Tule apuun EU! - Suomen ihmisoikeustilanteesta

Tänään vietetään Eurooppa-päivää liputuksen kera.

Maata huuhtovan runsaan sateen myötä luonto saa toivottavasti uutta potkua voinnilleen.

SDP:n eurovaaliehdokkaiden mainosten yhteydessä olemme huomanneet osuvan slouganin "Missä ongelma, sinne EU".

Toivottavasti Suomessa vallitsevat epäkohdat eivät taas hautaudu poliittiseen jargoniin. Jota myös potaskaksi kutsutaan.

Mielestämme Suomen valtio ja sen parlamentaarisesti valitut edustajat ovat osoittaneet vankan haluttomuutensa lukuisten Suomessa vallitsevien epäkohtien korjaamiseen.


-------


Turun Sanomat julkaisi (27.10.2005 12:55:00) kotimaan osiossaan STT:n välittämän uutisen - Toimintakyvyn arvioinnilla työkyvyttömyys esille

"Kelan kokeilema toimintakyvyn arviointi vähentää selvästi työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäyspäätöksiä. Vakuutuslääkärin hylkäävä ennakkoarvio muuttui myönteiseksi noin 40 prosentilla kokeiluun osallistuneista hakijoista.
 

Kokeilua johtanut Kelan ylilääkäri professori Antti Huunan-Seppälä esittää, että menetelmä otettaisiin ongelmallisissa eläkeratkaisuissa käyttöön jo ensi vuonna.

Valtaosa kokeiluun osallistuneista lääkäreistä katsoi, että arviointimenetelmä toi tärkeää uutta tietoa eläkkeenhakijan toimintakyvystä.

Vastaava järjestelmä on ollut pitkään käytössä Englannissa."

------


Nähtävästi vakuutusalan korporaatioissa säikähdettiin tuolloin kunnolla. Nyt vuoden 2009 keväällä PCA-menetelmä on saatu nähtävästi poljettua lopullisesti pimentoon.

Nelikannassa toimien pantiin hihat heilumaan ja suureen eläkelain uudistukseen uitettiin vakuutusalan korporaatioiden valtaa entisestään vahvistavia lakipykäliä. Näin toimien saatiin, mikäli tuo Englannnin malli eli PCA-menetelmä saadaan joskus työkykyarvioinneissa Suomessa laajamittaiseen käyttöön, voimaan vakuutusalan korporaatioille verraton työkalu tuloksentekoon - "Sitä saa, mitä tilaa."

Ottakaamme katsaus jo kaikessa hiljaisuudessa tehtyihin lakimuutoksiin, jotka toivottavasti herättävät avointa keskustelua suomalaisen lääkärikunnan joukossa. Tiedon saavuttaneiden potilaiden keskuudessa näin on jo tapahtunut.


Toteutuvatko näissä seuraavissa lainkohdissa:

1. Ensinnäkin terveydenhuollon vapaan ja läpinäkyvän kilpailun periaatteet?
2. Toiseksi myös eurooppaoikeuden näkökulmasta katsottuina?

Työntekijän eläkelaki 19.5.2006/395, jossa löytyvät lainkohdat kokonaisuudessaan

40 §
Eläkelaitoksen asiantuntijalääkäri
Eläkelaitoksen lääkäri voi merkitä kannanottonsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintälaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.

46 §
Selvitys työkyvyttömyyden jatkumisesta
Jos eläkelaitoksella on perusteltua syytä olettaa, että eläkkeensaajan työkyky on palautunut, eläkkeensaaja on velvollinen käymään eläkelaitoksen määräyksestä työkyvyttömyyden jatkumisen selvittämistä varten tutkittavana eläkelaitoksen nimeämän laillistetun lääkärin luona tai eläkelaitoksen osoittamassa kuntoutus- tai tutkimuslaitoksessa.

102 §
Työkyvyttömyyseläkkeen hakijan terveydentilaselvitys
Työkyvyttömyyseläkkeen hakijan on toimitettava eläkelaitokselle terveydentilastaan laadittu lääkärinlausunto, joka sisältää hoito- tai kuntoutussuunnitelman. Eläkelaitos voi kuitenkin hyväksyä muunkinlaisen lääkärinlausunnon tai sitä vastaavan selvityksen.

Eläkelaitos voi myös omalla kustannuksellaan hankkia lääkärinlausunnon, jos hakija on hoidettavana sairaalassa tai siihen on muu erityinen syy.

Työkyvyttömyyseläkkeen hakija on velvollinen eläkelaitoksen osoituksesta käymään työkyvyn heikentymisen selvittämistä varten tutkittavana eläkelaitoksen nimeämän laillistetun lääkärin luona tai eläkelaitoksen osoittamassa kuntoutus- tai tutkimuslaitoksessa.


Lähde: Finlex > Lainsäädäntö > Ajantasainen lainsäädäntö > 2006


-----


Toivottavasti edes Kilpailuvirastossa (https://www.kkv.fi/kilpailuasiat/) ollaan lainsäädännössä jo tehtyjen kilpailunrajoitusten suhteen hereillä? Samoin kuin kaikissa kansalais – ja potilasjärjestöissä.

Suomen ihmisoikeustilanteesta kertovissa raporteissa on mielestämme erittäin pahoja puutteita.

"Tule apuun EU!" - terveisin
Oikeusturvan VOLF - työryhmä

* * * *

Haluatko auttaa meitä kaikkia? - 25.11.2025 
Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Uusimmat käänteet ja ison kuvan katsaukset löytyvät; esimerkiksi
>>> Suomi 2017 - verkoston kautta.

Liity mukaan toimiin yli puolue- ja aaterajojen. Yli media- ja etujärjestörajojen.

Yhdessä toimien huomaamme, voimme vaikuttaa ja olemme enemmän.

* * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *


- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -

Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

* * * *

- Kaikki kirjoituksemma linkit ovat julkaisun hetkellä toiminnassa -

Laiminlyövätkö kunnat lasten tarvitsemia terapiapalveluita?

Vastaus on kyllä ja ei. Lainsäädäntöön ja käytäntöön tarvitaan ”saattaen vaihdettava” – toimintamalli, jolloin lasten ja nuorten pallottelu verovaroin toimivien viranomaisten välillä voidaan muinaisjäänteenä katsoa loppuneeksi.

Vaan se ei tapahdu hetkessä eikä ilman kansalaisten yhteistoimia. Kirjoituksemme lopussa kokonaisuutta valaisevat www - linkit käyttöönne.

- - - - -
- - - - -


Pirjo Nykänen kertoo rohkeasti erityislapsestaan HS Mielipidesivulla tänään. Kyseessä on valitettavan yleinen ongelma nyky - Suomessa.

Käynnissä oleva erityislapsen kuntoutus katkeaa, vaikka tulevaan muutokseen, esimerkiksi kuntoutusta antavan henkilön eläkkeelle jäännin suhteen on toimittu ennakoivasti, niin kuin Pirjo Nykänen kirjoituksessaan kertoo.

Vanhempien hätä on suurin, koska syrjääntymisen kierre ja riski alkavat erityistä tukea vaativien lasten kohdalla salakavalasti, ellei lapsen vanhemmilla ole voimia ja taitoa taistella lapsensa puolesta.

Vastassa on monesti tälläkin alueella vakaan vaikenemisen kulttuuri, jossa kysyä kyllä saa, mutta vastauksia ei viranomaisten tarvitse antaa.

Onneksi internetin kautta löytyy paljon vertaistukitietoa siitä, että mitä ongelmia muut vanhemmat ovat kokeneet ja mitä kautta apua on löytynyt.

Vaikein alue tulee mielestämme siinä, kun pitää alkaa taistella lakien ja vakuutusehtojen mukaisen kuntoutuksen korvaamisesta Kelan tai vakuutusyhtiön kanssa.

- - - - -
- - - - -


”Pojallamme on diagnosoitu kehitysviive puheen tuotossa ja karkeamotoriikassa sekä lihasten velttoutta.

Lastenneurologi suosittaa hoitoa päiväkodin erityisryhmässä sekä viikoittaista puheterapiaa.

- -

Saimme myös juuri tietää, että lapsemme sairauksien vuoksi Kelalta saamamme korotettu vammaistuki (aikaisemmin hoitotuki) putoaa perusvammaistueksi. Tämän takia emme voi myöskään anoa terapiaa Kelan korvaamana yksityiseltä puheterapeutilta.

Päiväkodin mukaan Nöykkiön päiväkodissa on nyt puheterapeutin palvelua vailla noin kahdeksan kuukauden ajan viisi lasta, joiden arveltiin tarvitsevan sitä kiireellisesti, sekä lukuisia muita eri tavalla puhehäiriöisiä lapsia.

Jokainen vanhempi tietää, miten pitkä aika kahdeksan kuukautta on 3-vuotiaan kehityksessä. Vanhempien hätä on suuri, jos lapsi puheenkehityksen viiveen takia tuottaa 3,5-vuotiaana noin 20 selkeää sanaa ja pari kokonaista lausetta.

Jorvin sairaala on arvioinut lapsemme tarvitsevan säännöllistä yksilöllistä puheterapiaa. Näin arvioivat myös erittäin kokenut puheterapeutti ja päiväkodin erityislapsiin perehtynyt henkilökunta. Espoon kaupunki ei tätä puheterapiapalvelua ole meille pystynyt tarjoamaan.

Erityislapsen kasvatuksessa varhaiskuntoutuksella on erittäin suuri merkitys. Varhain annetut terapiat ehkäisevät tulevia ongelmia, mahdollistavat lasten koulunkäynnin tulevaisuudessa normaaliluokissa sekä ehkäisevät syrjäytymistä. Näin säästämme siis kaikki."

Lähde: HS Mielipidesivu 21042008


- - - - -
- - - - -


Parantunut taito varhaisemman diagnostiikan tekemisessä auttaa siinä, että yhteiskunnallemme rahallisesti kannattava kuntoutus voidaan aloittaa jo esimerkiksi 3- vuoden iässä.

Valitettavasti hylkäävien kuntoutuspäätösten jälkeen moni vanhemmista kokee itsensä avuttomaksi eikä tiedä kuin toimia.

Jokaisen erityistä tukea vaativan lapsen vanhemmat joutuvat tuon valitustaistelunsa käymään itsenäisesti eikä sitä voi ulkoistaa lapsen tilannetta yksityiskohtaisesti tuntemattomien käsiin.

Pikaneuvona Pirjo Nykäsen ja vastaavassa tilanteessa olevien erityislasten vanhempien suuntaan voimme antaa mahdollisesti muutamia käyttökelpoisia käytännön vinkkejä:

1. Kelan hylkäävän korotetun vammaistukipäätöksen taakse liittyvät asianomaisjulkiset käsittelijä- ja lääkärikansiomerkinnät kannattaa pyytää aina haltuunsa.

- mikäli niistä käy ilmi, että hylkäävä päätös on tehty ilman tosiasiallisia ja lääketieteellisiä perusteluita, niin mielestämme kannattaa aloittaa asiasta kirjallinen valitusprosessi.

- valitusprosessin suhteen on toimittavan 30 + 7 päivän kuluessa hylkäävän päätöksen saamisesta.

- valitusprosessi vie tällä hetkellä Suomen erityistuomioistuinjärjestelmässä 3 vuotta.

- kansallisen valitustien jälkeen on mahdollisuus valittaa mahdollisesti valitusprosessissa tapahtuneista oikeusprosessivirheistä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen tai Euroopan unionin komissiolle.

- eduskunnan oikeusasiamiehelle tehtävä kantelu on myös mahdollinen.

- Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta (entinen Kelan Tarkastuslautakunta) ja vakuutusoikeudesta kannattaa pyytää sitä ennen kaikki asianomaisjulkiset asiapaperit, jotta erityislapsen vanhempana voi muodostaa kokonaiskuvan miten mahdollinen hylkäävä päätös on rakennettu.

- erityisesti ko. instanssien asianosaisjulkiset käsittelijä- ja lääkärikansiomerkinnät ovat tärkeitä.

- - - - -
- - - - -

- Klikkaamalla kaaviota hiirelläsi; saat sen ruudullesi isompana -

- - - - -
- - - - -


HUOMIOITAVAA!
Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan (entinen Kelan Tarkastuslautakunta) ja vakuutusoikeuden ratkaisukokoonpanoon kuuluneen vakuutuslääkärijäsenen lausumat ja lausunnot ovat salaisia myös asianomaiselta itseltään (HE 12/2006).

Vaikka tuomioistuinkäsittelyn pääasiallinen painopiste on ollut lääketieteellisten asioiden selvittelyssä eikä niitä ole tuotu esiin hylkäävän päätöksen perusteluissa.

2. Mikäli kuntoutusta erityislapselle, kuten puheterapiaa, ei myönnetä Kelan vaikeavammaisuuteen perustuvien lakien perusteella = Kela hylkää korotetun vammaistuen, niin seuraavaksi vastuussa kuntoutuksen järjestämisestä ovat:

A. kuntoutussuunnitelman tehnyt erityissairaanhoidon taho. Määrärahojen puitteissa tuo tapahtuu ostosopimuksena yksityisesti toimivalle puheterapeutille.

B. Mikäli määrärahoja ei ole, niin silloin vastuu esimerkiksi puheterapiasta siirtyy asuinpaikkakunnan mukaisesti kunnalle tai kaupungille.

Kuten päivähoidon, opetus-, sosiaalitoimen tai perusterveydenhuollon vastuulle.

3. Mikäli lapsella on yksityinen sairaskuluvakuutus, niin kannattaa selvittää vakuutusyhtiöstä, että korvataanko vakuutuksesta hoitavan lääkärin tarpeelliseksi katsomia terapioita.

Jos korvataan, niin mitkä ovat ehdot? Vastaukset kannattaa pyytää väärinkäsitysten välttämiseksi aina kirjallisesti.

Samalla kannattaa varmista se, ettei julkisen puolella katsota asiaa jatkon suhteen siten, että jos saa erityislapselleen saa hoitavan lääkärin tarpeelliseksi katsoman terapiajakson korvatuksi yksityisen vakuutuksen piiristä, niin silloin julkinen sektori pesee kätensä jatkon suhteen esimerkiksi terveyskeskuksen kautta annettavasta puheterapiasta.

Perusteena on tietojemme mukaan käytetty sitä, että koska kuntoutus on aloitettu yksityisellä puolella, niin jatkukoon se sitten siellä.

HUOMIOITAVAA!

Korostamme, että tämä koskee tietojemme mukaan tällä hetkellä vain kunnallista terveydenhuoltoa.

EI SIIS ERIKOISSAIRAANHOITOA.

4. Kunnan tai kaupungin sosiaalitoimen vammaispalvelun kautta on haettavissa esimerkiksi puheentuoton ja ymmärtämisen ongelmista kärsivälle erityistä tukea vaativalle lapselle muun muassa seuraavia tukipalveluita maksusitoumuksella:

* kommunikoinnin sekä puheterapian tukena tarvittavaa kuvakortti- ja kirjamateriaalia.

* tarpeellisten tietokoneavusteisten kommunikointivälineiden ja ohjelmien hankkiminen

* puheentuototon aktivoimiseksi; tukiviittomien kotiopetusta tai kurssimuotoista opetusta

Laki on vammaispalvelulaki, josta saa tietoa oman asuinpaikkakunnan sosiaalitoimesta.

5. Mikäli erityislapsen kohdalla on diagnosoitu lisäksi ongelmia karkea- ja hienomotoriikassa, lihasten velttoutta ja avaruudellisen hahmottamisen vaikeuksia, niin yksi tehokas kuntoutuksen muoto edellä mainittu ongelmien lieventämiseen on toimintaterapia.

Toimintaterapian avulla edellä mainittuja ongelmia voidaan lieventää, koska noilla taidoilla on erittäin suuri merkitys koulunkäynnissä tarvittavien perusvalmiuksien osaamisessa. Kuten kirjoittamisen ja lukemisen oppiminen. Kynän ja saksien käyttö. Kirjainten, tavujen ja rivien hahmottaminen sekä löytäminen.

Pelkän kehityksellisen viivästymän tapauksissa toimintaterapian tarve voi olla lyhytaikainen.

Yleensä puhutaan toimintaterapian kohdalla ajallisesta tarpeesta 1 – 4 vuotta. Tulokset yllättävät. Ja aina yleensä positiivisesti.

6. Nk. hiljaisena tietona kerrottakoon, että Kelan hylkäävää korotetun vammaistukipäätöstä voidaan käyttää erityislasta vastaan, kun katsotaan asuinpaikan mukaisia resursseja suhteessa erityislasten tarpeisiin päivähoidon tai opetustoimen paikkoja jaettaessa.

Eli Kelan hylkäävä korotettu vammaistukipäätös voi johtaa siihen, että etenkin päivähoidon resursseja mitoittavasta ja jakavasta johdosta katsotaan, että lapsi ei ole tarpeeksi vammainen hänelle parhaaksi erikoissairaanhoidon tutkimuksissa katsotun päivähoidon erityislasten tai integroidun erityislasten ryhmään.

7. Puheterapeuttien koulutuksen suhteen on pitkään ollut tiedossa se, että jostain ihmeen syystä puheterapeutteja ei valmistu tarpeeksi käytännön elämässä vallitseviin tilanteisiin nähden.

- - - -

Mielestämme entistä enemmän erityislasten elämän tilanteissa pitää päästä tilanteeseen, jossa otetaan huomioon koko erityistä tukea vaativan lapsen ja nuoren aikuisuuteen valmistavat elämänvaiheet.

Ensi alkuun päivähoito- ja kouluaika. Yksi tuore esimerkki tulee lopussa Kuopiosta.

Kaikkien lasten ja vanhempien parhaaksi - terveisin
Oikeusturvan VOLF - työryhmä


- - - - -
- - - - -

- Klikkaamalla artikkelia hiirelläsi; saat sen ruudullesi isompana -

- - - - -
- - - - -

Mielestämme tämä edellä kerrottu aihepiiri on yksi osa isoa sosiaalivakuuttamisen ongelmakenttää, johon tarvitaan konkreettisia ja pikaisia ratkaisuja. Tästä (9/2012) katsaukseen viisi (5) vuotta artikkelin kirjoittamisen (4/2008) jälkeen....

Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä aiheuttaa syrjäytymistä jo nuoresta pitäen:

http://suomi2017.wordpress.com/2012/09/20/presidentivaalit-2012-syrjaantyminen/
- tämä tasavallan presidentti Sauli Niinistön kampanja on mitä kannatettavin!
- kun kaikki tietää, kaikki ymmärtää, isojakin asiakokonaisuuksia.
- vain yhdessä toimien olemme enemmän.


* * * *

Haluatko auttaa meitä kaikkia? - 6.10.2016
Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Uusimmat käänteet ja ison kuvan katsaukset löytyvät; esimerkiksi
>>> Suomi 2017 - verkoston kautta.

Liity mukaan toimiin yli puolue- ja aaterajojen. Yli media- ja etujärjestörajojen.

Yhdessä toimien huomaamme, voimme vaikuttaa ja olemme enemmän.

* * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *


- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -

Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

* * * *

- Kaikki kirjoituksemma linkit ovat julkaisun hetkellä toiminnassa -

Oikeusturvan eduskuntavaalistartti 2007 osa 3/5 - Vakuutuslääkäreistä ja vakuutuslääketieteestä eduskunnassa kysyttyä

- Klikkaamalla kaaviota saat sen ruudullesi isompana -




- Klikkaamalla kaaviota saat sen ruudullesi isompana -


Oheisten VOLF - kaavioiden avulla toivomme, että itse kukin vakuutusyhtiön hylkäävän päätöksen saanut henkilö havahtuu huomaamaan ajoissa ne lukuisat tahot, joiden kautta asioita saattaa lakisääteisiin vakuutuksissa liittyvissä ongelmissa joutua hoitamaan.

Tärkeää on myös itse kunkin henkilön huomioida se, mitkä kaikki yhteydet katkeavat, mikäli työsuhde päätetään pitkään jatkuneiden terveydellisten ongelmien takia.

Ammattiliiton rooli on merkitty kaavioihin katkoviivoin, koska sen rooli näissä pysyvästi sairastuneen ammattiliiton jäsenen asianajoasioissa on vähintäänkin erikoinen.


Tietojemme mukaan asianajotuki ammattiliitolta on pääsääntöisesti minimaalista. Varsinkin, jos ammattiliiton jäsen lähtee valittamaan vakuutusyhtiön hylkäävästä päätöksestä suljettuun erityistuomioistuinjärjestelmään päin. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen päin tukea ei anneta ollenkaan.

Lainaamme Ylellä ollutta 3.2.2007 uutista - Yhä useamman työkyvyttömyyseläke hylätään:

”Yhä useampi työkyvyttömyyseläkkeen hakija saa hylkäävän päätöksen. Sekä Kelan että yksityisen puolen hylkäysprosentit ovat nousseet koko 2000-luvun.

- - - -

Taipale arvostelee myös todella ankarasti vakuutusoikeuden noin 50:ttä työelämän asiantuntijaa, jotka kaikki ovat juristeja:

- Ikään kuin he tietäisivät rakennussiivouksesta tai veturikuskin hommista jotain. Eivät he tiedä. Siellä pitäisi olla reaalityöelämän asiantuntijoita enemmän näiden juristien sijaan.

Taipaleen mukaan myös oikeusasiamiehen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota asiaan.”

Mielestämme koko vakuutuslääkärijärjestelmän vuosikymmeniä jatkuneet ongelmat pitää nostaa samalla kerralla julkisuuden valokeilaan.

Mieluimmin useilla valospoteilla ja eri kanteilta avoimesti valaistuna.

Korkeimman oikeuden ennakkopäätös tyrmistyttää kansalaisia

KKO:2006:104

Työsopimus - Työsopimuksen päättäminen - Työsopimuksen purkaminen
Diaarinumero: S2005/716
Esittelypäivä: 18.5.2006
Taltionumero: 3110
Antopäivä: 18.12.2006

Työnantajalla katsottiin olevan työsopimuslain 8 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla oikeus purkaa työntekijän työsopimus pitkäaikaisen työkyvyn alenemisen perusteella. (Ään.)

TSL 8 luku 1 § 1 mom

- - - - - 

Korkein oikeus linjasi tällä ennakkoratkaisullaan vuonna 2001 uudistetun työsuojelulain soveltamista.

KKO päätyi siis siihen, ettei laki estä enää työsopimuksen purkamista jatkuvan työkyvyttömyyden vuoksi.

Oikeuskäytännön mukaan työkyvyttömyyttä voidaan tavallisesti pitää pysyvänä, kun se on kestänyt yhtäjaksoisesti noin vuoden.

- - - - - 

Tosin tässä KKO:n tapauksessa päätöksen kohteena olleet henkilöt eivät päässeet tiedotusvälineissä olleen tiedon mukaan myöskään lakien takaamalle työkyvyttömyyseläkkeelle.

Internet – vertaistuen verraton velodromi

Internetin keskustelupalstoilla keskustelu vakuutuslääkäreistä jatkuu eri kanteilta hyvin vilkkaana. Voisipa tulkita tunnelmia haistelleena ja kuunnelleena, että kierrokset kansalaisten keskuudessa pyörivät todella kovilla.

Jippiillä keskustellaan YLE24 Online / Kotimaa 3.2.2007 osastolla julkaistun ”Yhä useamman työkyvyttömyyseläke hylätään” -uutisen perusteella.

Poimimme tähän kohtaan nimimerkki "ei_eivor" kirjoittamaa osuvaa tekstiä:

”Taipale jättää ilmeisesti kollegiaalisuussyistä mainitsematta ne nelisensataa "vakuutuslääkäriä", jotka hoitavien lääkäreiden lausuntoihin lukaisemalla tutustuen tekevät varsinaisen eläkehakemuksen hylkäyspäätössuosituksen, jota sitten lakimiesjoukkio pääsääntöisesti tulkitsee vakuutusyhtiön eduksi.

Vakuutuslääkäreiden näkemysten perusteella sairailla ihmisillä on edessään yleensä monien vuosien taistelu eläkkeelle pääsemisensä puolesta.

Jutussa kuvatut esimerkit sairauksista, joiden takia eläkehakemuksia hylätään on sievistelyä. Suomessa eläkkeelle eivät pääse paljon pahemmassakaan kunnossa olevat sairaat.

Ns. "Vakuutusongelmaisia" Suomessa on yli 150 000.

Karkeana keskiarvona sairaiden vakuutusongelmaisten rääkkäämisessä voidaan pitää noin seitsemää vuotta.

Ja kaikki se aika jonka vakuutusyhtiöt pystyvät vitkuttamaan eläkkeiden maksamista, - käytännössä siirtämällä taloudellista rasitusta kunnille ja Kelalle - on niiden taloudelle pelkkää plussaa.”

* * * * 

Lue lisää osoitteessa: Jippii > Etusivu > Yhteisö > Forum > Ajankohtaisasiat > Kotimaa

* * * * 

Turun Sanomat kirjoitti 13.11.2005 Suomessa kokeillusta ns. PCA /Englannin mallista työkyvyttömyyseläkkeen hakijan työkyvyttömyyden selville saamiseksi seuraavaa:

”Kela julkisti hyviä uutisia: työkyvyttömyyseläkkeen hakemista kehitetään.

Kela ja eräät työeläkelaitokset olivat mukana kokeilussa, jossa ei tarkasteltu vain sitä, miten eläkkeen hakija pärjää työssään.

Uuden lomakkeen avulla selvitettiin myös sitä, miten ihminen selviää kotonaan. Onkin järkeen käypää, että jos ei pääse kunnolla sängystään, voi olla vaikeaa töissäkin.

Englannista lainatussa menetelmässä hakija ja lääkäri pantiin vastaamaan samoihin kysymyksiin. Ensin hakija täytti lomakkeen. Sitten lääkäri arvioi vastaanotolla samoja asioita. Lopuksi käytiin yhdessä läpi asioita, joista oltiin erimielisiä.

Lomakkeessa kysyttiin esimerkiksi sitä, miten hakija kykenee istumaan tai nousemaan tuolilta. Siinä selvitettiin kykyä kumartua ja kyykistyä, seistä ja kävellä, nostaa ja vääntää jne.

Kokeilussa on paljon hyvää. Lomake ohjaa mainitsemaan asioita, joita muuten ei ehkä muistettaisi tai ymmärrettäisi ottaa huomioon eläkehakemuksessa.

- - - 

”Eri yhteyksissä korostetaan silti, että lääkärit eivät päätä etuuksista.

Siksi huomiota kiinnittää sekin, miten Kelan kokeilusta annetussa tiedotteessa ja raportissa ilmaistaan hakuprosessin kulku.

Kun hakija ja arvioiva lääkäri ovat täyttäneet lomakkeet, paperit siirtyvät vakuutuslääkärille.

Tiedotteen mukaan kokeilussa ehdotuksen päätöksestä teki vakuutuslääkäri.

Raportissa taas mainitaan lopussa, kuin varkain, että varsinaisen päätöksen teki eläkeratkaisija.

Olisi hauska tietää, tehtiinkö päätös koskaan lääkärin ehdotuksen vastaisesti. Vai muutetaanko eläkeratkaisijat entistä vahvemmin vain ihmisen näköisiksi kumileimasimiksi?”

* * * * 

Tosin tuon ns. Englannin mallin kokeilun jälkeen sen konkreettisen käyttöönoton tiimoilta Suomessa on vallinnut vakuutusalalle tyypillinen vaikenemisen kulttuuri.

Johtuukohan tuo totaalinen vaikeneminen mahdollisesti siitä, että tuo myös nimellä PCA - toimintamalli osoitti todeksi sen, että nykyisin hylkäävistä työkyvyttömyyseläkepäätöksistä 40% on väärin perustein tehtyjä!?

Miksi vakuutuslääkäreiden toimipaikat ovat salaisia?

Suomi 24 keskustelufoorumilta poimimme otsikon ytimeen porautuvan kysymyksen:

Vakuutuslääkäreiden toimipaikat
Kirjoittanut: Anitta S. 3.2.2007 klo 12.43

Löysin tällaisen Helsingin alueen lääkäreiden listan internetistä: http://www.laakariluettelo.com/

Siitä ei kuitenkaan käy mielestäni ilmi, ketkä noista lääkäreistä tekevät töitä myös vakuutusyhtiöiden tiliin. Ns. sivutoimisena.

* * * * *

Lue lisää osoitteessa: Suomi24 > Keskustelu > Tiede > Lääketiede

* * * * *

Merkittävää julkista valtaa käyttävien vakuutuslääkäreiden ja myös vakuutuslakimiesten tietojen esille saamiseksi riittää ponnisteltavaa. Tästä linkistä VOL vakuutuslääkärilistaan.

Jotta ongelmien muistaminen olisi vastuussa oleville päättäjillemme entistä helpompaa, niin olemme tehneet tiiminä jälleen mahtavaa taustatyötä.

Muistuttamaan ainakin siitä, että ongelmakenttä ei voi tulla eduskunnassa jo oleville kansanedustajille ja heidän tukiryhmilleen mitenkään yllätyksellisenä.

Muuten. Muistakaa kysyä eri puolilla Suomea alkavissa vaalitilaisuuksissa lisätietoja tästä ongelmakentästä omalta kansanedustajaehdokkaaltanne.

Olemme keränneet VOLF – koosteen numerolla 3/5 niistä otsikon aihetta sivuavista ja edelleen savuavista ongelmista, joista eduskunnassa on vuosien varrella tehty kirjallisia kysymyksiä kulloisellekin hallitukselle.

Muuten. Vuodelta 1966 peräisin olevassa, Reino Paasilinnan erinomaisesti toimittamassa, ohjelmassa ”Vakuutusasia on sydämen asia”; esitelty vakuutusalan lakisääteisten vakuutusten ongelmakenttä on edelleen järkyttävän ajankohtainen.

Yli 40 vuotta ohjelman ensimmäisen esittämiskerran jälkeen! Ohjelma löytyy tätä artikkelia kirjoitettaessa Ylen Elävästä arkistosta. Esimerkiksi tämän linkin kautta.

Oikeusturvan VOLF - työryhmä

# # # # #

Arkistotunnus Kysyjä ja aihe Vastannut ministeri


41. KK 191/2000 Kari Rajamäki /sd: Työkyvyttömyyseläkehakemusten käsittely vakuutusyhtiöissä

Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho

42. KK 812/2000 Mikko Kuoppa /vas: Työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutuvien lääketieteellisen arvioinnin oikeudenmukaisuus

Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho

43. KK 831/2000 Esko-Juhani Tennilä /vas: Työkyvyttömyyseläkettä hakevien oikeusturvan parantaminen

Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho

44. KK 993/2000 Matti Kangas /vas: Vakuutusoikeuden suullisen käsittelyn kustannukset työkyvyttömyyseläketapauksissa

oikeusministeri Johannes Koskinen

45. KK 1044/2000 Leea Hiltunen /skl: Potilasturvallisuuden parantaminen

Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara

46. KK 49/2001 Pertti Mäki-Hakola /kok: Työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutuvien kohtelu

Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho

47. KK 574/2001 Toimi Kankaanniemi /skl: Vakuutusyhtiöiden korvaushakemusten käsittelyajat

Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho

48. KK 848/2001 Juha Rehula /kesk: Eläkkeensaajan oikeusturva

Sosiaali- ja terveysministerin sijaisena Ministeri Osmo Soininvaara

49. KK 1159/2001 Esa Lahtela /sd: Homesairauksien testausmenetelmien kehittäminen

Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho

50. KK 1158/2001 Esa Lahtela /sd, Ulla Juurola /sd, Pirkko Peltomo /sd: Homesairauksiin erikoistuneen asiantuntijan kuuleminen homealtistumistapauksissa

Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho

51. KK 1360/2001 Esa Lahtela /sd, Matti Kangas /vas: Työtapaturmasta johtuvan fysikaalisen hoidon korvaaminen

Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho

52. KK 36/2002 Leea Hiltunen /kd: Eläkevakuutusyhtiöiden toiminta ja asiakkaan oikeusturva

Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho

53. KK 264/2002 Matti Kangas /vas, Pertti Turtiainen /vas: Työkyvyttömyyseläke ja asiantuntijalääkäreiden etiikka

Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho

54. KK 398/2002 Valto Koski /sd Työkyvyttömyyseläkepäätösten perustelut ja esteellisyyssäännökset

Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho

55. KK 602/2002 Kari Rajamäki /sd, Valto Koski /sd: Vakuutuslääkäreiden tulkinnat työkyvyttömyyseläkeasioissa

Sosiaali- ja terveysministerin sijaisena ministeri Eva Biaudet

56. KK 638/2002 Timo Ihamäki /kok, Tuija Nurmi /kok, Anne Huotari /vas, Hanna Markkula-Kivisilta /kok, Valto Koski /sd, Hannu Takkula /kesk: Työkyvyttömyyseläkehakemusten käsittelyn parantaminen

Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho

57. KK 918/2002 Esa Lahtela /sd, Marjaana Koskinen /sd, Tero Rönni /sd, Harry Wallin /sd: Ikään perustuva syrjintä tapaturmavakuutuskorvauskäytännöissä

Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho

58. KK 1041/2002 Esa Lahtela /sd: Tapaturmakorvauksen saannin kesto

Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho

59. KK 49/2003 Mikko Kuoppa /vas: Vakuutusyhtiöiden asiakkaiden kuvaaminen salaa

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

60. KK 537/2003 Nils-Anders Granvik /r : Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Täydelliset tiedot kysymyksiin ja vastauksiin löytyvät osoitteessa:
http://www.eduskunta.fi/ > Valtiopäiväasiat ja –asiakirjat > Kysymykset - VK, KVN, KK, SKT, SK

# # # # #

Katso myös lisätietoa asiakokonaisuudesta internetistä:
- hakusanaksi > tapaturma-asiain korvauslautakunta


* * * *

Haluatko auttaa meitä?

Lähde Sinäkin rohkeasti verkostoitumaan. Niin sosiaalisessa mediassa kuin tosielämässä. Ottamalla yhteyttä päättäjiin. Keskustelemalla kasvokkain heidän kanssaan, erilaisissa tilaisuuksissa; pääset näkemään suhtautumisen näihin asioihin nopeimmin. Faktapohjalta on helppoa ponnistaa, mutta erittäin vaikeata saada aikaiseksi todellisia parannuksia potilaan/vakuutetun asemaan. Siitähän tässäkin asiakokonaisuudessa on kysymys. Ja kenellä todellinen valta näissä asioissa Suomessa on ja kenen ääntä tosielämässä kuullaan niin, että sillä on todellisia vaikutuksia?

Tässä 07/2016 päivitettyä isoa kuvaa finanssiala - ja oikeusvaltio- teemoista:

13.6.2016 Yleltä tuli ulos MOT – jakso ”Pankkivangit”. Ohjelma kertoo kahden tapauksen kautta; pankkien ylivoimasta yksittäistä yrittäjää vastaan riitatilanteessa. Jakso on nähtävissä Yle Areenalla 13.6.2017 asti ja on nähtävissä ohjelmatietojen mukaan myös ulkomailla. Joten toivotaan, että tieto tästä aiheesta tavoittaa mahdollisimman monta suomalaista.

Aiheena Pankkivangit – jakso liittyy Suomen pankki-, oikeuslaitos- ja perintätoimilähihistoriaan. Alkaen Suomen omasta 1990 – luvun pankkikriisistä, jonka ison kuvan läpivalaisu on edelleen tekemättä. Aihe on yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä. Ulostulojaan ovat tehneet jo tasavallan presidentti Sauli Niinistö, keskustan pääministeri Juha Sipilä sekä perussuomalaisten oikeus – ja työministeri Jari Lindström.

← Eduskuntavaalit 2019

Lobbaustoimistot→

Pankkienpanttivangit

# # # # #

Mikäli huomaatte jonkin kysymyksissä esiintyvä ongelman poistuneen niin sanotusti kokonaan markkinoilta, niin laittakaa ystävällisesti kehuja suoraan päättäjillemme ja laillisuusvalvojille.

* * * * * * *

Päivitys 3.10.2014

Julkaisemme ensimmäisenä yhteisömme ministeriölle jättämän kirjelmän vakuutus-alan epäkohdista ja niiden korjaustarpeista sekä keinoista. Tämän jälkeen yhteisömme valittiin ministeriön nimittämään työryhmään kehittämään vakuutuslääkärijärjestelmää.

Oheinen Kukkosen lista on lähetetty ministeriöön 8.10.2012 ja se on tässä alkuperäisessä muodossa medialle julkaisuvapaa mikäli alkuperäinen lähde mainitaan.

Myös otteita listasta voidaan julkaista mikäli alkuperäinen lähde mainitaan.

Vastaanottaja:
kirjaamo @ stm.fi

Jakelu:
paula.risikko @ stm.fi, outi.antila @ stm.fi, erik.stromberg @ stm.fi, inka.hassinen @ stm.fi
Asia: STM – Vakuutuslääkärijärjestelmän läpivalaiseminen”

Tutustu aihekokonaisuuteen kaikessa rauhassa osoitteessa:
http://suomi2017.wordpress.com/kukkosen-lista/

* * * *

Eikä tässä vielä kaikki.

Tutustu Älä Sairastu Vakavasti Suomessa - blogiliikkeeseen:
http://ala-sairastu-vakavasti.blogspot.fi/
- Vain yhdessä toimien olemme enemmän -

* * * *

- Muista myös Oikeusturva - yhteisön avoimet kanavat 
Twitterissä ja Facebookissa -


Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

* * * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *


- Aurinko paistakoot ja Suomen lukuisat Berliinin muurit murtukoot! -