Lainsäädäntöohjelman priorisointi toteutumassa

Kesäkuussa uutisvälineissä oikeusministeriön kansliapäällikkö Kirsti Rissanen esitti, että hallitukset ryhtyvät vastaisuudessa laatimaan koko vaalikauden kattavia lainsäädäntöohjelmia.

Eli jos tiedossa olevien ongelmien suhteen asia ei läpäise esimerkiksi kolmikannan esiseulontaa, niin seuraava ratkaisukerta esimerkiksi vakuutuslääkärijärjestelmän tiimoilta siirtyy lainsäädännössä vuoteen 2011. Ilman, että kohteena oleva kansalaiset huomaavat yhtään mitään.

Helsingin Sanomissa 19.6.06 olleen artikkelissa olleen Rissasen haastattelun mukaan lainsäädäntöohjelmien toteutumista seuraisi erityinen ministeriryhmä tai –valiokunta.

Lisäksi kansliapäällikkö Kirsti Rissanen totesi haastattelussa seuraavaa:

”Yhden hallinnonalan sisällä valmisteltu lainsäädäntö saattaa synnyttää yllättäviä heijastus- ja kerrannaisvaikutuksia toisaalla hallinnossa. Se esimerkiksi johtaa tuomioistuimille tehtyjen valitusten lisääntymiseen, mikä puolestaan maksaa aikaa ja rahaa.”

Tähän Rissanen löytää merkittävän syynkin, läheskään kaikki lainvalmistelijat eivät tunne oikeusjärjestyksen perusteita.

"Laatuongelmat ovat niin laajoja, ettei niihin pystytä tehokkaasti puuttumaan nykyisen kaltaisella ohjaus- ja tukijärjestelmällä."

Salakavalat piiru kerrallaan tapahtuvat lakimuutokset

Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wiberg kirjoitti 22.6.2006 Helsingin Sanominen Vieraskynä - palstalla ”Lainsäädäntö on Suomessa näpertelyä” muun muassa seuraavasti:

”Yli 40 prosenttia eduskunnan sotien jälkeen säätämistä laeista on vain yhden pykälän muutoksia. Toisin sanoen eduskunta työllistetään tekemään silppua. Kokonaisnäkemystä ei ole sen enempää lakien laatijoilla kuin muutoksia valmistelevilla virkamiehilläkään. Suomalainen normitulva ei ole kokonaisuutena kenenkään hallinnassa.

Lainsäädäntö on pääosin puhtaasti kotimaista toimintaa, ja Euroopan integraatio vaikuttaa siihen loppujen lopuksi hyvin vähän. EU:ta ei pidä syyttää kotimaisista lainsäädäntömöhläyksistä senkään takia, että meidän omat ministerimmehän niitä lakeja ovat Brysselissäkin olleet säätämässä. Ei niitä meille ulkoapäin pakoteta.”

Näissä yhden kahden pykälän muutoksissa on mielestäni se ongelma, että ne voidaan livauttaa sisään isoon lakikokonaisuuteen ilman julkisuuden joskus armotontakin valokeilaa.

Tällaisesta tapauksestahan tämä blogikin itseasiassa käynnistyi….
Petri

Kannat sanoo ainakin kop, kop, kop ja vielä kerran KOP

Osa 4/4

Kansakoulupohjaisella virtaviivaisella ajatusmallilla ja terveen vainoharhaisesti ajateltuna herää pakostikin ajatus siitä, että kolmikannan kesken on sovittu siitä, että vakuutusalan tarjoamat eläkejärjestelyt ovat joustavasti käytettävissä irtisanomistilanteissa 55-63 vuotta vanhojen työntekijöiden kohdalla. Kunhan EK ja työntekijäjärjestöt hyväksyvät eläkkeelle ”oikeutettujen” määrän.

Vastavuoroisesti ammattijärjestöt ja työnantajat ummistavat silmänsä tapaturman, ammattitaudin, liikenne-, potilas- tai lääkevahingon kohteeksi joutuneiden kohtaloilta. Varsinkin jos ne kestävät pysyvine jälkiseurauksineen yli vuoden ajan.

Joten saavatko vakuutusyhtiöt ottaa erityistuomioistuimen kompatessa tarvittavan katerakenteen lakisääteisille vakuutuksilleen sieltä kautta koukaten?

Kts. vakuutusoikeuden vuosikertomuksen 2005 sivulla 8 oleva kaavio: http://www.oikeus.fi/vakuutusoikeus/uploads/inktw8j.pdf

Kasvottomalle kolmikannalle lienee halvinta työntää kyseiset työkyvyttömäksi todetut henkilöt ensin sairauspäivärahalle ja sitten ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan kautta koukaten perustoimeentulon piiriin ja siten Kelan sekä kuntien ja kaupunkien sosiaalitoimien pitkäaikaisasiakkaiksi?

Jolloin herää ainakin näin kansakoulupohjaisessa aivoverkostossani kysymys, että onko meillä Suomessa toinenkin miljardiluokan elinkeinoala, jota tuetaan mahtavilla veronmaksajilta, kunnilta, kaupungeilta ja kirkolta kerätyillä summilla vuodessa?

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Lähde: Sosiaali – ja terveysministeriön Socius –lehti 3/2005

Toimeentulotukea maksetaan sadoille tuhansille

Stakesin ennakkotilastojen mukaan toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä väheni jonkin verran vuonna 2004. Tukea sai 252 000 kotitaloutta, ja henkilöitä oli 409 000.

Maksettujen tukien kokonaissumma oli noin 461,4 miljoonaa euroa.

Vuonna 2003 toimeentulotukea sai 424 126 henkilöä ja kotitalouksia oli 261 430.

Tukia maksettiin yhteensä 489,2 miljoonaa euroa.

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Monesti herää myös excel - puoleisessa aivolohkossa laskutoimitukset, joissa nollat eivät tahdo sopia sarakkeisiin.

Paljonkohan pysyvät työtapaturman ja/tai ammattitaudin jälkiseuraukset saaneet henkilöt häviävät tämän erittäin kyseenalaisen hukkaputken kautta selvää rahaa vuosittain vakuutusyhtiöiden kassaan ja minne kaikkialle tuo heille kuuluva raha lopulta päätyy?

Petri

- - - - - - - - - - - - -

ps.

Nämä seuraavat Hesarissa olleet mielenkiintoiset artikkelit kertovat jotain siitä, miten kertomallani ongelmakentällä voidaan tehdä tarvittaessa paljonkin parannuksia vakuutusyhtiön tuloksiin.

Lakisääteisten vakuutusten suhteenhan Suomessa toimii kauniisti sanottuna vain kansallinen kilpailu.

Lainaan artikkeleista tässä neliosaisessa sarjassani kertomaani ongelmakenttään parhaiten sopivat palaset.

- - - - - - - - - - - - -

Pohjola hakee säästöä käytävistä Helsingin Sanomat - Talous/Raha - 15.8.2003

Vakuutusyhtiö Pohjola laihduttaa kovaa vauhtia kohti kannattavuutta. Voittoa pönäkkä Pohjola on toki tehnyt tähänkin asti, mutta se on onnistunut vain kattamalla varsinaisen vakuutustoiminnan tappioita omaisuuden myynnillä.

Torstaina vuoden ensimmäisten kuuden kuukauden tulosta esitelleellä toimitusjohtaja Eero Heliövaaralla oli monta ilonaihetta: vakuutusmaksutulo kasvoi, vakuutustoiminnan tuottojen ja kulujen suhde pieneni 107 prosenttiin. Niin vakuutuskorvaukset kuin muutkin kulut alenivat viime vuoteen verrattuna.

Heliövaara iloitsi siitäkin, että alkuvuonna vakuutustoiminnan tappioiden kattamiseen riittivät pelkät sijoitusten käteistuotot, enää siihen ei tarvittu myyntivoittoja.

Myyntivoitoilla kuorrutettiin kuitenkin Pohjolan lopullinen tulos, joka verojen jälkeen oli 78 miljoonaa euroa.

- - - - - - - - - - - - -

Hyvää kaikilla mittareilla Helsingin Sanomat - Talous - 28.2.2004

Yhdistetty kulusuhde, vakuutusyhtiöiden tärkeä mittari, parani viime vuonna 105,1 prosenttiin edellisvuoden 109,2:sta.

Pohjola laskee kulusuhteensa tulossa olevan IAS-tilinpitosäännöstön mukaan.

Pohjolan kilpakumppani, pohjoismaiden suurin vahinkovakuuttaja If sai kulusuhteensa 100,9 prosenttiin.

Molemmilla tavoite on päästä alle sadan. Silloin luku kertoo, että yhtiön tienaa enemmän kuin sillä on kuluja.

Kovalla säästökuurilla ollut Pohjola uskoo pääsevänsä tänä vuonna 99 prosenttiin - alkuaan tavoite tähtäsi vuoteen 2005.

Tulevaisuutta Heliövaara katsoi ruusunpunaisilla silmälaseilla: kaikki alkaa mennä hyvin. Edessä on uuden hankkeen tuoma "historiallinen mahdollisuus".

- - - - - - - - - - - - -

Pohjola tekee kaiken sijoittajien mieliksi Helsingin Sanomat - Talous - 10.2.2005

Vakuutusyhtiö Pohjolan toimitusjohtaja Eero Heliövaara on mies sijoittajien mieleen.

Viimeksi eilen hän kertoi, kuinka Pohjola paransi tulostaan, leikkasi kulujaan, lisäsi maksutuottojaan - ja pulitti taas roimat osingot.

"Pohjolan historian paras operatiivinen tulos", Heliövaara mainosti.

Tämä tarkoitti sitä, että kerrankin vakuutusyhtiö teki tulosta varsinaisella toimialallaan. Suomessa kun on ollut tapana, että vakuutuksista otetaan turpiin ja kaunistellaan tulosta sijoitustoiminnalla.

Otetaan heti alkuun se pakollinen luku eli yhdistetty kulusuhde. Jos se jää alle sadan, yrityksen vakuutustuotot ovat menoja suuremmat.

Nyt Pohjolan yhdistetty kulusuhde oli vain 92 prosenttia, kun pitkällä tähtäimellä yhtiö tyytyisi paljon heikompaankin, 99 prosenttiin.

Leikepöydälle lävähtäneitä – Puheet, paheet ja teot

Osa 3/4

Näin totesi asioiden tilasta Markku Lehto, joka toimii sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkönä Työvoitto-lehdessä 1/2006:

”Ikärakenteen muutoksen mukana kasvavat eläkemenot. Siihen olemme varautuneet rahastoimalla aktiivisemmin kuin monet muut maat.

Paranevaa työ- ja toimintakykyä on tarkoitus käyttää pidempään työelämässä.

Eläkejärjestelmäämme on kehitetty työuran jatkamiseen kannustavia palkkioita.

Menojen hillitsemiseksi on vähennetty varhaiseläkevaihtoehtoja. Näin on päätetty yhteisymmärryksessä.”

Yle Teksti-TV 22.9.06:

”Elinkeinoelämän keskusliitto EK haluaa nostaa osa-aikaeläkkeen ikärajan 60 vuoteen. EK haluaa, että lainsäädäntötyö tämän saavuttamiseksi aloitetaan nopeasti, kertoo Ylen TV-nytt.”

Ja siirretäänpä sitten saman tien puheenvuoro valtiosihteeri Raimo Sailakselle, joka suomi eläkeputkea Etelä-Suomen Sanomissa 20.9.06:

”Valtiosihteeri Raimo Sailaksen mielestä nykyinen eläkejärjestelmä tarjoaa yrityksille liian helpon mahdollisuuden siirtää työntekijöitä irtisanomistilanteessa eläkeputkeen.

Sailaksen mukaan Elinkeinoelämän keskusjärjestön puheet ja yritysten teot ovat ristiriidassa.

Sailaksen mielestä on kummallista, että EK:n puhuessa myöhentyneen eläkkeellelähdön puolesta, niin samaan aikaan sen jäsenyritykset kiittelevät itseään siitä, kuinka paljon ovat onnistuneet järjestämään ihmisiään eläkkeelle irtisanomisten yhteydessä.

Sailas muuttaisi järjestelmää siten, että yrityksille olisi nykyistä kannattavampaa pitää ihmiset töissä. Konkreettisia suunnitelmia järjestelmän muuttamiseksi ei kuitenkaan ole vireillä.”

Lähde: Kotimaa (MTV3-STT) 20.09.2006 06:55

Trendejä irtisanomisten tiellä Ruotsissa ja meillä

Yle Teksti-TV 28.6.2006:

Ericsson haluaa eroon 35-vuotiaista

Muutaman vuoden takaisten irtisanomisten takia yhtiöllä ei ole juuri lainkaan nuoria työntekijöitä. Ruotsin lain mukaan viimeksi tulleet työntekijät, eli käytännössä nuorimmat,
joutuvat lähtemään ensimmäisinä.

Kaikille yli 35-vuotiaille tarjotaan lämpimiä lähtöpasseja. Vapaaehtoinen lähtijä saa mukaansa 1,5 vuoden palkan sekä apua uuden työn löytämisessä.

Tavoitteena on päästä kesän loppuun mennessä eroon tuhannesta työläisestä.

Yle Teksti-TV 27.6.2006:

Alkuvuodesta voimaan astunut työmarkkinatuen uudistus siirtää vastuuta pitkäaikaistyöttömien tukien maksusta valtiolta kunnille.

Uudistus on herättänyt arvostelua erityisesti kunnilta. Kunnat joutuvat nyt osallistumaan kustannuksiin, jos työttömyys jatkuu yli puoli vuotta.

MTV3-STT Finnairin henkilöstövähennyksistä syntyi sopu 27.06.2006:

Finnair tytäryhtiöineen vähentää 670 työpaikkaa kahden vuoden sisällä.

Väkeä vähenee eläkejärjestelyjen kautta, mutta irtisanomisiakin Finnairin mukaan tulee.

Sopu syntyi tänään, kun Finnair lupasi lähtijöille eläkepaketin ja enemmän tukea irtisanottaville.

Yle Teksti-TV 22.6.2006:

Suomen Posti vähentää yt - neuvottelujen päätteeksi 89 työpaikkaa, pääosin esimies- ja asiantuntijatehtävistä.

Osalle ilman työtä jääneistä on löytynyt työtä muualta yrityksestä ja osa vähennyksistä toteutetaan eläkejärjestelyin. Kokonaan vaille työtä jää enimmillään 40 henkilöä.

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Ja näin näköjään toimitaan muun muassa valtion omistamissa yrityksissä puheiden, paheiden ja tekojen merkillisessä, mutta kuitenkin ylivertaisesta asemasta johtuen muille esimerkillisessä ristiriidassa.

Petri

Porsaanreikiä yhteisymmärryksen ja yhteistyön saralla

Osa 2/4

Tapaturmalain 18§:n lakitekstissä asia työkyvyn alenemasta on ilmaistu varsin väljästi:

”Työkyvyn alentumista arvioitaessa otetaan huomioon työntekijän jäljellä oleva kyky hankkia itselleen ansiotuloja saatavissa olevalla sellaisella työllä, jonka suorittamista häneltä voidaan kohtuudella edellyttää silmällä pitäen hänen koulutustaan, aikaisempaa toimintaansa, ikäänsä ja asumisolosuhteitaan sekä näihin verrattavia muita seikkoja. (30.12.1992/1642)”

Varsinkin, kun tuon lainkirjaimen väljyyden suhteen otetaan huomioon, se että kuka taho tuon kohtuullisuuden viime kädessä yksipuolisesti määrittää.

Menon ja pallottelun työvoimatoimistoissa vaikka eläkeikään asti mahdollistavat mielestäni lainsäädännössä olevat ”porsaanreiät”, ”yhteisymmärryksen” ja ”yhteistyön” puute. Joita ylivertaisessa asemassa oleva vakuutusyhtiö lakimiesarmeijoineen pystyy käyttämään aina hyväkseen.

Taitaapa kyseessä olla tarkoituksella lakiin jätetyt emakon ja karjun mittojen mukaan räätälöidyt reiät.

Mene ja tiedä sitten, että kummanko pään?

Seuraavien kolmen lainausten lähde tätä kirjoittaessani on:
http://www.kunk.fi/lausunnot/tyolltuki_lausunto.doc

1. ”On kuitenkin huomattava, että julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain määritelmä vajaakuntoisesta henkilöstä ei ole yhdenmukainen sosiaalivakuutuksen määrittelemän vajaakuntoisuuden kanssa.”

2. ”Vajaakuntoisuuden määrittely ja työkyvyn aleneman arviointi edellyttää hyvää yhteisymmärrystä ja yhteistyötä terveydenhuollon, sosiaalivakuutuksen ja työhallinnon välillä.”

3. ”Lisäksi pelkkä työnantajalle maksettava tuki ei vielä useinkaan auta henkilöä palaamaan työelämään, vaan kokemus on osoittanut, että vajaakuntoiset työntekijät usein tarvitsevat muuta tukea voidakseen jatkaa työelämässä tai päästäkseen sinne takaisin.”

Työministeriölle menneen lausunnon allekirjoittajina ovat toimineet sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Markku Lehto ja sihteerinä Heidi Paatero

Etätöihin pystyy kuulemma vuoteenomanakin

Toki pidän erinomaisena lopputuloksena, jos vaikka Suomen kaikki työvoimatoimistojen kortistoissa olevat vajaakuntoiset (taustalla yllättävä sairaus tai vamma) pystytään työllistämään, sillä tavalla, että vajaakuntoiset pystyvät todellakin työntekoon (eli palkkaakin maksetaan) ja ettei heistä tule (sairaudesta tai vammasta johtuvien) poissaolojen takia taloudellista riippakiveä työnantajilleen ja halpamaisen halveksinnan kohdetta työkavereilleen.

Sen vaihtoehdon välttämiseksihän meillä on taas käsittääkseni juuri nämä lakisääteiset eli pakolliset vakuutukset ja niiden takaama toimeentuloturva, jos jotakin odottamatonta yllättäen sattuu.

Muuten. Kuinkahan paljon tällaisia vuosikausia kestävässä selvitysten ja valitusten pyörityksessä olevia ihmisiä Suomessa tällä hetkellä todellisuudessa on?

Mukaan lukuihin pitäisi ottaa kaikki kokonaan ilman asianmukaista eläkettä olevat ja osaeläkkeelle siirretyt, joille ei löydy enää vajaan työkyvyn takia tosiasiallisesti työpaikkaa nykypäivän työmarkkinoilta. Ei edes osapäiväisesti.

Seuraava leikepöydän poimittu tieto antanee suuntaviivoja todellisiin lukumääriin henkilöistä, jotka ovat ahdingossa pysyvän tapaturman ja/tai sairauden jälkiseurausten takia. Eli niin sanotut löysän hirsinarun päässä roikkuvat suomalaiset.

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Lähde: Uudenmaan työ ja koulutus - lehti 4/2006

Huono työkyky on noin 20 prosentilla työttömistä – eli korkeintaan 50 000:lla. Voidaan siis päätellä, ettei Suomen korkea työttömyys johdu – ainakaan kovin yleisesti – työttömien heikosta työkyvystä. Työttömyyden keskeisin syy on näin ollen työvoiman kysynnän vähäisyys.

Suunta oli tiedossa, mutta ei odotettu näin isoja lukuja, Työttömien valtakunnallisen yhdistyksen puheenjohtaja Lea Karjalainen totesi tarkoittaen niitä 50 000 työtöntä, joiden työkyky on luokiteltu huonoksi, ”tosi rankka luku”.

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Lähde: MTV3 teksti-tv sivu 103 17.09.06 kello 22,03

”Moni työssä asbestille altistunut sairas ihminen joutuu kamppailemaan saadakseen oikeaa hoitoa ja korvauksia vakuutusyhtiöltä.

Asbestisairauksia hoidetaan usein astmana, sanoo Hengitysliiton Helsingin piirin toiminnanjohtaja Lea Kaasinen. Suomessa on noin 200 000 asbestille altistunutta.”

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Eli karkeana arvio haarukkana veikkaisin tällä hetkellä ”toimialaa” erinomaisesti tuntevien määräksi 150 – 200 000 suomalaista.

Siis edelleen elossa olevien joukosta.

Petri

Leikepöydälle lävähtäneitä – melkein julkisia salaisuuksia

Osa 1/4

Tämän pakinaketjun aihepiiri saattaa tuntua Teistä monesta todella vieraalta ja osin jopa vainoharhaiselta. Ja niinhän se alueena oli ensi alkuun itsellenikin.

Vaan yleensä siinä vaiheessa kun kuvion ja tämän tekstin syvällisemmin tajuaa, niin on jo varsin pitkälle edenneellä matkalla sosiaalitoimen pitkäaikaisasiakkaaksi.

Tai sitten toisena vaihtoehtona on se, että edustaa lakiviidakon pimeydessä vaanivaa isoa vastapuolta, joka on rakentanut nämä kuviot omaksi parhaakseen ja toteuttaa siten pelkästään kirjallisesti hyvin erikoista ”maan vakiintunutta oikeuskäytäntöä.”

Yhteensattumien kautta olen tutustunut eri puolella Suomea asuviin ihmisiin, joiden kanssa pikku hiljaa verkostuttuani olen huomannut, että painajainen hyvinvointiyhteiskunnan pimeissä sokkeloissa on totisinta taistelua inhimillisen elämän ja toimintakyvyn edes osittaisen ylläpitämisen puolesta.

Ja niin kuin Kelan julkaisemassa Sosiaalivakuutus-lehden numerossa 5/2006 todettiin:

”Kuntoutuksen vaikuttavuudesta tiedetään nykyisin jo niin paljon, että voidaan varmuudella sanoa, että ilman asianmukaista kuntoutusta monen työ- ja toimintakyky heikentyvät ennen aikojaan ja elämäkin saattaa jäädä sen vuoksi kesken.”

Eli ennenaikainen poistuma uhkaa monia vastaavassa hitaassa syöksykierteessä olevia. Luonnollisesti. Ilman sitä Kelankin mielestä tarvittavaa henkilökohtaista selvitysmiestä.

Liian sairaita työelämään – liian terveitä eläkkeelle. Kaksi kantaa vastakkain.
Yksi kommentti minkä monesti kuulee vastapuolelta julkisessa sanassa on se, että kyseessä on vain valitettava yksittäinen tapaus.

Kuinkahan monia tällaisia ”yksittäisiä” tapauksia Suomessa tällä hetkellä on? Siis edelleen elossa olevia.

Hoitavan lääkärin/lääkärien kanta eroaa jostain syystä ihmeen syystä vakuutuslääkäreiden papereilta rakentamasta leikkaa ja liimaa kannasta. Vedenjakajana kantojen eroavaisuudelle toimii yleensä noin yksi vuosi tapaturman tapahtumisesta tai ammattitaudin oireiden toteamisesta. Joskus paluupostissa aina nopeamminkin.

Vaikkakin yksittäistapauksena korvauspäätöksissä kohdeltavalla henkilöllä saattaa olla vuosien saatossa takanaan useita ammatillisen kuntoutuksen selvittelyjä ja työkokeiluita.

Niin ne ovat vain johtaneet pitkäaikaiseen samalla kehällä pyörimisilmiöön ja hänet todetaan uudestisyntyneen lailla kokonaan tai osittain työkykyiseksi entisen kaltaiseen työhönsä. Kyseessä on noissa tapauksissa vakuutusyhtiöiden sanoja lainatakseni:

A. ”yleisestä työllisyystilanteesta johtuva ongelma”

tai

B. ”työhön uudelleensijoittumisongelma”.

Käsittääkseni nuo kyseiset arviot perustuvat juuri paljon porua kansalaisten ruohonjuuritasolla aiheuttaneisiin ”tiukkoihin vakuutuslääketieteellisiin kriteereihin”.

Monesti tällaisen työkyvyttömän työttömän perään isketään nopeasti työtä vieroksujan leima. Mikäli hän lähtee vielä valitusteitse omatoimisesti hakemaan itselleen kuuluvia korvauksia, niin hänet leimataan vakuutusyhtiön taholta ”vahvasti” eläkehakuiseksi työttömäksi. Jolloin asiointi ja kohtelu muuttuvat eri instanssien kanssa eksoottisen itä - eurooppalaiseksi.

Ovatko siis kyseessä pääsääntöisesti todella taitavat huijarivammaiset/-sairaat vai ovatko roolit lakisääteisten vakuutusten toimintatapalogistiikassa vaihtuneet vuosien saatossa jotenkin kokonaan toisinpäin?

Otetaan tähän kohtaan muutamat asiaa selventävät välipalat.

* * * * 

1.
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre:
Terveys ja hyvä työympäristö tekevät työkyvyn
(lähde: STM tiedottaa 29.11.2004 Tiedote 404/2004)

”Ihmisten kyky tehdä työtä on muutakin kuin pelkkä terveydentila.

Työkykyyn kuuluu erottamattomana osana myös hyvä ja toimiva työympäristö, joka tukee yksilön työssäkäyntiä.

Kun työpaikalla on huolehdittu työntekijän työhyvinvoinnista, syntyy työn imua, joka auttaa jaksamaan työssä, totesi sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre puheessaan työelämän vetovoimaisuutta pohtineessa seminaarissa Turussa maanantaina 29.11.2004.

Terveydentilan heikkeneminen johtaa pahimmillaan työkyvyttömyyseläkkeen hakemiseen.

Näin tapahtuu varsinkin silloin, kun työpaikalla ei tueta ajoissa asianomaisen työssä selviytymistä eikä ole huolehdittu varhaisesta kuntoutuksesta.

Työkyvyttömyyseläkettä haettaessa sekä hoitava lääkäri että vakuutuslääkäri antavat arvionsa henkilön mahdollisuuksista selviytyä työtehtävistään. Hakijan kannalta on ongelmallista, jos arvioijien johtopäätökset ovat erilaiset. Hakemusmenettelyä ja työkyvyn arviointia on kehitettävä väliinputoamisten välttämiseksi.

Muutosta on saatava myös kykyyn ja asenteisiin hyväksyä vajaakuntoinen työntekijä takaisin työhön, painotti ministeri Mönkäre puheessaan. Hän muistutti, että Eläketurvakeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan tärkeimmät työssä jatkamiseen kannustavat tekijät ovat hyvä ja toimiva työympäristö, työyhteisön ilmapiiri ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön.

Työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä on ollut tänä vuonna lievässä laskussa. Muutoksen taustalla voidaan nähdä työympäristön myönteinen kehitys ja työeläkejärjestelmän ammatillinen kuntoutusuudistus. Hyvillä työolosuhteilla on keskeinen merkitys työssä jatkamiselle, jos työkyky iän tai jonkun muun syyn myötä alentuu.

Selvästi työkyvyttömillä tulee olla oikeus eläkkeeseen.
Monien kohdalla ennenaikainen eläköityminen voidaan estää, kun kehitetään työtä, työolosuhteita ja johtamista. Näin saadaan säästöjä sairaus- ja eläkekuluissa, mikä hyödyttää sekä kansantaloutta että yrityksiä, sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre.”

* * * * 

2.
Lähde: Sosiaali – ja terveysministeriön Socius – lehti 5/2005

Kelan tilastoista voidaan selvittää, kuinka paljon ihmisillä on ollut sellaisia Kelan työttömyysturvapäiviä, joilta heille ei ole kertynyt lainkaan työeläkettä.

Vuodet 1994-2004 kattaneessa tarkastelussa maassamme on tällä hetkellä noin 120 000 ihmistä, jotka ovat viime 11 vuoden aikana saaneet yhteensä vähintään viisi vuotta työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa.

Jos tarkastelu rajoitetaan koskemaan vain niitä, jotka saivat Kelan työttömyysturvaa myös vuonna 2004, luku on 82 000.

Nämä 120 000 ihmistä ovat 3,8 prosenttia 20-64-vuotiaasta väestöstä. Hytti huomauttaa lisäksi, että laskenta antaa liian silotellun kuvan jaksojen pituudesta, koska siitä puuttuvat syvimmän laman aikana korvatut päivät.

"Näistä ihmisistä noin puolet on 40-54-vuotiaita ja neljännes 55 vuotta täyttäneitä. Heitä on yritetty työllistää monen monituista kertaa. Useimmilla on vielä pitkä matka eläkeikään, eikä heille enää juuri työeläkettä kerry. Mikä heidän toimeentulonsa on kymmenen vuoden kuluttua? Minusta heistä ainakin vaikeimmat tapaukset pitäisi panna eläkkeelle jo nyt. He elävät köyhyydessä, ja elämänkaaren aikainen köyhyys tuppaa kumuloitumaan."

Jonkin verran tätä Hytin toivomaa "armahdusta" on tapahtunutkin. Kymmenen vuotta työttömänä olleista pitkäaikaistyöttömistä on tietyin edellytyksin siirretty eläkkeelle nyt noin nelisen tuhatta.

* * * *

Yhteenniputusta

Nyky-yhteiskunnassa yksi uusi tärkeä taito on kuulemma osata lukea oikein sanottuja ja kirjoitettuja vakuutusalan termejä.

Ministeri Mönkäreen Turussa sanomassa lauseessa: ” Selvästi työkyvyttömillä tulee olla oikeus eläkkeeseen” kiteytyy aika monen suomalaisen syvimmät tunnot tällä hetkellä.

Oikeus eläkkeeseen ei koskaan tarkoita sitä, että sellainen ilman muuta myönnetään.

”Monien kohdalla ennenaikainen eläköityminen voidaan estää, kun kehitetään työtä, työolosuhteita ja johtamista. Näin saadaan säästöjä sairaus- ja eläkekuluissa, mikä hyödyttää sekä kansantaloutta että yrityksiä, sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre.”

Tuohon estämistavoitteeseen päästään kuulemieni tositarinoiden ja näkemieni asiakirjojen mukaan esimerkiksi vetämällä ammattitautidiagnoosit ja siten täysimääräisten työtapaturmaeläkkeiden myöntäminen minimiin.

Petri

* * * *

Haluatko auttaa meitä kaikkia? – 15.8.2017
Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Uusimmat käänteet ja ison kuvan katsaukset löytyvät; esimerkiksi
>>> Suomi 2017 - verkoston kautta.

Liity mukaan toimiin yli puolue- ja aaterajojen. Yli media- ja etujärjestörajojen.

Yhdessä toimien huomaamme, voimme vaikuttaa ja olemme enemmän.

* * * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *


- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -

Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

* * * *

- Kaikki kirjoituksemme linkit ovat julkaisun hetkellä toiminnassa -

 

Jatkuvasti päivittyvä ansioluettelo ”Made in Finland”

Yksi asia mikä itseäni huolestuttaa tulevien eduskuntavaalienkin suhteen on se, että miten vähän loppujen lopuksi vaaliehdokkaista on saatavissa itselleni tarpeellista tietoa.

Uuden ajan sanalasku: ”Sen liittymiin soitat, kenen tangoihin taivut!”; pitää todella jatkossakin hyvin paikkansa. Onhan politiikka tänä päivänä edelleen myös sidosryhmäsidonnaista sitkokseen perustuvaa asioiden leipomista.

Miten paljon meno politiikassa on sitten muuttunut 1990-luvun alun vuosista? Tuolloinhan siirryttiin presidentti Mauno Koiviston jaksosta Martti Ahtisaaren jaksoon.

Lainaus Pentti Sainion kirjasta Operaatio Ahtisaari

Lainaus alkaa sivulta 91.

Virallisen esivaalikampanjansa YK-tehtävissä oleva Ahtisaari avasi seuraavana sunnuntaina 28. maaliskuuta 1993 Oulussa. Siellä hän esitteli itsensä sisäpoliittiseksi uudistajaksi, kansanvallan elvyttäjäksi.

Ahtisaari leimasi hänelle kirjoitetussa puheessa osa vastuullisiksi nykyiseen Suomen lamaan poliitikot, jotka sallivat ammattiedustukseen pohjautuvan tavan hoitaa asioita.

”Eduskunta jäi usein sivustakatsojaksi, kun etujärjestöt ja etujärjestöjen ehdoilla toimivat puolueteknokraatit ratkoivat ongelmia. Omalta osaltani tulisin toimimaan niin, että maan politiikka nojautuisi, selkeästi toimivaan ”parlamentarismiin ja kansanvaltaan.”

Ahtisaaren mukaan kansalaisten vieraantuminen johtuu siitä, että ”politiikasta on tullut vain ammattilaisten asia”.

Ahtisaaren itsensä kampanja taas imee voimaa politiikan ja poliitikkojen vastaisesta ilmapiiristä, kuten Helsingin Sanomat totesi Oulun tilaisuudesta.

Lainaus loppuu sivulle 92.

Avoimuus arjessa alkutekijöissään

Kesällä uutisoitiin, että 182 kansanedustajaa on jättänyt ilmoittamatta omistuksistaan ja osakkeistaan eduskunnalle. Ilmoittaminen on ollut toistaiseksi vapaaehtoista ja syynä ilmoittamatta jättämiseen on ollut muun muassa kansanedustajien pelko kansalaisten kateuden heräämisestä.

Itse olen todella iloinen, että meillä olisi aina enemmän systeemissä menestyviä kuin systeemiin hiljalleen menehtyviä kansalaisia.

Laaja-alaista lainsäädäntötyötä tekevänä elimenä eduskunnan kansanedustajista ja avainvirkamiehistä olisi mielestäni erittäin tärkeää tietää, minne kaikkialle kunkin edustajan ja virkamiehen sidonnaisuudet johtavat. Jo eduskuntatyöhön ehdokkaaksi asettuvalta odotan uudenlaista toimintamallia sidonnaisuuksiensa ilmoittamisesta.

Se olisi helppoa monistaa vastedes myös kunnallispolitiikkaan, ministeriöihin, virastoihin, valtion omistamiin yrityksiin ja niin edelleen avoimuutta jatkaen.

Omistusten lisäksi olisi tärkeää tietää kyseisten henkilöiden kaikki pää- ja sivutoimet sekä luottamusmiestoimet erilaisissa organisaatioissa. Myös puolison ja perheyhteisön omistuksiin liittyvät tiedot ovat periaatteellisen tärkeitä.

Ratkaisu tähän kaikkeen olisi jatkuvasti päivittyvä ansioluettelo. Se olisi mielestäni nopeasti toteutettavissa suomalaisen korkean tason teknologian organisaatioiden yhteistyöllä.

Tiedä vaikka globaali Linux-yhteisö ottaisi haasteen vastaan. ”Tullaan kaikki kunnoilla Sinuix!”

Vaikka toki ensi alkuun avoimessa ansioluettelossa riittäisi monen avainhenkilön kohdalla kateellisilla luonteenlaadulla varustetuille kansalaisille päiviteltävää, niin tuntien suomalaisen kansanluonteen, niin sitä kautta sisuskaluihin kertaantuva kateuskerroin saattaisi toimia myös hitonmoisena kansantaloudellisena motivoijana.

Tiedä minkälainen huippupyrkijöiden massa alkaisi hakeutua julkisen alan yläpään töihin? Myös ulkomaita ja erilaisia hallintokulttuuria edustavien huippuhenkilöiden myötä.

Petri

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Poimintoja pakinani aiheesta tätä kirjoittaessani osoitteissa:
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Miten ehdokkaasta tulee edustaja?
http://www.demari.fi/Article.jsp?article=6160

Savolainen pärjää politiikassa:
http://www.demari.fi/Article.jsp?article=4767&category=11&main=11

Harkinta kannattaa aina Markku J. Jääskeläinen:
http://www.demari.fi/Article.jsp?article=5909

Valtioneuvoston hankerekisteri:
http://www.hare.vn.fi/

Eduskunnan totuuskomission ideasta toteutukseen

Lunastan täten tämän pakinani myötä jo 22.9.06 pakinassani antamani lupauksen.

Eduskunnassa tammi-helmikuussa 2007 pidettävään totuuskomissioon alkavat siis kehykset sekä tukipylväiköt olla tätä kirjoittaessani valmiina. Avainhenkilöiden roolitusta myöden.

Totuuskomission avoimeen käsittelyynhän otettaisiin lakisääteisten vakuutusten ongelmakenttää. Samassa yhteydessä lanseerattaisiin myös kaikille suomalaisille ja muulle maailmalle kolmikannan päivitetty versio – nelikanta.

Nelikantahan muodostuu nykyisestä kolmikannasta + Kelasta, työeläkeyhtiöistä, vahinkovakuutusyhtiöistä ja niiden hallinnoimista säätiö- sekä ry-pohjaisista organisaatiosta. Ongelmakenttää integroitu erityistuomioistuinjärjestelmä toimii nelikannan koodaamana ja kovaa tulosta vakuutusalalle takovana mobiiliohjattuna sätkyseppänä.

Hyvän kokonaiskuvan nelikannan hallinnoimasta alueesta saatte tutustumalla vakuutusoikeuden vuosikertomuksen 2005 sivulla 8 olevaan kaavioon
www.oikeus.fi/vakuutusoikeus/uploads/inktw8j.pdf

HUOM! Linkki on lakannut toimimasta. Kiitos tilanteen 07/2016 huomanneelle ja siitä vinkanneelle. Tässä toimiva linkki myös vakuutusoikeuden isoon kuvaan:
https://suomi2017.wordpress.com/vako/

Tiivistelmä eduskunnan totuuskomission tähtäinnäkymästä
Toisaalta tämä iso ongelmakenttä, joita ”toimialani” edustaa liittyy myös kaikkien suomalaisten lakien takamaan ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumiseen. Teemalla kehdosta hautaan, jokainen meistä ruohonjuuritason kansalaisista tarvitsisi nykymenoon oman henkilökohtaisen selvitysmiehen, koska muuten saattaa ennenaikainen kuolema korjata sosiaaliturvan isoreikäisestä verkosta kerran ulossujahtaneen henkilön. Ja sanokaa mun sanoneen: ”Niitä reikiä piisaa.”

Kymmenien tuhansien työtapaturman, ammattitaudin, liikenne-, potilas- tai lääkevahingon kautta pysyvästi vammautuneiden kansalaisten kokemukset korvaus- ja ns. riippumattomasta muutoksenhakujärjestelmästä on kiteytetty aika lailla osuvasti seuraaviin painetusta sanasta löytämiini kommentteihin ja tunnustuksiin.

# # # # 

JP ROOS
(sosiaalipolitiikan professori, Helsingin Yliopisto)

”Meillä on monia lakeja joiden pitäisi taata, ettei ihmisiä kohdella viranomaisten taholta väärin, mutta käytännössä nämä lait ovat kääntyneet päinvastaisiksi.

Ne tarjoavat viranomaisille keinoja vitkutella, toimia puolueellisesti sekä hankkia ja käyttää tietoja kansalaisista.

Erityisesti ns. kantelut ovat aivan turhia.”

Lähde: Kaupunkilehti Vartti 1. lokakuuta 2006

# # # # 

Tekstari TOP – NUMERO 1
”Lääketieteen Nobel-palkinto kuuluisi vakuutusyhtiön lääkäreille, jotka potilasta näkemättä julistavat hänet terveeksi. Jeppis”

Lähde: Uutislehti 100, keskiviikko 18.10.2006.

# # # #

Pääkirjoitus 21.9.2006:

”Kuntoutusasiakas joutuu nykyisin miettimään, kuuluuko hän työhallinnon, työeläkelaitosten, Kelan, liikennevakuutuksen, tapaturmavakuutuksen, erityisopetuksen, vammaispalvelun vai mahdollisesti jonkin muun tahon järjestämän kuntoutuksen piiriin.

Kelan asiantuntijalääkärin Paavo Rissasen mielestä oikean löytäminen on asiakkaalle täysin mahdoton tehtävä. Jokainen tarvitsisi hänen mukaansa siihen oman henkilökohtaisen selvitysmiehen.

Yhteistyö. Asiakkaan hyväksi. Kuulostaa liiankin helpolta ratkaisulta, muttei se vaan käytännössä sitä ole. Yhteistoiminta on osoittautunut äärimmäisen vaikeaksi. Kukin taho kulkee enimmäkseen tiukasti pitkin omaa reviiriään.

Kuntoutuksen vaikuttavuudesta tiedetään nykyisin jo niin paljon, että voidaan varmuudella sanoa, että ilman asianmukaista kuntoutusta monen työ- ja toimintakyky heikentyvät ennen aikojaan ja elämäkin saattaa jäädä sen vuoksi kesken.

Tasavertaisuuden nimessä täytyy myös sanoa, että monen kuntoutus myös saavuttaa tavoitteensa, työ- ja toimintakyky paranevat tai ainakin säilyvät, eikä elämä sen vuoksi jää kesken.”
Lähde: Sosiaalivakuutus-lehti 5/2006.

# # # #

Löytyykö totuus kahvinporoista vaiko edelleen kaurapuurosta?
Helsingin Sanomien haastattelussa 23.9.06 itse presidentti Tarja Halonen otti esille Suomessakin esiin pullahtaneita epäkohtia, joita lainaan tähän kohti pakinaani vakuutusalan ja erityistuomioistuiminen vakiintuneella ”leikkaa – nappaa - liimaa” metodilla:

A.
"Epädemokratia ja ihmisoikeuksien loukkaukset ovat tauti, joka tarttuu."

B.
"Olen joskus sanonut vähän ironisesti, että maailma alkaa muistuttaa valitettavasti yhä enemmän Harry Potterin maailmaa, jossa paha voi olla missä tahansa."

Sosiaali- ja terveysministeri Markku Lehto on todennut samalla leikkaa – nappaa - liimaa tekniikalla Työvoitto-lehden numerossa 1/2006 Kansliapäällikön näkökulma mm. seuraavaa:

A.
”Me olemme pärjänneet syrjäisestä sijainnistamme ja oudosta kielestämme huolimatta osaksi juuri sen takia, ettemme kansakuntana ole suistuneet likaisten keinojen valtaväylille. Toivottavasti emme poimi kansainvälistymisen hedelmistä pilaantuneimpia.”

B.
”Hämmästelen, jos virkamiehen tai poliitikon on osoitettava rohkeutensa hokemalla, kuinka kurjalla tolalla asiat ovat. Kuinka väärin rahat jaetaan ja kuinka kelvottomia muut virkamiehet ja poliitikot ovat. Muutaman saman henkisen tutkijan ja toimittajan tukemana loihditaan kuva kehnosti hoidetuista asioista ja hylkiöiden ja ahneiden hirmuvallasta. Ja kas kummaa, useat muistavat kuulleensa juttuja, jotka osoittavat, että niinhän asiat on.”

C.
” Surkeuksien julistukset menisivät muiden nyyhkytarinoiden jatkoksi, elleivät ne johtaisi epäjohdonmukaiseen politiikkaan ja virkamiestyön väärinkäyttöön. Sen sijaan, että korjataan linjakkaasti epäkohtia, poukkoillaan irtoväitteiden maailmassa. Korjataan kolmannen luokan ongelmia ja käytetään aikaa vastaamalla vääristyneisiin väitteisiin kaikilla tunnetuilla foorumeilla.”

Eduskunnan foorumille keskittyminen luo yhteistä tehokkuutta
Ehdotan taas yhden yön pätkäunta nukuttuani, että vuoden 2007 alusta varataan ainakin neljä viikkoa eduskunnan tiloista ja aikataulusta vakuutuslääketieteen ja vakuutuslääkärijärjestelmän kipupisteiden paikallistamiseen sekä korjaavien toimenpiteiden nopeaan käynnistämiseen.

Halpakorkoisella rahoituskonsernien myöntämällä lainarahalla (avoimen kilpailutuksen jälkeen tietysti) nopeasti hoidettavien rahallisten korvausten määrästä saataisiin viitteitä esimerkiksi, kun kaikki asianomaiset Suomesta ilmoittaisivat verottajalle vakuutusyhtiön ensimmäisen hylkäävän päätöksen päivämäärän ja yhtiön nimen sekä vakuutusoikeuden hylkäävän päätöksen diaarinumerotiedot. Joita kutsutaan myös kansallisen valitustien alku- ja loppupäiksi.

Näin verottaja voisi tehdä ristiinajon tarkoista rahasummista, jotka kyseinen henkilö on kärsinyt toimeentulonsa menetyksinä tapaturman tai sairauden jälkeen.

Varsinkin kun kyseinen vakuutuslajin mukainen yhtiö ilmoittaisi vielä verottajalle avoimesti mitä summia he ovat maksaneet pysyvästi vammautuneelle henkilölle, jos kyseessä on esimerkiksi osittainen tapaturmaeläke, vaikka henkilö on tapaturman pysyvien jälkiseurausten takia tosiasiallisesti työkyvytön.

Mikäli korvattavien rahasummien tarkentamisessa tarvittaisiin juridista asianajoapua, niin kyseisten henkilöiden ammattiliitot, työnantajan asianajotoimistot tai yleiset oikeusaputoimistot ojentaisivat kernaasti auttavat kätensä vaikeuksiin joutuneille.

Eduskunnan 100-vuotislahja ruohonjuuritason kansalaisille

Tämä koko ruohonjuuritason kansanosaa yhdistävä tuuletussavotta hoidetaan sillä tavalla, että istuntosaliin hallituksen paikalle istutetaan vuorollaan työeläkeyhtiöiden ja vahinkovakuutusyhtiöiden toimitusjohtajat, ylilääkärit sekä johtavat vakuutuslakimiehet.

Suomalaista riippumattomuutta edustavien erityistuomioistuimien vastaavia kollegoja ollenkaan ja niiden vuosittaisten kustannusten maksajia unohtamatta. …Ai niin, nehän tulivatkin jo mainittua edellisessä kappaleessa.

Eturiviin varattaisiin paikat tällä toimialueelle voimassa olevalle nelikannan kolmikolle eli nykyisen kolmikannan avainhenkilöille Suomen valtiosta, työnantaja- ja työntekijäjärjestöistä.

Valiokuntien käyttöön varattuja tiloja voidaan käyttää sitten tehokkaaseen pieniryhmätyöskentelyyn esimerkiksi yhtiöittäin/erityistuomioistuimittain ja asiakkaittain.

Kaikkien kustannusten hoitaminen olisi eduskunnan 100-vuotislahja kolhuja elämässään kohdanneille kansalaisille. Mukaan paikan päälle valituille kustannettaisiin avustaja/puoliso itse kunkin elämäntilanteen mukaan. Sisältäen matkat, majoitukset ja ruokailut. Niissä pitäisi vain ottaa huomioon majoitus- sekä kokoustilojen altisteettomuus ja liikuntaesteettömyys vammautuneille.

Yleisradion kanavilla ja nettisivuilla seurataan sekä ladataan

Helsingin Sanomissa Yleisradion toimitusjohtaja Mikael Jungner totesi 9.9.06 Yleisradion roolista jatkossa seuraavaa:

”Ylen tulee Jungnerin mielestä toimia kansallisesti tärkeiden asioiden tulkkina. Hänen mielestään esimerkiksi vaalilähetykset, linnanjuhlat, Euroviisut ja suuret urheilutapahtumat kuuluvat lupamaksupalveluun.”

Tilaisuus siis televisioitaisiin, radioitaisiin perinteisellä tavalla Yleisradion toimesta koko maahan sekä tallennettaisiin DVD - muotoon kirjasto- ja arkistotallenteita varten. Tietysti laajakaistat imisivät ja jakaisivat tietoa totuuskomission toimista monikanavaisesti tietokoneille ja mobiililaitteille sopivissa formaateissa.

Saataisiin tosi – tv:tä eduskuntavaalien alla aidoimmillaan. Vieläpä kansalaisten itse päättämästä aiheesta. Också på svenska.

Ennakkoluuloton ja tasa-arvoinen käytännön toteutus
Puheenjohtajanelikoksi valittaisiin näillä näppäinten näpsytyksillä ennakkoluulottomasti Osku Pajamäki sekä ennakkoluuloisesti RAY:n toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre . Heille kuuluisi komission johtaminen kansalaisten antamien toimintaohjeiden puitteissa.

Mattiesko Hytönen sekä Raakel Liekki vastaisivat myönnettyjen puheenvuorojen sisällön vastaavuuden valvonnasta esitettyyn kysymykseen nähden.

Simultaanitulkkauksen avulla totuuskomission ylimpänä kalifina toimii tämän hetkisillä tiedoilla herra Michael Moore Amerikan Yhdysvalloista. Hänhän on ohjelmillaan ja toimillaan osoittanut hallitsevansa useiden globaalienkin toimialueiden sekä demokratioiden kipupisteiden verevän ja faktoihin pohjautuvan visualisoinnin.

Hänen avustajanaan ja isäntänään toimisi Suomen vierailun aikana itseoikeutetusti Hannu Karpo. Saisivatkohan he muuten muutaman pysyvästi vammautuneen kanssa sekä monikansallisin kuvausryhmin vahvistettuna audienssin Lääkäriliiton ja vakuutusoikeuden johdon pakeille?

Eettistä ja moraalista näkökulmaa totuuskomissiossa esillä pitämään pyydettäisiin evankelis-luterilaisen kirkon puolelta Kuopion piispa Wille Riekkistä ja ortodoksisen kirkon puolelta isä Mitroa.

Michael Mooren ja Hannu Karpon vetämän väärinkäytösten myöntämissession sekä rahallisten korvauksista alustavan sopimisen osion jälkeen piispa Riekkinen ja isä Mitro kiertäisivät totuuskomissioon osallistuvien joukossa anteeksipyytämisen ja –annon näkökulmaa halukkaille osallistujille opettaen.

Populismi saattaakin olla arkipäivän realismia

Kaikki kansanparista tulevat palautteet eivät ole suinkaan paljon parjatun populismin osasia tai siemeniä.

Valtaosa eduskuntaan virtaavasta palautteesta on mielestäni arkipäivän realismia, johon kannattaisi kokemusteni mukaan reagoida vaalien välilläkin.

Monissa kansalaisten antamissa palautteissa piilee uuden mahdollisuuden siemen, joka kasvullaan saattaa haihduttaa monen kabineteissa kokoon keitetyn kusisenkin liemen. Ilman keitosta maistelemaan joutuneita suomalaisia ihmisuhreja.

Suomalaisen tekniikkaosaamisen riemuvoitto
Totuuskomission keskustelujen tekstit tuotettaisiin pienellä viiveellä koko kansan saataville myös internetiin. Viittomakielen tarvitsijoita, saamen ja ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvia unohtamatta.

Vastaajille osoitetut kirjalliset kysymykset tulisi osoittaa oman alueen kansanedustajille lokakuun aikana. Eduskunnan virkamieskoneisto taas varmistaisi ammattitaidollaan komission kokoontumisen teknisen ja hallinnollisen puolen sujuvuuden.

Kysymykset laitettaisiin sitten puhtaaksi kirjoitettuina näkyviin internetiin, josta koko kansa voisi käydä äänestämässä maksutta omat suosikkinsa. Samalla kansakunnan halutessa voitaisiin testata suoraa sähköistä äänestysmenettelyä tulevia vaaleja varten. Yksi todellinen henkilö ja kliksautus-ääni periaatteella . Esimerkiksi jo äänestävän henkilön käytössä olevilla pankkitunnuksilla tapahtuen.

Kysymyksistä 100 eniten ääniä saanutta valittaisiin tehoviikkojen 1. ja 3. työjärjestykseksi.

Myös työeläke – ja vahinkovakuutusyhtiöillä, erityistuomioistuimilla olisi mahdollisuus laittaa aiheesta oma kysymyssettinsä nettiin eduskuntaa, hoitavaa lääkärikuntaa, asiakkaitaan sekä muita sidosryhmiään varten.

Systeemin väärinkäyttäjienhän esiintuomista ei tarvitse mielestäni ollenkaan arkailla, koska ei olemassa ilmaista tv-lupakaan. Kuten ei sitä kuuluisaa lounastakaan.

Suomen kansa voisi sitten valita sieltäkin omat 100 eniten ääntä saanutta kysymystä tehoviikkojen 2. ja 4. työjärjestykseksi. Myös vakuutusala henkilökuntineen ja sidosryhmineen saisi osallistua äänestyksiin.

Yleisölehtereille vain asianosaisia
Etusija yleisölehterille olisi niillä todellisilla kansalaisilla, joiden elämän kohtalon kysymyksiä tämän tuulettavan totuuskomission istunnoissa käsiteltäisiin.

Tasa-arvon nimissä minusta sinne valittaisiin ”toimialasta” kokemusta omaavien joukosta kansalaiset siinä järjestyksessä, kun heille on tapahtunut korvausten kokonaan tai osittainen poikkimeno. Eli vanhimmasta ja siten ärhäkkäimmistä ääripäistä olevat kansalaiset loisivat istuntosaliin todellista ruohonjuuritason tunnelmaa, jota voisi jo ennakkoon kuvata sanalyhenteellä AC/DC.

Kaikkien julkinen esiintyminen tapahtuisi omalla koko nimellä ja pärstäkertoimella. Tultaisiin siten molemmin puolin tutuiksi ja eläviksi ihmisolennoiksi A4 papereiden sijaan.

Vastaamatta jääneisiin kysymyksiin annetaan vastaukset eduskunnan internet - sivuston kautta vuoden 2007 eduskuntavaalien alkuun mennessä.

Jäisi sitten tuleville sukupolville todistusaineistoa siitä, että kansanvallan palautusta on yhteisvoimin ainakin osan kansanedustajien kanssa edes kerran yritetty.

Sillä tällaisen yksinkertaisen ja rehellisen perusmiehen logiikalla ajateltuna:

”Jos kuuluisalla poliittisella tahdolla on jokin ongelmavyyhti saatu vuosikymmenten aikana aikaiseksi, niin samalla poliittisella tahdolla ja nykytekniikalla luulisin ongelmavyyhden myös nopeasti avautuvan.”

Antakaa runsainmitoin palautetta toimituksen studioon osoitteella:
jesp1981 (at) yahoo.com

Petri


Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * *

- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -


Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.


><


Linkityksiä tätä kirjoittaessani muutamille lisätiedon lähteille:
- linkit ovat toiminnassa tämän tekstin julkaisun hetkellä.
- jos linkkien toiminta on lakannut, yritä hakua lisätiedon nimellä


Tuomioistuimet Suomen poliittisessa järjestelmässä:
https://www.mv.helsinki.fi/home/psaukkon/netbook/electures/hautamaki.htm
Linkki korjattu ja luettu 27.9.2024

Vallan kolmijako –oppi:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Toimeenpanovalta
Linkki korjattu ja luettu 27.9.2024

KKO:n presidentin Pauliine Koskelon haastattelu Chydenius-lehdessä:
* haastattelu poistunut suorasaantimuistien piiristä (huomattu 27.9.2024)

KHO:n presidentin Pekka Hallbergin puheita ja kirjoituksia sarjasta 1900-luvulta:

1.
TUOMIOISTUINLAITOS, TODELLISUUS JA YHTEISKUNTA
23.8.1997 Demlan XXVI kesäseminaari Lahdessa
* haastattelu poistunut suorasaantimuistien piiristä (huomattu 27.9.2024)

2.
OIKEUDEN TODELLISUUS
9. ja 10.1.1998 XXX Asianajajapäivät Aulangolla
* haastattelu poistunut suorasaantimuistien piiristä (huomattu 27.9.2024)

3.
HALLINTOTUOMIOISTUINTEN KEHITYSNÄKYMIÄ
25.5.1998 Tuomioistuinlaitoksen tulevaisuus -seminaari
* haastattelu poistunut suorasaantimuistien piiristä (huomattu 27.9.2024)

4.
TUOMIOISTUINLAITOS, VALTIOSÄÄNTÖ JA YHTEISKUNTA9.10.1998 XI Tuomaripäivät
* haastattelu poistunut suorasaantimuistien piiristä (huomattu 27.9.2024)

5.
2.9.1998 Korkein hallinto-oikeus 80 vuotta
* haastattelu poistunut suorasaantimuistien piiristä (huomattu 27.9.2024)


* *

Päivitys 27.9.2024
Aiheen isoa kuvaa avaa Suomi 2017 verkoston blogista löytyvä:
Laillisuusvalvontaa aikajanalla 2001-2018 - artikkeli kannattaa ottaa lukuun.
Varsinkin, jos olet kiinnostunut kirjallisesti ja suljetusti toimivista vakuutuslääkäri- ja vakuutusoikeusjärjestelmistä.

Ihmeissään on myöskin hän - Herra 47/2005

Helsingin Sanomissa ilmestyi kolmikantaa eri kanteilta käsittelevä artikkelisarja. Sarjassa kerrottiin, miten kolmikanta toimii ja käyttää valtaa.

Artikkelisarjan ensimmäisessä osassa 2.10.06 toimittaja Piia Elonen kysyi työmarkkinajohtajilta kolmen kysymyksen patterin, josta referoin kakkoskysymystä ja siihen annettuja vastauksia esilämmittelynä päivän pakinani aiheeseen.

Kuka vallan on järjestöllenne antanut?

"Jokainen organisaatio ottaa sen vallan, ei sitä kukaan anna, se on otettava."
Mikko Mäenpää, 52, STTK

"Poliittinen päätöksentekijä antaa silloin tahdonilmaisun, kun asettaa työryhmän. Eläkeratkaisua on kritisoitu, mutta monissa Euroopan maissa on hulinoitu eläkeratkaisujen yhteydessä, mutta Suomessa kaikki meni rauhallisesti, kun oli yhdessä etsitty konsensus."
Risto Piekka, 58, Akava

"Valtaa on absoluuttinen määrä, vain vallankäyttäjien suhteet vaihtelevat. Hallitukset ovat usein tukeutuneet siihen, mihin järjestöt ovat neuvotteluissaan päätyneet. Eivät meillä hallitukset uskalla haastaa ay-liikettä. Kun hallitus haluaa kolmikantaa, niin pitäisikö meidän kieltäytyä?"
Seppo Riski, 63, Elinkeinoelämän keskusliitto EK

"Valta tulee käytännön toiminnasta. Jos valtaan on suhtauduttu passiivisesti, niin se lähtee valumaan ja aina löytyy niitä, jotka haluavat tätä valtaa käyttää. Mutta kyseessä ei ole vallankaappaus negatiivisessa mielessä. Jos valtaa on meille valunut, niin monesti lopputulos on ollut yhteiskunnan etu."
Jouni Ekuri, 60, Kunnallinen työmarkkina-laitos

"Vapaaseen demokratiaan kuuluu oikeus neuvotella ja sopia. Valta tulee siitä, että molemmilla puolilla ollaan hyvin järjestäytyneitä ja siksi kyetään kollektiivisiin sopimuksiin.

Voi ajatella myös niin, että järjestöt ovat päästäneet hallituksen omaan neuvottelupöytäänsä, avanneet ovia hallitukselle tulla katsomaan neuvottelujamme."
Lauri Ihalainen, 59, SAK

S.O.S. – peilaus lakisääteisten vakuutusten lainsäädäntötoimiin

Eduskunnanhan ei pitäisi olla vallan kolmijako-opin mukaan kumileimasin kuin ei myöskään liian norja kumivitsa.

Koska itseltäni puuttuu edelleenkin perspektiiviä, lakialan koulutus ja syvällinen lakialan kokemus suhteuttaa kokemaani laajempiin kokonaisuuksiin, niin annetaan sen tekeminen henkilölle, jolla siihen voidaan katsoa olevan oivalliset lähtökohdat.

Hyvät naiset ja herrat! Mina damer och herrar! Korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo jatkaa aiheesta:

”Suomella on varaa hyvään oikeuslaitokseen”

lähde: CHYDENIUS OP - ryhmän talousjulkaisu 3/2006

Lainaus alkaa.

Oikeusturva on kansalaisen perusoikeus

”Oikeusturvapolitiikan lähtökohdat ovat selvät, tai ainakin niiden pitäisi olla. Oikeusturva ei ole pelkkä tavoite, joka voi joustaa poliittisten ja taloudellisten suhdanteiden mukaan. Sen järjestäminen on valtioelimiä oikeudellisesti sitova velvoite.

Pääsy riippumattomaan tuomioistuimeen ja oikeudenmukainen oikeudenkäynti
kohtuullisessa ajassa on perusoikeus.

Miksi oikeusturvalla on tällainen status?

Koska oikeusturva on alussa kuvatuin tavoin olennainen osa sitä perustaa, jolla yhteiskunnallinen ja taloudellinen järjestelmämme lepää.

Toteutuakseen tämä perusoikeus edellyttää kokonaisen järjestelmän ylläpitoa: yksilön perusoikeudesta seuraa vaativa systeemivelvoite. Tämä on usein todettu Euroopan ihmisoikeussopimuksen oikeusturva-artiklan soveltamiskäytännössä.

Ihmisoikeustuomioistuin ei tosin voi pakottaa valtioita järjestelmänsä korjaamiseen.
Se voi vain velvoittaa taloudellisiin hyvityksiin. Maan maine oikeusvaltiona kuitenkin kärsii erityisesti sellaisista langettavista tuomioista, jotka ovat osoitus järjestelmän puutteista.

Suomen tilanne on erityinen. Täällä ei ole vain sitouduttu ihmisoikeussopimukseen, vaan on haluttu panna paremmaksi kirjaamalla oikeusturvatakeet perusoikeutena myös omaan perustuslakiin. Tästä tehtiin yksimielinen päätös vuoden 1995 perusoikeusuudistuksessa.

Tehtiinkö se tositarkoituksella vai sittenkin lähinnä hyvien vaikutelmien toivossa?

Kysymys on ajankohtainen, sillä etenkään resurssipäätöksissä ei ole pantu painoa sille, että pitäisi myös käytännössä varmistaa oikeuslaitoksen edellytykset tarjota se oikeusturvan taso, johon on sitouduttu.

Perustuslaki bluffin välineenä on huono idea.”

Lainaus loppuu.

HE 47/2005 liukastettu läpimeno eduskunnassa avoimeen keskusteluun

Etlan ja Evan toimitusjohtaja Sixten Korkman on rohjennut ääneen ihmetellä suomalaisen kolmikannan saavuttamaa asemaa (Taloussanomat 8.9). Korkman palautti mieliin, miten esimerkiksi taannoisessa työeläkejärjestelmän uudistamisessa eduskunta oli pelkkä kumileimasin.

Eduskunnan vuoden vaihteessa jättävä kansanedustaja Osmo Soininvaara (vihr) sanoi Helsingin Sanomissa 2.10.06 oppineensa, ettei tavallisen kansanedustajan kannata syventyä lakiesityksiin, joista on sovittu kolmikannassa.

"Lakiteknisesti esitykset ovat niin kelvottomia, että ne on käytävä läpi. Mutta sisältöön ei saa puuttua."

Samassa artikkelissa kolmikannan kriitikot kokevat ongelmaksi myös sen, ettei monilla ryhmillä kuten pienyrittäjillä, opiskelijoilla ja eläkeläisillä ole edunvalvojaa kolmikannassa.

Hallitus ei käy heidän puolestapuhujakseen, koska hallitus ei Soininvaaran mukaan ole useinkaan läsnä, kun työmarkkinaosapuolet päättävät asioista. "Oikeastaan kyseessä onkin kaksikanta, ei kolmikanta", Soininvaara sanoo.

Miten isoja ovat puheiden ja todellisten tekojen väliset erot?

Itse ottaisin esiin eduskunnassa tuolla eduskunnan kumileimasin mallilla läpiviedyn HE 47/2005, joka astui voimaan 1.1.2006. Siinä vakuutusyhtiöiden yksinoikeudella jalostaman ja hallinnoiman vakuutuslääketieteen asemaa vahvistettiin, vaikka samaan aikaan on ollut huippupäättäjien ja oikeusoppineiden tiedossa hyvin se, että Suomen valtion on saanut Euroopan ihmisoikeusistuimelta samaa asiaa koskien jo langettavan tuomion!

Presidentti Tarja Halonen sekä sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre kuitenkin hyväksyivät tieto-taitotasoonsa suhteutettuna surkealaatuisen lain, jonka mukaan tapaturma-asioiden ja työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan lääkärijäseneksi ei pääse enää normaalilla yliopistollisella koulutuksella. Tehtävään edellytetään nyt vakuutusyhtiötaustaista koulutusta eli lääkärijäsenen tulee olla ns. vakuutuslääkäri. Jotta vakuutuslääkärin mielipide pysyisi salattuna myös asianomaiselta itseltään, niin tämä lääkärijäsen on asetettu osaksi tuomioistuimen kokoonpanoa, jolloin hänen mielipiteensä tai lausumansa kuuluvat ns. neuvottelusalaisuuden piiriin. Aikaisemmin samankaltainen muutos on jo toteutettu ”hissun - kissun & vaapula - vissun” tavalla vakuutusoikeudessa.

Tällä hetkellähän vakuutusoikeuden asiantuntijalääkäreiden mielipiteet ja selvitykset ovat edelleen jostain syystä hyvin salaisia, sillä ne kuuluvat ovelasti oivalletun sekä räikeästi hyväksikäytetyn tuomareiden neuvottelusalaisuuden piiriin ja ovat siten salattuja myös asianosaiselta itseltään.

Merkilliseksi tämän menettelyn tekee länsimaalaisesta ja kristillisestä näkökulmasta se, että itse oikeusprosessin tapahtuu lääkärijäsentenkin kohdalla pelkkien asiapapereiden välityksellä!!!

Eikä asianomainen saa edes käräjä- ja hovioikeuksien tapaa listausta siitä, mihin yksilöityihin asiakirjoihin kirjallinen käsittely on perustunut.

On vain erilaisia osapuolten ja tuomioistuimien mukaan nimettyjä nippuja. Joita ei pääse edes jälkeen päin näkemään siinä muodossa kuin ne ovat tosiasiallisesti käsittelyssä olleet.

Esimerkiksi tapaturmalautakunnassa vuonna 2005 kirjallisesti käsitellyissä valituksissa ratkaisujen pääpaino 89 prosentissa tapauksia oli puhtaasti lääketieteellinen. Lääketieteellisistä asioista arviolta noin 75 % oli ortopedian alaan kuuluvia.

Mitä mieltä noista ”paperitutkimuksista” on yksi maailman huippuortopedeistä?

Lähde: Mehiläinen – Terveydenhuoltoa yksityisesti 2/2006

Mehiläisen urheiluklinikka on erikoistunut liikkuvan ihmisen ongelmiin

Lainaus alkaa.

”Vammatyypit ovat samanlaisia niin huipuilla kuin tavallisilla liikkujilla. Tietysti erityisharrastajilla tyyppivammoja on keskimääräisesti enemmän, mutta etenkin nilkka- ja polvivammat ovat usein samanlaisia, arvioi ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri sekä Suomen alppimaajoukkueen lääkäri Eero Hyvärinen Mehiläisen Urheiluklinikalta Helsingistä.

Erikoistumiseen ei ole kuin yksi tie – paljon työtä ja sen myötä kokemusta.

- Jos lääkäri näkee polven kerran viikossa tai revenneen eturistisiteen kerran vuodessa, on vammaa vaikeampi tunnistaa oikein. Ihan samalla lailla kävisi, jos minut pistettäisiin istumaan terveyskeskukseen. Minultakin menisi sormien läpi sellaisia vaivoja, joita en ole tottunut näkemään. Minä sen sijaan olen saanut tuntumaa polvivammoihin, sillä leikkaan niitä satoja vuodessa, Hyvärinen selittää.

……

- Potilaille ei teetetä tutkimuksia varmuuden vuoksi. Ei ole potilaan, yhteiskunnan tai vakuutusyhtiöiden etu, että läväytetään kaikkiin tutkimuksiin varmuuden vuoksi. Juuri siihen tarvitaan ammattitaitoa, kun mietitään, tarvitaanko magneettitutkimuksia vai saadaanko riittävä tarkkuus muilla tavoilla, Hyvärinen kertoo.

Tärkein ja informoivin tutkimus on Hyvärisen mielestä potilaan kuunteleminen.

- Usein ei tarvitse tehdä muuta kuin kuunnelle potilaan kertomus ja tutkia hänet vastaanotolla.

Lainaus loppuu.

Pelkästään papereilta käsin operoivista tuomarilääkäreistä saatte pikakatsauksen tutustumalla esimerkiksi vakuutusoikeuden vuosikertomusten sivuilla (yleensä olevaan) lääkärijäsen luetteloon: http://www.oikeus.fi/hovioikeudet/vaasanhovioikeus/fi/index/vuosikertomukset.html

Lailla perustettu riippumaton ja puolueeton tuomioistuin?

Tietojeni mukaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 (1) artiklan mukaisen tuomioistuinmenettelyn tulee tapahtua ”lailla perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa.”

Lainaan kaksi kohtaa eduskunnan vastauksesta 99/2005 vp Helsingissä 21.06.2005.

Kohta 1

”Laki tapaturmavakuutuslain muuttamisesta”

53 i §
Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan toiminta rahoitetaan lakisääteistä tapaturmavakuutustoimintaa harjoittavilta vakuutuslaitoksilta perittävillä oikeushallintomaksuilla. Niiden yhteismäärä vastaa niitä kokonaiskustannuksia, jotka aiheutuvat tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalle tässä laissa säädettyjen muutoksenhakua koskevien tehtävien hoitamisesta.

Vakuutusvalvontavirasto vahvistaa vuosittain tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan talousarvion tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan hallintojaoston esityksestä. Talousarvio sisältää tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan toiminnasta aiheutuvat kustannukset. Vuosittaisten kustannusten muutosten tulee vastata yleisen kustannustason sekä asioiden lukumäärän ja tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan toiminnan muutosta. Vakuutusvalvontavirasto voi hallintojaoston esityksestä erityisestä syystä vahvistaa tilivuoden kuluessa lisätalousarvion lisäkustannuksista.

Vakuutuslaitoksen oikeushallintomaksu määrätään siten, että 2 momentissa tarkoitetussa talousarviossa vahvistetut tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan kustannukset jaetaan tapaturmavakuutuslaitosten kesken määräämisvuotta edeltävänä vuonna mainittujen tapaturmavakuutuslaitosten lakisääteisen tapaturmavakuutuksen tuloslaskelman mukaisen vakuutusmaksutulon sekä Valtiokonttorin ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen laskennallisen maksutulon perusteella. Oikeushallintomaksun määrän vahvistaa tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan hallintojaoston esityksestä Vakuutusvalvontavirasto. Oikeushallintomaksun maksuunpanosta ja perinnästä vastaa tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta. Tarkempia säännöksiä maksun täytäntöönpanosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan tilintarkastukseen sovelletaan, mitä tilintarkastuslain (936/1994) 5 luvussa säädetään. Tilinpäätöksen vahvistaa ja vastuuvapauden hallintojaostolle myöntää tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan täysistunto. Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta antaa vahvistetun tilinpäätöksen tiedoksi Vakuutusvalvontavirastolle. Jos tilinpäätös osoittaa yli- tai alijäämää vahvistettuun talousarvioon nähden, erotus otetaan huomioon seuraavalta vuodelta määrättävän oikeushallintomaksun perusteissa.

Vakuutuslaitos voi valittaa Vakuutusvalvontaviraston tämän lain nojalla vahvistamasta oikeushallintomaksusta siten kuin Vakuutusvalvontavirastosta annetussa laissa (78/1999) säädetään.

Oikeushallintomaksu saadaan periä ilman tuomiota tai päätöstä siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa säädetään. Jollei maksua suoriteta viimeistään eräpäivänä, maksamattomalle pääomalle peritään vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:ssä tarkoitetun korkokannan mukaan. Viivästyskoron sijasta tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta voi periä viiden euron suuruisen viivästysmaksun, jos viivästyskoron määrä jää tätä pienemmäksi.”

Kohta 2

Laki työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta

16 §
Muutoksenhakulautakunnan talouden perusteet

”Työntekijäin eläkelain (395/1961) 8 §:n 4 momentin 1, 2 ja 10-13 kohdissa mainittujen lakien mukaisesta eläketurvasta vastaavat eläkelaitokset (yksityisten alojen eläkelaitokset) ovat velvolliset suorittamaan vuotuisen oikeushallintomaksun. Eläkelaitoksilta perittävä oikeushallintomaksu vastaa niitä kokonaiskustannuksia, jotka aiheutuvat muutoksenhakulautakunnalle tässä laissa säädettyjen muutoksenhakua koskevien tehtävien hoitamisesta.

Vakuutusvalvontavirasto vahvistaa vuosittain muutoksenhakulautakunnan talousarvion hallintojaoston esityksestä. Talousarvio sisältää muutoksenhakulautakunnan toiminnasta aiheutuvat kustannukset. Vuosittaisten kustannusten muutosten tulee vastata yleisen kustannustason sekä asioiden lukumäärän ja muutoksenhakulautakunnan toiminnan muutosta. Vakuutusvalvontavirasto voi hallintojaoston esityksestä erityisestä syystä vahvistaa tilivuoden kuluessa lisätalousarvion lisäkustannuksista.

Eläkelaitoksen oikeushallintomaksu määrätään siten, että 2 momentissa tarkoitetussa talousarviossa vahvistetut muutoksenhakulautakunnan kustannukset jaetaan yksityisten alojen eläkelaitosten kesken mainituissa eläkelaitoksissa määräämisvuotta edeltävänä vuonna vakuutettujen työansioiden ja työtulojen perusteella. Oikeushallintomaksun määrän vahvistaa muutoksenhakulautakunnan hallintojaoston esityksestä Vakuutusvalvontavirasto. Oikeushallintomaksun maksuunpanosta ja perinnästä vastaa muutoksenhakulautakunta. Tarkempia säännöksiä maksun täytäntöönpanosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Muutoksenhakulautakunnan tilintarkastukseen sovelletaan, mitä tilintarkastuslain (936/1994) 5 luvussa säädetään. Tilinpäätöksen vahvistaa ja vastuuvapauden hallintojaostolle myöntää muutoksenhakulautakunnan täysistunto. Muutoksenhakulautakunta antaa vahvistetun tilinpäätöksen tiedoksi Vakuutusvalvontavirastolle. Jos tilinpäätös osoittaa yli- tai alijäämää vahvistettuun talousarvioon nähden, erotus otetaan huomioon seuraavalta vuodelta määrättävän oikeushallintomaksun perusteissa.

Eläkelaitos voi valittaa Vakuutusvalvontaviraston tämän lain nojalla vahvistamasta oikeushallintomaksusta siten kuin Vakuutusvalvontavirastosta annetussa laissa (78/1999) säädetään.

Oikeushallintomaksu saadaan periä ilman tuomiota ja päätöstä siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/1961) säädetään. Jollei maksua suoriteta viimeistään eräpäivänä, maksamattomalle pääomalle peritään vuotuista viivästyskorkoa korkolain (633/1982) 4 §:ssä tarkoitetun korkokannan mukaan. Viivästyskoron sijasta muutoksenhakulautakunta voi periä viiden euron suuruisen viivästysmaksun, jos viivästyskoron määrä jää tätä pienemmäksi.”

Tämä lienee supisuomalaista riippumattomuutta, kun oikeusprosessin toinen osapuoli kustantaa tuomioistuimen vuosittaiset kustannukset?

Eikä tässä vielä ihan kaikki
Tietojeni mukaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 (1) artiklan mukaan tuomioistuimen tulee myös täyttää laillisuuden vaatimukset myös yksittäisessä asiassa.

Kahden kohdan tsekkauslista edelliseen.

Kohta 1

Laki tapaturmavakuutuslain muuttamisesta

53 §
Tapaturmavakuutusasioissa toimivat muutoksenhakueliminä tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta, vakuutusoikeus ja korkein oikeus.

Jäsenen, joka ei ole aikaisemmin tehnyt oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 7 §:ssä tarkoitettua tuomarin valaa tai sitä vastaavaa vakuutusta, on ennen tehtävään ryhtymistään tehtävä se tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa.

Lääkärijäsenen tulee olla vakuutuslääketieteeseen perehtynyt laillistettu lääkäri.

Kohta 2

Laki työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta
2 §
Muutoksenhakulautakunnan puheenjohtajat ja jäsenet
Muutoksenhakulautakunnassa on päätoiminen puheenjohtaja ja vähintään kolme sivutoimista varapuheenjohtajaa. Puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla tulee olla tuomarin viran hoitamiseen oikeuttava tutkinto ja heidän tulee olla perehtyneitä muutoksenhakulautakunnassa käsiteltäviin etuusjärjestelmiin.

Muutoksenhakulautakunnan muut jäsenet ovat sivutoimisia. Jäsenistä vähintään neljän tulee olla vakuutuslääketieteeseen perehtyneitä laillistettuja lääkäreitä.

* * * * * * * * * * * * * *

Minkä kannan Te , hyvät ruohonjuuritason kansalaiset otatte, tämän hallituksen esityksen käsittelyn puolesta perustuslain 21 ja 22 pykälien kirjaimiin peilaten?

Voitte kohteliaimmin laittaa minulle palautetta osoitteeseen petri_salo_2000@yahoo.com meilaten.

Petri

ps. Tutustukaa ennen meilaamista vielä tämänkertaisen pakinani lisätietoja osioon.

* * * * * * * * * * * * * *

Lisätietoja tätä kirjoittaessani HE 47/2005 vaiheista eduskunnassa
- Huom! 13.11.2012 linkit lopetattaneet Eduskunnan tapaan toimintansa

PTK 77/2005 vp Tarkistamaton 77. TORSTAINA 16. KESÄKUUTA 2005 kello 20.15
…..4) Hallituksen esitys eduskunnalle toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevaksi lainsäädännöksi
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/ptk_77_2005_ke_p_2.htm

PTK 80/2005 vp Tarkistamaton 80. TIISTAINA 21. KESÄKUUTA 2005 kello 12 (12.06)
….18) Hallituksen esitys eduskunnalle toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevaksi lainsäädännöksi:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/ptk_80_2005_o.htm#kohta_linkki18

EV 99/2005 vp - HE 155/2003 vp , HE 47/2005 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 99/2005 vp

Hallituksen esitys eduskunnalle toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevaksi lainsäädännöksi http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/ev_99_2005_p.htm

PTK 136/2005 vp Tarkistamaton 136. MAANANTAINA 12. JOULUKUUTA 2005 kello 12 (12.07)
….24) Hallituksen esitys laiksi toimeentulotuesta annetun lain 7 §:n muuttamisesta
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/ptk_136_2005_o.htm

§ § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § §

StVM 11/2005 vp - HE 155/2003 vp , HE 47/2005 vp
SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 11/2005 vp

Eduskunta on 2 päivänä joulukuuta 2003 lähettänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevaksi lainsäädännöksi (HE 155/2003 vp ).

Eduskunta on 26 päivänä huhtikuuta 2005 lähettänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan hallituksen esityksen toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevaksi lainsäädännöksi annetun hallituksen esityksen (HE 155/2003 vp) täydentämisestä (HE 47/2005 vp ).

Valiokunta on käsitellyt alkuperäisen esityksen ja sitä täydentävän esityksen toistensa yhteydessä.

Asiantuntijat - Valiokunnassa ovat olleet kuultavina:
- ei yhtään kansalais- ja potilasjärjestöjen edustajaa

ylitarkastaja Kai Kullaa ja ylitarkastaja Carita Wuorenjuuri, sosiaali- ja terveysministeriö
ylituomari Timo Havu, vakuutusoikeus
suunnittelupäällikkö Olli Valpola, Kansaneläkelaitos
johtaja Riitta Korpiluoma, Eläketurvakeskus
puheenjohtaja Outi Antila, eläkelautakunta
toimistopäällikkö Kristiina Piilola, kuntien eläkelautakunta
puheenjohtaja Hannu Hakkola, tapaturmalautakunta
lakiyksikön päällikkö Sonja Lilius, Maatalousyrittäjien eläkelaitos MELA
lakimies Kirsi Pohjolainen, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto
lakimies Marja-Liisa Pelander, Työeläkevakuuttajat TELA ry
lakimies Kalle Räisänen, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
varatuomari Mikko Nyyssölä, Elinkeinoelämän keskusliitto
työmarkkina-asiamies Merja Berglund, Suomen Yrittäjät
neuvottelupäällikkö Jorma Skippari, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
johtaja Kaarina Knuuti, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK

Lisäksi oikeusministeriö on antanut kirjallisen lausunnon.

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2005:

pj. Valto Koski /sd
jäs. Sirpa Asko-Seljavaara /kok
Anneli Kiljunen /sd
Marjaana Koskinen /sd
Pehr Löv /r
Riikka Moilanen-Savolainen /kesk
Leena Rauhala /kd
Juha Rehula /kesk
Paula Risikko /kok
Arto Seppälä /sd
Osmo Soininvaara /vihr
Tapani Tölli /kesk
Raija Vahasalo /kok
Erkki Virtanen /vas
Tuula Väätäinen /sd

Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Harri Sintonen

§ § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § §

PeVL 22/2005 vp - HE 47/2005 vp
PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 22/2005 vp

Eduskunta on 26 päivänä huhtikuuta 2005 lähettäessään hallituksen esityksen toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevaksi lainsäädännöksi annetun hallituksen esityksen (HE 155/2003 vp ) täydentämisestä (HE 47/2005 vp ) valmistelevasti käsiteltäväksi sosiaali- ja terveysvaliokuntaan samalla määrännyt, että perustuslakivaliokunnan on annettava asiasta lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle.

Eduskunta on 26 päivänä huhtikuuta 2005 lähettäessään hallituksen esityksen toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevaksi lainsäädännöksi annetun hallituksen esityksen (HE 155/2003 vp ) täydentämisestä (HE 47/2005 vp ) valmistelevasti käsiteltäväksi sosiaali- ja terveysvaliokuntaan samalla määrännyt, että perustuslakivaliokunnan on annettava asiasta lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle.

Asiantuntijat - Valiokunnassa ovat olleet kuultavina:
- ei yhtään kansalais- ja potilasjärjestöjen edustajaa

ylitarkastaja Kai Kullaa ja ylitarkastaja Carita Wuorenjuuri, sosiaali- ja terveysministeriö
oikeustieteen lisensiaatti Maija Sakslin
professori Veli-Pekka Viljanen
Lisäksi kirjallisen lausunnon on antanut professori Kaarlo Tuori.

Valiokunta on antanut hallituksen esityksestä toimeentuloturvan muutoksentekoa koskevaksi lainsäädännöksi (HE 155/2003 vp ) lausunnon (PeVL 25/2004 vp ).

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 2005:

pj. Kimmo Sasi /kok
vpj. Arja Alho /sd
jäs. Leena Harkimo /kok
Irina Krohn /vihr
Annika Lapintie /vas
Reino Ojala /sd
Klaus Pentti /kesk
Markku Rossi /kesk
Simo Rundgren /kesk
Arto Satonen /kok
Seppo Särkiniemi /kesk
Astrid Thors /r
vjäs. Veijo Puhjo /vas

Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Petri Helander.


§ § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § §


29.12.06 päivitettynä extra-bonuksena klikkaamalla tämänkertaisen pakinan otsikkoa; pääsette kurkistamaan Puron työryhmän kulisseihin.

Talouselämä - lehden artikkelin linkki korjattu toimivaksi  18.3.2016

* * * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *

- Muista myös avoimet kanavamme Twitterissä ja Facebookissa -


Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

Onko Suomen pääministerillä ja valtiovarainministerillä jotain salattavaa?

STT uutisoi 14.10.2006, että Ruotsin uusi kauppaministeri Maria Borelius eroaa virastaan ja jättää politiikan taloussotkujen takia. Eron takana oli mm. se, että Boreliuksen kohtaan kasvoi arvostelua mm. siitä, että hän ei ilmoittanut asianmukaisesti tekemistään osakekaupoista. Expressen-lehti puolestaan totesi perjantaina, että Boreliuksen ja hänen puolison kesäasunto Skånessa on Jerseyn veroparatiisissa toimivan yhtiön nimissä, jolloin perhe välttyy kiinteistöverolta.

Epämääräistä osakekauppaa ja verokiertoa koskevaa kohua aiemmin Boreliusta vaadittiin eroamaan, koska hän oli maksanut palkkaa pimeästi kotiapulaisilleen. Samoihin aikoihin Borelius myönsi jättäneensä myös maksamatta TV-lupansa.

Ruotsissa on vaadittu myös kulttuuriministeri Cecilia Stegö Chilòn eroa. Tämä Ruotsin televisio- ja radiopolitiikasta vastaava ministeri oli jättänyt tv-lupamaksunsa maksamatta 16 vuoden ajan. Myös häntä on voimakkaasti arvosteltu pimeiden palkkojen maksamisesta kotiapulaisille.

Miten Suomi suhtautui Ruotsin paljastuksiin?

Suomelle liiankin tuttuun tapaan pannaan pää omassa maassa vastaavilta asioilta piiloon ja kuvitellaan, että ”ilkeät” ihmiset ilmeisen ikävine kysymyksineen ympäriltä poistuvat, tai ainakaan mahdollisista ikävistä asioista ei jäädä omatoimisesti kiinni kun ei vastata mihinkään kysymyksiin.

Kun Suomen Tietotoimisto lähetti ministereille Ruotsin mallin mukaan kyselyn kotitaloustöistä ja tv-luvista Suomen pääministeri kiirehti osoittamaan eturivissä tästä taktiikasta mallia muille maamme poliitikoille. Vanhanen puolusti raivokkaasti Suomalaisten poliitikkojen ”oikeutta” olla vastaamatta Suomen Tietotoimiston kyselyyn. Vanhanen kertoi uhmakkaasti kieltäytyvänsä myös itse em. kyselyyn vastaamasta. Vanhanen nimesi laatimansa tämänkertaisen ”Suomen mallin” nimeksi, ”ministerien yksityisyyden puolustaminen”.

Matti Vanhanen kirjoitti omilla kotisivuillaan, että hänen mielestä Suomen ministerien ei tarvitse kertoa julkisesti, ovatko he esim. jättäneet tv-lupansa maksamatta tai ovatko he teettäneet työtä pimeästi. Vanhasen mukaan; ”lainrikkomuksista kyseleminen johtaa lopulta kohtuuttomuuksiin ja ministerilläkin saa olla inhimillisiä heikkouksia”.

Tähän uhmakkaaseen pää pensaaseen leikkiin päätti osallistua myös Vanhasen kaveri, Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma, hän ilmoitti olevansa Suomen pääministerin kanssa samalla kannalla.

Kysymys siis kuuluu, eikö Ruotsin malli tällä kertaa kelpaakaan? Onko Vanhasella ja Heinäluomalla itsellään jotain salattavaa, koska he eivät kykene tai halua vastata Suomen tietotoimiston lähettämiin kysymyksiin. Kun ministerilläkin saa olla inhimillisiä heikkouksia Vanhasen mukaan, niin tarkoittaako se laissa tuomittavalla tavalla toimimisen hyväksymistä ja yhdenvertaista esimerkkiä myös tavallisille kansalaisille.

Suomessa on mm. rahoitustarkastus antanut huomautuksia, mikäli päättävässä asemassa oleva henkilön omaa käyttäytymistä ei ole pidetty hyvänä esimerkkinä valvottaville.

Mitään vihjailematta, tähän aiheeseen jatkaen olisi mukava saada näin alkuun vaikka lisätietoja pääministeri Vanhasen "omin käsin toteutetusta hartiapankkirakentamisesta". Hänhän asuu Nurmijärvellä melkoisen uudessa ja isossa omakotitalossa, minkä 100% omatoimiseen rakentamiseen miehen oma aika ja taidot tuskin ovat täysin riittäneet.

Viite: Oikeusturvan työryhmän pohdintoja 1/2006

* * * *

Päivitys - 16.10.06 Journalistiliitto hämmästelee Vanhasen jarruttelua kyselylle:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/journalistiliitto-hammastelee-vanhasen-jarruttelua-kyselylle/1799168#gs.g8y5kl
Julkaistu 16.10.2006 17:39 (Päivitetty 24.10.2006 01:57)
Linkki luettu ja korjattu 17.10.2024 - Kiitos asian huomanneelle ja siitä meille ilmoittaneelle henkilölle.

Taustoitusta aiheeen isoon kuvaan 2020-luvun Suomessa:
Tuppeensahattu Nuorisosäätiö
Ari Korvola, Docendo 2023