Kuluttajaliitto

Kuluttajaparlamentin idea on hyvä. Kunhan siihen, sen rahoitukseen ja sen hallussa olevaan järjestövaltaan mahdollisesti liittyvät poliittiset kytkennät nostetaan reilusti esiin.

Upeaa huomata, jos potilas- ja kansalaisjärjestöjen toiminnasta saadaan viimeinkin iloista, avointa ja kaikkien hyväksymää toimintaa. Helsingin Uutisten vastaavalta päätoimittajalta A-P. Pietiltä ja keskustan Paavo Väyryseltä aiheesta lisää > tästä linkistä. -

Vakuutuslääketiede läpivalaisuun ja kaikille tutuksi.

Kuluttajaliiton ykkösaluetta lienevät vapaaehtoiset vakuutukset? Esimerkiksi lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa valta lienee yksinomaan nelikantaan kuuluvilla osapuolilla? Koski se sitten lainsäädäntö-, toimeenpano- tai tuomiovaltaa.

Toki kuluttajaliitto ja kuluttajaparlamentti voivat ottaa konsensukseen perustuvaa sparrausvaltaa itselleen. Esimerkiksi "vakuutuslääketiede kaikille tutuksi" - kampanja sointuisi Kuluttajaliitolle erinomaisesti.

Tässä alta hyvää perussettiä lopussa olevalle ja Kuluttajaliiton alaisuudessa toimivalle Kuluttajaparlamentille, joka voisi ottaa päätavoitteekseen vakuutusalan lainsäädännön epäkohtien systeemaattisen esilletuonnin ja konkreettisten korjausehdotusten viemisen eduskunnalle. Toki laillisuusvalvojien, oikeusministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön kautta koukaten.

Kansalaisjärjestömonitoroinnin vinkkipaketti vakuutusalaa koskevana:
- Vakuutusala pystyy pelaamaan 10-15 vuotta aikaa ja viivyttämään epäkohtien korjaamista.
- Valtion vastuut pitää laskuttaa > perustuslain 88§:n mukaisesti -
   (julkisen vallan ulkoistaminen yksityisille vakuutusyhtiöille)

Päivitys 1.4.2016 ja ison kuvan tilanteisiin liittyen:
”Surullista tässä kissa ja hiiri – tyyppisessä lakikikkailussa on se, että vakuutuslääkärin ei tarvitse edelleenkään vannoa lausumaansa tai kirjaamaansa kunnian ja omatunnon kautta oikeaksi vakuuttaen. Kuten hoitava/tutkiva lääkäri joutuu kaikissa antamissaan lääkärinlausunnoissaan tekemään. Perustuslain yhdenvertaisuus periaatteesta ollaan tässä kohtaa kaukana.

LAILLISUUSVALVOJIEN PÄÄTÖKSIÄ JA HUOMIOITA VUOSILTA 1996 – 2005
– liitteet ovat .pdf-muodossa ja löytyvät alla olevasta Suomi 2017 blogin linkistä.
– tarvitset niiden lukemiseen ilmaisen Acrobat Reader – ohjelman.

Laillisuusvalvojien tekemät päätökset ja huomiot ovat jääneet pieruiksi huopatossuihin. Viestivätkö nämä seuraavat tiedot vakuutusmafian olemassa olosta? Vai korporatismi koneiston kaapuun puetusta kyykytyskoneistosta?”

Totta vai tarua? Lue ja vertaa tilanteita vuoteen 2016? Onko mikään muuttunut?
https://suomi2017.wordpress.com/2015/11/20/vakuutuslaakarimafia/


1. Riitta-Leena Paunion apulaisoikeusasiamiehenä toimiessaan antamassa päätöksessä dnro 489/2/96, hänen lainsäädäntömme vastaiseksi katsomansa , liitepäätösmenettely on edelleen vakuutusoikeudellisessa tuomioistuinjärjestelmässä täysimääräisessä käytössä.

2. Myös Riitta-Leena Paunion apulaisoikeusasiamiehenä toimiessaan antama päätös 1124/2/99 sosiaali- ja terveysministeriölle on parannusten kohdalta jäänyt toteutumatta. Tuo päätös koski nk. asiantuntijalääkäreiden puolueettomuutta.

3. Oikeuskanslerin antama päätös 496/1/05 lääkärijäsenten ja lääkäriasiantuntijoiden riippumattomuutta koskien on jäänyt myös mielestämme toteutumatta.

4. Vuonna 2003 Maija Sakslinin vakuutusoikeutta koskevassa selvityksessä esiintuomat epäkohdat ovat käsittääksemme edelleen vuonna 2009 voimissaan vakuutusoikeudessa ja sen alaisissa lautakunnissa.

5. Ulla Nevalaisen kirja vuodelta 2004 Haista home vakuutusoikeus kuuluu jokaisen vakuutustaisteluun joutuvan potilaan perusvarustukseen.

Kukkosen lista todellisten parannusten perustaksi

Sosiaali-ja terveysministeriön sekä oikeusministeriön toiminnan uskottavuuden palauttamisen kannalta pidämme tärkeänä, että niin sanottua Kukkosen listaa tulla käyttämään täysimääräisesti vakuutuslääkärijärjestelmän läpivalaisun ja vakuutusoikeudellisen erityistuomioistuinjärjestelmän todellisten parannusten pohjana.

Seuraavat perusasiat koskien koko lakisääteisen tapaturmavakuutuksen kenttää:
- vakuutuslääketiede kaikille tutuksi > sitä valvova ydin tiede-elin ja sen yhteyshenkilöt?
- kuinka monta vakuutettua on tällä tällä hetkellä täysimääräisellä tapaturmaeläkkeellä (työkyvyn alenema 100 prosenttia)? Miten määrä jakautuu EK/AKAVA/STTK/SAK - jäsenten kesken?

Sitten kafkamaisen vakuutusoikeuden asioihin. Alkuperäinen valtioneuvoston hankerekisterin ja toimintansa lopettanut linkki ohjattu 31.3.2016 > Suomi 2017 blogin ison kuvan katsaukseen aiheesta. Lisää tästä > linkistä - (Asia: Vakuutusoikeuden toiminnan kehittäminen > OM016:00/2008 > Käynnistynyt todellisuudessa jo vuonna 2006...) lisää hyviä idean tyttösiä ja ajatusten poikasia Kukkosen listaksi muodostuvalle ja toimivaksi osoittautuvalle asiakokonaisuudelle.

Ihmetystä tuossa asiassa herätti tuoreeltaan sellainen huomio, että Invalidiliitto ja Europpalaisen oikeusturvan keskusliitto EOK ry eivät jättäneet lausuntoaan, vaikka heidän nimensä olivat oikeusministeriön jakelulistalla, keltä kaikilta lausuntoja pyydettiin.

Suomen aikaisemman ihmisoikeustuomarin (EIT) Matti Pellonpään 19.11.2009 lausunto on ihmettänyt vakuutusalan epäkohtia tuntevia piirejä syvästi. Professorin tittelillä hankerekisteriin kirjattu lausunto olisi syytä saada julkiseen keskusteluun. Allekirjoituksena on taas jostain syystä oikeustieteen tohtori. Ihmetystä on lisännyt varsinkin se, että, että Matti Pellonpää - niminen henkilö toimii tätä kirjoitettaessa korkeimman hallinto-oikeuden tuomarina:

1.  Lääkärijäsenjärjestelmän kehittäminen

Suurin osa vakuutusoikeuden ratkaisemista asioista (vuosittain n. 6000) edellyttää lääketieteellistä asiantuntemusta, jonka  turvaa ennen muuta vakuutusoikeuden lääkärijäsenjärjestelmä eli se,  ratkaisukokoonpanoon kuuluu kahden lakimiesjäsenen ohella lääkärijäsen. Tällaisen kokoonpanon osalta ei ole huomauttamista EIS:n  kannalta. Myöskään lääkärijäsenen kannanoton jääminen neuvottelusalaisuuden piiriin ei ole 6 artiklassa turvatun oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vastaista.

Lääkärijäsenjärjestelmän ongelmana pidetään sitä kohtaan tunnettu epäluottamusta (s. 21).  Lisäksi mietinnöstä käy ilmi, että nykykäytäntöön saattaa sisältyä myös oikeudenmukaisen  oikeudenkäynnin periaatteiden kannalta arveluttavia piirteitä,  erityisesti konsultoitujen lääkärijäsenten kannanottojen jääminen neuvottelusalaisuuden piiriin. (s. 22).  Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on korostanut, että asiaosaisen tulisi saada lausua kaikesta ulkopuolelta  tulleesta aineistosta, jolla pyritään vaikuttamaan ratkaisun sisältöön. Tuomioistuimen  oikeuskäytännössään julkituomien periaatteiden kannalta  ongelmallisena voidaan nähdä se, että asian ratkaisukokoonpanolla on  ilmeisesti usein käytössään sen ulkopuolelta tullutta ratkaisun sisältöön vaikuttavaksi  tarkoitettua materiaalia, jota asianosainen ei ole voinut  kommentoida.

Myös viitattujen  ihmisoikeussopimukseen liittyvien näkökohtien kannalta työryhmän  muutosehdotus on perusteltu (26 s.). Lääkärivarajäsenten aseman muuttaminen niin, että heistä tulisi ratkaisukokoonpanon ulkopuolisia  vakuutusoikeuden asiantuntijalääkäreitä, joiden tarvittaessa antaman lausunnon johdosta  asianosaista kuultaisiin, lisäisi merkittävästi menettelyn läpinäkyvyyttä sekä turvaisi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin asettamat vaatimukset epäilyksettä täyttävän menettelyn myös tältä osin.

Eli ensin Pellonpää antaa paavillisen legimiteetin vakuutusoikeuden vakuutuslääkärijärjestelmälle suhteessa Euroopan ihmisoikeussopimukseen (EIS) ja sitten ottaa epäkohtiin huomiota? Vahinko vaiko vakaan harkinnan mukainen harhautus?

Alla olevasta linkistä vielä kertaus kirjallisesti ja suljetusti toimivan vakuutusoikeudellisen erityistuomioistuinjärjestelmän kokonaisuuteen, jotta jatkossa voidaan varmistua siitä, että kaikki puhuvat samasta asiakokonaisuudesta:

> Avoin muistio vakuutusoikeudesta -

Toki ensin pitää tehdä periaatepäätös siitä, että tarvitseeko perustuslakia noudattaa? Ja minkälaista perustuslakia kulloinkin tarkoitetaan?

Perustuslain "uudistuksen" HE 60/2010 ja LJL 3/2011 todelliset vaikuttavuudet esiin


Sillä pitää muistaa, että taustalla on tehty erittäin merkittäviä muutoksia vallanytimien isoon kuvaan, joiden vaikuttavuus on jostain syystä salattu. Varsinkin ns. virallisen ja valtakunnallisen median toimesta. Hallituspuolueita unohtamattakaan.

Tämän päivän salaliitot ovat silmiemme edessä tapahtuvia avoliittoja. Jotka jatkuvat hamaan tulevaisuuteen, ellei niihin puututa. Nuo avoliitot ylittävät kaikki puolue-, aate- ja varallisuusrajat.

Lähtötilannetietoa avoimesta internetistä hakusanaparilla - Taxellin komitea

Vihreiden oikeusministerinä toimineella Tuija Braxilla onkin nyt kaikkien aikojen mahdollisuus nostaa Suomessa vallitsevaa todellisuutta esiin. Hän tuntee läpikotoisin vakaasti vaietut isot linjat.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Iltasanomat 25.10.07 kirjoitti aivovamman työssään saaneen jääkiekkomaalivahti Markus Helasen tapauksen yhteydessä muun muassa seuraavaa:

”Pääministeri Matti Vanhaselle myöhään tiistai-iltana lähetetyssä kirjelmässä valtioneuvostoa kehotettiin puuttumaan Helasen ongelmalliseen tilanteeseen sekä ylipäätään aivovammapotilaiden heikkoon oikeudelliseen asemaan Suomessa.

Vetoomuksen teki Suomen aivovammayhdistyksen entinen puheenjohtaja Jari Jokinen, joka lähetti samaisen viestin myös useille muille poliitikoille.

- Suomessa on arviolta noin satatuhatta aivovamman jälkitilasta pysyvästi kärsivää ihmistä. Tai itse asiassa parhaillaan käynnissä olevan tutkimuksen mukaan heitä on jopa selvästi enemmän. Tämä on kansantaloudellisesti merkittävä asia, Jokinen toteaa.”

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

IS Veikkaaja kirjoitti 29.1.08 (Oikeusministeri: Lääkärien sidonnaisuudet selvitettävä):

”Jo vuonna 2003 oikeusministeriön erikoistutkija Maija Sakslin totesi tutkimuksessaan, ettei Suomen vakuutusoikeusjärjestelmä täytä länsimaisen oikeuskäytännön minimikriteereitä.”

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

”Moni työssä asbestille altistunut sairas ihminen joutuu kamppailemaan saadakseen oikeaa hoitoa ja korvauksia vakuutusyhtiöltä.

Asbestisairauksia hoidetaan usein astmana, sanoo Hengitysliiton Helsingin piirin toiminnanjohtaja Lea Kaasinen. Suomessa on noin 200 000 asbestille altistunutta.”

Lähde: MTV3 teksti-tv 17.09.06


Tässä > linkissä - poimintoja Suomen ihmisoikeustilanteesta, vakuutuslääkärijärjestelmästä ja perustuslakiin kaikessa hiljaisuudessa tehdyistä "uudistuksista".

Onhan se tietysti niinkin, että kun päätäntävalta eri asioissa on luovutettu Suomen ulkopuolelle, niin näille vuosikymmeniä tiedossa olleille epäkohdille ei voida enää tehdä mitään. Kun ne eivät siellä Brysselissä ymmärrä, mistä nämä työssään pysyvästi vammautuneet ja sairastuneet suomalaiset oikein vinkuvat.

Itsemäärämisoikeuden ulkoistaminen Euroopan unionille ratkaisu epäkohtiin?

Mikäli sosiaalisen median (SM) tekemissä arvioinneissa pahin skenaario kokonaisuuden suhteen toteutuu, niin "uudistetun" perustuslain 1§,94§ ja 95§ koplauksen mahdollistama > porsaanreikä siirtää päätösvallan esimerkiksi Suomen vakuutus- ja sosiaaliturvaan liittyvistä asioista Euroopan unionille -.

Kuten on silmiemme edessä pikku hiljaa hivuttamalla tapahtumassa Euroopan unionille lipuvalle budjettivallalle, joka on itsemääräämisoikeuden kannalta se kaikkein tärkein vallan alue. Mielenkiintoista onkin seurata onnistuuko hiljainen ja erilaisten eurohässäköiden keskelle piilotettu vallankappaus EU-komissiolle jo vuoden 2013 aikana?

Kuluttajaparlamentti taisteluun aidon parlamentarismin puolesta?

Vaan, jos kaikki tämä kulisseissa käynnissä oleva kähmintä on sitä, mitä todellisuudessa haluamme, niin se oli sitten tässä. Eurooppalainen kuluttaja on siten entistä helpommin höynäytettävissä. Mitä tuolla termillä sitten tarkoitetaankaan.

Ilman kunnollisen > ryhmäkanteen mahdollisuutta - kuluttajia voidaan Suomessa ja Europaassa viedä kuin komissaaria basaarissa. Siksi pidämme tärkeänä, että edes Kuluttajaliitto ja Kuluttajaparlamentiin päässeet kansalais- ja potilasjärjestöt laittavat vakuutusalan kattavaan tehoseurantaan.

Ryhmäteatterin Eduskunta 2 - dokumenttinäytelmän paikan päällä nauttimalla: pääsee mielestämme todella hyvin jyvälle Suomen todellisesta hallintamuodosta > korporativismista -

Ryhmäteatterin Helsinginkadun näyttämö palvelee tiedonhaluisia kuluttajia kuin äänestäjiä 7.12.2012 asti. Kun kaikki tietää. Kaikki ymmärtää.

Siksi tervehdimmekin ilolla tätä Kuluttajaparlamentin sivustollaan antamaa lupausta:
"Kuluttajaparlamentin sihteeristö tulee seuraamaan luovutettujen kannanottojen vaikuttavuutta yhteiskunnalliseen päätöksentekoon."

"Avoin Suomi 2012" - terveisin
Oikeusturvan VOLF-työryhmä

* * * *

Kuluttajaparlamentti vaatii:

Kansalaisten oikeusturvaa tulee parantaa vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuelinten päätöksenteossa

Kuluttajaparlamentti vaatii istunnossaan 1.10.2012, että kansalaisten oikeusturvaa parannetaan vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuelinten päätöksenteossa lainsäädäntöä ja toimintatapoja muuttamalla.

Joutuessaan esimerkiksi työtapaturmaan henkilö voi useissa tapauksissa hakea korvausta vakuutusyhtiöltä. Korvauksen hakemiseksi hänen tulee tavata lääkäri, joka tarvittavien tutkimusten perusteella tekee diagnoosin ja lähettää lausuntonsa vakuutusyhtiöön. Vakuutusyhtiöt eivät kuitenkaan aina tee korvauspäätöstä henkilöä hoitaneen lääkärin diagnoosin mukaisesti.

Joskus korvauksen eväävä päätös perustuu vakuutusyhtiön omien lääkäreiden arvioihin, jotka nämä ovat tehneet koskaan kuulematta työtapaturmaan joutunutta tai hänelle diagnoosin tehnyttä lääkäriä.

Asianomaisella henkilöllä on toki tällaisessa tapauksessa valitusmahdollisuus tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan.

Samoin voi tarvittaessa valittaa esimerkiksi Kelan tai muiden eläkelaitosten päätöksistä asianmukaisiin muutoksenhakulautakuntiin kuten sosiaaliturvan-, työttömyysturvan-, opintotuen-, tai työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan.

Kaikkien näiden muutoksenhakulautakuntien päätöksistä voi edelleen valittaa vakuutusoikeuteen.

Edelleen korkeimpaan oikeuteen voi valittaa vain silloin, jos korkein oikeus myöntää valitukseen luvan. Valitettavasti muutoksenhakulautakunnissa kuten myös vakuutusoikeudessa päätökset tehdään lähes aina kuulematta myös asianomaista tai hänelle diagnoosin tehnyttä lääkäriä.

Kansalaisten oikeusturvan kannalta on koettu ongelmalliseksi se, että vakuutusoikeudessa tapahtuva lääketieteellinen arviointi on salattu. Asianomainen ei siis saa tietää, mitkä kaikki seikat ovat vaikuttaneet häntä koskevaan päätöksentekoon. Epäluottamusta kansalaisten piirissä on aiheuttanut myös epäilyt muutoksenhakulautakunnissa ja vakuutusoikeudessa olevien lääkäreiden sidonnaisuuksista vakuutusyhtiöihin.

Kuluttajaparlamentti ehdottaa seuraavia toimenpiteitä oikeusturvan parantamiseksi:
 
1) muutoksenhakijoille tulee luoda paremmat mahdollisuudet kirjallista käsittelyä täydentävään suulliseen käsittelyyn sekä muutoksenhakulautakunnissa että vakuutusoikeudessa
2) vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuelimien lääketieteellistä osaamista vaativaan päätöksentekoon tulisi osallistua aina myös kyseiseen asiaan erikoistunut asiantuntijalääkäri
3) vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuelimien tulee antaa riittävät perustelut päätöksilleen, mikäli ne eroavat hoitavan lääkärin diagnoosista
4) muutoksenhakuelimissä päätöksentekoon osallistuvilla lääkäreillä tulisi olla lakiin kirjattu ilmoittamisvelvollisuus sidonnaisuuksistaan

Kuluttajaparlamentin kansalaisten oikeusturvaa koskeva päätös hyväksyttiin istunnossa yksimielisesti.

Kuluttajaparlamentti on Kuluttajaliiton koordinoimaa valtakunnallisesti merkittävien kansalaisjärjestöjen yhteistoimintaa kuluttaja-asioiden edistämiseksi. Kuluttajaparlamentissa kansalaisjärjestöt keskustelevat, väittelevät ja tarvittaessa äänestävät keskeisistä oman alansa ajankohtaisista ja kuluttajien kannalta merkittävistä asioista. Kuluttajaparlamentin kautta poliittiset päättäjät tulevat tietoisiksi keskeisten kansalaisjärjestöjen näkemyksistä ja kannoista merkittäviin poliittisiin kysymyksiin.

Lisätietoa:
Kuluttajaparlamentin pääsihteeri Jenni Vainioranta, puh. 040 4198 962, jenni.vainioranta @ kuluttajaliitto.fi,
Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet ry:n pääsihteeri Juha Beurling, puh. 040 556 6421, juha.beurling @ kuluttajaliitto.fi, http://www.kuluttajaliitto.fi/kuluttajaparlamentti

* * * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *

- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -


Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

* * * *

- Kaikki kirjoituksemma linkit ovat julkaisun hetkellä toiminnassa -