

OIKEUSTURVAN VOLF - TYÖRYHMÄN HUOMIO:
Suljetusti toimivissa erityistuomioistuimissa myös varsinainen tuomioistuinkäsittely toimitetaan asianosaisten ja yleisön läsnä olematta.

Kirjallisesti tapahtuvan tuomioistuinkäsittelyn ja varsinkaan päätöksen perusteena olevista asiakirjoista ei ole saatavissa yksilöityä asiakirjaluetteloa.

Samoin kuin ei ole olemassa tilastotietoja tuomioistuinkäsittelyyn käytetystä ajasta per tapaus.

Ratkaisukokoonpanoon kuuluvan vakuutuslääkärijäsenen on oltava toisena osapuolena tuomioistuinkäsittelyssä olevan vakuutusalan organisaation kehittämän ja hallinnoiman vakuutuslääketieteen erityispätevyyden omaava.

Vakuutusoikeuden noin 50 ns. ”työelämän asiantuntijaa” ovat kaikki juristeja

(YLE Uutiset 03.02.2007).

# # # # 

Seuraavaksi saatamme tietoonne, kuinka helppoa vakuutusoikeudesta on ollut saada hylkäävästä päätöksestä edelleen puuttuvia vakuutuslääkärijäsenen perusteluja/lausumia haltuunsa.





- Klikkaamalla kuvaa hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -










- Klikkaamalla kuvaa hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -



SUMMA SUMMARIUM – EURO DOLLARIUM

Lopuksi voinemme vahvistaa alussa tekemämme huomion.

Silloin kun kyse on yksittäisen vakuutetun oikeusturvan heikentämisestä, niin silloin voidaan toimia joustavasti ja nopeasti poikkihallinnollisesti sektoriministeriöiden välillä.

Silloin taas kun kyse olisi yksittäisen vakuutetun oikeusturvan parantamisesta, niin silloin vedotaan tiukasti kunkin sektoriministeriön toimialaan. Eikä mitään todellisia parannuksia tapahdu 10 vuoden ajanjaksoissa mitattuna.

Tämä mahdollistaa sen, että suomalaisten systemaattisten oikeusmurhien jatkuminen ja peittely lakisääteisten vakuutusten harmaalla alueella onnistuu ”lainvoimaisesti” entistä paremmin.










- Klikkaamaalla kaaviota, saat sen ruudullesi isompana -

Olemme tutustuneet tätä kirjoitussarjaa varten tuhansiin julkisiin asiakirjasivuihin.

Uskomme siten, että olemme esitelleet vasta jäävuoren näkyvän huipun.

Esittelemiemme hallitusten esitysten todelliset toimeksiantajat ja junailijat nelikannassa odottavat julkisuuteen tuloaan.

Työryhmämme mielestä tässä kokonaisuudessa kyseessä on tuskin yhden puolueen luomus. Vaikkakin tarkasteluumme ottamissamme hallituksen esityksissä vilkkuu hyvin vahvana SDP:n punainen väri.

Naissukupuolen edustajat päättäjäpuolella ovat ainakin näissä asioissa vähintäänkin tasa-arvoisessa asemassa miessukupuolen edustajien kanssa.

Toki kaikkien puolueiden sisällä vallitsee erilaisia suuntauksia ja mielipiteitä, mutta näissä esille ottamissamme hallituksen esityksissä yksimielisyys on ollut poliittisten päättäjien keskuudessa kauhistuttavan suurta. Ainakin julkisilta asiapapereilta katsottuna.

Työryhmämme mielestä korporaatioiden hallitsemassa suomalaisessa yhteiskunnassa on viimeistään nyt useamman julkisen keskustelun paikka. Vai jatkuuko vakaan vaikenemisen kulttuuri edelleen?

Nyt päättyvässä femmalogiassamme (5/5) käsittelemiemme sektoriministeriöissä toimivien avainvirkamiesten mahdollisista puoluesidonnaisuuksista voitte laittaa tervetullutta tietoa tulemaan toimituksemme studioon: jesp1981 at yahoo.com

Näin pystymme Teidän avullanne rakentamaan aloittamamme megaluokan palapelin loppuun asti.

# # # #

Annetaan sitten puheenvuoro tässä femmalogiassamme esitellyn kokonaisuuden läpikotoisin muuan muassa oikeusministerikaudeltaan hyvin tuntevalle Johannes Koskiselle/SDP:

”Muistissa lienee vielä Helsingin ETYK vuodelta 1975. Sen tuloksia seuraamaan perustettiin ETYJ. Joidenkin mukaan järjestö joutaisi jo historiaan.

Johannes Koskinen kuuluu ETYJ:n Suomen valtuuskuntaan.

- - -

- Kansalaisjärjestöjen ja kansalaisten oikeuksien vahvistaminen ja korruption vähentäminen, olisivat ETYJ:lle sopivia uusia panostuksia.

YK:n hyvien sopimuksia hyväksytään kyllä kehitysmaissa ja uusissa demokratioissa hyvin korkealentoisesti, mutta siihen se tuppaa usein jäämäänkin, Johannes Koskinen sanoo.

Koskisen mukaan kiihtyvällä vauhdilla globalisoituvassa maailmassa tarvitaan erityisesti Euroopan unionin, Euroopan neuvoston, ETYJ:n, YK:n ja WTO:n kaltaisia kansainvälisiä toimijoita.”


Lähde: Uutispäivä Demari 26.6.2007

# # # #

Minkälaisia signaaleja asioiden tilan suhteen eduskunnasta on singahtanut viime aikoina eetteriin?

”Eduskunnan perustuslakivaliokunta haluaa, että oikeusministeriöön perustetaan perustuslaki- ja ihmisoikeuskysymyksiin erikoistunut yksikkö tai palvelu auttamaan muita ministeriöitä lainvalmistelussa.

Valiokunta teki ehdotuksensa satavuotisjuhlakokouksessaan keskiviikkona. Se esitti myös, että yksikön vaatimat rahat lisätään hallituksen budjettikehyksiin.

Valiokunnan mukaan sen pöydälle tulee lakiesityksiä, joiden perustuslainmukaisuus olisi ollut pääteltävissä valiokunnan aikaisemmista päätöksistä.

Myös ihmisoikeussopimusten valvontaelinten tulkintoja pitäisi hyödyntää enemmän.”


Lähde: Helsingin Sanomat 7.6.2007 – Perustuslakivaliokunta esittää uutta yksikköä lainvalmisteluun

# # # #

Samalla kun korporativistisen järjestelmämme päättäjistämme otetaan näiden kirjoituksien myötä todellista mittaa, niin otetaan mittaa samalla kertaa myös Suomen perustuslaista.

88 §
Yksityisen laillinen saatava valtiolta

Jokaisella on oikeus talousarviosta riippumatta saada valtiolta se, mitä hänelle laillisesti kuuluu.

Kuuluuko tämän lakisääteisiin vakuutuksiin liittyvien saatavien käsittely ja ratkaisun tekeminen eduskunnan perustuslakivaliokunnalle vai oikeusministeriölle?

Vai pitäisikö aiheesta järjestää kerrankin Suomen valtiota sitova kansanäänestys?

200 000 kahden lääkärin loukussa olevaa potilasta ovat saataviensa suhteen koko ajan kuulolla.

Rehellisen kesän terveisin
Oikeusturvan VOLF – työryhmä


ps.

MITÄ HALLITUKSEN ESITYKSELLÄ HE 12/2006 TAVOITELTIIN?

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan, että oikeudenkäynnin julkisuutta hallintotuomioistuimissa koskeva lainsäädäntö uudistetaan kokonaisuudessaan. Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annettaisiin uusi laki. Lisäksi ehdotetaan muutoksia viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin sekä yhteentoista muuhun lakiin.

Esityksen tavoitteena on lisätä oikeudenkäynnin avoimuutta sekä ratkaista julkisuuden ja yksityisyyden suojan välinen ristiriita asianosaisten oikeusturvan takaavalla tavalla. Tarkoituksena on turvata erityisesti hallintotuomioistuinten päätösten ja niiden perustelujen julkisuus mahdollisimman laajasti. Tavoitteena on myös selkeyttää sääntelyä.

Ehdotusten lähtökohtana olisi oikeudenkäyntiasiakirjojen julkisuus. Esityksen mukaan oikeudenkäyntiasiakirjan salassapitoperusteet määräytyisivät pääosin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa tai muussa laissa olevien säännösten mukaisesti niin kuin nykyisin.

Esityksessä annettaisiin kuitenkin hallintotuomioistuimelle nykyistä enemmän mahdollisuuksia laajentaa oikeudenkäynnin julkisuutta tai antaa tietyin edellytyksin tietoja myös salassa pidettäväksi säädetystä asiakirjasta. Sääntelyssä pyrittäisiin turvaamaan erityisesti oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutuminen sekä päätösten ja niiden perustelujen julkisuus.

Asianosaisella olisi eräissä tilanteissa oikeus saada tieto sellaisistakin oikeudenkäynnissä esitetyistä selvityksistä, joista hänellä ei ole ollut oikeutta saada tietoa hallintomenettelyssä, jos ne voivat vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn hallintotuomioistuimessa. Sääntely laajentaisi asianosaisen tiedonsaantioikeutta nykyisestä.

Suullinen käsittely olisi julkinen. Se toimitettaisiin kuitenkin kokonaan tai osittain suljettuna, jos siinä esitetään tieto, joka on viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain tai muun lain mukaan salassa pidettävä. Suullinen käsittely voitaisiin toimittaa suljettuna myös asianosaisen pyynnöstä tietyin edellytyksin. Tuomioistuin voisi päätöksellään laajentaa suullisen käsittelyn julkisuutta, jos tämä on tarpeen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamiseksi.

Tiedon saamista koskeva pyyntö käsiteltäisiin tuomioistuimessa yleensä ensin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain mukaisessa menettelyssä hallintoasiana. Tiedon antamisesta päätettäisiin kuitenkin lainkäyttöasiana, jos kyse on tiedon tai asiakirjan antamisesta oikeudenkäynnissä osallisena olevalle asianosaiselle ja asia on tarpeen ratkaista vireillä olevassa oikeudenkäynnissä. Lainkäyttöasiana ratkaistaisiin myös suullisen käsittelyn julkisuutta koskevat seikat.

Ehdotettua lakia oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa sovellettaisiin yleisissä hallintotuomioistuimissa ja vakuutusoikeudessa. Sitä sovellettaisiin myös markkinaoikeudessa, työtuomioistuimessa sekä muutoksenhakuasioita käsittelemään perustetuissa lautakunnissa silloin, kun asian käsittelyssä sovelletaan hallintolainkäyttölakia.
Esitys on tarkoitettu käsiteltäväksi yhdessä oikeudenkäynnin julkisuutta yleisissä tuomioistuimissa koskevan esityksen kanssa.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan noin puolen vuoden kuluttua siitä, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.

Lähde ja lisää tietoa: http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2006/20060012


* * * *

Haluatko auttaa meitä kaikkia? – 8.4.2021
Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Uusimmat käänteet ja ison kuvan katsaukset löytyvät; esimerkiksi
>>> Suomi 2017 - verkoston
kautta.

Liity mukaan toimiin yli puolue- ja aaterajojen. Yli media- ja etujärjestörajojen.

Yhdessä toimien huomaamme, voimme vaikuttaa ja olemme enemmän.


* * * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *

- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -


Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.


Tunnisteet: , , , , , , , ,

lauantaina, kesäkuuta 23, 2007

Suomalainen kahden lääkärin loukku 100 prosenttisen valmis! – Osa 4/5




- Klikkaamalla kaaviota hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -

Jatkamme tarkempaan tarkasteluun ottamiemme hallitusten esitysten HE 62/2004, HE 47/2005, HE 91/2006 ja HE 12/2006 analysointia.

Mitä kaikkea sisältää niiden taustalta löytyvä suomalainen nelikantainen lainsäädäntömalli? Se on varmasti kompakti menetelmä saattaa työelämän laajoja lainsäädännöllisiä kokonaisuuksia voimaan nopeasti.

Vaan miten avointa nelikannan toiminta on lainsäädäntöhankkeissa, joiden kohteena ovat kaikki työikäiset suomalaiset tai sieltä pistoraiteelle yllättävän sairauden tai tapaturman takia joutuneet potilaat?

Seuraavaksi käymme läpi suomalaista nelikantaisesti toimivaa lainsäädäntöä ja sen käytäntöjä muun muassa työkyvyttömyyseläkkeisiin liittyen.

# # # # #

HE 47/2005 koski tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaa ja sen vuosittainen potentiaalinen kohderyhmä työtapaturma- ja ammattitautiasioissa vaihtelee 120 000 – 140 000 tuhannen potilaan välillä.

Lisäksi huomioon on otettava lakimuutoksen myötä urheilijoiden tuleminen entistä voimakkaammin tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan asiakaskunnan piiriin (Finlex 682/2005). ”Pohjola vakuuttaa 540 000 ammattilaisena tai lajiliittojen riveissä urheilevaa suomalaista.” - Talouselämä 7.5.2004.

HE 91/2006 koskien työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaa tuo sitten sen vuosittaisen potentiaalisen kohderyhmän piiriin noin 2,5 miljoonaa työikäistä suomalaista.

Samassa yhteydessä lakiesityksen myötä fuusioitiin ja lakkautettiin erilliset eläkelautakunta, Kuntien eläkelautakunta ja Valtion eläkelautakunta.

Eli HE 47/2005 pohjalta monistetun lakiesityksen HE 91/2006 läpimenolla lätkäistiin kolme kärpästä yhdellä iskulla. Ja erittäin mitättömin julkisin keskusteluin.

Käymme seuraavaksi läpi tarkemmin edellisessä eduskunnassa hulahtaen läpimennyttä hallituksen esitystä HE 91/2006 koskien työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaa.

Pureudumme tässäkin jaksossa valiokuntakäsittelyissä kuultuihin asiantuntijoihin sekä valiokunnissa ratkaisevia päätöksiä tehneiden kansanedustajien kokoonpanoihin.

# # # # # 

Tässä vaiheessa kanavalle saapuneille lukijoille kerromme seurannan helpottamiseksi käytössämme olevaa merkintäjärjestelmää.

Aina käytyämme yhden tarkastelun alla olevasta neljästä hallituksen esityksestä läpi, niin se muuttuu perustietojensa osaltaan väritykseltään punaiseksi.

Kuten suomalaisten hyvin tuntemien Formula ykkösten starttivalot.

# # # # # 

Lisäksi olemme koostaneet Valtioneuvoston hankerekisteristä – HARE (http://www.hare.vn.fi/) kyseisiin hallituksen esityksiin liittyvää dokumentaatiota.

Tähän jaksoon olemme poimineet myös valittuja paloja sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemasta Socius – lehdestä (https://stm.fi/etusivu > Julkaisut > Socius ja Socius Finland).

# # # # # 

>>> 1. HE 62/2004 - Hallituksen esitys laiksi tapaturmavakuutuslain 17 ja 41 d §:n muuttamisesta

Hankenumero: STM025:00/2004
Hankkeen nimi: Laiksi tapaturmavakuutuslain 17 ja 41 d §:n muuttamisesta, hallituksen esityksen valmistelu (mm. selkeytetään vakuutuslaitoksen lääkäriasiantuntijan kannanoton merkitystä korvausratkaisuissa).
Yhteyshenkilö: Hallitussihteeri Jaakko Hannula STM

HE 62/2004
StVM 12/2004
EV 87/2004

Lain voimaantulon allekirjoittajat:
Naantalissa 24 päivänä kesäkuuta 2004

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Ministeri
Tarja Filatov


# # # # # 

>>> 2. HE 47/2005 (HE 155/2003) - Hallituksen esitys toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevaksi lainsäädännöksi annetun hallituksen esityksen (HE 155/2003 vp) täydentämisestä

Hankenumero: STM133:00/2003
Hankkeen nimi: Laki toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevaksi lainsäädännöksi, hallituksen esityksen valmistelu
Yhteyshenkilö: Ylitarkastaja Kai Kullaa STM

HE 155/2003
HE 47/2005
PeVL 22/2005
StVM 11/2005
EV 99/2005


Lain voimaantulon allekirjoittajat:
Helsingissä 26 päivänä elokuuta 2005

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Sosiaali- ja terveysministeri
Sinikka Mönkäre

# # # # #



>>> 3. HE 91/2006 - Hallituksen esitys työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain muuttamisesta

Hankenumero: STM009:00/2006
Hankkeen nimi: Laki työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain muuttamisesta, hallituksen esityksen valmistelu
Yhteyshenkilö: Ylitarkastaja Carita Wuorenjuuri STM

HE 91/2006
PeVL 35/2006
StVM 39/2006
EV 175/2006

Lain voimaantulon allekirjoittajat:

Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2006

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Sosiaali- ja terveysministeri
Tuula Haatainen

LAKIESITYKSEN (HE 91/2006) AVAINHENKILÖISTÄ
Suomessahan pitäisi periaatteessa toimia vallan kolmijako – oppi. Siis ainakin paperilla.

Aiemmin nostimme esiin avainhenkilöistä lainsäädäntöneuvos Arja Mannerin oikeusministeriöstä ja oikeustieteen lisensiaatti Maija Sakslinin Kansaneläkelaitoksesta. Molemmat heistä ovat osallistuneet tieto-taidollaan ja edustamiensa organisaatioiden statuksella myös tähän hallituksen esityksen käsittelyyn.

Avainvalmistelijoina sosiaali- ja terveysministeriössä ovat HE 91/2006 lainsäädännön suhteen toimineet seuraavat henkilöt:

1. Haikarainen, Tuulikki apulaisosastopäällikkö, hallitusneuvos, sosiaali- ja terveysministerö 28.4.2004 -22.12.2006

2. Kullaa, Kai ylitarkastaja, sosiaali- ja terveysministeriö 28.4.2004 -22.12.2006 (myös HE 47/2005)

3. Wuorenjuuri, Carita ylitarkastaja, sosiaali- ja terveysministeriö 28.4.2004 -22.12.2006

HALLITUSNEUVOS TUULIKKI HAIKARINEN STM
Hallitusneuvos Tuulikki Haikarainen toimii myös tuomiovaltaa käyttävän työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan varapuheenjohtajana vuosina 2007 – 2011:

Hankenumero: STM113:00/2006
Hankkeen nimi: Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta
Toimikausi/aikataulu: 1.1.2007 – 31.12.2011
Yhteyshenkilö: hallitussihteeri Carita Wuorenjuuri

Lähde: Valtioneuvoston hankerekisteri HARE

Tuulikki Haikarainen toimii myös Kelan eläkeasiain neuvottelukunnassa:
Eläkeasiain neuvottelukunnan tehtävänä on seurata eläkevakuutuksen kehittymistä, edistää kansaneläkelainsäädännön suunnitteluun ja kehittämiseen osallistuvien tahojen yhteisymmärrystä ja yhteistoimintaa sekä tehdä Kelan hallitukselle esityksiä ja antaa lausuntoja eläkevakuutukseen liittyvissä kysymyksissä.

Kelan hallitus asettaa neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Nykyinen toimintakausi on 1.1.2005-31.12.2007.

Jäsenet:

- -

Haikarainen Tuulikki, hallitusneuvos, sosiaali- ja terveysministeriö

Tuulikki Haikarainen toimii myös Kelan kuntoutusasiain neuvottelukunnassa:
Kelan kuntoutusasiain neuvottelukunta toimii Kelan sidosryhmä- ja asiantuntijaelimenä kuntoutustoiminnan sisällöllisissä ja strategisessa kehittämistyössä.

Kelan hallitus asettaa neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Nykyinen toimintakausi on 1.1.2005-31.12.2007.

Jäsenet:

- - -

Haikarainen Tuulikki, hallitusneuvos, sosiaali- ja terveysministeriö

Lähde: Kelan www - sivusto

Tuulikki Haikarainen toimii myös tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa:
Hankenumero: STM134:00/2005
Hankkeen nimi: Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta
Toimikausi/aikataulu: 1.1.2006 – 31.12.2010
Yhteyshenkilö: Kullaa Kai, ylitarkastaja

Varapuheenjohtajat:Haikarainen, Tuulikki oikeustieteen kandidaatti, 1.1.2006 -31.12.2010 Varapuheenjohtaja

Lähde: Valtioneuvoston hankerekisteri HARE

LAKIMIES JANNE METSÄMÄKI SAK
SAK:n lakimies Janne Metsämäki on kerännyt vuosien saatossa kerännyt itselleen laajan tieto-taidon muun muassa sosiaalivakuuttamisen saralta.

Janne Metsämäki sosiaali- ja terveysministerin erityisavustajana:

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäreen erityisavustaja on oikeustieteiden kandidaatti Janne Metsämäki.

Hän on toiminut lakimiehenä SAK:ssa ja ennen sitä mm. sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosastolla pari vuotta 1980-luvulla.

SAK:ssa Metsämäki on vastannut sosiaalivakuutukseen ja työvoimapolitiikkaan liittyvistä asioista, aiemmin myös työsuojeluasioista.

Lähde: 25.04.2003 STM Tiedote 124/2003

Nimi Metsämäki, Janne
Aika 25.4.2003 - 24.6.2003
Hallitus 68. Jäätteenmäki
Tehtävä Sosiaali- ja terveysministerin erityisavustaja

Nimi Metsämäki, Janne
Aika 24.6.2003 - 31.8.2005
Hallitus 69. Vanhanen
Tehtävä Sosiaali- ja terveysministerin erityisavustaja

Lähde: http://www.vn.fi/hakemisto/ministerikortisto/fi.jsp
- linkki lopettanut toimintansa

# # # # #

Samassa yhteydessä työryhmämme huomio kiinnittyi kuin vahingossa sosiaali- ja terveysministerinä toimineen Tuula Haataisen ja kyseisen hallituksen esityksen HE 91/2006 allekirjoituksellaan vahvistaneen, puolison Janne Metsämäen rooliin työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa:

Hankenumero: STM113:00/2006
Hankkeen nimi: Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta
Toimikausi/aikataulu: 1.1.2007 – 31.12.2011
Yhteyshenkilö: hallitussihteeri Carita Wuorenjuuri

Yksityisen alojen eläkejärjestelmään perehtyneet jäsenet:
Metsämäki, Janne oikeustieteen kandidaatti

# # # #

Aivan.

Joku Teistä siellä huomauttaa oikeutetusti, että päällekkäistä aikaa aviopuolison sosiaali- ja terveysministerinä toimimisen ajalta kertyy vain vähän aikaan.

Otetaan siis toinen vertaileva poiminta valtioneuvoston hankerekisteristä Tuula Haataisen sosiaali- ja terveysministerinä toimimisen suhteen:

Haatainen, Tuula Irmeli 23.9.2005 - 19.4.2007 SDP

Lähde: http://www.vn.fi/hakemisto/ministerikortisto/fi.jsp
- linkki lopettanut toimintansa

# # # #

Hankenumero: STM116:00/2003
Hankkeen nimi: Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta
Toimikausi/aikataulu: 1.1.2004 – 31.12.2006
Yhteyshenkilö: Kullaa Kai, ylitarkastaja

Työntekijä- ja toimihenkilöjärjestöjen ehdotuksesta nimitetyt jäsenet:
Metsämäki, Janne oikeustieteen kandidaatti, 1.9.2005 -31.12.2006 Jäsen

Lisäksi monien muiden lukuisten luottamustoimien lisäksi Janne Metsämäki toimii Kelan etuuksista tehtyjen päätösten valituksia käsittelevässä sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa:

Hankenumero: STM123:00/2005
Hankkeen nimi: Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta
Toimikausi/aikataulu: 1.1.2006 – 31.12.2008
Yhteyshenkilö: Wuorenjuuri Carita, ylitarkastaja

Muut jäsenet:
Metsämäki, Janne oikeustieteen kandidaatti, 1.1.2006 -31.12.2008 Jäsen

Lähde: Valtioneuvoston hankerekisteri HARE

HYVÄ HALLINTOTAPA TOIMII SUOMESSA VAIN PAPERILLA?
Toki ymmärrämme sen, että Tuulikki Haikaraiselle ja Janne Metsämäelle monet työtehtävästä lohkeavat tiukan nelikantaisen hierarkkisen työjaon mukaisesti. Samoin kuin Carita Wuorenjuurelle, Kai Kullaalle, Arja Mannerille ja Maija Sakslinille.

Haluamme nostaa laajaan julkiseen keskusteluun, että toimiiko vallan kolmijako-oppi Suomessa käytännössä ja miten jääviys Suomessa määritellään?

Tässä vaiheessa on hyvä nostaa esille vuodelta 2005 oleva asia, josta kyseisten avainhenkilöiden voidaan sanoa asemansa, tehtäviensä ja verkostonsa takia olevan erittäin hyvin tietoisia.

Samalla heille voidaan esittää avoin jatkokysymys, miksi mitään konkreettista ei ole tapahtunut työ- sekä toimintakykyä mittaavalle ns. Englannin mallin eli PCA - menetelmän käyttöönotolle Suomessa?

Sen käyttöönottohan vähentäisi todistetusti turhaa työtä koko erityistuomioistuinjärjestelmän piirissä ja vapauttaisi nopeasti kymmeniä tuhansia potilaita pirullisesta suomalaisesta kahden lääkärin loukusta, jota muun muassa edellä kertomamme henkilöt ovat edustamiensa organisaatioiden kautta toimillaan olleet luomassa sekä hyväksymässä.

Tällä hetkellä 200 000 kahden lääkärin loukussa olevalle potilaalle asianomainen PCA - menetelmä toisi pika-avun 80 000 potilaalle!
Luku perustuu menetelmän koekäytöstä vuonna 2005 julkisuuteen annetuista tiedoista. Lisätietoa PCA-menetelmästä esimerkiksi tästä >>> linkistä.






- Klikkaamalla kaaviota hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -

# # # # #

Kotimaa - Toimintakyvyn arvioinnilla työkyvyttömyys esille
Kelan kokeilema toimintakyvyn arviointi vähentää selvästi työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäyspäätöksiä.

Vakuutuslääkärin hylkäävä ennakkoarvio muuttui myönteiseksi noin 40 prosentilla kokeiluun osallistuneista hakijoista.

Kokeilussa oli mukana reilut sata hylkäyspäätöksen saanutta hakijaa.

Kokeilua johtanut Kelan ylilääkäri professori Antti Huunan - Seppälä esittää, että menetelmä otettaisiin ongelmallisissa eläkeratkaisuissa käyttöön jo ensi vuonna.

Valtaosa kokeiluun osallistuneista lääkäreistä katsoi, että arviointimenetelmä toi tärkeää uutta tietoa eläkkeenhakijan toimintakyvystä.


Vastaava järjestelmä on ollut pitkään käytössä Englannissa.

Kaikkiaan Kela antoi viime vuonna päätöksen työkyvyttömyyseläkehakemuksesta runsaalle 25 000 hakijalle, joista hylkäävän päätöksen sai noin 27 prosenttia.

Lähde: Turun Sanomat (STT) 27.10.2005

# # # # #

Ennen eteenpäin siirtymistä otamme kuitenkin pienen lainauksen sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemasta Socius – lehdestä, koska se valottaa hyvin niitä tuntemuksia, mitä sektoriministeriön sisällä vallitsee.

Kansalaisilta kanteluita - päätökset harvoin muuttuvat

...ja valitusosoite tapauksessanne on


Jos työkyvyttömyyseläkettä ei myönnetä, ratkaisuun tyytymätön voi valittaa eläkelautakuntaan. Jos sosiaalitoimisto kohtelee asiakasta tämän mielestä huonosti, siitä voi kannella lääninhallitukseen.

Ratkaisut muuttuvat kuitenkin harvoin.

Onko se merkki siitä, että vakuutusyhtiö tai virkakoneisto on jo alun perin toiminut oikein?


Apulaisosastopäällikkö Tuulikki Haikarainen stm:n vakuutusosastolta on ollut vuosikymmeniä mukana rakentamassa suomalaista eläkejärjestelmää ja osallistunut pitkään myös erilaisten muutoksenhakulautakuntien työhön: vuodesta 1977 eläkelautakunnan ja vuodesta 1982 tapaturmavakuutuslautakunnan tehtäviin.

"On tärkeää, että ihmisillä on oikeus esittää valitus epäoikeudenmukaiseksi katsomastaan päätöksestä. Se on osa oikeusjärjestelmäämme", Haikarainen korostaa.

Toinen juristi kärjistää: "Olisi oikeastaan hälyttävää, jos suuri osa ratkaisuista muuttuisi jälkikäteen. Sehän merkitsisi sitä, etteivät alkuperäiset päätökset ole olleet lainmukaisia."

Itse yli yksitoista vuotta tapaturmakorvauksistaan taistelleella Hannu Kukkosella on ihan toisenlainen käsitys asiasta. "Vakuutusyhtiöillä on taloudellista valtaa ja lobbauskykyjä, ja päätökset ovat sen mukaisia. Joku voidaan todeta työkykyiseksi pelkästään papereiden perusteella. Samojen papereiden pohjalta tehdyt päätelmät poikkeavat toisistaan sen mukaan, kuka niitä kulloinkin tarkastelee."

"Potilaan asiaan perehtyneet lakimiehet, hoitavat lääkärit sekä tutkimustulokset perustelevat näytön yhteneväisesti, mutta päätöstä tekevät päätyvät täysin vastakkaiseen eli hylkäävään lopputulokseen."

- - - -

Työkyvyttömyysasioissa on usein kyse muustakin kuin työkyvystä, niissä on myös tunneasioita. Ihmisillä saattaa olla väärä käsitys myönnettävän eläkkeen määrästä. Samoin työelämän muutokset ja oman ammattitaidon vajavuus saattavat pelottaa", Haikarainen sanoo.

"Takavuosina taustalta saattoi paljastua, että atk:n käyttöönotto saattoi kiirehtiä eläkkeen hakemista. Uuden asian opiskelu pelotti. Mutta ikääntyvätkin ihmiset oppivat uusia taitoja, vaikka muita hitaammin ja sisulla."

Haikarainen muistuttaa, että päätös työkyvyttömyydestä on niin lopullinen, että ensin pitäisi kokeilla kaikkea muuta, esimerkiksi koulutusta ja kuntoutusta. Eläkehakemuksista hyväksytään noin 80 prosenttia, ja lopusta vain osa valittaa sitten ylempiin oikeusasteisiin.

Turhia valituksia ei ole

"Turhia valituksia ei ole", Haikarainen muistuttaa. "Viranomaisten ratkaisut täytyy saada puolueettomiin lautakuntiin tarkistettaviksi, ja tämä useimmiten myös katkaisee lisävalitukset."

Kaikki eivät suinkaan kielteisiin päätöksiin tyydy: sen osoittaa jo Vakuutusongelmaisten liiton nettisivuilla vilkkaana käyvä keskustelu. Myös sosiaali- ja terveysministeriöön otetaan yhteyttä kirjeillä, meileillä ja puheluilla.

"Ministeriö ei kuitenkaan käsittele valituksia, vaan se ohjaa ihmisiä oikeaan osoitteeseen", Tuulikki Haikarainen korostaa. "Stm ei myöskään tiedota näiden etuuksien myöntämisestä, sillä se kuuluu Kelalle ja vakuutusyhtiöille."


Myös vakuutusongelmia pitkään käsitellyt Hannu Kukkonen on sitä mieltä, ettei turhia valituksia ole. Sitä enemmän on hänen mielestään vastoin esitettyä näyttöä hylättyjä valituksia, joissa ei hylkäävän päätöksen tosiasiallisia perusteluja esitetä.

"Ei riitä lause ’teidän katsotaan olevan työkykyinen’ eikä luettelo asiapapereista, joihin päätös perustuu. Länsimaisen oikeusvaltion periaatteisiin ei kuulu hylätä erikoislääkärien vammasta tai sairaudesta esittämää näyttöä - ilman perusteluja. Ainakin asiakkaalle pitäisi ilmoittaa, onko valitus ollut juridisesti puutteellinen."
Lähde: Socius - lehti 4/2006

LOKAKUUN 2006 LOHKAISUJA TYÖELÄMÄÄ KOSKEVIEN LAKIEN LEIPOMISESTA
”Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen arvioi vastikään, että poliittinen valta on luisunut hallitukselta työmarkkinajärjestöille.

Samaa mieltä on hallintotieteen professori Risto Harisalo.

"Demokratia on joutunut alisteiseen asemaan myllytyksessä", hän sanoo. Harisalo tutkii vallankäyttöä johtamistieteen laitoksella Tampereen yliopistossa.

Esimerkiksi työeläkeuudistuksessa eduskunnan arvioidaan olleen kumileimasin, joka vain hyväksyi kolmikannan sorvaaman esityksen.

Kansanedustaja Osmo Soininvaara (vihr) sanoo oppineensa, ettei tavallisen kansanedustajan kannata syventyä lakiesityksiin, joista on sovittu kolmikannassa.

"Lakiteknisesti esitykset ovat niin kelvottomia, että ne on käytävä läpi. Mutta sisältöön ei saa puuttua."

Ongelmaksi kriitikot kokevat myös sen, ettei monilla ryhmillä kuten pienyrittäjillä, opiskelijoilla ja eläkeläisillä ole edunvalvojaa kolmikannassa.

- - - -

Harisalon mielestä kolmikannan hyötyä yhteiskunnalle liioitellaan.

Esimerkiksi tuloerot kasvavat Suomessa, vaikka kolmikannan väitetään estävän tuloerojen kasvua.

Kolmikannan otetta pitäisi Soininvaaran mielestä löysätä, koska se jarruttaa yhteiskunnallisia uudistuksia.

"Kolmikanta tekee pieniä pykälänviilauksia sinne tänne. Keskinäinen edunvalvonta on niin rankkaa, ettei siellä pystytä suuriin uudistuksiin."

Kolmikannan vallankäytöstä pitäisi hänen mielestään myös tehdä avoimempaa ja
läpinäkyvämpää.

Miksei eduskunta sitten hoida työtään ja ota valtaa käsiinsä, joihin se perustuslain mukaan kuuluu?


Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok) muistuttaa, miten kävi Esko Ahon, joka yritti horjuttaa työmarkkinajärjestöjen valtaa lainsäädännössä työreformillaan. Aho olisi pääministerinä halunnut muun muassa, että nuorille työntekijöille voidaan maksaa työehtosopimusta alempaa palkkaa.

"SAK uhkasi kolme kertaa yleislakolla", Sasi toteaa.

Kolmikannan toimialuetta pitäisi Sasin mielestä myös rajata työelämään ja työelämän lainsäädäntöön. Erityisesti eläkeasioissa eduskunnan roolia pitäisi vahvistaa. Myös veropäätökset pitäisi irrottaa tupo-pöydästä, sanoo Evan ja Etlan toimitusjohtaja Sixten Korkman sanoo.

"Eduskuntahan verojen säätämistä varten on", hän toteaa.

Hänen mukaansa kolmikannan valta liudentuisi, jos työmarkkinajärjestöt harkitsisivat, millaisissa asioissa valtaa käyttävät.

Sasin mielestä eduskunnan pitäisi tehdä useammin omia ratkaisujaan kolmikannasta riippumatta.

"Muutoksen pitäisi tapahtua vähitellen. Jos se olisi radikaali, se herättäisi kolmikannassa kovan vastustuksen ja syntyisi vaikeasti ratkaistava konflikti", Sasi uumoilee.

Hallitus ei hänen mukaansa voi olla aloitteellinen, koska Sdp, toinen päähallituspuolueista, on liian sidoksissa ammattiyhdistysliikkeeseen.

"Ay-liike valitsee pitkälti Sdp:n puheenjohtajan eikä toisin päin. Siksi Sdp:n valta on rajallinen kysymyksissä, jotka ovat työmarkkinajärjestöjen käsissä", Sasi sanoo.

Lähde: Helsingin Sanomat 2.10.06 - Kansanedustaja: Kolmikannan lakiesityksiin ei voi puuttua

TYÖELÄKEYHTIÖIDEN JA RAHAN YLIVOIMAA
Hallituksen esityksen HE 91/2006 mukaisesti muovaillun lakitekstin tarkemmin tarkastelevat kohdat tulevat seuraavaksi.

Otamme kuitenkin pienen lainauksen sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemasta Socius - lehdestä.

# # # # #

Lainmukaista - entä kohtuullista?
Stm:n hallinnonalan muutoksenhakulautakuntia ovat muun muassa tarkastuslautakunta, työeläkeasiain muutoksenhakulautakunta, työttömyysturvalautakunta, tapaturma-asiain muutoksenhakulautakunta ja ylimpänä vakuutusoikeus; niihin otetaan yhteyttä, jos on tyytymätön siihen, ettei jotakin etuutta ole myönnetty.

Lautakunnat vartioivat ennen kaikkea tehtyjen päätösten lainmukaisuutta; siellä työskentelevät toimivat taustastaan (esimerkiksi lääkäri) riippumatta tuomarin vastuulla.

Yksittäistä tapausta ne joutuvat suhteuttamaan myös kokonaisuuteen ja jo aiemmin tehtyihin päätöksiin.

Ne käyttävät myös harkintaa; sosiaaliasioissa kaikkea ei voi tarkistaa pykälistä.

Kielteisen ratkaisun lainmukaisuus ei ainakaan pettyneestä ihmisestä ole aina sama kuin kohtuullisuus.

Jos oma kroppa ja mieli sanoo, ettei työkykyä enää ole, hylkäävä päätös vihlaisee pahasti.

Lähde: Socius – lehti 4/2006

# # # # #

To: "Petri Salo"

Subject: Lääketieteelliseen arvioinnin muutokset vakuutusoikeudessa
From: Arja.Manner @ om.fi

Date: Fri, 8 Jun 2007 20:24:43 +0300

Hyvä Petri Salo,

kiitos viestistänne.

Tutkija Maija Sakslinin selvityksessä ehdotettiin useita toimia vakuutusoikeuden menettelytapojen kehittämiseksi.

Niissä oli kyse muista kuin lainsäädäntöä edellyttävistä toimista, joten lainvalmisteluosastolla ei ole tällä hetkellä vireillä vakuutusoikeutta koskevan lainsäädännön valmisteluhanketta.

Lääketieteelliset ja sosiaalivakuutuksen aineelliset kysymykset eivät kuulu oikeusministeriön vaan sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan.

Vakuutusoikeus vastaa muiden tuomioistuinten tavoin oman sisäisen toimintansa kehittämistyöstä.

Vakuutusoikeudessa onkin toiminut viime vuosina useita vakuutusoikeuden sisäisiä työryhmiä - muun muassa prosessityöryhmä - jotka ovat pyrkineet parantamaan ja tehostamaan vakuutusoikeuden menettelytapoja.

Oikeusministeriön oikeushallinto-osasto tukee tuomioistuinten omaa kehittämistyötä ja pyrkii turvaamaan tuomioistuimille riittävät henkilöstöresurssit.

Vakuutusoikeuden toiminnan kehittämistyötä on tarkoitus edelleen jatkaa yhteistyössä vakuutusoikeuden kanssa.

Ystävällisin terveisin
lainsäädäntöneuvos Arja Manner
Lainvalmisteluosasto
Oikeusministeriö
PL 25, Eteläesplanadi 10
00023 VALTIONEUVOSTO

# # # # #

Kohta seuraavissa Excellent – tekniikalla työstämisissämme kaavioissa olevat sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntijat ovat sikäli mielenkiintoisesti valittuja, että kukaan heistä ei ole tietojemme mukaan lääkäri eikä lain pääasiallisena kohderyhmänä olevan potilas- tai kansalaisjärjestöjen edustaja.

HE 91/2006 työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaa koskien olisi voitu helposti tehdä lakitekstiin integrointi tehokkaaksi osoittautuneen PCA - menetelmän pakollisesta käyttämisestä kaikissa kiistanalaisissa työkyvyttömyyseläketapauksissa.

Varsinkin mikäli hylkäävän päätöksen saanut potilas on työeläkeyhtiön antamasta päätöksestä täysin eri mieltä ja työeläkeyhtiö ei suostu käyttämään hylkäävässä päätöksessään itseoikaisua.

Toiminta – aikaa ko. tutkimuksen tekemiselle on 60 vuorokautta, kun tieto työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta on saatu työeläkeyhtiön ja asianomaisen tietoon, ellei PCA - menetelmään perustuvaa tutkimusta ole jo aiemmin ko. tapauksessa tehty.

Mikäli PCA - menetelmään perustuvan tutkimuksen jälkeenkään työeläkeyhtiö ei suostu edelleenkään muuttamaan hylkäävää päätöstään, niin vasta sitten työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta ottaa vastaan potilaan tekemän valituksen.

Tässä samassa yhteydessä lakitekstiin tehtäisiin myös muutos, että työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan vakuutuslääkärijäsen toimii vallan vannoneena asiantuntijana ja kaikki hänen lausumansa ovat asianomaisjulkisia.


Hallituksen esitys eduskunnalle lakiehdotuksen hyväksymisestä

”Valiokunta voi pyytää asiasta tai sen osasta lausunnon toiselta valiokunnalta.

Valiokunta antaa asiasta mietinnön, jonka päätösehdotuksessa valiokunta ehdottaa eduskunnalle joko lakiehdotuksen hyväksymistä hallituksen esityksen mukaisena tai valiokunnan ehdottamin muutoksin muutettuna.

Valiokunta voi myös ehdottaa lakiehdotuksen hylkäämistä kokonaan.

Jos valiokunta on ollut asiasta erimielinen, voivat vähemmistöön jääneet valiokunnan jäsenet liittää mietintöön vastalauseensa perusteluineen.”


Lähde: Eduskunnan www - sivusto

# # # #

Olemme myös seurannan ja kokonaiskuvan muodostamiseksi merkinneet Teitä varten, mihinkä kaikkiin nyt tarkastelun alla oleviin hallituksen esityksiin kyseistä asiantuntijaa on kuultu.

Olemme myös seurannan ja kokonaiskuvan muodostamiseksi merkinneet Teitä varten, mihinkä kaikkiin tarkastelun alla oleviin hallituksen esityksiin yksittäinen kansanedustaja on valiokunnan ratkaisevissa istunnoissa osallistunut.

Hallussamme olevien asiakirjojen tietojen mukaan, kukaan valiokuntien jäsenistä ei ole ollut tuolloin valiokunnan enemmistön kanssa eri mieltä.




- Klikkaamalla kaaviota hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -







- Klikkaamalla kaaviota hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -









- Klikkaamalla kaaviota hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -









- Klikkaamalla kaaviota hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -


# # # # #
 

Tämän hallituksen esityksen 91/2006 myötä nostamme esiin selvät ristiriidat Suomen valtion allekirjoittamien lakien ja sopimusten suhteen.

Ensiksi tulevat kyseiset lait pykälineen ja sitten seuraavat HE 91/2006 pohjalta tehdystä lainsäädännöstä näyttö selkeistä ristiriidoista.

Uuden eduskunnan tulevaisuusvaliokunta on ottanut 15.6.2007 asiaan jo tuoreeltaan erinomaisen osuvasti kantaa.

Tulevaisuusvaliokunnan lausunto 2/2007 vp - TuVL 2/2007:
”Demokratia ei toteudu tehokkuutena vaan perustuslaissa mainittujen arvojen toteutumisena.”

SUOMEN PERUSTUSLAIN 21 § ja 22 § TOTEUTUMATTOMAT KOHDAT TYÖELÄKEASIOIDEN MUUTOKSENHAKULAUTAKUNTAA KOSKIEN (HE 91/2006)

21 §
Oikeusturva

Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.

Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

22 §
Perusoikeuksien turvaaminen

Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

# # # # #

EUROOPAN IHMISOIKEUSSOPIMUKSEN TOTEUTUMATTOMAT KOHDAT TYÖELÄKEASIOIDEN MUUTOKSENHAKULAUTAKUNTAA KOSKIEN (HE 91/2006)
Kun otetaan huomioon lakisääteisiä vakuutuksia nelikannassa luotu salattu vakuutuslääkäri- ja suljettu erityistuomioistuinjärjestelmä, niin seuraavat Euroopan ihmisoikeussopimuksen kohdat jäävät koko ajan toteutumatta, jos potilas lähtee valittamaan vakuutusyhtiönsä päätöksestä.

6 artikla - Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin
1. Jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä. Päätös on annettava julkisesti, mutta lehdistöltä ja yleisöltä voidaan kieltää pääsy koko oikeudenkäyntiin tai osaan siitä demokraattisen yhteiskunnan moraalin, yleisen järjestyksen tai kansallisen turvallisuuden vuoksi nuorten henkilöiden etujen tai osapuolten yksityiselämän suojaamisen niin vaatiessa, tai siinä määrin kuin tuomioistuin harkitsee ehdottoman välttämättömäksi erityisolosuhteissa, joissa julkisuus loukkaisi oikeudenmukaisuutta.

13 artikla - Oikeus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon
Jokaisella, jonka tässä yleissopimuksessa tunnustettuja oikeuksia ja vapauksia on loukattu, on oltava käytettävissään tehokas oikeussuojakeino kansallisen viranomaisen edessä siinäkin tapauksessa, että oikeuksien ja vapauksien loukkauksen ovat tehneet virantoimituksessa olevat henkilöt.

# # # # #

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta muuttamisesta annetussa laissa (Finlex 1298/2006) voitte tutustua seuraavaan kohtaan ja joka löytyy kokonaisuudessaan seuraavasta osoitteesta: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20061298

2 §
Muutoksenhakulautakunnan puheenjohtajat ja jäsenet

- -

… Muutoksenhakulautakunnan muut 32 jäsentä ovat sivutoimisia.

Heistä seitsemän jäsenen tulee olla vakuutuslääketieteeseen perehtyneitä laillistettuja lääkäreitä.


16 §
Muutoksenhakulautakunnan talouden perusteet

Työntekijän eläkelain 3 §:ssä mainittujen lakien mukaisesta eläketurvasta vastaavat työeläkelaitokset ovat velvolliset suorittamaan vuotuisen oikeushallintomaksun.

Työeläkelaitoksilta perittävä oikeushallintomaksu vastaa niitä kokonaiskustannuksia, jotka aiheutuvat muutoksenhakulautakunnalle tässä laissa säädettyjen muutoksenhakua koskevien tehtävien hoitamisesta.


# # # # #

Eli työkyvyttömyyseläkkeisiin liittyvän tuomioistuinkäsittelyn toinen osapuoli kouluttaa ratkaisukokoonpanossa istuvan lääkärijäsenen ja maksaa tuomioistuimien vuosittaiset kulut.

# # # # #

"Turhia valituksia ei ole", Haikarainen muistuttaa.

"Viranomaisten ratkaisut täytyy saada puolueettomiin lautakuntiin tarkistettaviksi, ja tämä useimmiten myös katkaisee lisävalitukset."
Lähde: Socius - lehti 4/2006 – Apulaisosastopäällikkö Tuulikki Haikarainen STM

Työryhmämme mielestä selvä ristiriita puheiden ja todellisten tekojen välillä on levinnyt myös suomalaisen virkamieskunnan eliitin piiriin.








- Klikkaamalla kaaviota hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -

Vakuutuslääkärijäsen toimii kirjallisesti toimivan erityistuomioistuimen ratkaisukokoonpanossa tuomarivalan tehneenä, jolloin vakuutuslääkärijäsenen lausumat kuuluvat neuvottelusalaisuuden piiriin eikä asianomainen itse saa niitä tietoonsa, vaikka ratkaisun pääpaino on ollut puhtaasti lääketieteellisissä seikoissa.

Hylkäävien päätösten perusteluista lääketieteellisten seikkojen esiintuonti puuttuu yleensä kokonaan.


Socius – lehdessä 4/2006 mainittu itsevalvonta päätösten lainmukaisuudesta ja tuomarin vastuusta kertovat siitä järjestelmän härskiydestä, jonka potilaat joutuvat valittaessaan kohtamaan:

”Lautakunnat vartioivat ennen kaikkea tehtyjen päätösten lainmukaisuutta; siellä työskentelevät toimivat taustastaan (esimerkiksi lääkäri) riippumatta tuomarin vastuulla.”

Tuon edellisen pohjalta heräävät väkisinkin kysymykset valittajan oikeusturvasta ja mikä on kirjallisesti toimivan erityistuomioistuinjärjestelmän tuomarin vastuu, jos ratkaisukokoonpanon kuuluvan tuomarin (esimerkiksi lääkäri) lausumat ovat salaisia asianomaiselta itseltään?

# # # # #

Helsingin Sanomissa 28.1.2004 kertoi asianajaja Markku Fredman aiheen tiimoilta seuraavaa:

”Joulukuussa mietintönsä luovuttanut tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitea on puuttunut sekä asiantuntijalääkäreiden käyttöön vakuutusoikeudessa että päätösten perustelemiseen. Myös Fredman oli komitean jäsen.

Komitea esitti, että vakuutusoikeudessa pitäisi luopua asiantuntijalääkäreiden kuulumisesta kokoonpanoon.

"Vakuutusoikeuden asiantuntijalääkäreiden mielipiteet ja selvitykset ovat salaisia, sillä ne kuuluvat tuomareiden neuvottelusalaisuuden piiriin", Fredman huomauttaa.

Komitean mielestä pitäisi luoda järjestelmä, jossa ammattituomarit pyytävät tarvittavat lausunnot asiantuntijoilta ja asianosaisilla on mahdollisuus kommentoida niitä.

Vaihtoehtoisesti asiantuntijoita voitaisiin kuulla todistajina.”


# # # # #

Vuonna 2007 sama problematiikka jyllää erittäin elinvoimaisena koko suljetun ja kirjallisesti toimivan erityistuomioistuinjärjestelmän piirissä.

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan (korvaa entiset eläkelautakunnan, Kuntien ja Valtion eläkelautakunnat) koskevan lain tultua voimaan (Finlex 1298/2006), niin lautakunnan vakuutuslääkärijäsen valitaan aina vain niiden 400 vakuutuslääkärin joukosta, jotka ovat suorittaneet vakuutusyhtiöiden kehittämän ja hallinnoiman vakuutuslääketieteen tutkinnon.

YHTEENVETOA LAKIEN TAKAAMISTA TOTEUTUMATTOMISTA OIKEUKSISTA
Suomi saa väkilukuun suhteutettuna erittäin paljon langettavia päätöksiä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta. Moitteita tulee lähes kaksi kertaa niin paljon kuin muille maille keskimäärin.

Muihin pohjoismaihin verrattuna Suomi saa noin seitsenkertaisen määrän langettavia päätöksiä ja esimerkiksi Venäjällä väkiluku on Suomeen nähden 30 kertaa suurempi, mutta tuomioita tulee vain viisinkertainen määrä.

Suomen ihmisoikeusloukkaukset ovat tilastojakin suuremmat, sillä valitusoikeus Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen salataan kansallisista päätöksistä ja myös juttuja ostetaan ihmisoikeustuomioistuimesta pois nimellisellä korvauksella ennen langettavaa tuomiota.

Suomesta tehtävien valitusten määrä vain lisääntyy koska langettavilla tuomioilla ei ole ollut mitään todellista vaikutusta kansallisiin toimintatapoihin. Varsinkin kirjallisesti ja suljetusti toimivan erityistuomioistuinjärjestelmän suhteen.

Mielivaltainen menettely jatkuu vuodesta toiseen Suomen valtaapitävien sallimana ja heikoimmassa asemassa olevat ihmiset jätetään heitteille.

Tästä asiasta kirjoitti ensimmäisenä vakuutusalan organisaationa Kela. Sen julkaisemassa Sosiaalivakuutus-lehden numerossa 5/2006 todettiin, että jokainen potilas tarvitsisi lakiviidakossa selviytyäkseen henkilökohtaisen selvitysmiehen.


Kyseessä on mielestämme pirullisen taitavasti rakennetusta lainsäädännön miinakentästä, jonne ensikertalaisena joutuessaan on aina heikoilla. Ovathan vastapuolella ammatikseen työtään tekevät eri alojen asiantuntijat, jotka ovat verkottuneet erittäin taitavasti.

Ensikertaa ryöpytykseen joutuneen potilaan on täysin mahdotonta hahmottaa kokonaisuuteen liittyvää ns. nelikantaista kytkentätaulukkoa.

Kokonaisvastuuta ei kanna nykysysteemissä kukaan eikä lainsäädännössä ole ajallisia takarajoja eikä sanktioita sille, mihin mennessä esimerkiksi potilaan hoitoon, lääketieteelliseen kuntoutukseen ja ammatillisen kuntoutuksen selvittelyyn tehtävät toimenpiteet pitää olla tehtyjä.

Monessa tapauksessa kukaan lakisääteisten vakuutusten piiriin kuuluvat toimija ei opasta ja puolusta aktiivisesti apua tarvitsevaa potilasta, vaan kafkamainen pallottelu eri lakisääteisten toimijoiden välillä jatkuu, jatkuu, jatkuu, jatkuu….









- Klikkaamalla kaaviota hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -

Helsingin Sanomissa 21.6.07 eduskunnan oikeusasianmies pyrki jo rajamaan kansainvälisten valvontaelinten puuttumista nykymenoon:

”Omassa puheenvuorossaan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio hahmottelee kansallista strategiaa ihmisoikeuksien turvaamiseksi, koska kansainvälisten valvontaelinten toimin on vaikea turvata kansalaisten ihmisoikeuksia.”

Kyseisen uutisen mukaan vuodesta 2003 lähtien laillisuusvalvonta-asioiden määrä on kasvanut peräti 47 prosenttia!

Eniten kanteluita tulee juuri sosiaaliturva – asioista.

Herää kysymys, mistähän pitkään kentällä vallinneessa kansallisessa strategiassa ihmisoikeuksien ”turvaamiseksi” on ollut kysymys?

Siis sen lisäksi, että lainkäytön harmaalta alueelta virtaava rahamäärä vakuutetuilta vakuutusalan toimijoiden laariin on ollut vuosikymmenten varrella loputon.

Terveisin
Oikeusturvan VOLF - työryhmä

1.
Bulevardi 28:n yhteisöt jakavat tietoa suomalaisesta finanssialasta, vakuutustoiminnasta, toteuttavat alan yhteistyötä ja korvaustoimintaa:

http://www.vakes.fi/

2.
Työeläkevakuuttajat TELA on suomalaisten lakisääteistä työeläketurvaa hoitavien yksityisen ja julkisen alan työeläkevakuuttajien edunvalvonta- ja palvelujärjestö:
http://www.tela.fi/

”Tuppaa olemaan niin, että jos nyt jätetään korottamatta (työeläkemaksuista), niin jatkossa voi tulla äkkinäinen kova nousutarve.”

Ex-pääsihteeri Seppo Junttila, STTK ( Uutispäivä Demari 21.6.)


3.
Lisätietoa muun muassa ”vakuutuslääketieteestä” löytyy osoitteessa:

http://therapiafennica.fi/

- - -

Mielenkiintoista on ollut huomata, että kyseisestä ”tieteenalasta” ei löydy juuri mitään tietoa vakuutusalan yritysten tai etujärjestöjen sivuilta.

Kuten ei löydy mitään tietoa Suomen vakuutuslääkäriyhdistyksen www-sivujen kautta. Koska yhdistyksellä ei ole jostain olemassa omia avoimia internet – sivuja. Päivitys 6.10.2016 sivut löytyvä nyt osoitteessa >>> http://www.svly.fi/fi/

Kun taas Suomen liikennelääketieteen yhdistyksellä toimivat sivut taas löytyvät.

# # # # #

TYÖELÄKEASIOIDEN MUUTOKSENHAKULAUTAKUNTAA KOSKEVAA MUUTA LAINSÄÄDÄNTÖÄ – LINKIT TOIMINNASSA 23.6.2007:

Oheisena linkkejä eduskunnassa käytyjä hallintolain ja hallintokäyttölain vaiheita koskien ennen kuin nimenomaisesti työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa sovellettavat lait astuivat HE 91/2006 pohjalta voimaan.

Se kannattaa Teidän aina muistaa, että jos talteen ottamanne eduskunnan linkki ei jostain syystä toimi, niin asiakirja kyllä löytyy eduskunnan arkistoista, mutta tallessanne olevaan tai nyt seuraavassa olevaan linkkiin on saatettu lisätä esimerkiksi välilyönti jne.

- - - -

Hallituksen esitys Eduskunnalle hallintolaiksi ja laiksi hallintolainkäyttölain muuttamisesta: http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2002/20020072

Tarkistettu versio 2.0 PTK 67/2002 vp
67. TIISTAINA 28. TOUKOKUUTA 2002 kello 14
HUOM! Eduskunnan linkit lopettaneet toimintansa.
Tee uusi haku haluamallasi asiakirjatunnuksella.


9) Hallituksen esitys hallintolaiksi ja laiksi hallintolainkäyttölain muuttamisesta
Hallituksen esitys HE 72/2002 vp

Julkinen keskustelu eduskunnassa hallituksen esityksen tavoitteista:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_67_2002_ke_p_4.shtml

Hallintovaliokunnan mietintö 29/2002 vp,HaVM 29/2002 vp - HE 72/2002 vp Hallituksen esitys hallintolaiksi ja laiksi hallintolainkäyttölain muuttamisesta:http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/havm_29_2002_p.shtml

Eduskunnan vastaus 289/2002 vp (EV 289/2002 vp - HE 72/2002 vp)
Hallituksen esitys hallintolaiksi ja laiksi hallintolainkäyttölain muuttamisesta:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ev_289_2002_p.shtml

Hallintolaki - Finlex: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030434

Laki hallintolainkäyttölain muuttamisesta - Finlex:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030435

- - - -

Yhteenvetona voinemme todeta sen, että pitkään jatkuneista ongelmista kyllä puhutaan eduskunnassakin ajoittain, mutta niiden ratkeamista ja poissa pysymistä ei valvo Suomessa kukaan.

Eikä voimassa olevien lakien jatkuvasta rikkomisesta lakisääteisiä vakuutuksia koskevassa järjestelmässä seuraa mitään sanktioita vakuutusalan ja erityistuomioistuinjärjestelmään kuuluville erilaisille organisaatio- tai henkilötason toimijoille.

- - - -

 

 Haluatko auttaa meitä kaikkia? - 8.4.2021
Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Uusimmat käänteet ja ison kuvan katsaukset löytyvät; esimerkiksi
>>> Suomi 2017 - verkoston
kautta.

Liity mukaan toimiin yli puolue- ja aaterajojen. Yli media- ja etujärjestörajojen.

Yhdessä toimien huomaamme, voimme vaikuttaa ja olemme enemmän.

* * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *


- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -

Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

* * * *


- Kaikki kirjoituksemma linkit ovat julkaisun hetkellä toiminnassa -


Tunnisteet: , , , , ,