Kahden lääkärin loukku – Monen potilaan elämän viimeinen tyrmäyskoukku osa 1/3

- Klikkaamalla kaaviota hiirelläsi, saat sen ruudullesi näkyviin isompana -


Tulen käsittelemään seuraavan viikon aikana kolmiosaisessa kirjoitussarjassa isoksi kasvanutta kansallista ongelmakenttää: kahden lääkärin loukkua.

Ongelmakenttä ei ole suinkaan syntynyt vahingossa, vaan vakaan ja tarkkaan harkitun etujärjestökeskeisen toimintamallin kautta.

Tuossa toimintamallissa ei ole sijaa yksilön oikeusaseman tasavertaisuuteen valtaa pitävien korporaatioiden suhteen.

Oikeusturvaan liittyvät ongelmat vaiettiin vaaleja edeltävissä keskusteluissa tyystin. Tosin ainakin yksi suomalaisista tiedotusvälineistä huomasi sen ja uskalsi myös tuoda sen tuoreeltaan julki.

- - - - - - - -

- ”Vaikeat kysymykset sivutettiin” -

Toimittaja Pauli Poutanen MTV3:

” Huomattavan hiljaista oli myös keskustelu oikeusturva – asioista. Oikeuskäsittelyjen maailman ennätyshitaus tai esimerkiksi työtapaturmaisten putoaminen pykäläviidakosta tyhjän päälle, ei vaalitenteissä kielenkantoja avannut.”

Hannu Kukkonen, puheenjohtaja, Vakuutusongelmaisten liitto ry:

” Tää on nyt vaan liian arka asia ja toisaalta sitten nämä nykyisetkin hallituspuolueet ovat niitä, jotka aikoinaan ovat olleet luomassa tätä nykyistä järjestelmää. Joka aiheuttaa sitten näitä syviä ongelmia sitten kansalaisten oikeusturvaan. Erityisen syvät ongelmat on erityistuomioistuimissa ja lautakunnissa.”

Toimittaja Pauli Poutanen, MTV3:
”Asiantuntijan mukaan vaikeneminen ei yllätä.”

Heikki Paloheimo, politiikan tutkimuksen professori, Tampereen yliopisto:
”On vähän kiusallista tulla vaalikampanjaan mukaan kertomalla, että teimme tyhmiä päätöksiä ja nyt haluaisimme uudistaa näitä.”

Lähde: MTV3 - Uutiset 19.3.07 kello 19

- - - - - - - -

Nyt käynnissä olevien hallitustunnustelujen ja tulevan hallitusohjelman suhteen näyttää käyvän samoin. ”Vaan toivotaan kuitenkin parasta, mutta pelätään pahinta” – on sisälläni asuvan optimistisen pessimistin lausahdus tämän asian suhteen.

Puheiden ja tekojen välinen ristiriita Suomesta oikeusvaltiona on jo revennyt mielestäni ennennäkemättömän suureksi.

Varsinkin otettaessa tarkasteluun lakisääteisiin vakuutuksiin luotu suljettu erityistuomioistuin- ja salattu vakuutuslääkärijärjestelmä.

Erityisen pettynyt olen muun muassa ihmisoikeuksista, oikeusturvasta ja sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta paljon puhuneen, mutta valtakunnalliseen taustakohinaan hukkuneen tasavallan presidentti Tarja Halosen tekoihin hänen itselleen kaavailemassa roolissa suomalaisten arvojohtajana.

Kumminkin hänen työkokemuksensa ja tieto-taitonsa tämän isoksi kasvaneen ongelma-alueen solmujen avaajana on valtakunnan parasta A-ryhmää.

Yleistä kahden lääkärin loukusta

Lyhytaikaisissa vamma- tai sairaustapauksissa tämä kahden lääkäri - ilmiö ei ole vielä tullut maan vakiintuneeksi tavaksi toimia.

Yleensä kahden lääkärin loukku laukeaa viimeistään noin vuoden kuluttua sairastumisesta tai vamman vaatimasta viimeisestä hoitotoimenpiteestä.

Kahden lääkärin loukkuun juuttuneita potilaita on Suomessa tällä hetkellä arviolta 200 000.

Pitkäkestoiseen kahden lääkärin loukkuun saattaa johtaa pysyvä sairaus tai ammattitauti. Yllättäen tapahtunut tapaturma, liikenne-, potilas- tai lääkevahinko, jonka suorassa syy-yhteydessä olevat jälkivaikutukset ulottuvat potilaan koko loppuelämään.

Kahden lääkärin loukkuun juuttunut potilas joutuu hoitavan lääkärin ja vakuutuslääkärin väliseksi paperilähetiksi, joka pahimmillaan saattaa kestää jopa 20 vuotta.

Suurimpana syynä tähän ovat kliinisen ja vakuutuslääketieteen erot. Ja varsinkin vakuutuslääketieteen osalta lainsäädäntöön jätetyt ja taitavasti silotellut porsaanreiät.

Yllä olevassa kaaviossa mainittu suljettu erityistuomioistuinjärjestelmä ja tapaturma-asiain korvauslautakunta kuuluvat näihin vakuutuslääketieteen hallitsemiin instansseihin. Joita Terveydenhuollon Oikeusturvakeskus (TEO) omalta osaltaan antamillaan vakuutuslääketieteellisillä lausunnoillaan pönkittää.

Kyseiset kahden lääkärin loukun potilastapaukset kuuluvat lakisääteisen vakuutusturvan piiriin, jota hoitavat ulkoistetulla toimintamallilla yksityiset vakuutusalan yritykset.

Lakisääteisen vakuutusturvan lainsäädännön valmistelu, toimeenpano ja tuomiovalta tapahtuvat julkisuudelta pimentoon jääneen kolmi-/nelikantaisen toimintamallin kautta.

Tämä on johtanut oikeusturvan ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta sellaiseen kestämättömään ristiriitatilanteeseen, että hyvin yleisissä kiistatapauksissa korvauksista; lopullista tuomiovaltaa käyttävät erityistuomioistuinjärjestelmässä oikeusprosessin toisen osapuolen eli vakuutusalan edustajat.

Lisäksi erityistuomioistuinjärjestelmän vuosittaiset kustannukset maksavat tosiasiallisesti vakuutusalan yritykset. Esimerkiksi oikeushallintomaksun nimellä.

Järjestelmässä vallitsevista epäkohdista on vallinnut vakaan vaikenemisen kulttuuri.

Vastuukysymykset kahden lääkärin loukussa

Perusero on vakuutuslääkärin ja hoitavan lääkärin välillä on se, että vakuutuslääkäri tutkii potilaan vain papereista eikä hänen tarvitse lakien mukaan vannoa lausumaansa potilaasta ”Kunnian ja omantunnon kautta oikeiksi.”

Hoitava lääkäri tapaa potilaan hoitosuhteen aikana useamman kerran ja hän joutuu lakien mukaan vannomaan aina potilaasta lausumansa ”Kunnian ja omantunnon kautta oikeiksi.”

Vakuutuslääketiede vertailussa kliiniseen lääketieteeseen

Vakuutuslääkäri perustaa kantansa vakuutuslääketieteeseen, joka on vakuutusyhtiöiden kehittämä ja hallinnoima suljettu tieteenala.

Hoitava lääkäri perustaa kantansa kliiniseen lääketieteeseen, joka on avoin tiedeyhteisöjen ja yliopistojen opettama sekä kehittämä tieteenala.

Kahden lääkärin loukku ja hitaan syöksykierteen malli

Vakuutuslääkärin mielestä potilaat ovat kahden lääkärin loukussa liian ”terveitä” täysimääräiselle eläkkeelle.

Hoitavan lääkärin mielestä potilaat ovat kahden lääkärin loukussa liian sairaita paluuseen työelämään.

Tämä aiheuttaa pahimmillaan sellaisen tilanteen, että kahden lääkärin loukkuun joutunut potilas saattaa muutaman vuoden pallottelun ja kyykyttämisen jälkeen tehdä itsemurhan.

Kelan julkaisema Sosiaalivakuutus-lehti 5/2006 on ensimmäisen vakuutusalan organisaationa ja lehtenä tunnustanut tämän ongelman.

Kuntoutus

Vakuutuslääkärin mielestä kahden lääkärin loukussa olevien potilaiden kuntoutuksessa on kyse nopeasti tapahtuvasta työkyvyn palauttamisesta ja töihin paluusta. Joka ei välttämättä edes kuulu kyseisessä tapauksessa pääsääntöisesti sovellettavan vakuutuslajin piiriin. Tämä on siis vakuutuslääkärin kanta.

Kahden lääkärin loukussa olevien potilaiden hoitavan lääkärin mielestä kuntoutuksessa on kyse edes toimintakyvyn osittaisesta palauttamisesta ja ylläpitämisestä, joka siis saatetaan vakuutuslääkärin toimesta kiistää.

Tällöin joudutaan Kelan ensimmäisenä julkisesti tunnustamaan helvetinmoiseen paperilla tapahtuvaan pyöritykseen. Vastuu kaikesta siirtyy potilaalle ja hänen lähiomaisilleen.

- - - - - - - -

Henkilökohtainen selvitysmies

”Kuntoutusasiakas joutuu nykyisin miettimään, kuuluuko hän työhallinnon, työeläkelaitosten, Kelan, liikennevakuutuksen, tapaturmavakuutuksen, erityisopetuksen, vammaispalvelun vai mahdollisesti jonkin muun tahon järjestämän kuntoutuksen piiriin.

Kelan asiantuntijalääkärin Paavo Rissasen mielestä oikean löytäminen on asiakkaalle täysin mahdoton tehtävä. Jokainen tarvitsisi hänen mukaansa siihen oman henkilökohtaisenselvitysmiehen.

Yhteistyö. Asiakkaan hyväksi.

Kuulostaa liiankin helpolta ratkaisulta, muttei se vaan käytännössä sitä ole. Yhteistoiminta on osoittautunut äärimmäisen vaikeaksi. Kukin taho kulkee enimmäkseen tiukasti pitkin omaa reviiriään.

Kuntoutuksen vaikuttavuudesta tiedetään nykyisin jo niin paljon, että voidaan varmuudella sanoa, että ilman asianmukaista kuntoutusta monen työ- ja toimintakyky heikentyvät ennen aikojaan ja elämäkin saattaa jäädä sen vuoksi kesken.

Tasavertaisuuden nimessä täytyy myös sanoa, että monen kuntoutus myös saavuttaa tavoitteensa, työ- ja toimintakyky paranevat tai ainakin säilyvät, eikä elämä sen vuoksi jää kesken.

Kelankin kuntoutus voisi olla tuloksellisempi ja vaikuttavampi, jos prosessia hoidettaisiin tehokkaasti kummassakin päässä, Kelassa ja terveydenhuollossa. Palvelujen tulee olla saumattomasti käytettävissä asiakkaan hyväksi.”

Lähde: Kelan Sosiaalivakuutus-lehden 5/2006 pääkirjoitus – Hilkka Arola

Laillisuusvalvonta

Vakuutuslääkärien toimintaa valvovat vakuutuslääkärit itse. Virheellisistä lausumista ei ole siten olemassa minkäänlaista sanktiojärjestelmää.

Vakuutuslääkärin saamisesta rikollisoikeudelliseen vastuuseen ei ole tietääkseni olemassa Suomessa yhtään ennakkotapausta.

Hoitavan lääkärin toimintaa valvotaan tarkasti lakiin perustuvan viranomaisten valvontasysteemin kautta.

Työn ja tehtävien laiminlyönneistä on olemassa sanktiojärjestelmä, josta yhtenä kovimmista lääkärinoikeuksien menettäminen loppuelämän ajaksi.

Lisäksi hoitava lääkäri voidaan asettaa virheistään rikollisoikeudelliseen vastuuseen.

Vakuutuslääketiede

Vakuutuslääketiede on tieteenalana siitä kummallinen, että vaikka se mainitaan jo useissa eduskunnan hyväksymissä lakiteksteissä, niin avoimen tiedon löytäminen vakuutuslääketieteestä vakuutusalan organisaatioiden omiltakin internet-sivulta on vähintäänkin hankalaa.

Esimerkiksi tulevan sähköisen potilasarkiston hallinnoijan Kelan kotisivuilta hakutulos hakusanalla vakuutuslääketiede on puhdas nolla.

Hakutulokset 31.3.07 kello 12,01
0 dokumenttia löytyi hakuehdollasi "vakuutuslääketiede”

Kuitenkin vakuutuslääketiede päihittää tällä hetkellä kliinisen lääketieteen faktat lakisääteiseen vakuutusturvaan liittyvissä asioissa huolestuttavissa määrin.

Ongelma on jo kasvanut sellaisiin katastrofaalisiin mittoihin, että kyseessä ei ole enää juridiikka; vaan se on johdonmukaista kolmi-/nelikannasta johdettua politiikkaa, jonka kautta eduskunta on taannut vahvistamillaan laeilla vahinkovakuutus- ja työeläkeyhtiöille ylivertaisen aseman suhteessa yksittäiseen vakuutettuun eli potilaaseen.

Kliinisen lääketieteen tärkeydestä

Seuraavaksi poiminta kliinisen lääketieteen tärkeydestä:

”Pohjolan ja Suomi-yhtiön 20 000 euron lääketieteen palkinto on 04.01.2007 myönnetty Helsingin yliopiston kanslerille, professori Kari Raiviolle.

Palkittu Kari Raivio haluaa nostaa kliinisen eli käytännön lääkärintyön arvostusta lääkärin urakehityksessä.

Liian moni nuori lääkäri tekee väitöskirjan sen sijaan että keskittyisi kehittämään kliinistä osaamistaan. Väitöskirjan tekemisen ei pitäisi olla tarpeen, ellei tutkijan ura ole mielessä.

Kliinisen osaamisen kehittymistä tulisi arvostaa yhtä lailla kuin väitöskirjan tekemistä, ja etevän kliinikon tulisi ilman tohtorintutkintoakin pystyä etenemään urallaan yliopistosairaaloita myöten, Kari Raivio korostaa.

- Tästä syystä tarvitaan keinoja arvioida ja palkita kliinistä osaamista. Taidot potilaan hoitamisessa kehittyvät käytännön työssä, jossa on mahdollisuus myös pitkäjänteisesti seurata potilaan terveydentilaa.

Raivio onkin huolissaan reppu- ja keikkalääkäreiden määrän kasvusta. Kun lääkäri ei työskentele yhdessä paikassa riittävän kauan, hän ei näe potilaan terveydentilan kehitystä.

Kyseessä on koko terveydenhuoltojärjestelmää koskeva ongelma. Terveyskeskukset ovat pinteessä, kun lääkärit vaihtuvat tiuhaan. Tilanne on hankala erityisesti potilaille, jotka vaivoineen voivat kokea olevansa heittopusseja.”

Lähde: Pohjolan www - sivusto (Etusivu > Pohjola > Lehdistöpalvelu)

- Klikkaamalla kaaviota hiirelläsi, saat sen ruudullesi näkyviin isompana -

Puolueeton ja riippumaton tuomioistuin?

Vakuutusala maksaa siis erityistuomioistuinjärjestelmästä aiheutuvat vuosittaiset kulut . Tällä hetkellä se tapahtuu oikeushallintomaksun nimellä.

Vakuutusala kouluttaa tuomioistuimen ratkaisukokoonpanoon kuuluvat vakuutuslääkärit sekä valvoo ratkaisukokoonpanoon kuuluvien vakuutuslääkärijäsenten toimia.

Keskeisiä paikkoja ovat ensimmäisen tuomioistuinasteen lautakunnat. Kuten tapaturma-asioiden ja työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnat.

Esimerkkejä valtioneuvoston hankerekisteristä:

HUOM!
Valtioneuvoston ja ministeriöiden hanketietopalvelua uudistetaan. Vanhan HARE-hanketietojärjestelmän verkkosivut on poistettu käytöstä 3.8.2015.

Hanketiedot löytyvät 3.8. alkaen valtioneuvoston verkkosivustolta osoitteesta
http://valtioneuvosto.fi/hankkeet
- ennen vuotta 2010 loppuneiden hankkeiden tiedot pyydettävä erikseen ministeriöiden kirjaamoista.

* * * *

Valtioneuvoston hanketietopalvelun kehittämishanke
VNK013:00/2015
http://vnk.fi/hanke?selectedProjectId=8704

- linkit toiminnassa 26.10.2016

><

* Eteran ylilääkäri Juhani Juntunen istuu valittuna lääkärijäsenenä tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa kaudella 1.1.2006 – 31.12.2010.

Lähde: http://www.hare.vn.fi/mKokoonpanojenHistoriaSelailu.asp?h_iId=11311
(linkki oli toiminnassa 31.3.07 kello 12,02)

* Tapiolan ylilääkäri Ilkka Torstila istuu valittuna lääkärijäsenen varahenkilönä työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa kaudella 1.1.2007 – 31.12.2011.

* Kelan eläkkeelle jäänyt ylilääkäri Antti Huunan - Seppälä istuu valittuna lääkärijäsenenä työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa kaudella 1.1.2007 – 31.12.2011.

Lähde: http://www.hare.vn.fi/mKokoonpanojenHistoriaSelailu.asp?h_iId=12322
(linkki oli toiminnassa 31.3.07 kello 12,03)

- - - - - - -

Antti Huunan - Seppälä eläkkeelle kuntoutuksen näköalapaikalta

Kansaneläkelaitoksen ylilääkäri, professori Antti Huunan - Seppälä on tehnyt pitkän uran vakuutuslääketieteen ja kuntoutuksen saralla.

Työstä eläkkeelle siirtyminen on iso muutos kenen tahansa elämässä ja erityisesti silloin, kun elämä on ollut yhtä työntäyteistä kuin Antti Huunan - Seppälällä.

Antti Huunan - Seppälä on tehnyt pitkän uran suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

- Nyt on aika keskittyä omasta hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtimiseen, Huunan-Seppälä pohtii. Aikaa jää toivottavasti myös lukemiselle ja muille asioille, joille hektinen työ ei ole juurikaan suonut mahdollisuuksia.

Lähde: Kuntoutussäätiön Käännekohta-lehti 2 /2006

Erityistuomioistuinjärjestelmän työelämän asiantuntijoista

Eduskunnassa pitkän päivätyön tehnyt SDP:n humanistisiiven ex-kansanedustaja Ilkka Taipale kritisoi pitkään vallinnutta järjestelmää seuraavasti:

”Taipale arvostelee myös todella ankarasti vakuutusoikeuden noin 50:ttä työelämän asiantuntijaa, jotka kaikki ovat juristeja:

- Ikään kuin he tietäisivät rakennussiivouksesta tai veturikuskin hommista jotain. Eivät he tiedä. Siellä pitäisi olla reaalityöelämän asiantuntijoita enemmän näiden juristien sijaan.

Taipaleen mukaan myös oikeusasiamiehen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota asiaan.”

Lähde: 03.02.2007 YLE Uutiset - Yhä useamman työkyvyttömyyseläke hylätään

- - - - - - -

Mielestäni oikeusasiamiehen huomion kiinnittäminen olemassa oleviin ongelmiin on yhtä tyhjän kanssa. On todellisten korjaavien tekojen aika.

Helpointa olisi vakuutusoikeudenkin kilauttaa potilaan omaan työvoimatoimistoon ja pyytää asianomaisjulkinen lausunto potilaan todellisista mahdollisuuksista palata työelämään.

Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen roolista (TEO)

Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen rooli on puhuttanut ruohonjuuritason kansalaisia jo pitkään. Sen puolueettomuudesta ollaan varsinkin ruohonjuuritason potilaiden ja heidän asiamiestensä joukoissa hyvin eri mieltä ns. virallisen totuuden kanssa.

Tämäkin asiantuntijainstanssi lienee yksi niitä tahoja, jonka puheiden ja tekojen välinen ristiriita tulee saattaa puolueettoman ulkomaisen tarkasteluryhmän piiriin.

- - - - - - -

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus parantaa ohjauksen ja valvonnan keinoin palvelujen laatua ja oikeusturvan toteutumista terveydenhuollossa.

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus (TEO) on sosiaali- ja terveysministeriön alainen asiantuntijaviranomainen, joka:

* ohjaa terveydenhuollon organisaatioita ja ammattihenkilöitä
* valvoo terveydenhuollon organisaatioita ja ammattihenkilöitä
* yhdenmukaistaa lääninhallitusten ohjaus- ja valvontakäytäntöjä

hoitaa sille laissa määrätyt tehtävät jotka liittyvät:

* terveydenhuollon ammattioikeuksiin
* raskauden keskeyttämiseen ja sterilointiin
* hedelmöityshoitoihin
* oikeuspsykiatrisiin asioihin
* vakuutuslääketieteellisiin lausuntoihin
* asiantuntijalausuntoihin tuomioistuimille ja eri viranomaisille
* ihmisten elinten ja kudosten lääketieteellisen käytön lupiin
* kuolemansyyn selvittämiseen
* Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa käsiteltäviin ihmisoikeuskysymyksiin

Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tehtävät muuttuivat syyskuussa 2006.

TEO on nyt myös terveydenhuollon toimintayksiköitä, esimerkiksi sairaaloita, terveyskeskuksia ja yksityisiä lääkäriasemia, ohjaava ja valvova viranomainen.

Aikaisemmin TEO ohjasi ja valvoi yksittäisiä terveydenhuollon ammattihenkilöitä.

Terveyspalvelujärjestelmä on viime vuosina hajaantunut ja sen toimintamallit ja rakenteet ovat muuttuneet ja muuttuvat edelleen.

Pelkkä jälkikäteen tapahtuva valvonta ei riitä takaamaan järjestelmän moitteetonta toimintaa, vaan tarvitaan myös toiminnan ohjausta edistämään hyviä käytäntöjä sekä ehkäisemään virheitä ja huonoja käytäntöjä.

- - -

Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksella on ohjauksessa ja valvonnassa valtakunnallisesti samoja tehtäviä kuin lääninhallituksilla on omissa lääneissään.

Oikeusturvakeskus käsittelee terveydenhuollon yksiköiden ja ammattihenkilöiden ohjaukseen ja valvontaan liittyvät asiat silloin, kun ne ovat periaatteellisesti tärkeitä ja laajakantoisia tai koskevat useaa lääniä tai koko maata.

TEO ohjaa myös lääninhallituksia toimintaperiaatteiden, menettelytapojen ja ratkaisukäytäntöjen yhdenmukaistamisessa.

Lähde: 29.3.07 TEO:n www-sivusto

- - - - - - -

Vakuutuslääkärin lausumien julkisuudesta erityistuomioistuimissa

Jo vuonna 2003 Kelan tutkija Maija Sakslin ehdotti, että lääketieteellisen arvioinnin avoimuutta olisi lisättävä ja sen merkitystä vahvistettava käsiteltäessä työkyvyttömyyseläkettä ja tapaturmavakuutusta koskevia valituksia vakuutusoikeudessa.

Tähän lopputulokseen tutkija Maija Sakslin tuli jo suppeassa muodossa tekemässään selvityksessään oikeusturvan toteutumisesta näitä etuuksia koskevien valitusten käsittelyssä vakuutusoikeudessa.

Saksilinin selvitykseen ei otettu mukaan kansalaisjärjestöjen nimeämiä vakuutusoikeudessa tapahtuneita räikeämpiä oikeusturvan rikkomistapauksia.

HUOM! Vuonna 2012 Maija Sakslin toimii kaikessa hiljaisuudessa eduskunnan apulaisoikeusasiamiehenä....

- Latoja Larssonin reunahuomautus

HE 12/2006 tekee erityistuomioistuinjärjestelmästä suljetun

Kyseisestä eduskunnan jo hyväksymästä hallituksen esityksestä puuttuu viime viikolla oikeusministeriöstä saamieni tietojeni mukaan enää tasavallan presidentin Tarja Halosen allekirjoitus.

Eduskunnan hyväksymässä ehdotuksessa laiksi oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa on 15 §:ssä seuraava säännös:

Hallintotuomioistuimen neuvottelu toimitetaan asianosaisten ja yleisön läsnä olematta.

Neuvottelun sisältö on pidettävä salassa.

Salassapitoaika on 80 vuotta asian vireilletulosta tuomioistuimessa.

- - - - - - -

Tämä tulee tarkoittamaan käytännössä sitä, että erityistuomioistuimen ratkaisukokoonpanon sisällytetty vakuutuslääkärijäsenen lausumat saadaan ”lainvoimaisesti” salatuksi asianomaiselta itseltään.

Vaikka hän antamansa ja oikeaksi todistetun valtakirjan voimin haluaisi nimenomaan kyseiset tiedot julkisiksi.

Kuitenkin suurin osa erityistuomioistuimiin tulevista lakisääteisistä vakuutuksista tehdyistä valituksista on ratkaisujen osalta pääpainoltaan lääketieteellisiä.

- - - - - - -

Asiantuntijalääkäreiden käyttö toi Suomelle langettavan tuomion EIT:stä
Lääkäreiden nimet ja lausunnot pimitettiin, päätöksiä ei perusteltu
Lääkärit passittivat sairauslomalle, asiantuntijalääkärit patistivat töihin

Asianajaja Markku Fredmanin mukaan EIT:n havaitsemat puutteet ovat olleet hyvin tiedossa jo pitkään.

"Tuntuu tietenkin pahalta, jos jokaiseen epäkohtaan pitää saada EIT:n ratkaisu, ennen kuin systeemejä kehitetään. Lisää mahdollisuuksia ruvetaan saamaan vasta sitten, kun luodaan näille hintalappu."

Fredman muistuttaa, että joulukuussa mietintönsä luovuttanut tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitea on puuttunut sekä asiantuntijalääkäreiden käyttöön vakuutusoikeudessa että päätösten perustelemiseen. Myös Fredman oli komitean jäsen.

Komitea esitti, että vakuutusoikeudessa pitäisi luopua asiantuntijalääkäreiden kuulumisesta kokoonpanoon.

"Vakuutusoikeuden asiantuntijalääkäreiden mielipiteet ja selvitykset ovat salaisia, sillä ne kuuluvat tuomareiden neuvottelusalaisuuden piiriin", Fredman huomauttaa.

Komitean mielestä pitäisi luoda järjestelmä, jossa ammattituomarit pyytävät tarvittavat lausunnot asiantuntijoilta ja asianosaisilla on mahdollisuus kommentoida niitä.

Vaihtoehtoisesti asiantuntijoita voitaisiin kuulla todistajina.

Lähde: Helsingin Sanomat 28.1.2004 Kotimaa

Tapaturmavakuutuslain uudistaminen käynnistyi

Tosiasioiden myöntämisen sijaan Suomessa vallitsevia ongelmakenttiä ei olla valmiita julkisesti tunnustamaan. Ei varsinkaan tästä suomalaisesta kahden lääkärin loukusta.

Vakaan vaikenemisen kulttuuri lienee perua tsaarin ajan hallintokulttuurista.

Vaan yx - kax ongelmiin ajautuneet ja niistä kipeän omakohtaisesti kärsimään joutuneet potilaat saavat lukea tiedotusvälineistä, että on perustettu työryhmä jos toinenkin kehittämään ja uudistamaan vallitsevaa lainsäädäntöä.

Yleensä näin pelataan aikaa ja voidaan näyttää toteen arvostelijoille, että korjaaviin toimenpiteisiin on ryhdytty.

Esimerkiksi tässä kahden lääkärin loukku ongelmakentässä ajan pelaaminen vakuutusalan hyväksi on keskimäärin kahdeksan (8) vuotta. Se on jo melkoinen lyhennys itse kunkin kahden lääkärin loukussa olevan potilaan elinaikaodotteeseen.

- - - - - -

Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haataisen 4.1.2007 asettama tapaturmatyöryhmä on ”kolmikantainen”.

Siinä on sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön edustajien Iisäksi vahva työmarkkinajärjestöjen ja Suomen yrittäjien edustus.

Työryhmän puheenjohtajana toimii hallitusneuvos Jaakko Hannula sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Lähde: Tapaturmavakuutus 1/2007

- yhtenä jäsenenä muun muassa Varman ylilääkäri Sakari Tola

- - - - - -

Todellisuudessa työryhmä on nelikantainen, koska siinä on mukana erittäin vahvasti edustettuina vakuutusalan etujärjestöt.

Kansalais- ja potilasjärjestöjä ei tähänkään työryhmään ole katsottu tarpeelliseksi ottaa.

Työryhmälle voisi yhden evästyksen laittaa tai saman tien kaksi:

1. Tuomiovalta pitää eriyttää kokonaan nelikannan ikeestä.

2. Kenen kukkaroista korvataan kahden lääkärin loukkuun ilman tosiasiallisia perusteluita jätettyjen potilaiden saamatta jääneet korvaukset ja mihin mennessä korvaukset maksetaan?

HUOM! Katso tämä vuoden 2012 Oikeusturvan VOLF - työryhmän artikkeli
 > Valtiovalta. Järjestövalta - , joka kertoo Suomen todellisesta hallitusmuodosta.

- - - - - - -

Haittaluokitus tarkistetaan ajan tasalle

Tapaturmavakuutuslain mukainen haittaluokitus tarkistetaan ajan tasalle.

Tapaturmavakuutuslaitosten liiton hallitus on asettanut työryhmän valmiselemaan uutta ehdotusta haittaluokituksesta.

Tavoitteena on, että lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen tulisi sama haittaluokitus kuin on liikennevakuutuksessa ja potilasvalutuksessa.

Työryhmä työskentelee työeläkeyhtiö Varman ylilääkärin Sakari Tolan johdolla.

Lähde: Tapaturmavakuutus 1/2007

- - - - - - -

Monen kahden lääkärin loukussa olevan potilaan puolesta voinkin todeta, että oli jo aikakin.

Tosin vakuutuslääkäreistä koostuvan työryhmän ehdotuksen suhteen valmista on tulossa 30.6.2008 mennessä.

Sen jälkeen ehdotus etenee hiljalleen nelikannan byrokratian rattaissa, joten vuonna 2015 uusi haittaluokituslainsäädäntö voi olla jo valmiina. Se on oma henkilökohtainen veikkaukseni. Tai sitten sitä ei tule ollenkaan.

- - - - - - -

Taustatietoa haittaluokituksesta

Tapaturmalain 18 a § (10.7.1981/526)

Haittarahaa suoritetaan työntekijälle, joka ei saa päivärahaa ja jolle aiheutuu tapaturmasta johtuvasta vammasta tai sairaudesta pysyvää yleistä haittaa.

Yleistä haittaa pidetään pysyvänä, kun vamman tai sairauden tila ei lääketieteellisen todennäköisyyden mukaan enää parane. (30.12.1992/1642)

Edellä 1 momentissa sanotulla yleisellä haitalla tarkoitetaan muuta vahinkoa kuin työkyvyn alentumista. Tämän suuruuden määrittämistä varten sosiaali- ja terveysministeriö jakaa yleistä haittaa aiheuttavat vammat ja sairaudet 20 haittaluokkaan.

Haittarahan suuruus määräytyy työntekijälle vamman haittaluokan perusteella.

- - - - - - -

Vuonna 1976 kehitetty haitta-asteluokitus perustuu saksalaiseen maailmansotien aikaiseen menetelmään, jolla arvioitiin vammojen vaikutusta sotilaan toimintakykyyn.

- Taulukkoa ei ole tarkistettu vuoden 1986 jälkeen.

- Luokitus on täysin poikkeava eurooppalaisista käytännöistä eikä huomioi kipua lainkaan.

- Ohjeissa sanotaan, että ainoastaan anatominen puutos pitää ottaa huomioon, ihmettelee Kotkan keskussairaalan kipupoliklinikan ylilääkäri ja Kivuntutkimusyhdistyksen puheenjohtaja Eero Vuorinen.

Taulukkoa käytetään kuitenkin yleisesti paitsi vakuutusoikeudellisena asiakirjana myös sosiaalietuuksista päätettäessä.

Lähde: Mediuutiset 20.1.2006

- - - - - - -

Aivan oikein. Joku tarkkasilmäinen Teistä huomasi sen heti.

Vaan tämän kirjoitukseni otsikkoa klikkaamalla voitte tutustua alun suljetun paperikierron kaaviossa olleen tapaturma-asiain korvauslautakunnan toimintaan ja sielunmaisemaan.

Olkaa hyvät. Ja muistakaa, että tapaturma-asiain korvauslautakunta toimii myös nelikantaisesti.

Paaluttaen > vakuutusoikeudellisen erityistuomioistuinjärjestelmän ulkopuolelta - alalla noudatettavan korvauskäytännön. Samoja henkilöitä. Eri palleilla istuen...

Oikeusturva - terveisin
Petri

- - - - - - -

Linkityksiä päivän aiheeseen – linkit toiminnassa ainakin julkaisuhetkellä

- - - - - - -

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940559

Laki vakuutuslääkärin vastuuvapaudesta lausumissaan (HE 62/2004):http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040545

Laki tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnasta (HE 155/2003 ja HE 47/2005): http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050681

Laki työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta (HE 91/2006):
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20061298

HE 12/2006 laiksi mm. oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa:
http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2006/20060012

17.9.2003 Lääkärijäsenen toiminta avoimemmaksi vakuutusoikeudessa:
http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/200321oikeusturvantoteutuminenvakuutusoikeudessa.html

Tapaturmavakuutuslaki 20.8.1948/608:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1948/19480608

Sosiaali- ja terveysministeriön päätös tapaturmavakuutuslain 18 a §:ssä tarkoitetusta haittaluokituksesta 23.12.1986/1012:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19861012

* * * *

Haluatko auttaa meitä kaikkia? - 2.4.2023
Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Uusimmat käänteet ja ison kuvan katsaukset löytyvät; esimerkiksi
>>> Suomi 2017 - verkoston kautta.

Liity mukaan toimiin yli puolue- ja aaterajojen. Yli media- ja etujärjestörajojen.

Yhdessä toimien huomaamme, voimme vaikuttaa ja olemme enemmän.

* * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *


- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -

Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

* * * *

- Kaikki kirjoituksemma linkit ovat julkaisun hetkellä toiminnassa -

Hallitusohjelma 2007-2011 / Haluathan vaikuttaa hallitusohjelmaan?

Hitaan syöksykierteen malli. Lakisääteinen vakuutus- ja sosiaaliturva.

o Potilaan/asiakkaan on vaikeaa ilman kaaviokuvaa, lähes mahdotonta hahmottaa, missä vaiheessa ja keiden toimijoiden kanssa hänen oma tilanteessa on kulloinkin menossa.

o Potilaan/asiakkaan on mahdotonta ensikertalaisena tunnistaa ja osata käynnistää useita samanaikaisia hakemus- ja valitusprosesseja, jos hän saa ensimmäisen hylkäävän päätöksen vakuutusyhtiöltä/Kelalta/työeläkeyhtiöltä tapauksestaan.

o Lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvajärjestelmän sisällä vallan kolmijako-oppien mukainen toisistaan riippumaton vallan kolmijako ei pelaa.

o Nelikanta = kolmikanta + rahoitus-/vakuutusala käyttää eri instansseissa toimien merkittävää lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa.

o Laillisuusvalvojat, KKO ja KHO ovat toimillaan sekä ennakkopäätöksillään antaneet Suomen perustuslain ja lainsäädännön vastaisen menon jatkua jo vuosikymmenten ajan.

o Toimeentulo-ongelmissa lakisääteisen vakuutusturvan piiriin oikeutettu asiakas/potilas saattaa päätyä oman asuinkuntansa sosiaalitoimen pitkäaikaisasiakkaaksi, jolloin kunnat maksavat vakuutusyhtiöille kuuluvia kustannuksia lisääntyvien sosiaalimenojen muodossa.

o Viime kädessä lakisääteisen vakuutusturvan maksajina ovat veronmaksajat; valtion sijaan.

o Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ottaa kantaa kansallisen valitustien päättymisen jälkeen vain oikeusprosessin oikeellisuuteen Euroopan ihmisoikeussopimuksen kannalta.

o Kansallisesta oikeusjärjestelmästä annettua päätöstä Euroopan ihmisoikeusistuin ei tule muuttamaan.

o Valitus Euroopan ihmisoikeusistuimeen on tehtävä 6 kuukauden kuluessa kansallisen valitustien viimeisen tuomioistuimen antamasta päätöksestä ja sen tiedoksi saamisesta.

Jottei totuus unohtuisi
Kirjoittaessani tätä tekstiä eduskuntavaalien lopputulos ei ole vielä selvillä, mutta seuraavia jatkoaskelia on hyvä ottaa esittelyyn.

Tulin tehneeksi edustamani ”toimialan” suhteen sen verran katulähetystyötä ehdokkaiden parissa, että tiedon leviäminen lakisääteisiin vakuutuksiin liittyvästä isosta ongelmakentästä on paikallaan.

Tiedotusvälineiden mukaan uuden hallitusohjelman suunnittelu on ollut jo pitkään vireillä puoluekoneistoissa ja niiden sidosryhmien kesken. Ministeriöistä puhumattakaan.

Vaikka vaalien lopputulos pitäisi käsittääkseni ensin olla tiedossa hallituspohjan muodostamisen kannalta. Vaan toisaalta on hyvä, että valmiina on tekstipohjia, joita sitten aletaan sovittelemaan yhteen. Toivottavasti sentään edes joitain ennen vaaleja annetuista lupauksista pidetään. Muuten menee usko ja toivo äänestämisellä vaikuttamiseen.

Ehkä rehellisimmän vastauksen jo käynnistyneeseen ministerinpaikkojen jakoon ja hallitusohjelman tekoon lausui kokoomuksen Pertti Salolainen Helsingin Sanomissa 7.3.2007:

"Puolueiden ohjelmat ja julkilausumat lentävät jätepaperilaatikkoon jokaisten vaalien jälkeen, ja uusi hallitus päättää sitten, mitä yhdessä tehdään.

Hallitustyöskentelystä tulee käytännössä lehmänkauppaa.

Hallituksella on sen kokoonpanosta riippumatta hyvin vähän liikkumatilaa."

Oikeusturvan ongelmat hallitusohjelman ratkaistavien asioiden A-ryhmään
Yksi iso kansallinen ongelma - alue, joka on jäänyt jostain syystä pois kaikista vaaleja edeltäneistä puolueiden puheenjohtajien julkisista keskusteluista, on oikeusturvaan ja ihmisoikeuksiin liittyvä ongelmakenttä.

Pahimmiksi ongelmat kyseisissä aihepiireissä ovat kasvaneet suljetussa erityistuomioistuin- ja salatussa vakuutuslääkärijärjestelmässä.

Järjestelmän olemassaolo paljastuu tavalliselle ruohonjuuritason kansalaiselle vasta, kun omalle kohdalle täi lähipiiriin osuu pitkäaikainen sairaus, vakava tapaturma tai ammattitauti, liikenne-, potilas- tai liikennevahinko ja vakuutusyhtiö kiistää lakiin perustuvan korvausvelvollisuutensa kokonaan tai osittain.

Kaiken kaikkiaan tällä lakisääteisten vakuutusten harmaalla alueella vaeltaa tällä hetkellä arviolta 200 000 suomalaista. Joten kyseessä ei voi olla enää mielestäni mikään merkityksetön marginaaliryhmä.

Pääasiallinen ongelma on heidän kohdallaan ns. ”kahden lääkärin loukku”.

Hoitavan lääkärikunnan mielestä kyseinen henkilö on liian sairas työelämään, kun taas vakuutuslääkärikunnan mielestä kyseinen henkilö on liian terve täydelle tai edes osittaiselle eläkkeelle. Ja näin on suomalainen hitaan syöksykierteen malli käynnistynyt.

Yhteenvetoa oikeusministeri Johannes Koskisen haastatteluista
”Suomessa lakisääteisen tapaturmavakuutuksen muutoksenhaku tapahtuu ensin tapaturmalautakunnassa (1.1.2006 alkaen tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta).

Toisessa ja käytännössä viimeisessä vaiheessa haetaan muutosta vakuutusoikeudesta.

Joissakin tapauksissa on lähinnä teoreettinen valitusoikeus korkeimpaan oikeuteen. Korkein oikeus todella harvoin myöntää edes itse valituslupaa vaikka siihen laissa vaaditut perusteet täyttyisivät.

Oikeusministeri Johannes Koskinen on avoimesti em. haastatteluissa kertonut sen tosiasian, että muutoksenhaun kaksi ensimmäistä vaihetta eivät kykene tarjoamaan kansalaisille puolueetonta oikeudenkäyntiä, koska vakuutusyhtiöt ovat niissä ylivertaisessa asemassa.

Muuta kansallista muutoksenhakutietä ei käytännössä ole olemassa. Joten oikeutta pitää hakea Euroopan ihmisoikeus tuomioistuimesta.

Voitaneen perustellusti kysyä, että onko Suomi millään tavalla länsimainen oikeusvaltio?

Selvennyksenä ja mahdollisena motiivina kieroutuneeseen tilanteeseen todettakoon, että tapaturmalautakunnan kaikki vuotuiset kulut maksavat vakuutusyhtiöt.

Vakuutusoikeudessa puolestaan presidentti Halosen vahvistaman uuden lain mukaan istuu potilaiden vastapuolen, eli vakuutusyhtiön kouluttama lääkärijäsen on ns. vakuutuslääkäri.”

Lähde: Oikeusministerin haastattelut > tästä linkistä -

§ § § § §

Yhteenveto - osuudessa mainittu tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaa koskeva HE 47/2005 astui voimaan 1.1.2006.

18.3.07 suora linkki lakitekstiin:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050681

"Vakuutusoikeuden lausunnot ylimalkaisia"
Entinen oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.) haluaisi vahvistaa tasapuolisuutta valitusprosessissa.

- Eläkelautakuntien yhteyksiä hoitaviin lääkäreihin tulisi lisätä, ja siten vahvistaa lautakuntien asiantuntemusta, jotta valittajat kokisivat prosessin puolueettomaksi, Koskinen sanoo.

Hän kertoo, että tänä vuonna eduskunnan käsittelyyn tulee mahdollisesti uusi laki, jolla itsenäistettäisiin lautakuntien työskentelyä. Käsittelyajat tulisivat nopeammiksi ja vakuutusoikeuteen vietyjen tapausten määrä vähenisi.

- Näkemyserot ristiriitaisissa lausunnoissa tulisi selvittää useammin ja vakavammin. Syyt tulisi myös kirjata kielteiseen päätökseen, sillä nykyisellään vakuutusoikeuden lausunnot ovat aivan liian ylimalkaisia, Koskinen vetoaa.

Lähde:Satakunnan Kansa 22.6.2006
Työkyvyttömyyseläkkeen hakija usein taistoon vakuutusyhtiön kanssa
Yhteyttä hoitavien lääkärien ja vakuutusoikeuden välille kaivataan

§ § § §

Oikeusministerinä toimineen Johannes Koskisen edellisessä haastattelussa mainitsema lakiuudistus on HE 91/2006 ja se astui voimaan 1.1.2007. Lakimuutos koskee työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaa.

Työeläkeyhtiöiden asema suhteessa yksittäiseen valituksen tekijään vahvistui HE 91/2006 myötä entisestään, koska esimerkiksi ratkaisukokoonpanossa istuva lääkärijäsen on ns. vakuutuslääkäri eli vakuutusalan kouluttama ja tuomioistuimen vuotuiset kulut maksavat oikeusprosessin toinen osapuoli eli työeläkeyhtiöt.

18.3.07 suora linkki lakitekstiin HE 91/2006:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20061298

§ § § § 

 
Ihme kyllä HE 91/2006 toistaa HE 47/2005 tehdyt ”virheet” Suomen perustuslain sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen takaamien ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisten suhteen.

Eduskuntaa läheltä olevien lähteiden mukaan olen saanut kuulla, että kummatkin hallituksen esitykset on annettu kolmikannasta.

Tapaturma-asioiden ja työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan vuotuiset kustannukset kerätään vakuutusalan yrityksiltä näiden edellä kerrottujen lakiuudistusten jälkeen ”oikeushallintomaksujen” nimellä.

Uutispäivä Demari 22.12.2006 Suomiko eturivin oikeusvaltio?
Korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo toteaa väliotsikossa osuvasti - Oikeuteen voitava luottaa:

”Perustuslakiin kansalaisen perusoikeudeksi kirjattu oikeusturva on vaarassa unohtua säästöinnossa.

- On häpeällistä, että tätä perustuslakiin otettua sitoumusta ei oteta oikein vakavasti.”

Koskelo myöntää samassa haastattelussa, että Suomi on saanut langettavia tuomioita useammin kuin muut Pohjoismaat.

Samoin hän toteaa kyseisessä haastattelussa, että on tärkeää riippumattomuuden kannalta, etteivät tuomareiden nimitykset lähde Suomessa politisoitumaan.

Muista Pohjoismaista mallia erityistuomioistuimien ongelmaratkaisuun?
Me täällä Suomessa otamme monessa asiassa mallia ja vertailuja länsinaapuriimme Ruotsiin.

Seura-lehdessä (41/2006) olleen uutisen mukaan Ruotsia huolettavat Euroopan lhmisoikeustuomioistuimessa saamat useat tuomiot reilun oikeudenkäynnin periaatteiden rikkomisesta.

Suomihan on tuomittu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa monta kertaa useammin kuin Ruotsi.

Miksi on tärkeää saada tämän ongelmakentän ratkaisu hallitusohjelmaan?
Oikeusministeriön kansliapäällikkö Kirsti Rissanen haluaa, että hallitukset ryhtyvät vastaisuudessa laatimaan koko vaalikauden kattavia lainsäädäntöohjelmia.

Niiden toteutumista seuraisi erityinen ministeriryhmä tai -valiokunta.

"Jollei hallintoon saada tämäntapaista elintä, säädösvalmistelun parantaminen ei etene", Rissanen sanoo.

Hänen mukaansa lainsäädännön paisuminen ja lainvalmistelun ongelmat aiheuttavat jo niin paljon pulmia, että ne ovat nousseet esteeksi hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle.

Kehno sääntely on viime vuosina herättänyt runsaasti arvostelua. Lakeja syntyy jatkuvasti, mutta kokonaisuus horjuu ja laatu heittelehtii. Syynä on muun muassa ministeriöiden sektorikohtainen lainvalmistelu.

Hallituksen pitäisikin Rissasen mukaan käydä laaja ja periaatteellinen keskustelu siitä, mitä oikeuden alueita kehitetään, ja kirjata tärkeimmät hankkeet ohjelmaan.

Rissanen arvostelee myös poliittisia valtiosihteereitä sekaantumisesta lainsäädäntöön.
Lähde: Helsingin Sanomat 19.6.2007

§ § § §

Toivottavasti samaa sekaantumisen esto tulee koskemaan myös erilaisia etujärjestöjä ja niihin kytkeytyviä sidosryhmiä. Kuten esimerkiksi kolmikantaa ja vakuutusalaa.

Miten muka yksittäinen kansalainen voi vaikuttaa hallitusohjelmaan?

Tutustumalla esimerkiksi viisiosaiseen reportaasisarjaamme:
> "Vakuutuslääkäreistä ja vakuutuslääketieteestä eduskunnassa kysyttyä" -

Sillä kaikki pienetkin teot vaikuttavat kaikkeen ja yhdessä ME teemme aina hiukan enemmän.

"Reippain remontti" - terveisin ja kiitoksin
Oikeusturvan VOLF- työryhmä

* * * *

14.5.2013 kello 9:58

Tiesitkö jo nämä asiat vuoden 2011 hallitusohjelmasta? Katsaus koskee lakisääteistä vakuutus- ja sosiaaliturvaa. > Hallitusohjelmasta - keskiviikkona, 8. elokuuta, 2012.

Mainosmiesten mukaan on lottovoitto syntyä Suomeen ja suomalaiseksi. Koska yleisesti tunnettua on jo se, että loton päävoittoja ja muita suurvoittoja osuu erittäin harvojen kohdalle, niin heitämme eetteriin  seuravaanlaisen kysymyksen.

Jokohan Suomessa, vuoden 2013 aikana, aletaan noudattamaan perustuslain ja vallan kolmijako-opin mukaisia velvoitteita?

Tässä mahdollisuus tutustua vuonna 2008 päättäjille kasvokkain vietyyn >>> "Lakisääteinen vakuutusturva ja sen mustat aukot" - tietopakettiin.

Ei johtanut toimenpiteisiin eikä ylittänyt suomalaista uutiskynnystä.

Vakuutuslääkärijärjestelmä täysremonttiin

- Klikkaamalla hiirellä kuvan päällä, saat sen ruudullesi isompana -


Kaikki kansalaiset ymmärtävät hyvin sen, että oman firman lehdessä saa omia tuotteita tai palveluja kehua, niin paljon kuin sielu ja omatunto sallivat.

Vaan kehuttaessa koko lakisääteistä sosiaalivakuutusjärjestelmää ja sen käytäntöjä pitää jo vakuutuslääkäreiden puhemieheksi valikoituneen Sakari Tolan pystyä iskemään pöytään tai Varman www - sivustolle puolueetonta tutkimustietoa, jota oman firman avainhenkilöt tai sen lukuisat sidosryhmät eivät ole olleet manipuloimassa.

Ellei hän pysty niin tekemään; niin silloinhan voidaan vetää nopea ruohonjuuritason kommentti, että asiat koskien koko lakisääteistä sosiaalivakuutusjärjestelmää ja sen käytäntöjä eivät ole ollenkaan arvoisellaan ja lakien mukaisella tolalla.

Esimerkiksi voin poimia salatun vakuutuslääkäri- ja suljetun erityistuomioistuinjärjestelmän.

Kyseessä lienee länsimaisittainkin ensimmäinen yksityistetty, kaupallistettu ja ulkoistettu erityistuomioistuinjärjestelmä?

Vaan sitten isoksi kasvaneen kansallisen ongelmakentän kimppuun.

Mitä kaikkea piileekään karmeiden työttömyyslukujen takana?

Eduskuntavaalien puheenjohtajien keskusteluissa on alettu lähestyä tämän blogin edustaman toimialan ongelman ydinaluetta. Tosin erittäin varovaisin sanankääntein.

# # # # 

Lauri Ihalaisen mielestä SAK:n kampanjamainos on "räväkkä".
Ihalainen ihmetteli, onko vaalikamppailun asiasisältö todella niin köyhää, että SAK:n kampanja nousee pääpuheenaiheeksi.

"Kun vaaleihin on aikaa pari viikkoa, eikö olisi jo pikkuhiljaa aika ruveta puhumaan itse asioista, yhteiskunnallisista epäkohdista?"
Lähde: Helsingin Sanomat 3.3.2007

# # # #

Olen SAK:n Lauri Ihalaisen kanssa asiasta samaa mieltä ja toivon, että hän ainakin toistaiseksi vaikutusvaltaisempana henkilönä käynnistäisi julkisen keskustelun yhteiskunnallisista epäkohdista. Vieläpä kun ne liittyvät erittäin läheisesti työelämään ja kolmikannassa tehtyihin sopimuksiin.

Teen aiheen ympärillä muutaman sopivaksi katsomani ketunlenkin.

Lainaten tehokkaan VOLF - leikepöytämme kautta poimintoja eri tiedotusvälineistä, jotka kytken sitten lakisääteisistä sosiaalivakuuttamista ja työelämää koskevaan kollaasiin – Eduskunnan kummitus.

Olkaa hyvät ja siirtykää rohkeasti lukujonossa eteenpäin.

Oikeusturva – terveisin
Petri

ps.

Muuten.

Klikkaamalla tämän kertaisen kirjoitukseni otsikkoa pääsette tutustumaan oikeusturvan VOLF - työryhmän esitykseen niin kuin suomalaisen lakisääteisen sosiaalivakuutusjärjestelmän pitää jatkossa Suomen perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaan toimiman.

# # # #

”Suomalaisten sosiaaliturva jakoi mielipiteitä MTV:n puheenjohtajatentissä illalla.

Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat olivat yhtä mieltä siitä, että sosiaaliturvaremonttia tarvitaan. Keinoista oltiin kuitenkin eri mieltä.

Sosiaaliturvajärjestelmän uudistus sai kannatusta puoluejohtajilta MTV:n eilisessä vaalikeskustelussa.”
Lähde: MTV3 08.03.2007 – Sosiaaliturvan täysremonttiin

# # # #

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Kataisen mukaan työllistämismäärärahoja ei ole kohdennettu oikein.

- Toinen keskeinen uudistuksen kohde on tämä iänikuinen tempputyöllistämispolitiikka, joka on nyt yksinkertaisesti tullut tiensä päähän, kokoomusjohtaja painotti.

Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Matti Vanhanen puolusti valittua linjaa.
- Niin sanotut tempputyöt, jotka vähän halveeraa tätä tukijärjestelmää, ne kohdistuvat ihmisiin, joiden on todella vaikea saada työtä. Siihen tarvitaan monipuolisia keinoja, ja viranomaiset
Lähde: MTV3 07.03.2007 - Katainen kritisoi hallituksen työllistämispolitiikka

# # # #

Suomessa on rahaa, hyvinvointia, yltäkylläisyyttä
 
Uusia työpaikkoja on tällä hallituskaudella syntynyt melkein ne luvatut 100 000. Huikea luku, jossa korkeasuhdanne konkretisoituu.

Siihen nähden on häpeä, että Suomessa on edelleen työttömiä lähes 15 prosenttia työvoimasta. Tähän lukuun pääsee, kun "perinteisten" työttömien määrään laskee myös työttömyyseläkkeellä olevat, erilaiset tukityöllistetyt ja lyhennettyä työviikkoa tekevät.

Heitä on työministeriön tilastojen mukaan yhteensä 382 090.
 
- - - -

Vaikeasti työllistyvät ihmiset eivät nykyisillä keinoilla tule koskaan työllistymään pysyvästi.

He pyörivät työllistämistemppujen piirissä, kunnes systeemi armahtaa heidät eläkkeelle.

Tällaisia eri tavoin toistaitoisia on järkyttävä määrä, arviolta 140 000–150 000 ihmistä.
"Kyllä työttömien ydinjoukko on aika kroonista", työministeriön virkamies sanoo (HS 21.1.2007).

Asenne on pelottava.

Työvoimapolitiikassa on alistuttu pyörittämään samoja keinoja, joiden heikon tehon ministeriö on itse tutkinut ja toteen näyttänyt.
Lähde: Helsingin Sanomat 24.1.2007 – Murheellisten lukujen maa

# # # #
 
”Vailla työtä oli tammikuussa 195 000 henkeä.”
Lähde: Helsingin Sanomat 21.2.2007 - Työttömyys väheni koko Suomessa

# # # #

”Matti Vanhasen hallituskaudella talouskasvu on ollut kansainvälisen suhdanteen sekä onnistuneiden veropäätösten ansiosta hyvää.

Todellinen työttömien määrä Suomessa on noin 360 000.”
 Lähde: Helsingin Sanomat 20.2.2007 – MIELIPIDE

# # # #

”Mahdollisuus vastata ikääntymisen haasteisiin perustuu SDP:n ajattelussa siihen, että työllisyysprosenttia on nostettava edelleen. Riittävä työssä käyvien määrä varmistaa talouden perustan, palvelujen kehittämisen ja sosiaaliturvan.

Työllisyysaste on noussut vuoden 1995 ajan 60 prosentista 70 prosenttiin, mutta se ei riitä SDP:lle. Tavoite on ainakin 72 prosentin työllisyys vuoteen 2011 mennessä ja täystyöllisyyttä vastaava 75 prosenttia siitä seuraavalla hallituskaudella.

Kun kysymys on työn ja työntekijöiden paremmasta kohtaamisesta, vastaus ei löydy veronalennuksista vaan koulutuksesta ja aktiivisesta työllisyyspolitiikasta. Tässä on olennainen ero kokoomuksen ja myös keskustan ohjelmiin.”

Lähde: Uutispäivä Demari 21.02.07 - Uhkakuvat on mahdollista kellistää hallituksen hyvällä työllisyyspolitiikalla

# # # #

Kuka on työtön?

Työttömiksi kutsutaan sitä osaa työvoimasta, joka ei ole töissä, mutta haluaisi olla.

Työikäisinä pidetään Suomessa 15-65-vuotiaita. Työvoimaksi näistä lasketaan ne, jotka ovat töissä tai aktiivisesti hakevat töitä

Tilastoitu työttömyys ei ota huomioon harmaata työvoimaa, joka työskentelee tilastoidun työn ulkopuolella.

Työttömyysaste on työttömien prosenttiosuus työvoimasta.

Työllisyysaste on 15-64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä.

Työvoimatoimistoissa oli vuodenvaihteessa 246 700 työtöntä työnhakijaa.
Lähde: Uutispäivä Demari 26.02.2007 - Työttömyys - yhteiskunnan syöpä - nujertuu sittenkin

# # # #

Kuinka paljon työttömistä työnhakijoista on todellisuudessa työkyvyttömiä?

Edellä mainituissa lainauksissa vilahdelleet luvut ovat järkyttävän suuria.

Tiedotusvälineissä asioista vastuussa olevat henkilöt sotkevat erittäin taitavasti termejä vammaiset, vammautuneet, sairastuneet, vajaakuntoiset ja työrajoitteiset keskenään.

Julkisuudesta puuttuu edelleen tarkennettu tieto siitä; kuinka monella heistä on takanaan yksi tai useampia vahinkovakuutus- tai työeläkeyhtiön hylkääviä päätöksiä eläkkeelle pääsystä?

Taustalla heillä on pysyvä sairaus, tapaturma, ammattitauti, potilas-, liikenne- tai lääkevahinko.
Kuinka monella heistä on takanaan useita vuosia paperilla kestänyt valitusrumba suljetussa ja kaupallisin perustein toimivassa erityistuomioistuinjärjestelmässä?

# # # #

Latoja Larssonin reunahuomautus - Vakuutusalan organisaatiothan maksavat ko. erityistuomioistuinjärjestelmän vuosittaiset kustannukset.

Lakisääteisten vakuutusten korvauksia veronmaksajien piikkiin?
 
Suomen kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen kirjoitti Helsingin Sanomien mielipidesivulla 4.10.06 aiheesta ”Työttömyyden hoitoon tarvitaan uusia keinoja”

Lainaan siitä seuraavan palasen:

”Työkyvyttömyyden kriteerit on tarkistettava. Vaikeasti työllistyvissä on henkilöitä, jotka eivät työllisty kaikista toimista huolimatta. Heille on löydettävä eläkeratkaisu. Vapautuvat voimavarat voidaan tällöin kohdentaa realistisesti työllistyviin.”

Keskeiseksi Kuntaliiton Timo Kietäväisenkin esille tuoman mittavan ongelman synnyttäjäksi nousevat vakuutuslääkäreiden ja vakuutusoikeuden välisen niin sanotun suljetun kierron erityistuomioistuinjärjestelmä.

Sen aiheuttama kustannus Suomen kuntataloudelle on arvioitu noin 1 miljardin euron arvoiseksi vuosittain.

# # # #

Yhdeksi ratkaisuksi työkyvyttömäksi todettujen työnhakijoiden isoon työllistämisongelmaan on esitetty, sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Markku Lehdon johtaman kuntoutusasiain neuvottelukunnan toimesta (3.6.2004 lausunnossa työministeriölle) työeläkelaitosten työllistämisvastuun lisäämistä.
 
Koska päättäjien tiedossa on erinomaisen hyvin se, että pelkkä työnantajalle maksettava rahallinen tuki ei vielä useinkaan auta vajaakuntoista henkilöä palaamaan työelämään, vaan kokemus on osoittanut, että vajaakuntoiset työntekijät usein tarvitsevat muuta tukea voidakseen jatkaa työelämässä tai päästäkseen sinne takaisin.

Lisäksi kyseisen lausunnon mukaan on huomattava, että julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain määritelmä vajaakuntoisesta henkilöstä ei ole yhdenmukainen sosiaalivakuutuksen määrittelemän vajaakuntoisuuden kanssa.

Vajaakuntoisuuden määrittely ja työkyvyn aleneman arviointi edellyttää hyvää yhteisymmärrystä ja yhteistyötä terveydenhuollon, sosiaalivakuutuksen ja työhallinnon välillä.

# # # #
 
Herää taas kysymys miksi näin sekä kenen etu on, ettei yhteistyö eri toimijoiden välillä edelleenkään toimi?

Mikä mahdollistaa työkyvyttömäksi todettujen pitämisen työttömyystilastoissa?
Osa työkyvyttömistähän on jo pudonnut hyvinvointiyhteiskunnassamme ravintoketjun alapäähän. Eli he eivät ole enää virallisissa työttömyystilastoissa mukana.

Hyvinvointiyhteiskunnan romahtamista karmeasti kuvaavan "hitaan syöksykierteen malli " alaspäin tulee entisestään kiihtymään.

Merkittävimmän lakimuutoksen pahenevaan menoon mahdollisti seuraava lakiesitys:

Hankenumero: STM025:00/2004
Asettaja: Sosiaali- ja terveysministeriö
Asettajan osasto/yksikkö: Vakuutusosasto
Yhteyshenkilö: Hallitussihteeri Jaakko Hannula

Tavoitteet:
Selkeytetään vakuutuslaitoksen lääkäriasiantuntijan kannanoton merkitystä korvausratkaisuissa.
Vakuutuslaitoksen asiantuntijalääkärin kannanottoa ei pidetä asianosaisen kuulemista vaativana ulkopuolisen lääkärin lausuntona.

Laki tapaturmavakuutuslain 17 ja 41 d §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

41 d §
Jos vakuutuslaitoksessa käsiteltävä korvausasia koskee lääketieteellisen seikan arviointia, laillistetun lääkärin on osallistuttava asian valmisteluun ja merkittävä kannanottonsa asiakirjoihin. Vakuutuslaitoksen lääkäri voi merkitä kannanottonsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.

Lain hyväksyivät tasavallan presidentti Tarja Halonen ja työministeri Tarja Filatov Naantalissa 24 päivänä kesäkuuta 2004.

# # # # #

Tämä pöyristyttävä lakimuutos asetti hoitavan lääkärin ja vakuutuslääkärin täysin eriarvoiseen asemaan, koska hoitavan lääkärin pitää vakuuttaa lausumansa potilaasta ”kunnian ja omatunnon kautta oikeiksi.”

# # # #

Varman ylilääkäri Sakari Tola:
  ”Hoitava lääkäri ei voi tuntea vakiintunutta ratkaisukäytäntöä vaikka tietenkin tuntee potilaansa paremmin kuin papereita lukeva lääkäri.

Vakuutuslääkäri puolestaan tuntee vakiintuneen käytännön ja on mukana vain siksi, että kaikkia kohdeltaisiin tasapuolisesti. Ilman heitä sosiaaliturvan saaminen riippuisi siitä, kenen lääkärin vastaanotolle sattuu menemään.

Oikeusvaltiossa sosiaaliturvan rakenteilla pyritään oikeudenmukaisuuteen. Harkintaa vaativissa ratkaisuissa hakija turvana on maksuton muutoksenhakumahdollisuus.

Sekin tapahtuu avoimesti, sillä muutoksenhakulautakunnassa ratkaisuun osallistuneiden nimet ovat päätöksessä.”
Lähde: Varman www-sivu 29.3.2006 ”Kasvollista asiantuntemusta”:

# # # #

 
Kuitenkin ylilääkäri Sakari Tola unohtaa maininta, että suljetussa erityistuomioistuinjärjestelmässä toimivien vakuutuslääkärijäsenten lausumat salataan asianomaiselta itseltään. Vaikkakin asian ratkaisun pääpaino olisi ollut puhtaasti lääketieteellinen.

HE 12/2006 varten lausunnon antaneen vakuutusoikeuden Timo Havun allekirjoittama lausunto on toteutuessaan vakuutusoikeudessa sekä sen alaisissa lautakunnissa Suomen perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastainen.

Vakuutusoikeuden 5.9.2005 antama lausunto 253/0/2005:
Oikeusministeriön lausuntopyyntöön OM 24/41/2004 ja OM 38/41/2002, 22.6.2005

Varsinkin sen sivuilla 6 (11), 7 (11) ja 11 (11) esitetyt lainsäädäntöön vaadittavat muutokset tulevat olemaan kansalaisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisen näkökulmasta pöyristyttäviä.

Vakuutuslääkärijäsenen lausumat yritetään saattaa salaisiksi sadan (100) vuoden ajaksi asianomaiselta itseltään.

Lausunnot oikeudenkäynnin julkisuutta yleisissä tuomioistuimissa ja hallintotuomioistuimissa koskevista työryhmämietinnöistä
>>> LAUSUNTOJA JA SELVITYKSIÄ 2005:23
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75769/omls_2005_23.pdf?sequence=1
Linkki korjattu 22.2.2021. Kiitos tilanteen huomanneelle ja siitä ilmoittaneelle henkilölle.


# # # #

Kuitenkin jo 17.9.2003 ehdotettiin seuraavia parannuksia vakuutusoikeuden vakuutuslääkärijäsenen toimintaan, jotka eivät ole missään muodossa toteutuneet käytännössä vuoteen 2007 mennessä.

# # # #

Lääketieteelliseen arviointiin vakuutusoikeudessa ehdotetaan muutoksia
Oikeusministeriö 17.9.2003 12.37

Tiedote -

Lääketieteellisen arvioinnin avoimuutta olisi lisättävä ja sen merkitystä vahvistettava käsiteltäessä työkyvyttömyyseläkettä ja tapaturmavakuutusta koskevia valituksia vakuutusoikeudessa. Näin ehdottaa tutkija Maija Sakslin selvityksessään oikeusturvan toteutumisesta näitä etuuksia koskevien valitusten käsittelyssä vakuutusoikeudessa.

Jotkin vakuutusoikeuden vakiintuneet käytännöt täyttävät selvityksen mukaan vain vaivoin oikeusturvan vähimmäisvaatimukset.

https://oikeusministerio.fi/-/laaketieteelliseen-arviointiin-vakuutusoikeudessa-ehdotetaan-muutoksia
Linkki korjattu 22.2.2021. Kiitos tilanteen huomanneelle ja siitä ilmoittaneelle henkilölle.

# # # # #

 
Herää taas kysymys miksi näin sekä kenen etu on, ettei yhteistyö eri toimijoiden välillä edelleenkään toimi?

Onko avoin käräjäoikeus sittenkin oikea paikka ratkaista korvaus- ja eläkeasiat?
Lainataan tähän alkuun entisen kansanedustaja Vesa Laukkasen kommentteja Aivoitus – lehden numerosta 3-4/2006 - AIVOVAMMAT HAASTAVAT:

”Käräjäoikeudessa mahdollisuudet paranevat

Vakuutusyhtiöt haluavat jutut vakuutusoikeuteen, jossa asiakas varsin usein häviää jutun.

- Usein saman jutun voi viedä kuitenkin myös käräjäoikeuteen ja edelleen hovioikeuteen, joissa on aina todistajia.

- Oman kokemukseni mukaan tapaus on lähes poikkeuksetta silloin voitettu.

- Viime vuonna nimittäin korkein oikeus päätti, että esimerkiksi liikennevakuutusjutun voi viedä käräjäoikeuteen, vaikka vakuutusoikeus olisi jo kertaalleen ratkaissut asian. Tämä on ratkaisevan tärkeää lopputuloksen kannalta, Laukkanen korostaa.

Laukkanen toteaa, että taloudelliset intressit ovat aina suuret.

- Työtapaturman seurauksena , henkilö voi saada parhaimmillaan vain 85 % korvauksen eikä kivusta ja särystä makseta korvausta.

- Jos taas asia hoidetaan liikennejuttuna, niin korvaustaso on 100 % eli ansionmenetys korvataan täysin 65-vuotiaaksi saakka.

- Tämä tietysti edellyttää, että juttu on pitävä ja sitä varten on tehty kaikki tutkimukset ja mahdolliset työkokeilut yms.”

# # # #

Jääkiekkoilija Esa Keskisen seitsemän (7) vuotta jatkunut taistelu työtapaturman korvauksista toimii myös yhtenä hyvänä esimerkkinä yksityistetyn erityistuomioistuinjärjestelmän lopettamisen puolesta.

Alussa olevassa Varman asiakaslehdestä 1/2006 otetussa lainauksessa Varman ylilääkäri Sakari Tola ”uskoo vakaasti sosiaalivakuutusjärjestelmässämme vallalla oleviin käytäntöihin”.

Kuitenkin Varman www-sivulla julkaistussa 29.3.2006 ”Kasvollista asiantuntemusta” kirjoituksessaan hän oli jo hieman toista mieltä:

”Sosiaalivakuutuksemme on valitettavan monimutkainen, ja työkyvyttömyysmääritelmiäkin ainakin seitsemän erilaista.

Työkyvyttömyysarvioon kuuluu paljon sosiaalis-taloudellista harkintaa, mikä ei ole lääketieteen piiriin kuuluva kysymys."

- Klikkaamalla hiirellä kuvan päällä, saat sen ruudullesi isompana -

# # # #

Herää taas kysymys miksi näin sekä kenen etu on, ettei yhteistyö eri toimijoiden välillä edelleenkään toimi?

Jääkiekkoilija Esa Keskisen tapauksesta poimittua
Merkittävää on huomata vakuutusyhtiö Pohjolan lääkäritodistajana olleen työlääketieteen erikoislääkärin Esa Rahkosen lausuma jääkiekkoilija Esa Keskisen oikeusjutussa.

Tämä on poimittu tuosta Helsingin käräjäoikeuden ja Rahkosen todistajalausunnosta:

"Esa Rahkosen mukaan Keskisen tapauksessa on ollut kyseessä normaali taklaustilanne ja siitä johtuva venähdystyyppinen vamma, joka normaalisti paranee lääketieteellisesti arvioiden muutamassa viikossa.

Rahkonen on kertonut, että vakuutusoikeudessa vakiintuneen käytännön mukaisesti katsotaan, että ellei vamma parane mainitussa ajassa on kyseessä muu vamma, jota ei välttämättä yksilöidä."

Tuossa edellisessä Pohjolan ylilääkärin Rahkosen lausunnossa ilmenee yhdellä kertaa vakuutusoikeuden puolueellisuus selvemmin kuin kukaan uskoisikaan.

Tapaturmaeläkettä ei ole tarkoituskaan koskaan maksattaa vakuutusyhtiöillä, vaan vakuutusoikeus vain "katsoo" tapaturman aiheuttaman vamman olevan "muu sairaus".

Näin ollen tapaturmavakuutuslain mukaiset lakisääteiset vakuutukset että normaalit työkyvyttömyyseläkkeet ovat tuota lausuntoa tulkittaessa täyttä huijausta Suomessa, koska voimassa olevat lait ja vakiintunut oikeuskäytäntö on muovattu vakuutusyhtiöiden ja eläkevakuutusyhtiöiden hyväksi siten, että niillä on täysi mielivalta olla maksamatta lakisääteisiä korvauksia.

Vakuutusoikeus vain toimii kovan hyötysuhteen kumileimasimena, kamppausapunaan TEO ja KKO, hyväksyessään näillä edellä kuvatuilla lausekemuodoilla miljardiluokan tulonsiirron vuosittain vammautuneilta ja sairastuneilta vakuutusyhtiöille.

Kirjallinen kysymys aiheesta eduskunnassa
Uuden eduskunnan kokoonpanon kautta muodostettavalle hallitukselle on jäänyt vastattavaksi vakuutuslääkäriaiheeseen erinomaisesti liittyvä kysymys, jonka on tehnyt vasemmistoliiton kansanedustaja, lääkäri Pentti Tiusanen:

KIRJALLINEN KYSYMYS 1153/2006 vp
Tarkistamaton versio 1.1 KK 1153/2006 vp - Pentti Tiusanen /vas
Akillesjänteen repeämän korvaaminen tapaturmavakuutuksessa
Eduskunnan puhemiehelle

Totutun mukaisesti suomalaiset tapaturmavakuutusyhtiöt eivät ole korvanneet akillesjänteen repeämää.

Perusteluna on ollut tapaturmavakuutuksia myöntävien yhtiöiden yleensä käyttämä tapaturman määritys ja se, että vakuutusyhtiöt olettavat akillesjänteen repeämän takana olevan jänteen "sairaus".

Tapaturmalla tarkoitetaan äkillistä tapahtumaa, joka johtuu ulkoisesta syystä ja aiheuttaa ruumiinvamman.

Yleisten ehtojen mukaan ei siis korvata vammaa, joka on aiheutunut sairaudesta.
Vakuutusyhtiöiden noudattama menettely on akillesjänteen repeämän kohdalla vuosikymmeniä vanha; akillesjänteen repeämää esimerkiksi urheiluvammana ei ole korvattu.

Samoin ei ole korvattu esimerkiksi kävellessä tai juostessa syntynyttä akillesjänteen repeämää.

Tällainen on voinut syntyä esimerkiksi asianomaisen kiiruhtaessa kadun ylitse jalkaterän juuttuessa jalkakäytävän reunakivetykseen.

Vakuutusyhtiöiden selitys siis on ollut, ettei "terve" akillesjänne voi revetä, ainoastaan "sairas".
Kotkan käräjäoikeus on käsitellyt akillesjänteen repeämää koskevan asian ja antanut tästä tuomion 16.11.2005 (TUOMIO 05/2647).

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola kiisti urheilun yhteydessä syntyneen akillesjänteen katkeamisen muun kuin sairauden vuoksi. Asian käsittelyn yhteydessä kävi selville, että lääketieteellisessä kirjallisuudessa on osoitettu täysin terveen akillesjänteen katkeavan epäedullisessa asennossa ja korkeaenergisen rasituksen alaisena.

Käsittelyn yhteydessä kävi ilmi asiantuntijoiden käsitys, ettei akillesjänteen degeneraatio ole sairaus vaan tulos mikrotraumoista, jotka ovat seurausta kovasta rasituksesta esimerkiksi urheilussa.

Käräjätuomari Mikael Lindströmin tuomio oli langettava Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiolalle ja sisälsi käsityksen, että akillesjänne voi katketa liukkaalla pelikentällä tapahtuneen liukastumisen seurauksena.

Vaikka akillesjänteessä olisikin arpikudosta mikrotraumojen seurauksena ja degeneraatio, niin kyseessä ei ole sairaus.

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus jäi ainoaksi tahoksi, joka oikeudenkäynnin aikana piti rappeutumaa sairautena.

Tämän linjan seurauksena on johdonmukaisesti hylätty akillesjänteen vammojen (osittainen tai totaali repeytymä) korvattavuus tapaturmavakuutuksesta.

Akillesjänteen rappeutuma eli degeneraatio on pääsääntöisesti terveellä ihmisellä toistuvan rasituksen seurauksena syntyvien mikrotraumojen muodostama kokonaisuus. Kysymys ei ole sairaudesta.

Tämä on Kotkan käräjäoikeuden päätös 16.11.2005 (05/2647, L 04/1275).

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä ohjeistakseen Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ja tapaturmavakuutusyhtiöiden menettelyä niin, että niiden soveltama korvauskäytäntö on nykylääketieteen tasalla, jolloin akillesjänteen vammautuminen osittaisesta repeämästä aina täyteen poikkimenoon voidaan ottaa tapaturmavakuutuksen piiriin?

Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 2007
Pentti Tiusanen /vas

# # # #

Vetäydymme nyt pikku hiljaa tapaamaan kansanedustajaehdokkaita henkilökohtaisemmin eri puolilla Suomea turuille ja toreille.


Ja muistakaa käydä omalla lähiporukalla äänestämässä. Vaikka sitten ihan piruuttanne.

* * * *

Päivitys 11/2014
Muista seurata muotoutumassa olevaa Älä Sairastu Vakavasti Suomessa - blogiliikettä:
http://ala-sairastu-vakavasti.blogspot.fi/
- yhteistyötä terveydenhoidon kuin vakuutusmaailman epäkohtien tunnustamiseksi sekä korjaamiseksi. Toimintaa yli diagnoosi- ja yhdistysrajojen.

Suosittelemme myös Lakien synty - kirjan lukemista:
- 29.1.2016 Linkki ei enää toiminnassa. Kiitokset asian huomanneelle ja siitä vinkkaneelle.
http://www.promerit.net/2014/09/lakien-synty-seppo-konttisen-uusin-kirja/
- ilmestyi syyskuun 2014 lopussa, kirja on jäänyt "jostain syystä" uutiskynnyksen taakse.
-  kirjan kirjoittaja Seppo Konttinen toimi Ylen taloustoimittajana vuosina 1974-2010.

Päivitys 29.1.2016
>>> Lakien synty - kirjasta; suljetusti ja kirjallisesti toimivasta sanahirviöstä; vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjestelmä, löytyy kiinnostuneille ison kuvan katsaus Suomi 2017 - blogissa:

Vakuutuslääkärijärjestelmässä kaiken takana on >>> nelikantainen lainsäädäntömalli ja toimintamalli Suomessa. Samat henkilöt ja organisaatiot käyttävät niin sanotusti tuoleja vaihtaen, tosiasiallista lainsäädäntö-, toimeenpano ja tuomiovaltaa.
(Linkki korjattu 20.1.2023. Kiitos tilanteen huomanneelle ja siitä ilmoittaneelle henkilölle)

ARTIKKELIN SISÄLLYSLUETTELO –
SUOMI 2017 VAKO (= VAKUUTUSOIKEUS)
Oikeusministerit ja vakuutusoikeus Kirja Suomen todellisesta hallintamuodosta ja hallitsijoista Velpe ry:n lausunto vakuutusoikeuslakiin 10.4.2014
Miksi tyytyä enää pintaremonttiin, kun tarvitaan kiistatta täysremontti?
I Yleistä katsausta vakuutusoikeudesta vallalla oleviin käsityksiin:
TAPAUS 1 –Tuleeko vakuutusoikeuslain uudistaminen johtamaan todellisiin parannuksiin?
TAPAUS 2 – Lakisääteinen tapaturmavakuutus on vakuutus- ja oikeusturvan bluffia?
TAPAUS 3 – Erillään kulkevien lakihankkeiden koordinointi vakuutusoikeuslakiin
Oikeusturva – yhteisön nelikantainen lainsäädäntömalli ja toimintamalli 2008 – 2010 lausunnot:
Kohta 1. Lääkärijäsen toimimaan vain valan vannoneena asiantuntijana ja valituksen alaisen asian lääketieteellisen alueen tuntevana erikoislääkärinä
Kohta 2. Valituksen käsittelylle maksimiaika
Kohta 3. Todellisen työmarkkinatilanteen kartoitus
Kohta 4. Nykyaikainen asiakirjojen käsittely ja arkistointi
Kohta 5. Asianosaisjulkisten asiakirjojen sivunumerointi kuntoon
Kohta 6. Tallenne tuomioistuin käsittelyn tapahtumista pakolliseksi
Kohta 7. Yksilöity asiakirjaluettelo käräjä- ja hovioikeuksien tapaan
Kohta 8. Laadun tarkkailu jokapäiväiseksi toiminnaksi vakuutusoikeudessa ja ensimmäisen asteen lautakunnissa
Kohta 9. Perustuslain toteutuminen käytäntöön erityistuomioistuimissa
Kohta 10. Tapaturma-asioiden korvauslautakunnan toiminta täysin avoimeksi ja läpinäkyväksi
Lähdemateriaalia edelliseen 10 – portaan ratkaisumalliin

II Edelliseen lausuntokierrokseen 2008 – 2010 liittyvät kannanotot
”Kahden lääkärin loukku” – lakipaketti purettava välittömästi
HE 62/2004 –Tapaturmavakuutuslain 17 ja 41 d §:n muuttaminen
Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan koskevaan lakiin
(681/2005, 53§), pika-asetuksella on tehtävä lakimuutos
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan koskevaan lakiin
(677/2005, 2§), pika-asetuksella tehtävä lakimuutos
Lakimuutos HE 12/2006

III Lakiluonnokseen 10.3.2014 kohdistuvat kannanotot
1. Eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunion päätös dnro 2708/4/04
2. Riitta-Leena Paunion apulaisoikeusasiamiehenä toimiessaan antama
päätös dnro 489/2/96
3. Kelan tutkijana toimineen, Maija Sakslinin (nykyinen eduskunnanapulaisoikeusasiamies) tekemä selvitys – Oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa 2003:21
4. Riitta-Leena Paunion apulaisoikeusasiamiehenä toimiessaan antama päätös
1124/2/99 sosiaali- ja terveysministeriölle
5. Oikeuskanslerin antama päätös 496/1/05 vakuutuslääkäreistä

Ko. asiakirjat .pdf- muodossa osoitteessa:
https://suomi2017.wordpress.com/2015/11/20/vakuutuslaakarimafia/

Yhteenvetoa vuoden 2008-2010 lausuntoihin:
Lausuntoja ja selvityksiä 2003:21, Maija Sakslin
Miksi potilaat pakotetaan valittamaan?
Vakuutuslääkärien poisjättämisestä ratkaisukokoonpanoista
Vakuutusoikeuden tilastointitapaa kehitettävä
Vakuutusoikeuden henkilökunnan sidonnaisuudet ilmoitettava
Yhteenvetona ja jatkotoimenpiteinä

Vakuutusoikeuslakiluonnos 10.3.2014: Sitten vielä ennen siirtymistä; varsinaiseen 10.3.2014 vakuutusoikeuslakiluonnoksen mukaiseen kommentointiin, niin nostamme esiin seuraavia yleisiä parannuksen kohteita
Prosessikuvaukset
Tilastointi
Ennakkopäätökset
Takautuvuus
Sidonnaisuudet
Asianomaisjulkisuus
Käsittelyajat

Vakuutusoikeuslain muuttamisehdotus 10.3.2014:
A. Asiantuntijalääkärijäsenten käyttö laajentumassa
B. Muodollisista istunnoista luopuminen – vakuutusoikeudesta lumeoikeus
C. Yhden tuomarin kokoonpano
D. Yhden tuomarin ja lääkärijäsenen kokoonpano
E. Täysistunto
F. Lääkärijäsenten nimittäminen ja jäsenten sidonnaisuuksien ilmoittaminen
G. Suullisten käsittelyjen lisääminen Lakimies Timo Koskinen SAK – Risikon työryhmä muistio – sivu 64
F. Lisäselvityksen vastaanottamisen rajoittaminen sekä tiedottaminen
Yhteenveto

Vakuutusoikeuslakiin annettuja muita lausuntoja 2006-2014 HE 104/2014 vp eduskunnalle laiksi vakuutusoikeuslain muuttamisesta Vakuutusoikeudesta annettuja lausuntoja ja selvityksiä 2003-2014 Poimintoja Oikeusturvan ajankuva – blogista 2007 – 2013

Sitten asiaan. Lähestymiskulma on potilaan/vakuutetun.

Lue lisää osoitteessa:
https://suomi2017.wordpress.com/vako/


* * * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *

- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -


Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.